Piippolan vaarilla oli talo

Nyt on kesä. Moni suuntaa lomallaan maaseutua kohti, mökkeilemään, sukuloimaan tai vaikka retkeilemään. Oletko ajellessasi nähnyt lehmiä laitumella? Olet varmaan tehnyt saman havainnon kuin minäkin – lehmiä näkyy yhä harvemmin, mutta karjat ovat isompia.

Pienet maatilat ovat vähenemässä, sillä myös maataloudessa tavoitellaan tehokkuutta, erityisesti taloudellista tehokkuutta. Tehokkuus on sitä suurempaa, mitä pienemmin panoksin päästään tavoitteeseen.  Kehitys vie kohti aina vain suurempia tuotantoyksiköitä.

Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä esiteltiin toukokuussa (11.5.18) vuonna 2016 käynnistynyttä Etelä-Pohjanmaalla toimivaa MTK:n Varavoimaa farmarille -hanketta. Toimittaja Jukka Sivula oli haastatellut hankkeessa 1,5 vuotta toiminutta hankepäällikkö Marja Lammista. Hankkeen alkusysäys oli tuottajaliiton huolestuminen maanviljelijöiden jaksamisesta.

Varavoimaa farmarille etsii yksilöllisiä ratkaisuja kunkin tilan haasteisiin. Pirkanmaan Sastamala on ollut uranuurtaja maaseutuyrittäjille suunnatuissa työhyvinvointihankkeissa. Vuonna 2012 Sastamalan paikalliset MTK-yhdistykset käynnistivät toiminnan yhdessä Sastamalan seurakunnan kanssa Leader-rahoituksen turvin. Tarkoitus oli tarjota tilatasolla luottamuksellista ja puolueetonta keskusteluapua. Hyvien kokemusten myötä hanke laajeni ensin koko Pirkanmaalle ja nyt se etenee valtakunnallisesti. Kolme neljäsosaa hankkeen kautta tehdyistä MELAn rahoittamista ostopalvelusitoumuksista liittyy jaksamiseen ja henkiseen tukeen, yksi neljäsosa talousneuvontaan. Hankepäällikkö Lamminen toteaa, ettei hanke yksin ole riittävä, mutta se on väylä avun piiriin. Puhuminen auttaa ja ongelmiin olisi hyvä päästä puuttumaan riittävän varhain. Suurin osa avun saajista on ollut miehiä, joista yksi haastateltu toteaa, että ”apua pitäisi osata hakea ajoissa”. Uupumuksen oireet olisi hyvä tunnistaa ja huomata, itsellä ja muilla.

Kaakkois-Suomen ”Virtaa viljelijälle”-hankkeessa on kehitetty viljelijöille suunnattu ja huhtikuussa tänä vuonna julkaistu voimavaramittari yhdessä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy:n kanssa.   Mittari pohjautuu Soccan tutkija Petteri Paasion kehittämään hyvinvointimittariin. Mittari on kaikille avoin, se löytyy osoitteesta www.voimavaratesti.fi

Jotta Piippolan vaarilla olisi vielä jatkossakin talo, on hyvä, että tällaisia hankkeita on kehitetty ja ne on saatu toimimaan. Kun tunnistaa tilanteensa tai huomaa toisella ongelman, pystyy siihen tarttumaan. Oikein ajoitettu ennalta ehkäisevä tuki on kuin orastava vilja – se tuo toivon.
Elise

Mihin olen tarvinnut ruotsia?

Olin saanut psykologian opinnot päätökseen, mutta odottelin vielä tutkintotodistusta. Opintoihin kuuluivat myös englannin ja ruotsin kielen kirjalliset ja suulliset kurssit ja runsaasti tenttikirjallisuutta molemmilla kielillä. Hain töitä. Minulle soitettiin Lounais-Suomesta ja haastateltiin sosiaalihoitajan sijaisuuteen psykiatriseen sairaalaan. Osa haastattelusta käytiin ruotsiksi. Minut valittiin, olihan minulla jo useamman vuoden kesätyökokemus sosiaalihoitajien sijaisena keskussairaalasta Itä-Suomesta. Ruotsin taitoni riitti.

Meillä oli koulussa innostunut ja taitava ruotsin opettaja. Hänen avullaan pääsin ennen lukiovuosia kesällä kuukaudeksi Ruotsiin. Lensin Tukholmaan ja jatkoin junalla pienempään kaupunkiin, josta minut oli luvattu hakea perille. Kuulin rautatieasemalla kuulutuksen, jonka mukaan juna kyseiseen kaupunkiin on lähdössä, mutta miltä laiturilta ja raiteelta. Löysin laiturin ja raiteen. Ehdin junaan.

Tulin perille sovittua aiemmassa junassa. Soitin perheelle, että olen jo rautatieasemalla heitä odottelemassa. Joku lapsista vastasi. Vanhemmat olivat käymässä jossakin, mutta tulisivat hakemaan, kun palaavat kotiin. Pääsin perille. Opin sinä kesänä paljon. Ruotsin lisäksi itsenäistymiseen liittyviä asioita ja taitoja.

Katsoin Ruotsissa englanninkielistä elokuvaa, jossa oli ruotsinkieliset tekstit. Ihana rakkaustarina. Kuuluisat, ihaillut näyttelijät. Kaikki nuoret halusivat nähdä sen elokuvan, minäkin. Ymmärsin tarinan, puheet ja juonenkäänteet vaikeuksitta.

Pääsin psykologin sijaiseksi Porvooseen. Tein töitä suomen kielellä, mutta meillä oli työkokouksia, missä puhuttiin ja tarvitsi ymmärtää myös ruotsia. Kaikki saivat puhua äidinkieltään. Suoritin siellä valtion hallinnon kielikokeen, jota tarvitaan julkisiin virkoihin hakiessa. Kokeen otti vastaan ruotsinkielisen lukion rehtori. Sain kokeen läpi. Hain ja pääsin ensimmäiseen vakinaiseen psykologin virkaani. Olen tehnyt suurimman osan työuraani julkisen työnantajan palveluksessa, kunnissa ja valtiolla: koulu-, terveyskeskus-, ammatinvalinta- ja urapsykologina. Nykyään virkamiesruotsin voi suorittaa osana opintoja.

Sari

Meriklusterin tarjoamat uramahdollisuudet

Suomen meriklusteri muodostuu mereen tavalla tai toisella liittyvistä toiminnoista maalla, rannalla ja merellä. Meriklusteriin kuuluu noin 3000 yritystä ja muuta toimijaa, jotka hyödyntävät merta osana liiketoimintaansa. Meriklusteriin kuuluvia yrityksiä löytyy jokaisesta Suomen maakunnasta, mutta suurimmat keskittymät ovat Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa. Esimerkkinä meriklusteriin kuuluvista toimijoista mainittakoon rahti- ja risteilyliikenne, telakat, satamat ja julkiset sektorin toimijat kuten Rajavartiolaitokseen kuuluvat merivartiostot. Meriklusteri työllistää noin 50 000 työntekijää erilaisissa ammateissa. Meriklusterin ammattilaisilla on yleensä kaupallinen tai tekninen tutkinto tai suoraan merenkulkualalle valmistava koulutus.

Meriklusteria pidetään yhtenä Suomen talouden tukipilareista ja alan tämänhetkiset tulevaisuuden näkymät ovat vakaat. Suomen pärjääminen kovassa kansainvälisessä kilpailussa edellyttää vahvaa IT-osaamista ja uusia teknologisia innovaatioita. Digitalisaatiota hyödynnetään enenevässä määrin kaikilla meriklusterin toimialueilla ja sen avulla voidaan esimerkiksi vähentää alusten polttoaineenkulutusta tai tehdä hytteihin asiakasta palvelevia älyratkaisuja. Merialalla on pulaa IT-alan osaajista.

Tällä hetkellä on auki useita rekrykoulutuksia, joissa meriteollisuuden yritykset hakevat esimerkiksi laivasuunnittelijoita. Useimmissa hauissa edellytetään teknikon, insinöörin tai diplomi-insinöörin koulutusta, mutta kokemus meriteollisuuden suunnittelutehtävistä ei ole välttämätöntä. Moni entinen Nokian insinööri onkin löytänyt uuden uran meriteollisuuden palveluksesta. Lisätietoa avoinna olevista rekrykoulutuksista löydät seuraavan linkin takaa laivasuunnittelijaksi.

Laivasuunnittelijan työ on vain yksi esimerkki lukuisista eri ammattivaihtoehdoista joita meriala tarjoaa. Erilaisia ammattinimikkeitä löytyy yksistään Turun Meyerin telakalta yli 300. Varsinaista merenkulkualan koulutusta järjestetään toiseen asteen oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Ammatillisena koulutuksena on mahdollista suorittaa merenkulkualan perustutkinto tai ammattitutkinto ja ammattikorkeakoulussa voi opiskella merikapteeniksi tai merenkulun insinööriksi. Merenkulun insinöörin tutkinnon jälkeen voi sijoittua lukuisiin erilaisiin työnkuviin esimerkiksi maihin projektinjohtotehtäviin tai merille konemestariksi. Merenkulkualan koulutusta on tarjolla Raumalla, Turussa ja Kotkassa sekä Maarianhaminassa Ahvenanmaalla.

Maissa ja satamissa on tarvetta esimerkiksi ahtaajille, nosturinkuljettajille, laivanselvittäjille ja huolitsijoille. Moniin tuotannon tehtäviin kouluttautuminen tapahtuu yritysten omien koulutuspolkujen kautta. Satamissa kysyntää on myös esimerkiksi teknikoille, ICT-osaajille sekä logistiikka- ja kaupallisen koulutuksen saaneille. Merialalle on suunniteltu myös oma työelämälähtöinen erikoistumiskoulutus, johon voi hakeutua korkeakouluopintojen jälkeen täydentämään ja tarvittaessa muuntamaan osaamistaan (Meri-Erko).

Merialan mahdollisuudet ovat monipuoliset ja tulevaisuuden näkymät suotuisassa myötätuulessa. Suosittelen tutustumaan meriklusterin tarjoamiin mahdollisuuksiin tarkemmin alla olevien linkkien kautta.

http://www.meriliitto.fi/

https://meriteollisuus.teknologiateollisuus.fi/fi

Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua

 

Marianna

 

Työnhaku kesällä

Perinteisesti työnhakumarkkinoilla hiljenee keskikesän ajaksi viimeistään juhannukselta, jolloin työpaikoilla alkaa vilkkain kesälomakausi. Työnhakijan kannalta tämä tarkoittaa usein hiljaista ja turhauttavaakin ajanjaksoa. Työnhaku voi tuntua mahdottomalta. Katkon voi halutessaan hyödyntää esimerkiksi lepäämiseen tai tehden esivalmisteluja tulevaa syksyä varten.
Työnhakuun on hyvä suhtautua jokseenkin samoin kuin työntekemiseen. Siihen menee osa valveillaoloajasta, mutta aikaa täytyy jäädä myös taukoihin, vapaa-aikaan ja palautumiseen. Kesällä aikaa voi käyttää esimerkiksi ulkoiluun. On tärkeää, että sallii itselleen levon myös ajatusten tasolla. Työttömän työnhakijan arkeen ei erikseen kuulu palkallista lomaa, mutta tämä ei tarkoita, etteikö työnhakija olisi oikeutettu lepäämään ja huolehtimaan itsestään. On turha päivittäin tutkailla avoimia työpaikkailmoituksia ja turhautua niiden vähyyteen ja osumattomuuteen. Toimivampiakin keinoja on olemassa.

Työnhaussa yksi keino edetä on vastata avoimiin työpaikkailmoituksiin. Näitä julkaistaan kesäisinkin, vaikka määrä on pienempi kuin loma-aikojen ulkopuolella. TE-palveluiden sivuilla käyttöön kannattaakin ottaa paikkavahti, jonka avulla saa sähköpostiin ilmoituksen, kun kiinnostava työpaikkailmoitus julkaistaan.

Työnhakua voi tehdä myös avoimien hakemusten kautta. Joillakin työnantajilla voi olla käytössään järjestelmä avoimen hakemuksen jättämistä varten. Tämä helpottaa hakemista. Jos järjestelmää ei ole, joutuu ehkä erikseen selvittämään oikean henkilön tai osoitteen, johon olla yhteydessä. Vaivannäköä joutuu siis tekemään enemmän mutta todennäköisesti myös kilpailu on vähäisempää kuin selkeitä kanavia käytettäessä. Avoimia hakemuksia voi jättää myös kesälomakaudella.

Myös selvitystyölle on hyvin aikaa kesäisin. Voi siis kartoittaa potentiaalisia työnantajia, joihin olla esimerkiksi lomakauden jälkeen yhteydessä. Tässä voi käyttää apuna yritysrekisteriä ja ylipäänsä netin tiedonhakua, erilaisia verkostojaan sekä myös omia havaintoja vieraista yritysten nimistä, jotka kannattaa tarkistaa.

Kesää voi käyttää myös opiskeluun. Esimerkiksi kielten opiskelu tai vaikka tietokoneen käyttötaitojen petraus voivat helpottaa työnsaantia ja ne ovat myös hyvä merkintä CV:ssä. Opintomahdollisuuksia voi tarkastella esimerkiksi avoimen yliopiston ja AMK:n tarjonnasta, paikallisen tai lähimmän ammatillisen oppilaitoksen opintovalikoimasta, kesäyliopistoilta sekä kansan- ja kansalaisopistoilta.

Hannele