Liisa Martikainen on aikuinen alanvaihtaja ja työskentelee
tällä hetkellä psykologina Savonlinnan nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Hän
on löytänyt oman alansa vasta aikuisiällä ja saanut ennen psykologin ammattia
kokemusta monenlaisista työtehtävistä, joista kokee olevan hyötyä psykologin
työssä. Haastattelin Liisaa hänen uratarinaansa liittyen.
Taidelukiosta matematiikan opiskelijaksi
Liisa valmistui ylioppilaaksi Savonlinnan taidelukiosta. Sen
jälkeen hän lähti yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa. Alanvalintaan
vaikutti lukion matematiikan opettajan suositus. Liisa kertoo, että oli aina
tykännyt koulunkäynnistä, joten opettajan ammatti tuntui tutulta ja luontevalta
valinnalta. Tuossa vaiheessa muita alavaihtoehtoja ei ollut mielessä. Liisa
opiskeli matemaattisia aineita yliopistossa kolme vuotta, mutta keskeytti
opinnot sen jälkeen. Opiskelu tuntui sisältävän pelkkää teoriaa ja loogista
päättelyä, ja Liisa ajatteli, että matematiikka olisi liian yksipuolinen ja
suppea ala ammatiksi. Liisa toivoi ihmisläheisempää työtä. Hän lähti puoleksi
vuodeksi au pairiksi Ranskaan ja mietti opiskeluvaihtoehtoja.
Luokanopettajakoulutus ja tutkimustyö kasvatuspsykologian
parissa
Suomeen palattuaan Liisa päätyi hakemaan
luokanopettajakoulutukseen ja aloittamaan opinnot siellä. Opettajuus vaikutti
ammattina monipuoliselta, ja opiskelu toikin vastapainoa matematiikan
tiukkuudelle ja teoreettisuudelle. Liisa teki luokanopettajan sijaisuuksia
viimeisinä opiskeluvuosina, ja tutkinnon valmistuttua oli jo tiedossa työpaikka
eräällä koululla, jossa hän oli ollut harjoittelijana. Tuolloin Liisaa
pyydettiin myös yliopistolle töihin kasvatuspsykologian yksikköön, johon oli
tehnyt gradun. Liisa ajatteli kokeilla tutkimustyötä, ja työskenteli ensin
tutkimusavustajana, sitten assistenttina ja myöhemmin apurahatutkijana.
Professori suositteli jatko-opintoja ja väitöskirjan tekemistä, ja Liisa alkoi
työskennellä niiden parissa. Jonkin ajan kuluttua tuli perhesyiden vuoksi ajankohtaiseksi
muuttaa Helsingistä pois. Perhetilanteen vuoksi yliopiston pätkätyöt ja niihin
liittyvä epävarmuus tuntuivat hankalilta ja se vaikutti muuttopäätökseen.
Koulutuksen maailmassa
Liisa muutti Helsingistä Kuopioon ja aloitti työt
Pohjois-Savon opistossa kouluttajana. Työhön kuului kasvatustieteen ja
pedagogisten opintojen opettamista sekä koulutuksen suunnitteluun ja
organisointiin liittyviä tehtäviä. Väitöskirja nuorten aikuisten
elämäntyytyväisyydestä valmistui työn ohessa. Tohtoriksi valmistumisen jälkeen
Liisa työskenteli lyhyen aikaa Jyväskylän yliopistossa lehtorin sijaisena ja
siirtyi sitten Kuopion ammattikorkeakouluun yliopettajan tehtävään, jossa
tohtorin tutkinnosta ja siihen liittyvästä osaamisesta oli hyötyä. Työ oli suurimmaksi
osaksi hallinnollista työtä mm. pedagogiseen laatuun liittyen. Lisäksi siihen
kuului tutkimusmenetelmäopintojen opetusta sekä opinnäytetöiden tarkastamista.
Koulutussektoriin kohdistuneet rahoitussupistukset toivat työhön lisää
kuormitusta, ja Liisa kuvaakin silloista työtilannetta turbulenssiksi. Hän
alkoi pohtia muita työmahdollisuuksia ja aloitti työn ohessa johtamisen
aineopinnot Kauppakorkeakoulussa sekä opetushallinnon opinnot saadakseen
rehtorin pätevyyden. Kauppatieteen opinnot Liisa teki loppuun opintovapaalla.
Tuolloin hän alkoi pohtia koulutuksen maailmasta pois hakeutumista, koska oli
uupunut ja kyllästynyt työhönsä eikä se enää tuntunut loppuelämän työltä.
Suunnanmuutos ja uusi alku
Vähitellen kypsyi ajatus suunnanmuutoksesta ja siitä, että aloittaisi
vielä kerran alusta. Liisa oli tuolloin työterveyspsykologin asiakkaana ja
silloin avautui ajatus psykologin ammatista, jota ei ollut aiemmin harkinnut,
vaikka oli opiskellut sekä kasvatuspsykologiaa että sosiaalipsykologiaa. Liisa
pohti, että haluaisi ammatin, jossa on aikaa kohdata oikeasti ihmisiä, aikaa
auttaa ja tukea sekä helpottaa ihmisten arkea. Liisa huomasi tehneensä paljon ihmisten
tukemista useissa aiemmissa töissään, mutta siihen ei ollut koskaan kunnolla
aikaa. Liisa palasi joksikin aikaa takaisin yliopettajan töihin ja aloitti
psykologian pääsykokeisiin lukemisen töiden ohessa.
Opiskelupaikka Joensuun yliopiston psykologian laitokselle
avautui. Ensimmäisenä opiskelusyksynä Liisa teki yliopettajan töitä ja opintoja
samaan aikaan, mikä oli kuormittavaa. Hän päätyikin ottamaan opintovapaata ja
opiskelemaan aikuiskoulutustuella. Psykologian opinnot Liisa suoritti 2,5
vuodessa, koska sai aiemmista opinnoistaan paljon hyväksilukuja, mm. sivuaineet
sekä kasvatus- ja sosiaalipsykologian opinnot. Gradun teko oli helppoa, koska
aiempaa kokemusta tutkimustyöstä oli paljon. Teoriaopinnot Liisa suoritti Joensuun
yliopistoon Kuopiosta käsin. Kotiseudulleen Savonlinnaan hän muutti siinä
vaiheessa, kun opintoihin kuuluva harjoittelu oli ajankohtainen.
Opiskelu aikuisena
Liisa kertoo, että alanvaihto ja opiskelijan rooliin palaaminen
oli virkistävä muutos elämässä: nuorten kanssa opiskelu tuntui tuoreelta, ja
opiskelijayhteisö oli mukava, sinne oli helppo sopeutua. Opiskelijoiden
joukossa oli monia muitakin aikuisopiskelijoita erilaisista taustoista (esim.
teologian tohtori, juristi ja kauppatieteilijä) sekä useita ammatinvaihtajia,
joten siinä joukossa ei kokenut olevansa mitenkään erilainen. Omassa roolissa
oli kuitenkin myös opettelemista: siirtymä yliopettajasta
perustutkinto-opiskelijaksi oli melko suuri, ja välillä huomio kiinnittyi
aiemman työn pohjalta opetuksen järjestämiseen, laatuasioihin ja
organisatoriseen näkökulmaan.
Opiskelu ei ollut samanlaista kuin parikymppisenä: ulkoa
pänttäämisen sijaan 40-vuotiaana piti opetella uusia oppimisstrategioita (esim.
miellekartat, pohtiminen, asioiden yhdisteleminen). Liisa mainitsee olleensa
tosi motivoitunut kohti uutta: opiskeluun ei liittynyt minkäänlaista
miettimistä tai jahkailua, vaan omia tavoitteita kohti oli helppo edetä.
Muullakin tavalla siihen asti eletystä elämästä oli hyötyä opiskelussa: elämänkokemus
ja työkokemus toivat heijastuspintaa psykologisiin ilmiöihin ja opinnoista sai
eri tavalla irti. Myös aiemmista kasvatus- ja sosiaalipsykologian opinnoista
oli apua: ne toivat laajempaa näkemystä opiskeltaviin asioihin.
Kohti psykologin työtä
Aiempien ammattien pohjalta olisi ollut luontevaa suuntautua työ-
ja organisaatiopsykologiaan, mutta Liisa halusi hakeutua kliiniseen työhön ja
erikoissairaanhoitoon. Harjoittelupaikan hän sai Savonlinnan aikuispsykiatrian
poliklinikalta. Psykologiksi valmistumisen jälkeen Liisa sai töitä samasta
organisaatiosta nuorisopsykiatrian poliklinikalta, jossa hän työskentelee nyt toista
vuotta.
Työn ohessa opiskelusta Liisa kertoo, että se oli vaativassa ja
kuormittavassakin työtilanteessa palkitsevaa, koska se oli konkreettista
tekemistä, jonka lopputulokseen pystyi vaikuttamaan itse. Opiskelu oli tuolloin
myös pakopaikka monimutkaisesta ja sekavasta työstä sekä aikaa itselle. Liisa
on kokenut uuden oppimisen aina innostavana ja palkitsevana, ja hän toteaakin,
että opiskelun myötä ei tarvitse jämähtää paikalleen.
Liisa kokee löytäneensä nyt itselleen sopivan ammatin eikä
alanvaihdolle ole enää tarvetta. Tämänhetkinen työ antaa mahdollisuuden
jatkuvaan uuden oppimiseen. Liisa kokee olevansa nyt taustansa ja
elämänkokemuksen vuoksi parempi psykologi kuin jos olisi hakeutunut alalle
parikymppisenä. Tulevaisuuteen ja psykologian alan jatkokoulutuksiin Liisa
suhtautuu avoimin mielin, monenlaiset asiat kiinnostavat. Jossain vaiheessa
uraa voisi harkita esimerkiksi psykoterapiakoulutusta tai neuropsykologian erikoistumiskoulutusta.
Ohjeita uramuutosta pohtiville
Kysyn, minkälaisia ohjeita Liisa haluaisi antaa niille blogin
lukijoille, jotka miettivät muutosta omalla urallaan. Liisa tuo esille
itsetuntemuksen tärkeyden. Hän neuvoo miettimään, kuka on, mitä oikeasti
haluaa, mistä oikeasti nauttii ja mistä saa voimaa ja iloa. Toisaalta kannattaa
pohtia myös sitä, mikä vie voimia ja uuvuttaa, mikä on tyytymättömyyden aihe
nykytilanteessa ja mihin haluaa tulevaisuudessa keskittyä. Liisa kannustaa
uskomaan omaan ajatukseen itsestä, ei muiden näkemyksiin ja odotuksiin. Oman
polun löytäminen edellyttää uskoa itseen ja itsearvostusta, sen tunnustamista,
että itsellä on oikeus haluta jotakin. Elämä on liian kallisarvoinen
tuhlattavaksi, eikä toisten toiveiden täyttäminen ei johda mielekkääseen
elämään. Liisa toteaa myös, että raha ei ole mielekkyyden lähde, vaan
onnellisuus ja tyytyväisyys elämään löytyvät siitä, että saa toimia ja kehittyä
itselleen sopivassa ammatissa. Liisa kehottaa käyttämään apua hyväksi itsetuntemuksen
lisäämiseen, jos se tuntuu muuten vaikealta.
Terveydentilan ei tarvitse syrjäyttää työelämästä, jos halua
ja kykyä on työn tekemiseen. Työntekijän tukemisen ei tarvitse olla kallista,
ja tukimuotojakin on saatavilla, kunhan on mietitty työskentelyn puitteet
(työajat, tehtävät ja työn määrä). TE-toimistot, Kela ja työeläkevakuutusyhtiöt
voivat omien palvelujensa mukaisesti tukea taloudellisesti työnantajaa
osatyökykyisen palkkaamiseen liittyvissä kustannuksissa.Lisätietoa palveluista löydät Tie
työelämään - ja VATES-säätiön sivustoilta.Terveydelliset seikat eivät saisi
vaikuttaa yhdenvertaisuuteen; siksi se on kirjattu lainsäädännössä
yhdenvertaisuuslakiin ja työsopimuslakiin. Lain mukaan on kohdeltava
tasapuolisesti ihmisiä riippumatta mm. sukupuolesta, iästä, etnisestä
alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, terveydentilasta ja seksuaalisesta
suuntautumisesta. Lakia kuuluu noudattaa esimerkiksi työpaikkailmoituksissa,
rekrytoinnissa ja opiskelijavalinnoissa. Tärkeää on, että viestintä ja tehdyt
päätökset eivät syrji ihmisryhmiä. Yhdenvertaisuuslaki löytyy kokonaisuudessaan
täältä.
Viime syksynä luovutettiin sosiaali- ja terveysministerille
sekä työllisyysministerille selvitys pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten
palvelutarpeista. Kyseisessä selvityksessä
ilmenee, että kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia ei ole kyetty riittävän
hyvin selvittämään työnhakijoiden kohdalla. Arviolta 16 000 henkilöä hyötyisi
tarkemmista suunnitelmista työkyvyn kohentamiseksi. Selvityksessä suositellaan
kuntien järjestämää moniammatillista yhteistyötä niiden työttömien
tunnistamiseksi, joilla on kuntoutustarpeita. Lisäksi toivotaan työllistymisen
tukemista työllisyyspoliittisin muutoksin. Jokaisella osatyökykyisellä tulisi
olla oma nimetty palveluohjaaja koordinoimaan asiakkaan palvelukokonaisuutta.
Lisäksi suositellaan mm. että palkkatuen käyttöä lisätään, ja että työkyvyn
selvitykseen osallistuminen kerryttäisi aktiivimallin ehtoa.
Työllistämispalkkio
Tämän vuoden alussa on TE-toimistoissa haettavissa uusi
työllistämispalkkio, jota voi hakea vielä kesäkuun loppuun saakka (vuonna
2019). Työllistämispalkkio tarkoittaa sitä, että työnantaja voi saada
ylimääräisen 4000 euron tuen, jos hän palkkaa palkkatuella pitkäaikaistyöttömän
tai osatyökykyisen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tilaisuus
kannattaa hyödyntää.Lisätietoja
työllistämispalkkiosta löydät täältä.
Job Shadow Day toukokuussa
Yhdenvertaisuuden aihepiiri on tärkeä, ja sen johdosta Vates
on halunnut koordinoida Suomessa ympäri Eurooppaa vietettävää Job Shadow
Day:tä. Päivä on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen.
Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 16.5. Päivän puitteissa järjestetään työhön
tutustumista, missä muodostetaan pareja työstä kiinnostuneista henkilöistä ja
tapahtumaan osallistuvista työnantajista. Tapahtuma on erityisen tarpeellinen
nuorille, jotka miettivät jatko-opintopolkujaan. Tietoa tapahtumasta löydät täältä.
Suotuisa Suunta –blogissa on aiempia julkaisuja aiheesta:
Lyhytkestoinen opiskelu on ensisijainen työttömyysetuudella opiskelun muoto suhteessa työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun ja sivutoimiseen opiskeluun. Tämä tarkoittaa sitä, että työvoimaviranomainen harkitsee aina ensiksi, voisiko opintojasi tukea lyhytkestoisen opiskelun kautta. Tammikuusta 2023 lähtien lyhytkestoisen opiskelun ensisijaisuudesta on säädetty työttömyysturvalaissa.
Minkälaisia ehtoja työttömyysetuuden säilymiselle on asetettu lyhytkestoisten opintojen kohdalla?
Opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
työnhakija on täyttänyt 25 vuotta ennen opintojen alkamista
opintojen muodostama kokonaisuus kestää yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään kuusi kuukautta ja
opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa.
Jotta voit saada työttömyysetuutta lyhytkestoisten opintojen aikana, sinun pitää olla ilmoittautunut työnhakijaksi. Kohderyhmään kuuluvat työttömät, lomautetut ja osa-aikatyötä tekevät, joilla on oikeus työttömyysetuuteen. Lyhytkestoisista opinnoista pitää ilmoittaa aina työvoimaviranomaiselle (ilmoittamisesta lisää myöhemmin). Edellytysten täyttyessä työvoimaviranomainen kirjoittaa sellaisen lausunnon työttömyysetuuden maksajalle, joka mahdollistaa etuuden saamisen opintojen aikana. Opintojen aikana sinua koskevat normaalit työttömän oikeudet ja velvollisuudet. Lyhytkestoinen opiskelu ei ole esimerkiksi pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta. Lyhytkestoisia opintoja suorittava katsotaan palvelulain mukaan työttömäksi.
Työttömyysetuuden saaminen lyhytkestoisen opiskelun aikana ei vaadi työvoimaviranomaisen toteamaa koulutustarvetta, kuten työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa.
Lähtökohtana on, että työvoimaviranomainen ei tutki lyhytkestoisten opintojen tapauksessa, ovatko opinnot työttömyysturvalain kannalta katsottuna päätoimista vai sivutoimista opiskelua. Tämä tarkoittaa asiakkaan kannalta sitä, että työttömyysetuuden saaminen voi säilyä myös perinteisesti päätoimiseksi arvioidun opiskelun kohdalla, jos se vain täyttää lyhytkestoisen opiskelun edellytykset. (Opintojen pää- ja sivutoimisuutta selvitetään lyhytkestoisten opintojenkin kohdalla esimerkiksi siinä tilanteessa, jos on mahdollista, että opinnot kerryttäisivät työssäolovelvoitetta.)
Koska koulutustarvetta ja opintojen päätoimisuutta ei tarvitse arvioida, on asian käsittely suhteellisen nopeasti hoidettavissa, kunhan sinulla on vain esittää työvoimaviranomaiselle riittävät tiedot koulutuksesta. Riittävät tiedot ovat: koulutuksen nimi, oppilaitos, alkamispäivä, päättymispäivä ja onko kyse kokonaan uusista opinnoista vai aiemmin harjoitetuista opinnoista.
Lyhytkestoisten opintojen kohdalla työvoimaviranomainen arvioi, antavatko opinnot ammatillisia valmiuksia tai tukevatko ne yritystoimintaa. Lain soveltamisohjeen mukaan tätä edellytystä on tarkoitus tulkita mahdollisimman laveasti. Edellytys täyttyy, jos opintojen voidaan mitenkään katsoa edistävän työnhakijan työllistymistä tai yritystoimintaa. Esimerkiksi kieliopintojen, luku- ja kirjoitustaidon opintojen sekä tietoteknisiä valmiuksia antavien opintojen on yleensä katsottava parantavan ammatillisia valmiuksia. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät lähinnä selvästi harrastusluonteiset opinnot. Mitä sellainen lyhytkestoisen opiskelun piiriin kuulumaton harrastusluonteinen opiskelu tai toiminta voi sitten tarkoittaa?
Tämän hetkisen ohjeistuksen mukaisesti muu harrastustoiminta tai yleisiä kansalaisvalmiuksia ylläpitävä toiminta, kuten esimerkiksi autokoulu tai ensiapukurssi, ei estä työttömyysetuuden saamista. Työvoimaviranomainen ei selvitä eikä anna työvoimapoliittista lausuntoa harrastustoiminnasta riippumatta toiminnan järjestäjästä. Tällaista harrastustoimintaa voivat olla esimerkiksi erilaiset liikuntaryhmät tai käsityökerhot. Eri tahojen järjestämät vapaaehtoistyön perus- ja jatkokurssit
katsotaan harrastusluonteisiksi opinnoiksi. Vapaaehtoisille voidaan tarjota myös vapaaehtoistyön sisältöön liittyviä lyhyitä koulutuksia (esim. hygieniapassikoulutusta), joka voi olla harrastusluonteista. Omatoiminen valmistautuminen pääsykokeeseen ei ole työttömyysturvalaissa tarkoitettua opiskelua.
Mutta eikö tässä ole haasteena se, että mikä on yhdelle harrastustoimintaa voi olla toiselle ammatillisia valmiuksia tukevaa toimintaa, riippuen esimerkiksi henkilön pohjakoulutuksesta? Epäilemättä tilanne on hieman sen suuntainen, että näiden kahden välille ei ole aina vedettävissä selkeää rajaa. Viime kädessä rajan vetäminen jää työvoimaviranomaisen harkinnan varaan.
Video: Lyhytkestoinen opiskelu
Kuuluvatko lupakorttikoulutukset lyhytkestoisen opiskelun tuen piiriin?
Se riippuu siitä, kuinka pitkästä koulutuksesta on kysymys. Lupakorttikoulutusten päätoimisuutta/sivutoimisuutta arvioidaan tammikuusta 2023 alkaen työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos lupakorttikoulutus on kestoltaan 1–3 päivää, opinnot eivät estä työttömyysetuuden saamista. Sellaisista opinnoista ei ole velvollisuutta ilmoittaa työvoimaviranomaiselle, opintojen pää- ja sivutoimisuutta ei selvitetä, eikä niistä anneta työvoimapoliittisia lausuntoja. Sellaiset opinnot eivät mene myöskään lyhytkestoisiin opintoihin. Koulutusneuvojana suosittelen kuitenkin ilmoittamaan kaikista suoritetuista lupakorttikoulutuksista, koska työvoimaviranomaisella on työtä välittävänä tahona hyvä olla tietoinen asiakkaan voimassa olevista pätevyyksistä.
Jos lupakorttikoulutusta järjestetään keskimäärin vähintään 4 päivänä kalenteriviikossa 6 tuntia päivässä, opinnot ovat kokoaikaisia. Mukaan lasketaan lähiopetus, opintoihin kuuluvaa harjoittelu tai vastaava toiminta, mutta ei itseopiskelua. Verkko-opinnot, jossa opetukseen pitää osallistua tiettyyn kellonaikaan, katsotaan lähiopetusta vastaavaksi toiminnaksi. Sellaisia verkko-opintoja ei lasketa mukaan opintoihin, joissa suorittamisen ajankohdan voi valita itse.
Kokoaikaisista opinnoista pitää ilmoittaa työvoimaviranomaiselle ja opinnot voidaan katsoa lyhytkestoisiksi kaikkien edellytysten täyttyessä. Tällaisia opintoja voivat olla esimerkiksi viiden peräkkäisen päivän aikana suoritettavat erilaisten lupien, vaatimusten tai hyväksyntöjen voimassa pitämisen jatkokoulutukset. Tämän tyyppistä koulutusta on muun muassa kuljetusalalla ammattipätevyyden jatkokoulutus, eli kansankielellä "direktiivipäivät". Enintään 3 kuukautta kestäviä toisistaan erillisiä lyhytkestoisia opintoja voi tehdä useita peräkkäin ja samaan aikaankin.
Esimerkki: Henkilö suorittaa kuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutuksen verkko-opintoina. Koulutusta on viikon aikana 5 päivää, 7 tuntia päivässä. Opetukseen pitää osallistua tiettyyn kellonaikaan. → Verkko-opinnot katsotaan tässä tilanteessa lähiopetusta vastaavaksi toiminnaksi. Opiskelu katsotaan kokoaikaiseksi/päätoimiseksi (väh. 4 pv/vko ja 6 h/pv), ellei lyhytkestoinen opiskelu toteudu.
Jos lyhytkestoisen opiskelun edellytykset eivät täyty (esim. jos lyhytkestoisen opiskelun mahdollisuus on jo käytetty tai ikää on alle 25 vuotta), opintojen sivutoimisuutta/päätoimisuutta tarkastellaan työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaisesti. Silloin työttömyysetuuden saaminen voi säilyä, jos opinnot eivät ole kokoaikaisia (järjestetään keskimäärin alle 4 pv/vko tai alle 6 h/pv).
Miksi lyhytkestoista opiskelua tuetaan?
Hallituksen esityksen mukaan lyhytkestoista opiskelua koskevan muutoksen tavoitteena on tukea ja sujuvoittaa työttömien mahdollisuuksia parantaa opiskelun kautta työllistymisen ja yritystoiminnan aloittamisen edellytyksiä. Samalla muutos tukee osaavan työvoiman saatavuutta ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Muutos tukee työttömien mahdollisuuksiin osallistua erityisesti lyhytkestoisiin täydennyskoulutuksen luonteisiin opintoihin. Tämän muutoksen tarkoituksena ei ole kuitenkaan, että työttömyysetuudesta muodostuisi opintotukea korvaava etuusjärjestelmä. Opintotuen on haluttu säilyvän edelleen ensisijaisena päätoimisen opiskelun tukimuotona, jonka vuoksi lainsäädännössä on päädytty näihin ehtoihin ja rajoituksiin (mm. ikävaatimus), mitä tässä blogitekstissä on esitelty.
Kuinka ja missä vaiheessa ilmoitan opinnoista työvoimaviranomaiselle?
Ilmoittaminen tapahtuu esimerkiksi jättämällä Asiointi-palvelussa yhteydenottopyyntö koskien koulutusta. Tekstikentässä voit mainita lyhytkestoisesta opiskelusta sekä tarkemmat tiedot: koulutuksen nimi, oppilaitos, alkamispäivä, päättymispäivä ja onko kyse kokonaan uusista opinnoista vai aiemmin harjoitetuista opinnoista. Työvoimaviranomainen on sinuun yhteydessä yhteydenottopyynnön johdosta. Ilmoita lyhytkestoisista opinnoista siinä vaiheessa, kun olet saanut tiedon opiskelupaikasta, mutta et ole vielä aloittanut opiskelua.
Lyhytkestoisista opinnoista pitää ilmoittaa työvoimaviranomaiselle, jotta opinnoista voidaan antaa asiaan kuuluva lausunto työttömyysetuuden maksajalle. Lisätietoja opinnoista ilmoittamisesta löydät blogitekstistäni Opinnoista ilmoittaminen ja uudistunut työttömyysturvalaki.
Voinko saada lyhytkestoisen opiskelun tukea esimerkiksi 6 kuukauden ajalle 7 kuukautta kestäviin opintoihin?
Tämä ei onnistu, jos jo aloitettujen opintojen tukemista koskevat edellytykset eivät täyty (tästä asiasta lisää myöhemmin). Sillä ei ole merkitystä, kuinka pitkältä ajalta työttömyysetuutta haetaan, vaan ratkaisevaa on opintojen kesto. Opintojen kestolla tarkoitetaan joko sen opintokokonaisuuden kestoa, joka työnhakijalla on tarkoitus opiskella, tai opintojen jäljellä olevaa kestoa. Tarkoituksena ei ole, että työttömyysetuudella voisi aloittaa esimerkiksi vuosia kestävät tutkintoon johtavat opinnot. Tämän vuoksi työttömyysetuuteen ei ole oikeutta lyhytkestoisen opiskelun puitteissa, jos on ilmeistä, että tavoitteena on yli 6 kuukautta kestävien opintojen suorittaminen.
Voinko saada työttömyysetuutta lyhytkestoisten opintojen aikana karenssin ollessa voimassa?
Valitettavasti et voi saada ennen kuin työttömyysetuuden saamisen estävä sanktio eli karenssi tai työssäolovelvoite päättyy. Kyseinen ikävä tilanne voi tulla vastaan esimerkiksi silloin, jos irtisanoutuu itse ilman pätevää syytä työstä ja aloittaa lyhytkestoisen opiskelun.
Seuraako työvoimaviranomainen lyhytkestoisten opintojen etenemistä, onko opinnoilla jokin tietty etenemisvaatimus?
Työvoimaviranomainen ei seuraa opintojen etenemistä kesken opintojen. Tukiajan päätyttyä työvoimaviranomainen haluaa tietää, ovatko opinnot päättyneet vai ovatko ne edelleen kesken. Varsinaista opintojen aikaista etenemisvaatimusta ei ole työvoimaviranomaisen taholta. Etenemisvaatimuksella tarkoitan tässä esimerkiksi korkeakouluopintojen kohdalla sitä, kuinka monta opintopistettä pitää suorittaa keskimäärin opiskelukuukautta kohti.
Mitä tapahtuu, jos opintoni etenevät suunniteltua hitaammin ja ne ovat edelleen kesken 6 kuukauden jälkeen?
Jos alun perin enintään 6 kuukauden pituisiksi tarkoitetut opinnot ovat kesken 6 kuukauden määräajan päättyessä, työvoimaviranomainen selvittää ovatko opinnot päätoimisia vai sivutoimisia. Opintojen laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon opinnot kokonaisuudessaan niiden alkamisesta lukien. Ratkaisu koskee lähtökohtaisesti vain mainitun 6 kuukauden jälkeistä aikaa, eikä esimerkiksi opintojen viivästyminen työnhakijasta johtuvasta syystä vaikuta asiaan. Jos opiskelu katsotaan sivutoimiseksi, niin 6 kuukautta ylittävä opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista, kunhan olet opintojen aikana työmarkkinoiden käytettävissä.
Työnhakijan työttömyysturvaoikeutta koskeva ratkaisu tehdään takautuvasti opintojen alkamisesta lukien, jos lyhytkestoisen opiskelun lainsäädäntöä on sovellettu esimerkiksi virheellisten tietojen perusteella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että voit joutua maksamaan takaisin opintojen ajalle myönnetyn työttömyysetuuden, jos olet ilmoittanut työvoimaviranomaiselle opintojen keston tarkoituksella virheellisesti päästäksesi tuen piiriin (esim. tosiasiassa 7 kuukautta kestävä opiskelu on ilmoitettu 6 kuukautta kestäväksi). Näin ei siis kannata tehdä missään nimessä.
Voiko 6 kuukautta kestävä opiskelu koostua vaikka kolmesta ajallaan erillisestä 2 kuukautta kestävästä jaksosta?
Kyllä se voi olla mahdollista, mutta ei aina. Asiasta kannattaa keskustella oman työvoimaviranomaisen kanssa. Työttömyysturvalain mukaan opintojen muodostama kokonaisuus voi kestää yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään 6 kuukautta. Opintojen muodostama kokonaisuus voi olla kestoltaan esimerkiksi päivän tai tasan kuusi kuukautta.
Lähtökohta on, että voit aloittaa vain yhdet lyhytkestoiset opinnot (poikkeuksen muodostavat enintään 3 kuukautta kestävät opinnot). Kurssien lisääminen samaan opintokokonaisuuteen on mahdollista, kunhan ne ovat samaa opintojen muodostamaa kokonaisuutta. Esimerkiksi alun perin 2 kuukautta kestävien opintojen tukiajan kestoa voidaan tarvittaessa jatkaa opintojen venyessä, kunhan 6 kuukauden enimmäisaikaa ei ylitetä.
Opintoja voidaan käsitellä jaksotettuina silloin, kun opinnot jakautuvat kahteen tai useampaan ajallisesti kaukana toisistaan olevaan osioon. Ohjeistuksen mukaan koulutusta ei tule jaksottaa keinotekoisesti, jotta enintään 6 kuukauden enimmäisaikaa saataisiin pidennettyä. Käytännössä opintojen jaksotus liittyy oppilaitoksen ja opintojen järjestelyihin.
Jos opintosi ovat järjestetty jaksoissa, sinua ei pidetä kyseisten opintojen perusteella päätoimisena opiskelijana jaksojen välisenä aikana. Tämä mahdollistaa työttömyysetuuden säilymisen myös jaksojen välisenä aikana.
Opinnot voidaan jaksottaa myös siinä tilanteessa, jos ne keskeytyvät tilapäisesti (siitä lisää myöhemmin).
Voiko jo aloitettuihin opintoihin saada tukea tätä kautta?
Lyhytkestoinen opiskelu koskee 31.12.2018 tai sen jälkeen aloitettuja opintoja. Yleisten edellytysten täyttyessä (olet vähintään 25-vuotias työnhakija, opintojen kesto on enintään 6 kk jne.) jo aloitettu opiskelu voidaan katsoa lyhytkestoiseksi, jos olet aloittanut opinnot työnhakijana ollessa. Opiskelu voidaan katsoa lyhytkestoiseksi myös siinä tilanteessa, jos olet aloittanut opinnot ennen työnhakijaksi ilmoittautumista ja jokin seuraavista edellytyksistä toteutuu:
opintojen todisteellisesta keskeytymisestä on vähintään yksi vuosi
opinnot on aloitettu työsuhteen aikana
opinnot on aloitettu työnantajan maksaman taloudellisen etuuden jaksottamisen aikana
opintoja on harjoitettu työvoimakoulutuksena.
Opintojen todisteellisella keskeytymisellä tarkoitetaan sitä, että sinulla ei ole opintosuorituksia vähintään vuoteen etkä ole muutoinkaan ottanut osaa opetukseen tai valmistellut lopputyötä. Sillä ei ole merkitystä, oletko ilmoittautunut oppilaitokseen poissaolevaksi vai läsnäolevaksi.
Lomautuksen aikana alkaneet opinnot ovat työsuhteen aikana alkaneita.
Jos jokin yläpuolella mainituista edellytyksistä täyttyy ja opintosi ovat alkaneet ennen 31.12.2018, sinun kannattaa olla yhteydessä Koulutusneuvontaan tai keskustella oman työvoimaviranomaisen kanssa opintojen rahoitusvaihtoehdoista.
Kuinka lyhytkestoisen opiskelun mahdollisuus eroaa sivutoimisesta opiskelusta ja työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta?
Olen tehnyt vertailevan taulukon, joka auttaa toivottavasti hahmottamaan tilannetta. (Huom.! Kotoutumislain mukainen omaehtoinen opiskelu ei ole mukana tässä vertailussa.)
Voiko lyhytkestoiseen opiskeluun saada tukea useammin kuin kerran?
Voi saada tietyin ehdoin. Enintään 6 kuukautta kestävän lyhytkestoisen opiskelun mahdollisuus tulee uudelleen, kun on edellisten opintojen päättymisen jälkeen täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika on alkanut alusta. Tätä kutsutaan "nollaussäännöksi". Lisätietoja työssäoloehdosta ja sen täyttymisestä löydät Kelan ja TYJ:n verkkosivuilta.
Tammikuusta 2023 lähtien voit suorittaa useita enintään 3 kuukauden kestoisia opintoja peräkkäin. Laki on muuttunut siten, että edellä mainittua "nollaussääntöä" ei edellytetä, jos aiempien opintojen kesto on ollut yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään 3 kuukautta. Enintään 3 kuukauden opintojaksojen määrää ei ole rajoitettu. Jos aikaisempien opintojen kesto oli kuitenkin yli 3 kuukautta, "nollaussääntöä" edellytetään vaikka uudet opinnot olisivat enintään 3 kuukautta.
Enintään 3 kuukautta kestäviä toisistaan erillisiä opintoja voi olla meneillään useita yhtä aikaa. On mahdollista aloittaa yhdet enintään 3 kuukautta kestävät lyhytkestoiset opinnot ja sen aikana toiset enintään 3 kuukautta kestävät lyhytkestoiset opinnot ja niin edelleen. Ei ole tarvetta odottaa entisten opintojen päättymistä ja "nollaussäännön" toteutumista ennen uusien opintojen aloittamista. Ensimmäisenä aloitettujen lyhytkestoisten opintojen pitää olla kuitenkin kestoltaan enintään 3 kuukautta.
Video: Kolmen kuukauden lyhytkestoiset opinnot
Voinko suorittaa ulkomaisen oppilaitoksen järjestämiä lyhytkestoisia opintoja?
Se on mahdollista, jos ulkomaisen oppilaitoksen tarjoamat opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Muista ilmoittaa ulkomaan opinnoista työvoimaviranomaiselle. Jos opiskelu edellyttää asumista ulkomailla, varmista työttömyysetuuden maksajan puolelta, ettei sillä ole estävää vaikutusta työttömyysetuuden saamiseen.
Voiko lyhytkestoisen opiskelun ja työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ketjuttaa? Tavoitteenani on suorittaa ensin avoimen yliopiston väyläopinnot tai avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot lyhytkestoisen opiskelun tuella puolessa vuodessa. Sen jälkeen pääsisin heti avoimen opintojen perusteella sisään yliopistoon tai ammattikorkeakouluun ja hakisin tutkintoon johtaviin opintoihin työvoimaviranomaiselta työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua kahdeksi vuodeksi.
Se on tietyin ehdoin mahdollista. Aluksi on syytä todeta, että työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on aina harkinnanvarainen asia, josta päättää työvoimaviranomainen. Työttömyysetuuden saaminen tutkintoon johtaviin yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoihin ei ole missään nimessä automaattista ja varmaa. Mikäli kaikki työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun kriteerit kuitenkin täyttyvät, nämä kysymyksessä mainitut opintojen rahoitusmahdollisuudet on mahdollista ketjuttaa kahdessa eri tilanteessa.
Jos lyhytkestoisen opiskelun aikana suoritetut opinnot ovat työttömyysturvalain kannalta katsottuna sivutoimista opiskelua. Avoimen opiskelu on sivutoimista, kun opinnoista kertyy opintosuunnitelman mukaan keskimäärin alle 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden.
Jos lyhytkestoisen opiskelun aikana suoritetut opinnot ovat työttömyysturvalain kannalta katsottuna päätoimista opiskelua ja opinnot ovat olleet vähintään vuoden ajan keskeytyneenä tai jokin muista jo alkaneiden opintojen tukemisen edellytyksistä täyttyy (esim. jos opinnot ovat aloitettu työsuhteen aikana, ks. palvelulain 6 luku 4 §). Avoimen opiskelu on päätoimista, kun opinnoista kertyy opintosuunnitelman mukaan keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden.
Suosittelen ottamaan tämän huomioon, jos suunnittelet jatkavasi lyhytkestoisena opiskeluna aloitettujen avoimen väylä- tai polkuopintojen jälkeen suoraan tutkinto-opiskelijaksi.
Voinko suorittaa työttömyysetuutta menettämättä lyhytkestoisen opiskelun aikana toisia opintoja sivutoimisesti opiskellen tai sivutoimisen opiskelun aikana toisia opintoja lyhytkestoisesti?
Kumpikin näistä on mahdollista. Muista ilmoittaa opinnoista työvoimaviranomaiselle, jotta opintojen mahdollinen vaikutus työttömyysetuuden saamiseen tutkitaan.
Lyhytkestoisen opiskelun aikana aloitettujen toisten opintojen päätoimisuus/sivutoimisuus selvitetään kuten normaalisti opintojen aloittamisesta lukien. Toisilla opinnoilla tarkoitetaan tässä erillisiä opintoja, jotka eivät ole samaa kokonaisuutta lyhytkestoisten opintojen kanssa.
Toisten opintojen päätoimisuutta/sivutoimisuutta arvioitaessa ei huomioida lyhytkestoisia opintoja esimerkiksi laajuutta arvioitaessa. Jos toiset opinnot ovat sivutoimisia, opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista. Jos toiset opinnot ovat päätoimisia, ne estävät työttömyysetuuden saamisen opintojen aloittamisesta lukien.
Vastaavasti, jos sivutoimisen opiskelun aikana aloitat lyhytkestoisen opiskelun, ei lyhytkestoisilla opinnoilla ole vaikutusta aikaisempiin sivutoimisiin opintoihin. Sivutoimiset opinnot eivät voi muuttua päätoimisiksi niiden aikana aloitettujen lyhytkestoisten opintojen perusteella. Sillä ei ole merkitystä, onko opinnot sivutoimisia laajuuden vai työhistorian perusteella.
Edellä kerrottu on voimassa 27.10.2021 alkaen.
Voinko aloittaa lyhytkestoisten opintojen aikana toiset lyhytkestoiset opinnot?
Se on tietyin ehdoin mahdollista. Enintään 3 kuukautta kestäviä toisistaan erillisiä opintoja voi olla meneillään useita yhtä aikaa. On mahdollista aloittaa yhdet enintään 3 kuukautta kestävät lyhytkestoiset opinnot ja sen aikana toiset enintään 3 kuukautta kestävät lyhytkestoiset opinnot ja niin edelleen. Ei ole tarvetta odottaa entisten opintojen päättymistä ja "nollaussäännön" toteutumista ennen uusien opintojen aloittamista. Ensimmäisenä aloitettujen lyhytkestoisten opintojen pitää olla kuitenkin kestoltaan enintään 3 kuukautta.
On mahdollista aloittaa enintään 3 kuukautta kestävien lyhytkestoisten opintojen aikana enintään 6 kuukautta kestävät lyhytkestoiset opinnot, jos opinnot eivät ole samaa opintokokonaisuutta. Sen sijaan yli 3 kuukautta kestävien lyhytkestoisten opintojen aikana aloitettuja uusia erillisiä opintoja ei voida katsoa lyhytkestoisiksi.
Edellä kerrottu on voimassa 1.1.2023 alkaen.
Voiko työttömyysetuudella opiskelu vaikuttaa palkkatuen suuruuteen?
Sen sijaan lyhytkestoisella tai sivutoimisella opiskelulla ei ole vaikutusta. Sillä ei ole merkitystä, onko opiskelu sivutoimista laajuuden vai esimerkiksi työhistorian perusteella. Lyhytkestoisen opiskelun piiriin kuuluvatkin katsotaan nykyään palvelulain mukaan työttömiksi, joka yksi palkkatuen keskeisistä edellytyksistä.
Pitääkö lyhytkestoisen opiskelun aikana hakea työtä?
Se on mahdollista. Jos lyhytkestoinen opiskelu keskeytyy jostakin syystä kokonaan, tämä voidaan ottaa huomioon käsittelemällä opintoja jaksotettuna koulutuksena. Silloin eritellään toisistaan opiskelujaksot ja niiden väliin jää "keskeytysaika". Tämä edellyttää yhteydenottoa työvoimaviranomaiseen riittävän ajoissa. Voit esimerkiksi jättää Asiointi-palvelussa yhteydenottopyynnön koskien koulutusta. Lähtökohtaisesti oma ilmoituksesi opintojen keskeytymisestä riittää. Tositteita ei kysytä, oppilaitokseen ei olla yhteydessä, eikä opintojen etenemistä seurata, ellei ole syytä epäillä vilppiä. Keskeytykseltä ei edellytetä pätevää syytä, toisin kuin työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa. Keskeyttäminen ei pidennä 6 kuukauden enimmäisaikaa. Toisin sanoen, opiskelujaksot voivat kestää yhteensä enintään 6 kuukautta. Opiskelujaksojen väliin jäävälle keskeytysajalle ei ole enimmäisaikaa.
Haen ammattikorkeakouluun suorittamalla valintakurssin, josta saan 5 op vajaassa kuukaudessa avoimesta ammattikorkeakoulusta. Työvoimaviranomainen katsoo opinnot lyhytkestoiseksi opiskeluksi. Jos saan valintakurssin perusteella opiskelupaikan varsinaisen ammattikorkeakoulun tutkinto-opintoihin ja haen työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua, katsotaanko valintakurssin ja tutkinto-opintojen muodostavan yhden opintokokonaisuuden? Pitääkö opintojen olla keskeytyneenä vähintään vuoden ajan valintakurssin käymisen jälkeen, jotta tutkinto-opintoja voidaan tukea työttömyysetuudella?
Korkeakoulujen valintakoekurssit eivät ole lähtökohtaisesti samaa opintokokonaisuutta varsinaisen tutkinto-opiskelun kanssa. Valintakoekurssia ei tulisi käsitellä samalla tavalla kuin päätoimisia väylä- tai polkuopintoja ja tutkinto-opintoja, jossa koulutus muodostaa yhden opintokokonaisuuden. Tulkinta siitä, kuuluvatko suoritettavat opinnot samaan vai eri opintokokonaisuuteen, on aina työvoimaviranomaisen ratkaisuvallassa ja arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti. Jos opintojen katsotaan olevan eri opintokokonaisuuksista, työttömyysetuudella tukemiseen ei vaadita vuoden keskeytystä. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko valintakoekurssi ollut lyhytkestoista, päätoimista tai sivutoimista opiskelua. Työttömyysetuudella tukemisella tarkoitetaan tässä työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua.
Olen aloittanut ammatilliseen perustutkintoon johtavat opinnot oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimus päättyy ennen valmistumistani, mutta jatkan opiskelua vielä sen jälkeenkin. Voinko jatkaa opinnot loppuun lyhytkestoisena opiskeluna, jos opintoja on jäljellä enää 6 kuukautta?
Lyhytkestoinen opiskelu voi olla mahdollinen tässä tilanteessa. Oppisopimusta pidetään työsuhteena, joten opiskelu katsotaan työsuhteen aikana aloitetuksi. Jotta lyhytkestoinen opiskelu voi toteutua, sinun pitää olla 25 vuotta täyttänyt. Ilmoittaudu työnhakijaksi Asiointi-palvelun kautta viimeistään heti oppisopimuksen päätyttyä ja jätä yhteydenottopyyntö koskien koulutusta.
(Päivitetty 29.11.2023. Päivitettiin blogitekstin alussa oleva käsitekartta.)
(Päivitetty 15.11.2023. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien oppisopimuskoulutuksena aloitettuja opintoja.)
(Päivitetty 10.11.2023. Lisättiin Koulutusneuvonnan YouTube-video lyhytkestoisesta opiskelusta blogitekstiin.)
(Päivitetty 12.10.2023. Lisättiin tekstiin kysymys koskien AMK:n valintakurssia ja sen alle vastaus.)
(Päivitetty 3.10.2023. Lisättiin tekstiin kysymys "Voinko aloittaa lyhytkestoisten opintojen aikana toiset lyhytkestoiset opinnot?" ja sen alle vastaus.)
(Päivitetty 23.8.2023. Lisättiin tekstiin työvoimaviranomaisen käsite korvaamaan toistuvia viittauksia TE-toimistoihin ja kuntakokeiluihin. Päivitettiin tekstiä, jotta se ottaa paremmin huomioon kuntakokeilujen asiakkaat ja on helpommin luettava.)
(Päivitetty 30.3.2023. Lisättiin tekstiin tarkennus ja esimerkki koskien verkko-opintoja.)
(Päivitetty 20.3.2023. Päivitettiin otsikon "Kuinka lyhytkestoisen opiskelun mahdollisuus eroaa..." alla oleva taulukko.)
(Päivitetty 24.2.2023. Lisättiin Koulutusneuvonnan YouTube-video blogitekstiin.)
(Päivitetty 14.2.2023. Päivitettiin koko teksti tammikuussa 2023 voimaan astuneiden lakimuutosten johdosta.)
(Päivitetty 19.5.2022. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien uuden työvoimapalvelumallin mukaista hakuvelvollisuutta, päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle.)
(Päivitetty 23.2.2022. Lisättiin tieto työttömyysetuudella opiskelun mahdollisesta vaikutuksesta palkkatukeen.)
(Päivitetty 4.1.2022. Päivitettiin alussa oleva käsitekartta, vastaus kysymykseen "Voiko jo aloitettuihin opintoihin saada tukea tätä kautta?" ja allekirjoitus.)
(Päivitetty 17.11.2021. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien mahdollisuutta aloittaa lyhytkestoisen opiskelun aikana sivutoimiset opinnot. Lisättiin yksi lähde.)
(Päivitetty 7.10.2021. Lisättiin tarkennus, että lomautuksen aikana alkaneet opinnot ovat työsuhteen aikana alkaneita. Korjattiin kaksi kirjoitusvirhettä.)
(Päivitetty 8.6.2021. Tarkistettiin ja päivitettiin toimimattomat linkit.)
(Päivitetty 11.5.2021. Lisättiin alkuun huomautus kuntakokeilujen asiakkaille.)
(Päivitetty 19.2.2020. Poistettiin viittaukset aktiivimalliin, koska 1.1.2020 alkaen työttömän aktiivisuutta ei seurata.)
(Päivitetty 13.9.2019. Muokattiin hieman viimeistä kysymystä ja vastausta sekä lähdeluetteloa. Laitettiin linkit avautumaan uusiin ikkunoihin.)
(Päivitetty 12.9.2019. Lisättiin loppuun uusi kysymys ja vastaus siihen.)
Työkierrolla (tai työnkierrolla,
henkilökierrolla) tarkoitetaan työsuhteen aikana tapahtuvaa siirtymistä
määräaikaisesti toisiin tehtäviin, tavoitteena osaamisen kehittäminen.
Työkierto voidaan toteuttaa joko omassa yksikössä tai toisessa yksikössä, mutta
yleensä kuitenkin saman työnantajan palveluksessa. Ainakin valtionhallinnossa
henkilökierto voidaan toteuttaa myös toiselle työnantajalle tai jopa
kansainvälisenä henkilökiertona. Vastavuoroisessa työkierrossa kaksi
työntekijää vaihtaa paikkaa, mutta työkierron voi toteuttaa myös
yksipuolisesti. Työntekijä voi saada työkierrossa samaa palkkaa kuin ennenkin,
tai palkka voi muuttua uuden tehtävän vaatimusten mukaisesti – tästä sovitaan
työnantajan kanssa erikseen.
Mikä työkierron idea sitten on? Ensinnäkin, työntekijä oppii
uutta, tutustuu uusiin työtapoihin ja verkostoituu työpaikan sisällä.
Erityisesti niin kutsuttua hiljaista tietoa on helpompaa siirtää tällä tavalla.
Työkierto voi lisäksi vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin, ja siitä voi
saada uutta intoa ja ideoita omaan työhön. Jotkut ovat tällä tavalla pystyneet
vaihtamaan pois työtiloista, joissa heille on tullut sisäilmaoireita tai
allergiaa. Kokemus saattaa myös auttaa ymmärtämään organisaation toimintaa
monipuolisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Työkierron myötä työntekijä saattaa
myös rohkaistua hakeutumaan täydennyskoulutukseen ja uusiin, vaativampiin tai
itselle sopivampiin työtehtäviin organisaation sisällä – tai sen ulkopuolella.
Työnantaja hyötyy työkierrosta yhtä lailla kuin
työntekijäkin. Hyvin toteutettuna työkierto voi toimia suunnitelmallisena osana
henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työhyvinvoinnista huolehtimista. Sekä
lähettävä että vastaanottava yksikkö tai tiimi voivat hyötyä työkierrosta:
työntekijä tuo oman osaamisensa työkiertokohteeseen, ja pystyy tarkastelemaan
toimintatapoja ulkopuolisen tuoreella katseella. Kohteen hyvät käytännöt taas
voivat siirtyä lähettävään yksikköön työkierrossa olleen palatessa omaan
tehtäväänsä. Työkierron jälkeen oma tehtäväkin voi näyttäytyä eri tavalla kuin
aiemmin. Myös muille työntekijöille voi olla kiinnostavaa huomata, että
työnantaja suhtautuu positiivisesti työkiertoon ja muihin osaamisen
kehittämisen ja sisäisen etenemisen mahdollisuuksiin organisaatiossa. Työkierto
tarjoaa myös vaihtelua omaan tuttuun työhön.
Työkierron avulla lisätään myös yksilöiden ja organisaation
joustavuutta: mitä enemmän moniosaajia työyhteisössä on, sitä helpompaa työntekijöiden
on tarvittaessa siirtyä toisiin tehtäviin yksiköiden sisällä ja välillä. Moniosaaja
on tietenkin arvokkaampi työntekijänä, joten tätä voi käyttää
palkkaneuvotteluissa pätevänä argumenttina. Jaana Tapanisen opinnäytetyössä
työkierron todettiin myös lisäävän toisten työn arvostamista, mikä voi
helpottaa yhteistyötä ja parantaa työhyvinvointia.
Jotta työkiertojaksosta tulee onnistunut kaikille
osapuolille, kannattaa seuraaviin asioihin kiinnittää huomiota:
- työkierto on aina vapaaehtoista työntekijälle, siihen ei voi
määrätä
- työkierto kannattaa suunnitella kunnolla ja kirjata sille
tavoitteita, joita seurataan työkierron aikana
- esimiesten ja johdon täytyy olla hyvin perillä onnistuneen
työkierron periaatteista
- perehdytys ja mentorointi hoidetaan yhtä huolella kuin mikä
hyvänsä uuden työntekijän perehdytys
- mietitään kuinka opitun jakaminen hyödynnetään työkierron
aikana ja jälkeen
- varataan aikaa uuteen aloittelijan asemaan siirtymiseen ja
työkiertoon valmistautumiseen
- työkiertoon lähtevän asenteen kannattaisi olla avoin,
kuunteleva ja halukas oppimaan uutta.