keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Miten varaan ajan ammatinvalinnanohjaukseen?

TE-palveluiden ammatinvalinnan- ja uraohjaus on henkilökohtaista, luottamuksellista ja maksutonta palvelua, johon jokainen työ- tai koulutustilanteesta riippumatta voi halutessaan hakeutua. Ammatinvalinnanohjauksessa hahmotetaan työhön tai koulutukseen liittyvää elämäntilannetta ja toiveita sekä suunnitelmia näiden suhteen yhdessä psykologin kanssa. Jokainen ohjausprosessi rakentuu yksilöllisesti ja näin ollen ohjauksen sisältö ja kesto vaihtelevat. Ohjauksen tavoitteena on auttaa asiakasta löytämään itselle sopiva ratkaisu kiinnostukset, vahvuudet, realiteetit ja mahdolliset rajoitteet huomioiden. Voit omatoimisesti tutustua ammatinvalinnanohjauksessa pohdittaviin aihepiireihin ja kysymyksiin täällä.
 

Asiakkaan on mahdollista valita itselle sopivin palvelumuoto. Ajanvarausohjeet ammatinvalinnanohjaukseen alueittain löydät TE-palveluiden sivuilta. Ohjaukseen hakeutumisesta voi tiedustella myös TE-toimistossa asioidessaan tai tarvittaessa jättää yhteydenottopyynnön Oma asiointi -palveluun. Ammatinvalinta- ja uraohjauksesta voit lukea lisää täällä.





PALVELUT ALUEITTAIN:

Etelä-Pohjanmaa: Tutustu Etelä-Pohjanmaan ammatinvalinnanohjaukseen. Voit myös varata ajan suoraan psykologille TE-palveluiden sivuilta löytyvien yhteystietojen avulla.

Etelä-Savo: Voit varata ajan jättämällä ajanvarauspyynnön osoitteeseen kirjaamo.etela-savo(at)te-toimisto.fi tai Oma asiointi -palveluun. Kerro ajanvarauspyynnössä, missä toimipaikassa (Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna) haluat ohjausta saada.

Häme: Voit varata ajan Hämeen te-palvelujen Uraohjauksen nettisivuilta sähköisellä ajanvarauskyselyllä. Kerro viestissä mille paikkakunnalle (Forssa, Hämeenlinna, Lahti, Riihimäki) haluat varata tapaamisajan, yhteystietosi, toiveet tapaamisajasta ja asiointitavasta sekä halutessasi lyhyt kuvaus kysymyksistä, joihin kaipaat apua. 

Kaakkois-Suomi: Voit varata ajan suoraan paikkakunnallasi (Imatra, Kotka, Kouvola, Lappeenranta) toimivalle psykologille TE-palveluiden sivulta löytyvien ohjeiden avulla.

KainuuAjanvarauksen voi tehdä ajanvarauslomakkeella, sähköpostilla (avo.kainuu@te-toimisto.fi) tai jättämällä viesti numeroon 0295039050 tai 0295039047. Kerro omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero), ikäsi ja toiveesi ajanvaraukseesi ja ohjauksen sisältöön liittyen.

Keski-Suomi: Ajanvaraus onnistuu myös Oma asiointi -palvelun kautta tai nettisivujemme kautta ajanvarauslomakkeella. Ohjausta on tarjolla kasvokkain Jyväskylässä (TE-toimisto tai Ohjaamo), Äänekoskella ja Jämsässä. Lisää tietoa palvelusta löydät täältä.

Lappi: Voit varata ajan Oma asiointi -palvelun kautta. Ajanvaraus onnistuu myös sähköpostitse osoitteella kirjaamo.lappi(at)te-toimisto.fi. Merkitse viestiin otsikoksi ”Yhteydenottopyyntö – psykologi”. Kerro viestissä nimesi, puhelinnumerosi ja asuinpaikkakuntasi.

Pohjanmaa: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta kirjaamo.pohjanmaa(at)te-toimisto.fi (Vaasa, Kokkola, Pietarsaari). Vaihtoehtoisesti voit jättää yhteydenottopyynnön Oma asiointi -palvelussa tai asioidessasi TE-toimistossa.

Pohjois-Karjala: Voit varata ajan ajanvarauslomakkeella. Lähetä lomake sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.pohjois-karjala@te-toimisto.fi tai voit jättää lomakkeen asioidessasi Pohjois-Karjalan TE-toimiston toimipaikassa. Palvelua on saatavilla Joensuussa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Kiteellä. 
   

Pohjois-Pohjanmaa: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta uraohjaus[at]te-toimisto.fi. Ilmoita ajanvarauspyynnön yhteydessä taustatietoja tämänhetkisestä tilanteestasi ja toiveistasi tulevan ohjauksen suhteen. Kerrothan yhteydenottoa varten myös yhteystietosi, kuten puhelinnumerosi.

Pohjois-Savo: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta avo.pohjois-savo(at)te-toimisto.fi otsikolla ”Yhteydenottopyyntö”. Kerro viestissä mille paikkakunnalle (Iisalmi, Kuopio, Varkaus) haluat varata ajan, nimesi, puhelinnumerosi, toiveet tapaamisajasta sekä halutessasi lyhyt kuvaus kysymyksistä, joihin kaipaat apua.

Pirkanmaa: Voit varata ajan yhteydenottopyyntölomakkeella.

Satakunta: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta uraohjaus.satakunta(at)te-toimisto.fi. Kerro mihin toimipaikkaan haluat varata ajan (Pori, Rauma, Harjavalta, Kankaanpää), toiveet tapaamisajasta, yhteystietosi ja halutessasi lyhyt kuvaus kysymyksistä, joihin kaipaat apua. Ilman ajanvarausta voit asioida Porin toimipaikassa (Teljänkatu 5, 4. krs) ma–to klo 9–11.

Uusimaa: Voit varata ajan ma–to klo 12–14 numerosta 0295 041 400.

Varsinais-Suomi: Voit varata ajan ajanvarauslomakkeella tai sähköpostitse psykologipalvelut.varsinais-suomi(at)te-toimisto.fi. Ohjausta on saatavilla kaikissa Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikoissa sekä Kemiönsaarella ja Liedossa. Ruotsinkielistä ohjausta on saatavissa Kemiönsaarella, Paraisilla, Salossa ja Turussa. Lue ajanvarauksesta tarkemmin.

 

TE-puhelinpalveluiden valtakunnallinen uraohjaus

Ohjausta tarjotaan TE-puhelinpalveluiden uraohjauksessa puhelin- sekä video-ohjauksena suomen kielellä kaikkiin maakuntiin. Voit varata itsellesi sopivan ajan osoitteessa https://uraohjaus.te-palvelut.fi/#!/ . Voit saada ohjausta myös ilman ajanvarausta ma ja to klo 12–16 numerosta 0295 020 720.

keskiviikko 9. syyskuuta 2020

Erään alanvaihtajan tarina - aikuisiällä psykologiksi


Moni ajattelee, ettei aikuisena voi enää vaihtaa alaa. Tosiasiassa ikä ei ole este alan vaihtamiselle. Usein iän tuoma kokemus on itse asiassa monin tavoin hyödyksi alaa vaihtaessa. Itse lähdin vaihtamaan alaa vasta nelikymppisenä, alla oma tarinani.

 

 

 

Minulla ei nuorena koskaan ollut selkeää unelma-ammattia. Kaupassa tykkäsin olla töissä, joten lähdin lukion jälkeen opiskelemaan yliopistoon markkinointia. Koska olin ollut kaupan alalla töissä koko opiskeluaikani, pääsin töihin heti valmistumisen jälkeen ja etenin urallani, aina ulkomaille asti. Vastuuta oli paljon ja työ oli mielenkiintoista. Työvuosien karttuessa alkoi kuitenkin jäytää tunne siitä, etten halua tai jaksakaan tehdä tätä työtä eläkeikään asti. Työssä oli aina kiire ja kaikki vapaa-aikakin kului töitä tehdessä. Minua oli alkanut häiritä ristiriita omien ja alan arvojen välillä. Työni ei enää motivoinut minua – tuntui että se on jo nähty. Yritin pitkään lakaista ajatukseni maton alle, mikä johti siihen, että uupumus alkoi kolkutella ovella. Tuntui siltä, että joku muutos tilanteessa pitää tehdä. Aloin vakavissani pohtia alanvaihtoa.

 

Kun ajatukset alanvaihdosta heräsivät, en tiennyt yhtään, mihin suuntaan lähteä. Lähdin pohtimaan asiaa ammatinvalintapsykologin avustuksella. Uraohjaus auttoi minua selkiyttämään arvojani, kiinnostuksiani ja tahtotilaani. Halusin tehdä työtä, jossa saisin olla tekemisissä ihmisten kanssa. Työtä, jolla olisi joku merkitys. Vielä en tiennyt, mitä tällainen työ voisi olla. Ratkaisin akuutin tilanteen vaihtamalla työtehtäviä ja samalla lähdin työn ohessa tutustumaan erilaisiin vaihtoehtoihin. Otin avoimen yliopiston kautta kiinnostavia kursseja ja luin minua kiinnostavaa kirjallisuutta ja ihmisten uratarinoita. Pohdin, mikä minua kiinnostaa ja millaisessa työssä voisin hyödyntää aiemman kokemukseni. Lopulta suunta alkoi hahmottua: halusin ammatinvalintapsykologiksi itsekin. Siinä työssä voisin auttaa ihmisiä, edistää työhyvinvointia ja hyödyntää kaikkea aiempaa kokemustani. Psykologiaan liittyvät asiat taas olivat aina minua kiinnostaneet. 

 

Sitten työpaikallani tuli yt-neuvottelut, joiden myötä oma tehtäväni hävisi. Hyödynsin mahdollisuuden ja pidin opiskelutauon, jona aikana opiskelin avoimen yliopiston kautta psykologiaa ja tein coaching-tutkinnon. Sen jälkeen aloin suuntautua työtehtäviin, joissa pääsin työskentelemään enemmän ihmisten kanssa ja pohtimaan uraan liittyviä kysymyksiä (työhönvalmentaja, uravalmentaja, TE-toimisto) – halusin varmistua soveltuvuudestani alalle ennen opiskelemaan lähtemistä. Työ tuntui erittäin mielekkäältä ja koin pärjääväni siinä hyvin, joten hakeuduin psykologian tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon. Töiden ohessa oli hankala löytää tarpeeksi aikaa lukea pääsykokeisiin, joten ensimmäinen pääsykoe ei mennyt hyvin. Toisaalta nyt tiesin, millainen koe on ja sain kokemusta opintoihin hakeutumisesta ja pääsykokeisiin lukemisesta. Toisella kerralla panostin lukemiseen paljon ja käytin lukemisen tukena myös aiempia valintakoekysymyksiä - ja sitten tärppäsikin ja sain opiskelupaikan.

 

Olin jo kouluun hakeutuessani selvittänyt, paljonko voisin saada hyväksilukuja aiemman tutkintoni ja työkokemukseni perusteella. Opintojen alkaessa kävin oppilaitoksen opintosuunnitelman tarkasti läpi, jotta tietäisin, paljonko opintoja olisi suoritettavana, mitä opintojen suorittaminen vaatii ja kauanko minulla opintoihin menisi. Sitten eikun vain opiskelemaan! Opiskelu aikuisena oli aluksi haastavaa mutta äkkiä siihen tottui. Opinnoissa pystyin suoraan hyödyntämään aiempaa työ- ja elämänkokemustani. Se loi pohjaa asioiden laajemmalle ymmärtämiselle ja pystyin myös hyödyntämään omia kokemuksiani esimerkiksi esseiden tarkastelukohteina. Opiskelukaverit olivat enimmäkseen suoraan lukiosta tulleita nuoria, mikä sai olon aluksi tuntumaan orvoksi. Nuoret suhtautuivat keski-ikäiseen opiskelijaan kuitenkin erittäin hyvin, ja meitä oli onneksi muutama muukin aikuinen alanvaihtaja psykologiaa opiskelemassa. 

 

Omalla kohdallani opinnot kestivät yhteensä 2 vuotta, johtuen aiemmasta korkeakoulututkinnostani ja avoimessa yliopistossa tekemistäni opinnoista, jotka sain suoraan hyväksiluettua tutkintoon. Halusin myös itse tehdä opinnot mahdollisimman nopeasti. Ensimmäisen puoli vuotta opiskelin töiden ohessa hyödyntäen lomapäiviä, lopulle ajalle otin opintovapaata työstä ja hain opintovapaan ajalle aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastolta. Opinnot sujuivat suunnitelmani mukaan ja valmistuin psykologiksi ollessani 46-vuotias. Siitä lähtien olen toiminut ammatinvalintapsykologina ja pidän työstäni erittäin paljon. Päivääkään en ole katunut alanvaihtoani, vaikka matkan varrella on ollut myös monia vaikeita hetkiä. 

 

Jos sinua kiinnostaa psykologin ammatti, voit tutustua siihen Työmarkkinatorin Ammattitieto -osiossa. Psykologeja toimii hyvin erilaisissa työtehtävissä yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä ammatinharjoittajina. Psykologiliiton sivustolla voit tutustua psykologien erilaisiin työtehtäviin. Psykologina voi toimia vain psykologian maisterin yliopistotutkinnon suorittanut henkilö, joka on saanut Valviralta luvan toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä. Psykologian maisterin tutkinnon voi opiskella Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän tai Itä-Suomen (Joensuu) yliopistossa – tulevaisuudessa myös Oulun yliopistossa. Täältä löydät tietoa psykologian maisterin opintoihin hakeutumisesta. Psykologian opinnot ovat pääosin samanlaiset eri yliopistoissa, toki valinnaisissa aineissa voi olla eroja sen mukaan, mihin kukin yliopisto on tutkimuksessaan erikoistunut. Lisätietoja löydät yliopistojen nettisivuilta. 


Mari 

urapsykologi 

 

keskiviikko 26. elokuuta 2020

Aikuisena ammattikorkeakoulun pääsykokeessa - koronakeväänä

Koronakevään monimuotoinen hakuprosessi jatkui toukokuun loppupuolella eräästä ammattikorkeakoulusta saapuneella sähköpostiviestillä, jossa minua onniteltiin todistusvalinnan kautta heiltä saadusta opiskelupaikasta. Samalla tarjottiin kuitenkin myös mahdollisuutta tavoitella hakulistallani korkeammalla olleita opiskelupaikkoja pääsykokeen kautta.

Kesäkuun alussa sähköpostiini kolahti sitten viesti, jossa olleella linkillä voi kirjautua henkilökohtaisesti paria päivää myöhemmin pidettävään pääsykokeeseen vahvasti tunnistautuen. Onneksi olin muissa yhteyksissä jo törmännyt siihen, että pankkiasioinnissa edelleen käyttämäni tunnuslukutaulukko ei enää toimi muihin palveluihin tunnistautumisessa, vaan sinne tarvitaan joko tunnuslukulaite tai mobiilitunnistautuminen. Älypuhelinta omistamattomana olin siis hankkinut tunnuslukulaitteen. Ja koetta ajatellen kaivanut ullakolta aikoinaan lyseossa käyttämäni laskutikunkin, dinosaurusten aikakaudelta – saa korvata minulta puuttuvan funktiolaskimen.





Viestistä pääsi myös tarkkaan ohjeistukseen kokeeseen osallistumisesta. Vietin lähes unettoman yön harmitellessani edellisenä päivänä työkoneellani toimimatonta Suomi.fi –tunnistautumista. Oman ikivanhan tietokoneeni käyttöjärjestelmäkään kun ei vastannut ohjeissa kuvattua. Onneksi työkaverit osasivat koepäivän aamuna valistaa kotityöskentelyssä tarvittavan VPN-yhteyden sulkemisesta, jonka jälkeen tunnistautuminenkin onnistui.

Jännittämistä ylläpiti se, että ohjeissa suositeltiin kirjautumaan ajoissa, joten sisään pääsyään sai ensin odotella jonkin aikaa, ja sitten vielä kirjauduttuaan jonkin aikaa itse kokeen alkamista. Valintakokeen suorittaminen oli selkeää. Sieltä sai valita tehtäväkokonaisuuksia haluamassaan järjestyksessä tehtäväksi. Taktikointia voi harrastaa myös vaikeilta tuntuviin tehtäviin vastaamatta jättämällä, koska vääristä vastauksista tulee miinuspisteitä. Koska olin hakenut eri aloille, minulla oli kaikki mahdolliset tehtävät suoritettavana noin kahden ja puolen tunnin aikaikkunassa.

Alkuun ne menivät helpon tuntuisesti ja sujuvasti, kuten olin uumoillutkin, kun aloitin eettisillä, päätöksenteko- ja äidinkielen tehtävillä. Joskin äidinkielen tehtävissä tehtäväkohtainen aika meni jo tiukoille tekstejä ajatuksella lukiessa. Englannin kielen tehtävä osoittautui odotetun vaikeaksi vuosikymmenten tauon jälkeen, ja niin sanojen merkityksiä kuin vastauksiaankin piti lähinnä arvailla. Ensimmäisen tekstin ymmärtämiseen ja kysymyksiin vastaamiseen menikin jo valtaosa tehtävälle annetusta ajasta – ja kun siinä oli vielä kaksi muutakin tekstiä. Matemaattis-luonnontieteellinen osio tuli mukaan minulle yllätyksenä, koska en tavoitellut enää teknisen, vaan sosiaalialan opiskelupaikkaa. Niinpä kaavojen pyörittely ja kuvioiden tulkinta sujuivat sen verran hitaasti, että aika loppui kesken. Laskutikkuani en tarvinnut, kun ruudun laitaan ilmestyi järjestäjien puolesta ”funktiolaskin”, jota en sitten ratkaisevalla hetkellä osannutkaan käyttää. Viimeiseksi säästin matemaattisen osion, jota odotin itselleni helpoksi ratkaistuani takavuosien vastaavat tehtävät hetkessä. Liekö tämänkertaiset olleet vaikeampia, vai onko ukko taantunut ja hidastunut, kun aika ei niihinkään riittänyt.

Eettisissä tehtävissä piti löytää teksteihin liittyvistä lauseista eettisen kannanoton sisältävä. Päättelykykyä mitattiin monipuolisilla numeroiden, kirjainten, asioiden ja mm. sukulaissuhteiden välisiin suhteisiin liittyvillä tehtävillä. Äidinkielen tehtävässä oli monivalintakysymyksiä liittyen luettavaan asiatekstiin sekä lauseiden järjestämistä järkeenkäyväksi kertomukseksi. Englannin kielessä tekstistä poimittujen sanojen merkitys piti tunnistaa annetuista vaihtoehdoista, päättää ovatko toiseen tekstiin liittyvät väitteet tosia vai ei, ja myös siinäkin laittaa lauseita järkevään järjestykseen. Sanallisissa matemaattisissa tehtävissä aikaa meni miettiessä, mitä kussakin pitääkään laskea. Tehtävät vastasivat enimmäkseen ennalta ohjeistuksessa kerrottuja.

Tehtävät tuntuivat kaikkiaan todella haastavilta ja niiden jälkeen oli kyllä ruokatuntinsa ansainnut – ja sitten taas ”sorvin ääreen” tuloksia ja mahdollista toisen vaiheen koetta odottelemaan.

Juhannuksen alla olikin sitten mahdollista pujahtaa tuloksiaan katsomaan. Oli mukavaa, että kaikista tehtäväosioista näki pisteensä erikseen. Odotusteni mukaisesti äidinkielen ja eettisten taitojen tehtävät menivät mukavasti, mutta ”Päätöksenteko” oli harhaanjohtava nimitys lähinnä päättelykykyä mittaaville tehtäville, joiden kuvittelin kyllä tehdessäni menneen hyvin, mutta kerrankos sitä erehtyy. Hoksottimet eivät enää tässä iässä pelanneetkaan ihan odotetusti. Todellisiin vaikeuksiin jouduin sitten pisteidenkin valossa englannin kielen tehtävissä, joissa yritin suomentaa tekstiä sana sanalta – väärä, aikaa kuluttava strategia – parempi olisi vaan lukaista teksti nopeasti läpi yrittäen ymmärtää sen idea ja vastata sen pohjalta kysymyksiin. Molemmissa matemaattisissa osioissahan aika pääsi loppumaan kesken ja pistemenetyksiä tuli sen vuoksi.

Meille aikuisille hakijoille voisin vinkiksi antaa valmistautua ennalta lähinnä englannin kielen ja matemaattis-luonnontieteellisiin tehtäviin, mikäli ei ole työssään tai muuten ollut niiden kanssa tekemisissä: Lukemalla englanninkielisiä asiatekstejä ja kertaamalla aikoinaan koulussa opiskeltuja matematiikan ja fysiikan juttuja – laskut sinänsä ovat melko helppoja, kunhan vaan sanallisissa tehtävissä saa selvitettyä itselleen, mitä pitää laskea. Ja sitten vielä, ettei yrittäisikään tehdä liian perusteellista työtä itse kokeessa – siihen tuhrautuu liikaa rajallista aikaa. Rennolla otteella, hyvät yöunet ja kevyt aamupala alla, juotavaa ja pientä purtavaa käden ulottuvilla niistä kyllä selviää.




Oikkeesti aikuinen

keskiviikko 12. elokuuta 2020

Muutoksia aikuiskoulutustuessa



Muutosten tuulet puhaltavat aikuiskoulutustuen ympärillä. Tutustutaan yhdessä niihin tässä blogitekstissä. Aikuiskoulutustuen muutoksilla on tarkoitus parantaa työntekijöiden mahdollisuutta opiskella työnteon rinnalla. Muutokset astuvat voimaan 1.8.2020. Muutokset koskevat kaikkia palkansaajia, jotka hakevat tukea uuteen koulutukseen. Yrittäjien aikuiskoulutustukeen ei tule muutoksia.


Muutokset pähkinänkuoressa:


· Tukien hakeminen muuttuu kaksivaiheiseksi. Tukea haetaan jatkossa ensihakemuksella ja maksuhakemuksella.
· Lisäksi muutoksia tulee aikuiskoulutustuen määrään, tukikuukausien kulumiseen sekä opintosuoritusvaatimuksiin.


Tukien hakeminen kaksivaiheiseksi


Uuden lain myötä hakuprosessi muuttuu kaksivaiheiseksi. Ensimmäisenä tukea hakevan on täytettävä ensihakemus ja vasta tämän jälkeen tukea haetaan kuukausittain jälkikäteen erillisellä maksuhakemuksella. Näin pystyy helpommin yhdistämään työn ja opiskelun. Mikäli ei jostain syystä hae tukea jonain kuukautena, siitä ei tarvitse ilmoittaa Työllisyysrahastolle. Ensihakemuksella voi hakea tukioikeutta kerralla enintään 15 kuukaudelle.


Kun ensihakemus on täytetty, selvitetään tuen perusteena oleva palkka ja muut tuen saamisen edellytykset.


Ensihakemuksella selvitettävät tuen edellytykset:


Tukea on mahdollista saada, jos
· on päätoimisessa työ- tai virkasuhteessa, joka on kestänyt vähintään vuoden yhtäjaksoisesti tai useammassa jaksossa tuen alkamiseen mennessä
· jää työstään opintovapaalle
· suorittaa vähintään 4 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohden täysin palkattoman kuukauden aikana tai suorittaa vähintään 2 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohden työskentelyn ohessa, kun tuloja saa tukikuukauden aikana yli puolet normaalista palkasta
· opiskelee suomalaisessa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa joko tutkintoa, tutkinnon osaa tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta
· ei saa muita etuuksia opiskelun aikana
· on ollut työelämässä vähintään 8 vuotta.


Työllisyysrahasto pystyy hyödyntämään tulorekisteristä ensihakemusvaiheessa palkkatietoja, joiden avulla lasketaan aikuiskoulutustuen ansio-osa.


Ensihakemuksessa kysytään myös suostumusta maksuhakemuksen automatisoituun päätöksentekoon. Ensihakemuksiin ei käytetä automaattista päätöksentekoa. Automatisointi nopeuttaa huomattavasti hakemusten käsittelyaikoja. Automaattiseen päätökseen voi aina hakea muutosta, josta tulee tarkat ohjeet päätöksen mukana.


Tilanteita, joissa hyödynnetään automaattista päätöksentekoa maksuhakemuksissa:

· Hakijalla ei ole mitään tuloja opiskelun aikana.


· Kun hakija on tarkistanut tulojen paikkansa pitävyyden tulorekisteristä tai Kelasta.


Maksuhakemus:


Ensihakemuksen jälkeen, kun päätös on tullut, voi hakea tukea maksuhakemuksella. Hakija täyttää maksuhakemuksen kokonaisille kalenterikuukausille takautuvasti. Maksuhakemuksella selvitetään haetun kuukauden ansiot ja etuudet. Maksuhakemuksia voi lähettää niin monta kertaa kuin tukikuukausia on jäljellä.


Tuen määrä ja tuen kuluminen:


Aikuiskoulutustuen perusosa ei ole muuttunut (597,92 €). Perusosaan lisätään ansio-osa, joka lasketaan palkan perusteella. Tuen suuruus määräytyy tulojen ja uudistetun laskentakaavan perusteella                   (laskuri löytyy sivuilta https://www.tyollisyysrahasto.fi/aikuisopiskelijan-etuudet/aikuiskoulutustuen-lakiuudistus/#maarajakuluminen )Tällä uudella laskentakaavalla tehdään työn ja opiskelun yhdistämisestä helpompaa.


Tukipäiviä kuluu kuukaudessa kuukauden tai puolikkaan verran riippuen siitä, kuinka paljon tekee työtä tukikuukauden aikana. Jos saa tuloja tukikuukauden aikana yli puolet normaalista palkasta, tukea kuluu puoli kuukautta. Jos saa tuloja tukikuukauden aikana alle puolet normaalista palkasta, tai tuloja ei ole lainkaan, tukea kuluu 1 kuukausi.


Opintojen laajuus:


Jotta hakijalla olisi oikeus saada aikuiskoulutustukea, tulee hänen suorittaa vähintään 2 opinto- tai osaamispistettä (jos saa tuloja yli puolet normaalista palkasta) tai 4 opinto- tai osaamispistettä (jos ei saa tuloja yhtään tai saa alle puolet normaalista palkasta) opinto- tai osaamispistettä haetun tukikuukauden aikana. Suoritettavien opintopisteiden määrä riippuu siis muista tuloistasi.


Jatkossa aikuiskoulutustuen saajan kannalta opiskelu työnteon ohessa on helpompaa ja joustavampaa.


Antoisia opintohetkiä!


Heli
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta


Lisätietoa: Työllisyysrahaston sivuilta https://www.tyollisyysrahasto.fi/aikuisopiskelijan-etuudet/aikuiskoulutustuen-lakiuudistus/

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Työnhaun suunnittelu







Työnhaussa on useita eri vaiheita, joiden erittely auttaa tekemään työnhakemisesta suunnitelmallista ja tuloksellista. Työnhaku on kokopäivätyötä, ja hyvä suunnittelu säästää aikaa pitkällä aikavälillä. Älä siis lähde suin päin työnhakuun vaan istahda alas ja pohdi, mikä on tämän hetkinen tilanteesi, mitä kaikkea osaamista sinulla on ja mitä haluat työelämältäsi.


Alla muutamia tukikysymyksiä, joita voit käyttää oman tilanteesi tarkastelemiseen:
1. Mikä on ydinosaamisesi, vahvuutesi ja erityisosaamisesi?
2. Minkälaisia taitoja sinulla on (esimerkiksi harrastuksista)?
3. Minkälaiset työtehtävät ja asiat kiinnostavat sinua?
4. Mitkä ovat sinun elämäntilanteessasi mahdollista ja millaisia rajoitteita itsellesi koet työllistymisen kannalta?


Työnhaku on voimia vievää ja joskus hyvin turhauttavaa. Tärkeintä on, että pystyt motivoimaan itsesi aina uudestaan työnhakutilanteisiin. Paniikki ja työhakemusten räiskiminen sinne tänne, ilman suunnitelmallisuutta, näkyy pitkälle ja se aistitaan rekrytointitilanteessakin. Keskity aina…. Ole ylpeä siitä mitä olet jo saavuttanut, ja usko itseesi.


Kun olet miettinyt keskeisimmät asiat itsestäsi, ja toiveistasi työelämässä, voit löytää aivan uusia työkaluja, näkökulmia ja motivaatiota työnhakuun.


Tavoitteet antavat oikean suunnan


On hyvä tutkailla omia tavoitteita ja tulevaisuudensuunnitelmia, vaikka tavoitteenasi olisi vain työllistyä mahdollisimman nopeasti. Kannattaa miettiä, mikä tavoitteesi on, vaikka viiden vuoden päästä ja sitten pohtia sitä, mitkä askeleet auttaisivat sinua pääsemään siihen tavoitteeseesi. Mieti mitkä työpaikat ja työnantajat motivoivat sinua eniten ja panosta niihin.


Tavoitteet kannattaa kirjoittaa ehdottomasti ylös, muuten ne jäävät pelkiksi toteutumattomiksi haaveiksi ja itsensä kiusaamiseksi. Kun tavoitteet on asetettu ja ne ovat ylhäällä, niistä on helpompi pitää kiinni.


Esteet





Kun tavoite on selvillä, niin vain aniharva huomaa olevansa matkassaan jo niin pitkällä että voi suoraan lähteä havittelemaan pitkän tähtäimen tavoitetta. Useimmilla meillä on matkalla este tai pari, joiden ylitse tai ympäri pitää päästä sitä ennen. Esteitä voi olla hyvin monenlaisia, vaikkapa fyysinen sijainti, puutetta osaamisessa tai kokemuksessa, ja niin edelleen.


Missään nimessä ei pidä lannistua, vaikka esteitä tuntuisi olevan useampiakin, vaan jokainen este kannattaa miettiä yksi kerrallaan. Jos este on vaikkapa fyysinen sijainti, eli se että unelmaduuniasi ei ole tarjolla asuinpaikkakunnallasi, niin mieti erilaisia vaihtoehtoja esteen ylittämiseen:



Onko sinun mahdollista joskus muuttaa?


Tarkista vielä, oletko varmasti käynyt läpi kaikki oman alueesi potentiaaliset yritykset, koska kaikkia paikkoja ei laiteta avoimeen hakuun. Tai ehkä joku yritys jo miettii uuden tehtävän perustamista.
Onko unelmaduuniasi mahdollista tehdä etänä? Usein etätyö alkaa niin, että alkuun työtä tehdään toimipisteessä, mutta ajan myötä etätyö voi olla mahdollista.



Jos taas tiedät, että osaamisessasi on jotain mikä tarvitsee täydennystä tai puuttuu kokonaan, mutta et tiedä miten tuon osaamisen voisi hankkia, niin kannattaa ehdottomasti hyödyntää ammattilaisten apua. Kun tiedät mitä osaamista tarvitset, niin Koulutusneuvonnan asiantuntijat osaavat opastaa sinua sopivan koulutuksen löytämisessä, ja opiskelemaan hakeutumisessa.


Suunnittelu kannattaa aina. Ihan kaikkeen emme voi aina itse vaikuttaa. Joskus tulee ennalta-arvaamattomia muutoksia, mutta silloin omaa suunnitelmaa ja tavoitetta voi tarvittaessa hienosäätää. Silti tavoite on aina hyvä olla, vaikka kukaan meistä ei tulevaisuutta osaakaan ennustaa. Suurin osa esteistä tai uhista on kuitenkin sellaisia, minkä yli tai ympäri pääsemme, tavalla tai toisella. Kun tavoite on selkeänä mielessä, on palkitsevampaa ja helpompaa valita pieniä askeleita haluttuun suuntaan, ja etsiä ratkaisuja myös eteen tuleviin haasteisiin. Mitä konkreettisempi suunnitelmasi on, sitä helpompi sinun on seurata, kuinka etenet suunnitelmassasi.






Koulutusneuvonnan yhteystiedot: https://www.te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssamme/te_palvelut/puhelinpalvelut/puhelin_koulutusneuvonta/index.html