Osatyökykyiset työelämään

Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on osatyökykyisten suurempi työelämään osallistaminen. On arvioitu, että jopa 600 000 tuhannella suomalaisella on jokin sairaus, vika tai vamma, joka vaikuttaa työn tekemiseen. Suurimmalle osalle löytyy kuitenkin työ, jossa voi toimia rajoitteista huolimatta tai osa-aikaisesti. Osatyökykyiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä: osa tekee täysipäiväistä työtä terveydelle soveltuvalla alalla, osalle terveys mahdollistaa osa-aikaisen työnteon. Osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Yhteistä osatyökykyisille on se, että työntekemisen halu harvoin katoaa ja osatyökykyiset ovatkin usein erittäin motivoituneita työntekijöitä terveydelle soveltuviin työtehtäviin. Työnantajille puolestaan 100-prosentista työkykyä tärkeämpää on työmotivaatio ja halu oppia uutta, joka käy ilmi työnantajille tehdystä selvityksestä työkyky ja motivaatio.

Työkyvyn säilymisen kannalta on tärkeää ennaltaehkäisevä työ, jossa riittävän ajoissa puututaan ongelmiin ennen kuin ne aiheuttavat sairauslomia ja työkyvyttömyyttä. Avainasemassa on työntekijä itse (tai lähiesimies), jonka kannattaa ottaa esiin työkykyyn liittyvät ongelmat työterveyshuollossa tai muissa terveydenhuollon palveluissa. Joskus työnkuvan mukauttaminen voi riittää, mutta joissakin tilanteissa ainoa vaihtoehto on työnkuvan ja joskus myös työpaikan vaihtaminen. Työeläkekuntoutus auttaa, jos työkykysi on uhattuna. Työeläkekuntoutuksen avulla jopa kaksi kolmesta kuntoutukseen osallistuneesta palaa joko työhön tai aloittaa opiskelun. Työeläkekuntoutusta järjestävät työeläkeyhtiöt ja Kela.

Jos työttömänä ollessasi epäilet terveydentilan vaikuttavan työkykyysi, voit ottaa asian esille TE-toimistossa asioidessasi. TE-toimiston psykologien, asiantuntijoiden ja työkykykoordinaattorien työnkuvaan kuuluu asiakkaiden ohjaaminen myös työkykyyn liittyvien haasteiden osalta. Usein asian esille ottaminen ja keskusteleminen ammattilaisen kanssa vähentää huolia ja avaa uusia näkökulmia tai mahdollisuuksia, joita ei ole tullut miettineeksi. Tarvittaessa TE-toimiston asiantuntija tai psykologi ohjaa sinut eteenpäin, jos tarvitset terveydenhuollon, työeläkeyhtiön tai Kelan palveluita ennen työelämään siirtymistä.

Suosittelen myös tutustumaan OSKU - Tie työelämään –verkkopalveluun. Verkkopalvelu on osa hallituksen osatyökykyisten kärkihanketta ja sinne on kerätty tietoa osatyökykyisten tueksi sekä työelämässä jo olevan, että työelämään haluavan näkökulmista. Sivustolta löydät myös 10 videota, joissa työntekijät kertovat mikä heidän työssään on merkityksellistä ja miten he ovat päässeet toteuttamaan unelmiaan haasteista huolimatta. Tärkeää on keskittyä henkilön osaamiseen, ei vammaan tai sairauteen.

Marianna

 

 

Hyvää joulunaikaa TE-ohjausväeltä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

No onkos tullut kesä

nyt talven keskelle,

ja laitetaankos pesä

myös pikkulinnuille!

Jo kuusi kynttilöitä

on käynyt kukkimaan,

pimeitä talven öitä

näin ehkä valaistaan.

Ja vanhakin nyt nuortuu

kuin lapsi leikkimään

ja koukkuselkä suortuu,

niin kaikk´ on mielissään.

Niin hyvä, lämmin, hellä

on mieli jokaisen.

Oi jospa ihmisellä

ois joulu ainainen!

 

 

Sopivan pituinen työpäivä

Kokopäivätyö on normi. Myös työttömän työnhakijan täytyy hakea kokopäivätyötä voidakseen saada työttömyysetuutta. Kaikkihan tekevät täyttä työaikaa, oli se sitten viikkotunneissa 32, 36 tai 40 työtuntia.

Työaikalaki pyrkii suojelemaan työntekijää liialliselta kuormittumiselta, ja määrittää lähinnä säännöllisen työajan ylärajaa: Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana. (Työaikalaki, 3.luku, 6-9 §).

Oikeasti kaikki eivät tietenkään tee kokopäivätyötä. Työajat vaihtelevat paljonkin, ja syyt osa-aikatyöhön vaihtelevat: osa etsii kokopäivätyötä, mutta on löytänyt vain osa-aikaista työtä; joku toinen taas on nimenomaan pyrkinyt lyhyempään työaikaan. Osa-aikainen työ voi varmistaa selustaa aloittavalla yrittäjällä: ainakin välttämättömiin kuluihin saa säännöllisiä tuloja. Ehkä omalta alalta on vaikea löytää kokopäivätyötä, ja työntekijä onnistuu järjestämään ajankäyttönsä niin, että voi tehdä kahta osa-aikaista työtä.

Jotkut tekevät normaalisti kokopäiväistä työtä, mutta tietyissä elämäntilanteissa vähentävät työtuntejaan. Pienten lasten tai koululaisten vanhemmat voivat lyhentää päivittäistä työaikaansa, ettei lasten hoitopäivistä tulisi kohtuuttoman pitkiä. Osa tekee työajan lyhennyksen vähentämällä viikon työpäiviä kolmeen tai neljään ehtiäkseen olla enemmän lapsensa kanssa. Kela maksaa pientä hoitorahaa korvaamaan osittain menetettyjä työtuloja. Monessa muussa maassa pienten lasten vanhempien lyhennetty työaika on yleisempää kuin Suomessa.

Myös sosiaalisin tai terveydellisin syin on mahdollista lyhentää työaikaa. Työnantajan on silloin pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä (työaikalaki, 3. luku, 15 §). Jos kyse on terveyssyistä, saattaa henkilöllä olla oikeus osasairaspäivärahaan.

Työuran loppuvaiheissa on ollut mahdollista pikkuhiljaa vähentää työntekoa ja siirtyä osittain eläkkeelle. Vuoden 2017 alusta osa-aikaeläke poistui eläkelaista eläkeuudistuksen myötä, joten vain ennen lainmuutosta alkaneet osa-aikaeläkkeet jatkuvat. Uudessa laissa on kuitenkin mahdollisuus osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen, mikä on vielä joustavampi työn suhteen, mutta eläkekertymän suhteen osa-aikaeläkettä heikompi. Osittaista vanhuuseläkettä voi alkaa nostaa aikaisintaan kolme vuotta ennen lakisääteistä eläkeikää. Sitä voi halutessaan ottaa joko 25- tai 50-prosenttisena, eikä sen saamiseksi ole välttämätöntä tehdä lainkaan töitä.

Tarinat menestyneistä yrittäjistä, taiteilijoista ja vaikuttajista kertovat usein tavattoman suurista viikkotyöajoista. Työ saattaa viedä mukanaan sen kiinnostavuuden vuoksi, tai koska yrityksessä on sellainen kulttuuri, jossa on hieno asia tehdä mahdollisimman suurta viikkotuntimäärää, ja joko palkattomia tai palkallisia ylitöitä. Jos töitä tekee paljon, niistä voi olla vaikea irrottautua ja siirtyä palauttavaan vapaa-aikaan. Pitkään jatkuneena tolkuttoman suuret työtunnit ikävä kyllä johtavat monen kohdalla ensin työpäivän jälkeiseen väsymykseen, ja lopulta jopa pitkäkestoiseen uupumukseen asti.

Jotkut tekevät omasta halustaan tai käytännön pakosta työpäivänsä useassa osassa, joiden välillä on vapaa-aikaa. Esimerkiksi eläinten hoidossa saattaa olla tarpeen jakaa työpäivä eläinten ruokinnan, lypsämisen tai muun tarvittavan hoidon vaatimusten mukaisesti. Toisaalta joissakin toimistotyyppisissä töissäkin lounastauko on omaa aikaa, eikä sisälly työaikaan. Se voi olla niin pitkä, että päivän keskelle sopii vaikka kuntosalikäynti, koiran ulkoilutus, tai omilla asioilla käyminen syömisen lisäksi. Työpäivän kokonaispituus näin tietysti kasvaa, mutta se voi tuntua kevyemmältäkin, kuin yhteen soittoon tehty työpäivä nopealla lounashetkellä.

Mikä sinulle olisi sopivan pituinen työpäivä – ja olisiko se yhteen putkeen tehty, tai useammassa palasessa?

Satu

“Kyykytystoriako ne siellä rakentaa”

************************************************************************ Yksi hallituksen kärkihankkeista on ollut työnvälityksen kehittäminen, ja sitä varten on kehitteillä palvelu nimeltä Työmarkkinatori. Työmarkkinatorista rakentuu lähivuosina kokonaisuus, jonka kautta työnhakija ja työnantaja löytävät kaikki tarvitsemansa palvelut. Jatkossa työnhakija näkee Työmarkkinatorilla sekä julkiset että mukana olevien yksityisten palveluntarjoajien työpaikat ja koulutusmahdollisuudet, sekä työmarkkinoihin liittyvät tiedot.                                                                                                   **************************************************************************

Työmarkkinatoria kehitetään, jotta tekemättömälle työlle löytyisi tekijä helposti. Ja jotta voisin tarjota olemassa olevaa osaamistani työsuhteen, toimeksiannon tai minkä tahansa työskentelymuodon kautta. Työmarkkinatorin avulla voisin myös tulevaisuudessa tunnistaa, mihin suuntaan ja miten minun kannattaisi kehittää omaa osaamistani, jotta osaamiselleni on kysyntää jatkossakin, työelämän muutoksista ja myllerryksistä huolimatta.

Tätä Työmarkkinatorin kehitystä tehdään julkisin varoin. Yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tuoden yhteen yksityiset, julkiset ja kolmannen sektorin palvelut. Koska kyseessä on julkinen hanke, ovat internetin keskustelupalstatkin heränneet pohtimaan Työmarkkinatoria, sen uhkia ja mahdollisuuksia.

Tällä hetkellä, vielä kehityksen alkuvaiheissa, Työmarkkinatorista on nähtävillä vasta ensimmäinen toiminnallisuus eli Työmarkkinatorin Hakupalvelu. Voin kertoa omasta osaamisestani ja antaa tietoja työhistoriastani ja koulutustaustastani ja Hakupalvelu tuo automaattisesti minulle nähtäville sopivat työpaikkaehdotukset. Työnantajat sen sijaan näkevät anonyymit tietoni, mikäli olen heidän tarpeisiinsa sopiva ehdokas. Tai siis — työantajat näkevät minusta ne tiedot, joita itse haluan itsestäni kertoa ja julkaista.

Mutta… jokin tässä yhtälössä nyt mietityttää. Ainakin jos lukee netin keskustelupalstoja.

”Systeemiin ei voi tutustua, ellei kirjaudu sinne omilla pankkitunnuksillaan. Todella kummallista.”

”Siis en tosiaan aio kirjautua pankkitunnuksilla tuohon sian säkissä ostamishumpuukiin, kun samalla on todennäköistä, että kaikki, mitä sinne kirjoitat, jää sinne loppuiäksesi ja saattaa aiheuttaa sinulle vaikeuksia jatkossa.”

Totta, Työmarkkinatorin Hakupalveluun voi tällä hetkellä kirjautua, tallentaa oman profiilin ja tarkastella työpaikkaehdotuksia vain vahvalla tunnistautumisella, eli vaikkapa verkkopankkitunnusten avulla. Omana itsenään kirjautuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että antaisit tietojasi millään tavoin viranomaisten käyttöön. Työmarkkinatorin kehittyessä tulee totta kai mahdolliseksi myös työpaikkailmoitusten tarkastelu ilman kirjautumista, ihan anonyymina. Lisäksi palautteen pohjalta pohditaan myöskin mahdollisuutta toteuttaa joitakin toiminnallisuuksia jollakin kevyemmällä kirjautumisella.

Kovasti jos kuitenkin kutkuttaisi jo Hakupalvelua vähän kurkata, mutta pankkitunnukset pysyvät tiukasti lompakossa, voi käydä katsomassa alkuun vaikkapa Hakupalvelun esittelyvideot Työmarkkinatorin sivuilta.

”Tekoäly taustalla listaa koko ajan hakijasta aktiivisuusraporttia viranomaiskäyttöön josta viranomaiset pystyvät generoimaan hakijalle mitä erilaisimpia karensseja.”

”Vaikuttaisi aika selvältä että tekoälyjärjestelmä valjastetaan jakelemaan karensseja sekä “tunnistamaan” työttömälle eri palkattomien työmuotojen tarve.”

Tekoälyn ja koneoppimisen mahdollisuuksia pyritään aina sopivissa paikoissa Työmarkkinatorilla hyödyntämään. Karenssiautomaatti ei kuitenkaan ole yksi niistä. Ennemmin haluamme käyttää tekoälyä siihen, että se toisi minulle työnhakijana aivan uudenlaisia ehdotuksia: sellaisia työmahdollisuuksia, joista en ehkä ole edes hiffannut, että ne voisivat olla minun osaamiselleni sopivia. Minä kuitenkin päätän, mihin ehdotuksiin haluan tarttua.

”Sinne kun menee, on viranomaisten tarkassa syynissä joka suhteessa. Puhelimen avulla pystyvät paikantamaan, missä on eli enää ei työtön lomaile tai mene edes mummolaan, käsky hakea töitä voi tulla yölläkin.”

Ei, Työmarkkinatori ei paikanna sinua, joten lomaile mummolassa rauhassa. Muutoinkaan et ole viranomaisten syynissä, älä huoli. Paikantamisen tai pelkän karkean sijaintitiedon osalta tulee kyllä mieleen, että joissakin tilanteissa voisi olla mielekästä voida klikata ”näytä minua lähellä olevat työpaikat”.

”Työmarkkinatorin tekoälyhän hyökkää yötä päivää työtöntä vastaan digitaalimuotoisen, sähköisen viestinnän kautta kuin Skynet ikään, koneiden kapina.”

Hope not. Meillä Työmarkkinatorin kehittäjillä tulevaisuuden näkymät ovat hieman toiveikkaammat ja positiivisemmat.

Henriikka Kokkola

kehittämisasiantuntija, KEHA-keskus / Työmarkkinatori

 

Teksti on julkaistu aikaisemmin Työmarkkinatorin blogissa. Kursivoidu sitaatit ovat lainauksia suomi24.fi ja vauva.fi keskustelupalstoilta.