Lahjakkaammaksi

Olen iltalukemisena lukenut rinnakkain viime iltoina Janne Viljamaan kirjaa ”Tue lapsesi lahjakkuutta” ja Iiro Rantalan kirjaa ”Nyt sen voi jo kertoa”. Viljamaa maalailee monenlaisia esimerkkejä sosiaalipsykologin näkökulmasta ja mietiskellen lahjakkuuden ilmenemistä, Iiro Rantala puolestaan avaa omaa elämäänsä. Miehet vaikuttavat olevan hyvin samalla asialla: taidot eivät kehity eikä osaaminen lisäänny ellei käytä huomattavasti aikaa ja resursseja harjoitteluun. Harjoittelu on keskittymistä itse tekemiseen, mikä usein nimenomaan toistojen ja ajankäytön kautta alkaa tuntua mielekkäämmältä. Kun harjoitteluun syventyy, niin löytää tavoitteita ja mielenkiinnon kohteita sen tekemisen piiristä. Lahjakkaat taiteilijat ja tieteilijät tosin joutuvat tekemään valintoja, ehkä hieman eristäytymäänkin harrastuksen pariin, sietämään turhautumista ja epäonnistumista matkalla päämääriään kohti.

Lahjakkuus on juhlavalta kalskahtava sana. Älykkyydestä sanotaan että se on tapa keksiä mielekkäitä toimintatapoja uusissa tilanteissa. Miten nämä sanat sopivat arkielämään? Ja minun ja sinun elämään? Usein ammatinvalinnanohjaukseen tuleva nuori kyselee että mikä on se minun juttu? Kysymys tuntuu erityisen tukalalta ja ajankohtaiselta yhteishaun aikaan. ”Minun juttu” saattaa olla myös jonkinlainen ilmiö, minkä kuulee monista haastatteluista ja kahvipöytäkeskusteluista ja mikä saa hieman myyttisiäkin sävyjä.  Nuoruuteen kuuluu paikkansa löytäminen elämässä, etsitään kumppania, kaveriporukoita, harrastuksia omaa itseä ja opiskelupaikkaa, jotain mihin sitoutua ja mikä tulee tärkeäksi osaksi elämää. Elämää rakennetaan, kenelläpä se varsinaisesti valmiiksi olisi tullut. Kaiken ikäiset etsivät omia juttujaan ja asettuvat uusiin asetelmiin elämässä. Ammatinvalinnanohjauskeskusteluissa usein mietitäänkin koko tätä kokonaisuutta: missä tällä hetkellä on ja mihin voisi haluta olla menossa. Missä kohti  mahdollisuuksien avaruudessa oma kiinnostuneisuuden mittari värähtää ja sen voi ymmärtää kompassin neulan osoittamaksi suunnaksi lähteä eteenpäin? Tunteet ja ajatukset ovat tärkeitä tienviittoja, toki mukaan mahtuu myös sellaisia käsityksiä ja ennakkoluulojakin, mitä on syytä tarkastella tarkemmin. Joskus puuttuu tietoa vaihtoehdoista. Päätöksentekokyky on myös oma taitonsa elämässä, minkä harjoittelemisessa saatamme tarvita keskustelukaveria, rohkaisijaa ja rinnalla miettijää.

Mielestäni jokaisella ihmisellä ei ole vaan yhtä ”minun juttua”. Alan vaihtajat ja monitaitoiset ihmiset ovat tästä esimerkkejä. Uutisankkurit saattavat maalata akvarelleja tai lääkäri olla jazzbändin laulaja. Insinööri voi opiskella lähihoitajaksi. Tämä ajatus turvaa myös elämää työpaikan menettämisen hetkellä: voi olla olemassa myös jotain uutta mistä voin innostua, mistä voin tehdä minun juttuni.  Joskus saatamme myös leipääntyä ja joudumme etsimään jonkun uuden ajatuksen tai näkökulman minkä avulla ”vanha” juttu tuunataan uudeksi. Mitä se sitten kenenkin kohdalla tarkoittaa. Menneestä elämästä on helpompi kertoa siten että siinä on pitkä punainen lanka kuin yrittää sovitella samaa lankaa hämärään tulevaisuuteen. Toisaalta tämä tarkoittaa myös sitä että monenlainen tulevaisuus olisi mahdollista ja liitettävissä omaan elämäntarinaan järkevästi.

Mikä oli tämän blogikirjoituksen punainen lanka? Osaaminen ja lahjakkuus syntyy keskittyvän harjoittelun myötä ja että moni juttu voi olla ”minun juttu”. Ehkäpä se ”minun juttu” on siis se juttu, mihin sillä hetkellä keskittyy enemmän ja mikä tuntuu mukavalta syventyä. Syventyminen kartuttaa muitakin taitoja, erityisesti työelämää ajatellen on paljon taitoja, mistä on hyötyä laajemminkin. Sosiaaliset taidot, esimies-alais –taidot, esiintymistaidot, asiakaspalvelutaidot, täsmällisyys, tunnollisuus ja niin edelleen. Valinta työn ja ammatin suhteen tehdään puntaroimalla olemassa olevia vaihtoehtoja (ehkä luodaan samalla uusiakin) ja ryhtymällä omaksumaan kyseisen työn ajattelutapoja ja taitoja harjoittelemalla, siten myös työn tekemisen taidot karttuvat. Itselle vastenmielisiä asioita ei varsinaisesti kannata tehdä, mutta tutkia näitä tuntemuksiaan kyllä kannattaa. Itsetuntemus on tärkeä pohja valinnoille ja lahjojen kehittämiselle.  Hyödyllistä on kehittää lahjojaan, harjoitella, opetella, työskennellä jotta siitä olisi iloa itselle ja toisille, olipa kyse sitten yllätysruoan valmistamisesta tänään lounaaksi tai pyykinpesun optimoinnista. Oppimiseen panostaminen on iloa ja hyötyä tuottava valinta.

 -Heli-

Miten nuori valitsee koulutusalan?

Jokaisen täytyy etsiä oma polkunsa työelämään

Ammatinvalintatestit, kuten AVO-ohjelma, lähtevät liikkeelle hakijan kiinnostuksen kohteista ja kyvyistä. Joskus terveyssyyt rajaavat pois joitakin vaihtoehtoja. Aiempi koulumenestyskin voi vaikuttaa opiskelupaikan saamiseen, joskin hyvä valmistautuminen pääsykokeisiin mahdollistaa opiskelupaikan todistuspisteistä huolimatta. Näiden tuttujen seikkojen lisäksi tuore väitökirjatutkimus kertoo muistakin nuoren koulutusalavalintoihin liittyvistä taustatekijöistä.

Lähiseudun koulutustarjonta

Suoraan peruskoulusta tulevat toisen asteen opiskelijat asuvat luonnollisesti yleensä vielä lapsuudenkodissaan ja valitsevat opiskelupaikan läheltä kotia. Päteekö sama vielä korkea-asteen opiskelijoihin, jotka ikänsä puolesta ovat täysi-ikäisiä ja vapaita valitsemaan kiinnostuksiaan ja kykyjään vastaavan opiskelupaikan? Tuomo Suhonen on tutkinut sitä, miten yliopiston etäisyys opiskelijaksi aikovan asuinseudulta vaikuttaa koulutusalan valintaan. Tulosten mukaan sataa kilometriä pidempi matka lähimpään tietyn koulutusalan oppilaitokseen vähensi noin 15 prosentilla todennäköisyyttä valikoitua kyseiselle alalle. Toisaalta koulutusalojen välillä oli eroja: kasvatustieteiden, taidealojen tai lääke- ja terveystieteiden valintaan sijainnilla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta. Nämä alat ovat olleet hyvin suosittuja, ja niille pyrkineet nuoret ovat luultavasti tienneet mitä haluavat opiskella. Suhonen tulkitsee tutkimustuloksia niin, että opiskelualastaan epävarmat nuoret päätyvät usein valitsemaan jonkin läheisessä opinahjossa tarjolla olevan vaihtoehdon. Ehkä ajatus on vaihtaa opiskelualaa, jos jotain selvästi kiinnostavampaa löytyy opintojen kuluessa.

Vanhempien koulutustausta

Suhosen tutkimuksessa havaittiin vanhempien koulutusalojen periytyvän lapsille: yksilön todennäköisyys valikoitua jollekin alalle kaksinkertaistuu, jos hänen vanhemmallaan – erityisesti isällä –  on tutkinto kyseiseltä alalta. Alalla toimiva vanhempi voi toimia roolimallina ja antaa neuvoja ja ohjeita lapselleen. Oikeustieteellisen alan tutkinto periytyy muiden alojen tutkintoja huomattavasti useammin. Lisäksi Suhonen havaitsi, että miehet ovat naisia alttiimpia seuraamaan vanhempiensa koulutusalavalintoja. Ammatinvalinta- ja uraohjauksen asiakkaissa vanhempien koulutuksen vaikutus näkyy myös toisella tavalla: jos vanhemmat eivät vaikuta tyytyväisiltä valintaansa, nuori saattaa pyrkiä välttämään vastaavaa ratkaisua.

Työllisyysnäkymät

Uutiset YT-neuvotteluista ja työpaikkojen menetyksistä ovat saaneet nuoretkin miettimään koulutusvalintaansa työllistymisen näkökulmasta. On hankalaa ennustaa tilannetta viisivuotisten tai pidempienkin opintojen jälkeen, mutta yleisesti työttömyys on sitä harvinaisempaa, mitä korkeampi koulutus henkilöllä on (ks. AKAVAn tilastot). Akateemisten työttömyys on kasvanut viime aikoina, erityisen nopeaa muutos on ollut teknis-taloudellisilla aloilla. Korkeasti koulutetut sijoittuvat silti yhä hyvin koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Eri koulutusalojen väliset erot ovat suuria: joillakin aloilla on käytännössä täystyöllisyys, kun toisilla koulutusta vastaavan työpaikan löytäminen on huomattavan hankalaa. Taidealoilta ja hammaslääketieteistä valmistuneet ryhtyvät muita useammin yrittäjiksi. Pysyvät, kokoaikaiset palkkatyösuhteet ovat tyypillisimpiä teknillistieteellisen ja kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneilla. Aarresaari-sivustolta löytyy yliopistoittain tilastoja työelämään sijoittumisesta.

- Satu - 

linkit päivitetty 24.1.2020

Uudelle uralle terveyssyistä

Joskus terveydelliset seikat vaikeuttavat omassa työssä jatkamista. Voi olla allergiaa, selkäkipuja, leikattu olkapää tai joku muu syy miksi lääkäri suosittelee miettimään muita työvaihtoehtoja. Työterveyshuolto on tärkeä apu näissä tilanteissa, ja sen tuen turvin on mahdollista neuvotella oman työnantajan kanssa mitä omalla työpaikalla olisi tehtävissä työolojen ja tehtävien suhteen. Jos on uhkaa pidemmästä työkyvyttömyydestä ja hoidoilla ei pystytä tuomaan tilanteeseen helpotusta, tulee ajankohtaiseksi ammatillisen kuntoutuksen pohdinta. Se tarkoittaa kuntoutumista joko omaan työhön takaisin, toisiin työtehtäviin oman työnantajan palveluksessa tai työn etsimistä uudelta työnantajalta ja jopa uudelta alalta. Työeläkelaitokset ovat työssäkäyville ensisijaisesti se taho, josta lääkärintodistuksen perusteella voi tukea hakea tähän tilanteeseen. 
 
Työeläkelaitokset voivat myöntää taloudellista tukea uuden työn kokeilemiseen tai uusiin tehtäviin kouluttautumiseen sekä mm. urasuunnitteluun. Jos et ole ollut viime vuosina töissä, on todennäköisin kuntouttajataho Kela tai TE-toimisto. Kelalta voit kysyä apua monessa muussakin asiassa, kuten eläkkeet, sairauksiin tai työkyvyn ylläpitoon liittyvät kuntoutuskurssit, työkykyneuvonta yms. Työ- ja elinkeinotoimiston vahvuutena puolestaan on tietämys alueen työ- ja koulutusmahdollisuuksista ja osatyökykyisten työllistymisen tukipalveluista.

Kun joutuu miettimään työasioita uudelleen terveydellisistä syistä, tilanne on odottamaton. Tulee uusia asioita hoidettavaksi uusien tahojen kanssa ja tämä mietintäprosessi kysyy aikaa ja kärsivällisyyttä. Oma sopeutumisensa on tämän ohella oman terveydentilan tuomiin muutoksiin ja mahdollisiin muutoksiin omassa taloudellisessa toimeentulossa. Kannattaakin olla ajoissa liikkeellä omien mahdollisuuksien selvittelyssä. Voit lähestyä edellä mainittuja tahoja tai olla meihin TE-puhelinpalvelujen Uraohjaukseen yhteydessä jos haluat mietintätukea vaihtoehtoihin ja toimintatapoihin. 


- Heli -

poistettu vanhentuneita tietoja 21.9.2022

Kevät on koulutuksiin haun aikaa!

Syksyllä 2014 alkaviin koulutuksiin haetaan nyt keväällä! Tässä koulutushakutiedot tiivistetysti.

TOISEN ASTEEN OPINNOT, KYMPPILUOKAT JA AMMATTITUTKINNOT / ERIKOISAMMATTITUTKINNOT

Yhteishaku (ammatillinen perustutkinto / lukiokoulutus) 24.2. – 4.3.2014

Lukioihin ja kolmivuotisia ammatillisia perustutkintoja suorittamaan haetaan yhteishaussa. Koulutukset on aiemmasta poiketen tarkoitettu ainoastaan niille, joilla ei vielä ole suomalaista ammatillista tutkintoa. Näihin koulutuksiin haetaan netissä osoitteessa www.opintopolku.fi. Samasta paikasta löydät myös haussa olevat koulutukset. Jos sinulla on kysyttävää hakemisesta, voit kysyä Opintopolun hakuneuvonnasta esimerkiksi hakulomakkeen täyttämisestä tai yhteishausta (p. 029 533 1010 arkisin klo 9–13, tai sähköpostilla neuvonta(at)opintopolku.fi).

Muita vaihtoehtoja peruskoulun jälkeen

Kymppiluokat – tarkoitettu peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneille. Teet oman opiskelusuunnitelmasi. Voit kerrata peruskoulun oppimäärää tai korottaa numeroitasi, ja parantaa tällä tavalla mahdollisuuksiasi saada mieleinen opiskelupaikka. Kymppiluokille ei haeta yhteishausta, joten selvitä hakukäytäntö yhteishaun jälkeen oman kuntasi oppilaitoksista.

 Ammattistartit ovat puolen vuoden tai vuoden pituisia, ja niissä tutustutaan ammatillisiin perustutkintoihin ja tehdään suunnitelma omista opiskeluvaihtoehdoista. Voit myös korottaa peruskoulunumeroitasi. Loppuun suoritettu ammattistartti-koulutus antaa lisäpisteitä haettaessa yhteishaussa jatkokoulutukseen. Hakuaika on yhteishaun jälkeen kesällä, www.opintopolku.fi.


Aikuisopinnot – aikuisten näyttötutkinnot

Aikuiskoulutusta järjestetään työvoimakoulutuksina (www.te-palvelut.fi) ja omaehtoisena koulutuksena oppilaitoksissa. Hakuajat voivat olla jatkuvia (nonstop), tai koulutukseen haetaan pitkin vuotta ennen koulutuksen alkua. Työvoimakoulutuksiin haetaan te-palvelut-sivuilla, ja ne on tarkoitettu työttömille tai työttömyysuhan alaisille. Omaehtoiseen koulutukseen haetaan suoraan oppilaitosten omilta sivuilta.


KORKEAKOULUOPINNOT


Yhteishaku ammatillisiin opettajakorkeakouluihin 7.—24.1.2014

 Ammatillinen opettajankoulutus on ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarkoitettua koulutusta, joka tuottaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden. Voit hakea ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- tai opinto-ohjaajankoulutukseen. Tarvitset soveltuvan korkeakoulututkinnon ja vähintään kolmen vuoden työkokemuksen. Koulutuksiin haetaan osoitteessa www.opekorkeahaku.fi.


Yhteishaku ammattikorkeakoulujen englanninkielisiin koulutuksiin 7.1.—11.2.2014

Vieraskieliselle koulutukselle on oma suora osoitteensa www.admissions.fi.


Ammattikorkeakoulujen yhteishaku 3.3.—1.4.2014

 Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa voit hakea nuorten suomen- ja ruotsinkielisiin AMK-koulutuksiin, AMK-aikuiskoulutuksiin sekä ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Haku tapahtuu osoitteessa www.amkhaku.fi. Samasta osoitteesta myös löydät yhteishaussa olevat AMK-koulutukset.

HUOM:
Vieraskielinen amk-aikuiskoulutus, vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja erikoistumisopinnot eivät kuulu mihinkään yhteishakuun. Niihin haetaan suoraan koulutusohjelman järjestävään ammattikorkeakouluun sen omilla lomakkeilla ja koulutusohjelmalle ilmoitettuna hakuaikana.


Yliopistojen yhteishaku 3.3.-1.4.2014

Yliopistojen yhteishaussa voit hakea yliopistoihin päävalintoihin. Voit hakea kaikkiin yliopistoihin sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai vain alempaan korkeakoulututkintoon. Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan ja Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston teatterityön koulutukseen hakuaika päättyy jo 14.3. Hakusivu on www.yliopistohaku.fi.

Yliopistojen erillisvalintoihin, esimerkiksi maisteriohjelmat, haet suoraan yliopistoon, eikä niihin haeta yhteishaussa.


Lähde: opintopolku.fi

Hyvää uutta vuotta 2014!

Tartunko tilaisuuteen, rohkenenko yrittää vai annanko olla? Luovunko yrittämättä, etten pety, vai petynkö enemmän, jos jätän yrittämättäkin, ellen anna onnistumiselle edes mahdollisuutta?
- Työlinjan uraohjausväki -