Puolustusvoimat on useimmille tuttu lähinnä varusmiespalveluksestaan, mutta löytyy sieltä monenlaista muutakin työtä tehtäväksi. Maa-, meri- ja ilmavoimissa. Esikunnissa, joukko-osastoissa, laitoksissa ja oppilaitoksissa. Sotilaille ja siviileille. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen myötä tie korkeimpiin upseerin virkoihinkin on avoinna myös heille. Toki Puolustusvoimat on edelleen varsin miesvaltainen työpaikka, yli 80 %:n osuudella.
Puolustusvoimien suosio työnantajana on viime aikoina ollut vahvassa nousussa. Se on noussut Academic Workin Suomen 50 houkuttelevimman työpaikan joukkoon nuortenkin työnhakijoiden arvostaessa nyt työnantajan vakautta ja pysyvyyttä. Tutkimus- ja konsultointiyhtiö Universumin työnantajien ihanteellisuutta mittaavassa kyselyssä tekniikan alan ammattilaiset rankkasivat Puolustusvoimat jopa toiselle sijalle.
Nuorille Puolustusvoimat avautuu juuri varusmiespalveluksen kautta, jonka jälkeen heille avautuukin mahdollisuus tutustua Puolustusvoimiin myös työnantajana sopimussotilaaksi hakeutumalla. Tuolloin voidaan puolin ja toisin arvioida mahdollisuutta sotilasuralle. Siitä voi sitten mielenkiinnon mukaan hakeutua vaikka aliupseeriksi tai upseerin uralle Kadettikouluun.
Puolustusvoimien henkilöstö jakautuu ammattiryhmiin
Puolustusvoimilla työskentelee noin 12 500 sotilas- ja siviilihenkilöä. Sotilastehtävissä (~8000) Puolustusvoimilla työskentelee upseereita, erikoisupseereita, opistoupseereita ja aliupseereita.
Monen upseerin ja aliupseerin ura on alkanut sopimussotilaana (~400). Sopimussotilaaksi voi hakeutua varusmiespalveluksen jälkeen sellaiseen joukko-osastoon, jossa koulutetaan varusmiehiä. Avoimista sopimussotilastehtävistä saa lisätietoja omasta joukko-osastosta. Yleensä sopimussotilaat työskentelevät kouluttajan tehtävissä 6–12 kuukautta, jonka jälkeen on mahdollisuus hakeutua sisäisesti aliupseeritehtäviin muun muassa joukkueen johtajan, joukkueen kouluttajan tai yksikön vääpelin tehtäviin.
Aliupseerit (~3000) ovat erikoistuneet kouluttaja- ja esimiestehtäviin, joita tarvitaan muun muassa johtamisjärjestelmäalalla, logistiikka-, huolto- ja vartiointitehtävissä, meri- ja ilmavalvonnassa, lentoteknillisissä tehtävissä sekä sotilassoittajina. Aliupseereilta edellytetään varusmiespalvelusta, usein aliupseeri tai reserviupseerikoulutusta sekä toisen asteen ammatillista koulutusta. Myös fyysisen kunnon riittävyys tulee osoittaa. Virkaan nimetyt aliupseerit koulutetaan tehtäväänsä.
Upseerit (~3000) työskentelevät asiantuntija-, johto-, suunnittelu- ja koulutustehtävissä. Vaihtuvat tehtävät, jatkuva kehittäminen ja kansainväliset tehtävät ovat osa upseerin uraa. Upseeriksi valmistutaan maanpuolustuskorkeakoulusta, jonne voi hakeutua kerran vuodessa korkeakoulujen yhteishaun kautta pois lukien Lentoupseerin koulutus, johon haetaan erillishaun kautta suoraan Ilmasotakouluun.
Sopimussotilaan tehtäviä ja upseerin virkoja lukuun ottamatta Puolustusvoimien tehtävät ovat haettavissa Valtiolle.fi -sivustolla. Upseerin virkoihin hakeudutaan ja siirrytään Puolustusvoimien sisäisesti.
Vuosi vuodelta pienenevä ammattiryhmä ovat erilaisissa asiantuntijatehtävissä ja työpisteiden esimiestehtävissä toimivat opistoupseerit (~1000), joiden virkoja muutetaan eläköitymisen myötä upseerin ja aliupseerin viroiksi.
Puolustusvoimat tarvitsee myös siviiliammateissa hankittua asiantuntijaosaamista. Erikoisupseerit (~800) ovat sotilaspukuisia ammattisotilaita, joilla on taustallaan korkeakoulututkinto sekä yleensä myös aliupseeri- tai reserviupseerikoulutus. Heiltä edellytetään myös riittävää fyysistä kuntoa. Erikoisupseerit työskentelevät useimmiten insinööreinä, pappeina, kapellimestareina sekä lääkäreinä.
Puolustusvoimien henkilöstöstä noin kolmannes on siviilejä (~4500), joilta ei edellytetä varusmiespalvelusta tai muuta sotilastaustaa. Olennaista on tehtävän edellyttämä kelpoisuus, sopiva osaaminen ja oikea asenne. Siviilit työskentelevät esimerkiksi informaatioteknologian, tekniikan, terveydenhuollon, oikeuden, talouden, henkilöstöhallinnon sekä viestinnän parissa.
Ammattiryhmästä riippumatta työssä korostuu maanpuolustushenkisyys ja tietynlainen hierarkia – jokainen tietää paikkansa, yhteistyöllä ja yhteishengellä homma toimii. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on vahvasti mukana jokapäiväisessä toiminnassa.
Puolustusvoimilla on hyvät palvelussuhde-edut
Puolustusvoimissa palkat muodostuvat tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa arvioidaan, kuinka hyvin henkilöstö menestyy työssään ja saavuttaa sekä omat että organisaation asettamat tavoitteet. Oman osaamisen kartuttamiseen ja urakehitykseen on runsaasti mahdollisuuksia ja siihen myös kannustetaan.
Oikeudenmukaisen palkkauksen ohella Puolustusvoimat pyrkii huolehtimaan henkilöstönsä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Joustavat työajat, aktiivinen työhyvinvointitoiminta ja kattavat työterveyspalvelut kuuluvat kaikille työntekijöille. Kaikki työntekijät voivat harrastaa työajalla liikuntaa kaksi tuntia viikossa. Tämä on tärkeää kriisiajan palveluskelpoisuuden ylläpitämiseksi. Sotilaiden onkin osoitettava fyysinen kykeneväisyytensä vuosittain, ja niin kuntotesteihin kuin marsseihinkin osallistuminen on mahdollista myös siviileillä, ilman ikävää velvollisuutta. Puolustusvoimat tukee myös asunnon etsimisessä ja siihen voi saada vuokratukea. Lisäksi on tuettu työpaikkaruokailu ja valtakunnalliset virkistysalueet vapaa-ajan käyttöön.
Myös kansainvälinen kriisinhallinta kuuluu Puolustusvoimille:
Rauhanturvaajaksi voi hakea kuka tahansa varusmiespalveluksen suorittanut mies tai nainen ympäri vuoden Puolustusvoimien sähköisessä asiointipalvelussa. Vain joihinkin erityistehtäviin (esim. lääkärit ja tulkit) voi hakeutua ilman asepalveluksen suorittamista. Sinnekin päästäkseen pitää rääkätä itseään monien kouluajoilta tutulla Cooperin testillä, eli juosta 12 minuutin aikana vähintään 2300 m tai 2500 metriä tehtävästä riippuen.
Naton myötä Puolustusvoimien henkilöstömäärä tulee lähivuosina kasvamaan kaikissa henkilöstöryhmissä. Tiedossa on tehtäviä noin sadalle sotilaalle. Lisäksi kaikki NATOn jäsenmaiden kansalaiset voivat hakeutua NATOn siviilitehtäviin.
Puolustusvoimissa, jos missä, tehdään työtä rauhan säilyttämiseksi.
Kari
urapsykologi
reservin kapteeni
Linkkejä
Valtiolle.fi: https://www.valtiolle.fi/fi-FI
Puolustusvoimien työpaikat: https://puolustusvoimat.fi/avoimet-tehtavat
