Tämän päivän työympäristöissä ja ammattien osaamisvaatimuksissa tapahtuvat nopeat muutokset herättävät meidät pohtimaan urakehitystä ja omaa paikkaamme työn maailmassa. Kevään isot koulutus- ja uravalinnat alkavat olla monien osalta päätöksessä. Urapäätösten tekeminen ja onnistuminen työmarkkinoiden muutoksissa voi tuntua hämmentävältä. Siksi on luonnollista, että tunteet vaihtuvat nopeasti innostuksesta epäuskoon. Uratilanteiden siirtymissä saatamme kokea huoliajatuksia tulevasta (entä-jos -ajattelu, murehtiminen), stressiä (onnistumisen odotukset) ja epävarmuuden sävyttämiä tunnekokemuksia (pelottaa, ahdistaa). Muutos koskettaa käsityksiä itsestämme, kuka olen ja miksi haluan tulla, uskoa omista kyvyistä, ja voimavaroista kehittyä ammatillisena osaajana.
Kielteistä tunnekokemusta ammatinvalinnassa ja työuran muutoksissa voivat aiheuttaa monenlaiset seikat. Esimerkiksi koulutusvalinnassa voi herätä kriittisiä kysymyksiä: vastaako ala omia toiveita mieluisesta työstä, riittävätkö kykyni alavalinnoissa, ja olenko riittävän hyvä ammattien osaamisvaatimuksien muuttuessa. Työn menettäminen, oman työroolin ja työtaitojen epäselvyys, työpaikan ihmissuhderistiriidat, työolot, ja työpaikan uudistuneet toimintamallit herättävät kohtaamaan työuran muutosta, ja voivat aikaansaada kielteisiä reaktioita niin yksilössä kuin työympäristössäkin. Pettymykset ovat osa kehityspolkua ja koskettavat ammatillista itseluottamusta koulutusta ja työtä hakiessa.
Miten tunteet estävät tai auttavat uravalinnassa?
Sanonta ”elämä ilman tunteita olisi tyhjää” pätee myös työ- ja uravalinnoissa, kun pyrimme oivaltamaan tarkoituksellisuutemme työn maailmassa. Ammatilliset vaihtoehdot ja työn mielekkyys arvioidaan usein tunnetasolla. Tunteilla on tärkeä viesti tarjottavana työn kiinnostusta arvioidessa, esimerkiksi kun koetaan kiinnostusta, tylsyyttä, epämiellyttävyyttä, keskinkertaisuutta, iloa tai intoa. On tärkeä ymmärtää, että kaiken sävyiset tunteet (esim. viha, ärsytys, pelko, syyllisyys, suru, alemmuus, hämmennys ja passiivisuus) ovat mahdollisia, kun oman ammatillisen itsemme toteuttamisen jatkuvuus on kyseenalaistettu. Tunteet herättävät meidät pohtimaan tietoisesti, mikä meille on viime kädessä tärkeää ja mitä voimme tehdä sisäisen tasapainon saavuttamiseksi, ja omien ammatillisten tarpeiden täyttämiseksi opiskelu- ja työympäristöissä.
Meillä ihmisillä on tapana ongelmallisissa tilanteissa etsiä järkiselityksiä kohtaamillemme tapahtumille ja toiminnalle. Tulkinnoillamme on merkitys omien ammatillisten tavoitteiden eteenpäin viemisessä. Tasapaino järjen ja tunteen äänen kuuntelemisessa on keskeinen taito urasuunnittelussa. Kun uramatka ei etene ja muutoksessa huomaa olevansa jumissa, umpikujassa, tunteiden vuoristorata voi yllättää. Saatamme vältellä tilanteiden ja asioiden kohtaamista, tai alamme epäillä itseämme. Epätietoisuus kasvaa ja päättämättömyys tulevista mahdollisuuksista koetaan raskaana. Tällöin on tärkeää pysähtyä ja pyrkiä ymmärtämään omaa uratarinaa ja tilannetta syvemmin. Sisäisiä selityksiä voi tutkia, ovatko tulkinnat urahuolista itseä kannustavia, ratkaisuja ja mahdollisuuksia visioivia vai itseä arvostelevia tai tulevaa epäileviä?
Uravalinnoissa kannatta suosia järkeä ja antaa tunteiden istua takapenkillä. Näin voi edistää tavoitesuuntautunutta ongelmanratkaisua. Liikkeelle pääsyssä auttaa, kun harkitsee tietoisesti edessä olevia haasteita ja asettaa ratkaistavia asioita tärkeysjärjestykseen, ja toimii mikä on olennaista tässä hetkessä. Kannattaa tutkia ammatillisia kiinnostuksia ja henkilökohtaisia taitoja ja vahvuuksia, sekä haussa olevia työpaikkoja. Voit etsiä uratarinoista tietoa ja löytää vaihtoehtoja omalle urapolulle. Tunteet auttavat tiedostamaan motivaation suunnan ammatillisen elämän tavoitteissa ja ohjaavat kohti sitä, mikä on tärkeää.
Tietoisuustaidot
Mindfulnessin kolme avainelementtiä ovat tietoisuus, nykyhetkessä oleminen ja hyväksyminen. Tietoisuustaitoa voi lähestyä pysähtymällä huomaamaan automaattiset ajatukset ja pysäyttämällä niiden aiheuttamat käyttäytymismallit esimerkiksi syvään hengittämällä. Pysähtyminen voi tarkoittaa myös hidastamista, jolloin voit hellittää muutoksen herättämästä kiirehdinnän tunteesta. Tilanteen tietoinen tarkkailu auttaa oppimaan senkin, että joskus huoliajatukset estävät meitä havaitsemasta hyviä puolia ja tarjolla olevia toiminnan mahdollisuuksia. Yksi keino on havainnoida ystävällisesti kokemusten herättämiä sisäisiä ajatus- ja käyttäytymismalleja ja nimeämällä itsessä herääviä tunteita. Epämukavat tunteet ovat tärkeitä kohdata. Voit tiedostaa, mitä sisäistä uskomusta tai itselle arvokasta asiaa muutos eniten horjuttaa. Kun tiedostat omat tapasi selittää toiminnan syitä, voit kysyä, mitä erilaisia tapoja itselläni on nähdä tässä ja nyt todellisuus?
Mieli kääntyy hiljalleen pois menneen kielteisestä murehtimisesta, miksi minä en -ajattelusta ja liiasta riskien ennakoinnista tulevaisuuden suhteen. Työmarkkinoilla tapahtuu asioita, jotka heijastuvat ajoittain sekä uudistavina että ikävinä muutosilmiöinä ja trendeinä. Niiden heijastuksien ymmärtäminen omalla työelämän polulla auttaa suunnistamaan arvojen mukaiseen työnsisältöön. Työuran virrassa voimme oppia uutta ja pyrkiä kehittymään toivomaamme suuntaan. Tulevaisuudessa auttaa, jos visioimme ja käsikirjoitamme itselle useampia ammatillisia työpolkuja ja vaihtoehtoisia reittejä saavuttaa tavoitteemme.
Mindfulness on keino vähentää stressiä ja negatiivisten ajatusten ja tunteiden pohtimista. Siitä voi olla apua, jos koet olevasi jumissa kielteisissä tunneajatuksissa, jotka liittyvät opiskelun tai työn epävarmuuteen. Seuraavilla verkkosivustoilla olevat harjoitukset tarjoavat työkaluja mielen hyvinvointitaitojen kehittämiseen ja itsestä oppimiseen. Voit huomata, että ongelmia tulee ja menee, ja saat vapauden olla kiintymättä liikaa vaikeisiin kokemuksiisi. Sinussa herää muutosjoustavuutta ja luottamusta kun kohtaat ajatuksia, ja voit ymmärtää niitä syvemmin ja hyväksyen.
Johanna,
Psykologi, Uraohjaus
Linkit ja lähteet
MIELI Suomen mielenterveys ry
https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/
Nyyti ry:n Mindfulness tieto-osio https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/stressi-voi-olla-hyvaa-tai-haitallista/mindfulness/
Galles, J., Lenz J., Peterson G.W., & Sampson Jr, J.P. Jr (2019). Mindfulness and Decision-Making Style: Predicting Career Thoughts and Vocational Identity. The Career Development Quarterly, 67(1), 77-91.
