Miten tuunaisin työtäni?

Viime vuosina työelämätutkijoita on puhututtanut työn tuunaaminen (job crafting). Työn tekemisen asenteisiin, tapoihin, innostumiseen vaikuttaminen on jatkuva prosessi, joka parhaimmillaan tuo työn imua eli hyvinvointia lisäävää innostuneisuutta, ja sitoutuneisuutta työn päämääriin.

Työterveyslaitoksella on hanke nimeltä Sykettä työhön. Hankkeen sivuilta löytyy teemoittain erilaisia keskustelunaiheita, joita on ajateltu että hankkeessa mukana olevat työnantajat voivat hyödyntää. Työterveyslaitoksen Työn imu-testin täyttämällä saat palautteen omasta työn imusta, saamaasi keskiarvoa verrataan toisiin kyselyn täyttäneisiin. Työn imu –testin löydät täältä. Jos innostut työkirjatyyppisestä työskentelystä, jossa seuraat viikoittain tavoitteissasi edistymistä, siihen löytyy työkaluksi Työn tuunaajan inspiraatiokirja.

Sen lisäksi että kiinnittää huomiotaan oman työn sisältöihin, voi ajatella omaa elämäänsä ja ammattitaitoa pitkällä tähtäimellä. Opinnoissa ja töissä eletyt kokemukset ovat selkärepussa mukana. Eri roolit ja kiinnostuksen kohteet ovat kehittäneet meissä erilaisia taitoja, jotka ovat pääomaamme siitä riippumatta, mitä nykyiseen työtehtävään sisältyy. Työelämän muutoksissa voi tulla lisää työtehtäviä, tai voi joutua luopumaan tehtävistä joista on nauttinut. Kannattaa yrittää ajatella laajemmin ja pidemmälle, mihin suuntaan oma ammattiala on menossa, ja millaisia työtapoja ja työympäristöjä muilla samankaltaista työtä tekevillä on. Yhteydet oman työpisteen ja työpaikan ulkopuolelle omaan ammattikuntaan vahvistavat ammatti-identiteettiä ja työn mahdollisuuksia laajemmin.

Osaamisen kehittäminen tuo uutta näkökulmaa omaan työhön. Voit hyödyntää muitakin kuin vain oman työnantajan tarjoamia koulutuksia. Itsensä kehittäminen ei välttämättä vaadi matkustamista tai pitkien tutkintojen suorittamista, vaan webinaareissa voi verkostoitua kotisohvalta käsin.

Jos omaan työhön innostuminen loistaa poissaolollaan, voit olla ’bore out’ eli leipiintynyt. Silloin työ kyllästyttää ja saattaa tuntua vastenmieliseltä pysyvämmin. Ajautumista leipiintymiseen kannattaa tarkkailla ja ymmärtää siihen johtaneita polkuja. Leipiintyminen on kuormittavaa ja selkeä riski kokonaisvaltaisen jaksamisen kannalta. Voit kuunnella tästä teemasta televisiohaastattelun.

Mitä ajattelet omasta työstäsi tällä hetkellä? Oletko enemmän työn imussa työtäsi tuunanneena, vai koetko kenties leipääntymisen uhkaa? Millaisten taitojen käyttö työssä innostaa?

Heli
Psykologi 
Valtakunnallinen Uraohjaus

Yhteishaku ― Koulutusneuvojan vuoden kohokohta

Tämän vuoden yhteishaut lähenevät. Tämä on aina kutkuttavan jännittävää aikaa koulutusneuvojalle. Meille tulee paljon puheluita, joissa nuoret ja heidän vanhempansa pohtivat sopivaa alaa ja sopivaa järjestystä haettaville koulutuksille. Tämä on parasta työssäni. On mahtavaa olla auttamassa asiakkaita yhdessä heidän elämänsä suurimmista päätöksistä. 

Tämän vuoden yhteishakuun liittyy minulle vielä enemmän jännitysmomentteja, kun minun nuoreni hakee opiskelupaikkaa toiselta asteelta. Haaveilen, että hakua ei tehtäisi koulussa, vaan saisin olla mukana. Aika näyttää, pääsenkö rinnalle täyttämään hakemusta ja paljastetaanko minulle hakukohteita etukäteen. Nuoreni tykkää tehdä päätökset itse. Valitseeko nuoreni nyt itselleen sopivan koulun ja saako hän toivomansa opiskelupaikan? Tänä vuonna jännitän oman nuoreni ja asiakkaideni puolesta. Uskon, että moni teistä lukijoista jakaa tämän saman jännityksen. Ihan huippuvuosi koulutusneuvojalle.

 

Toisen asteen yhteishaku

Lähde: Opintopolku

Mihin toisen asteen yhteishaussa haetaan? Yhteishaussa voi hakea nuorten ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Toisen asteen yhteishaku on tarkoitettu niille, joilla ei vielä ole ammatillista koulutusta tai korkeakoulututkintoa. Aiemmin tutkinnon suorittaneet hakevat jatkuvassa haussa. Lukion jälkeen voi hakea ainoastaan ylioppilaspohjaisille linjoille. Toisen asteen yhteishaku järjestetään Opintopolussa 23.2.–23.3.2021. 

Samalla lomakkeella haetaan sekä ammatillisiin perustutkintoihin että lukioon. Lomakkeelle voi valita viisi toivomaansa koulutusta. Kannattaa aina valita useampi koulutus siltä varalta, että ei pääse ykköstoiveeseensa. Järjestys kannattaa miettiä huolella, sillä paikka ylemmästä kohteesta peruuttaa alemmat kohteet. Hakutoivejärjestystä voi muuttaa hakuaikana, mutta sen jälkeen on myöhäistä. Yhteishaussa tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa. Jos saa paikan alemmasta toiveesta, voi vielä jäädä jonottamaan ylempään kohteeseen. Tänä vuonna samaan aikaan haetaan myös perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen ja vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen. Niihin haetaan eri hakulomakkeilla. 

Suurimpaan osaan ammatillisista koulutuksista valitaan opiskelijat todistuksen perusteella, mutta joukossa on koulutuksia, joihin järjestetään pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Kaikki näihin koulutuksiin hakeneet kutsutaan soveltuvuuskokeisiin. 

Jokainen jännittää valintaa. Joskus voi kuitenkin olla erityisiä syitä sille, että kouluun pääsy on haastavampaa. Jos on jokin erityinen syy, voi käyttää harkinnanvaraista valintaa. Syitä Harkinnanvaraisen valinnan käyttämiselle voivat olla: oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistuksen puuttuminen tai se että sitä ei voi vertailla vastaaviin suomalaisiin todistuksiin ja kielitaidon puuttuminen. Harkinnanvaraisessa valinnassa voi päästä kouluun, johon pisteet eivät tavallisesti riittäisi.

Urheilijoiden valinnat poikkeavat tavallisesta kaavasta. Jos tarkoituksena on yhdistää opiskelua ja urheilu-uraa, kannattaa tutustua asiaan Opintopolussa.

 

Korkeakoulujen yhteishaku

Lähde: Opintopolku

Korkeakouluopintoihin haetaan opiskelemaan yhteishaussa. Korkeakoulujen kevään yhteishaku on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä yhteishaussa haetaan sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen vieraskielisiin koulutuksiin. Mukana ovat myös Taideyliopiston koulutukset ja Tampereen yliopiston teatterityön koulutus. Hakuaika ensimmäisessä yhteishaussa on 7.1.–20.1.2021. Opiskelupaikkoja ei tässä haussa aseteta mieluisuusjärjestykseen, joten haussa voi saada useamman opiskelupaikan.

Suurimpaan osaan korkeakouluopinnoista haetaan toisessa yhteishaussa. Silloin mukana ovat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suomen- ja ruotsinkieliset koulutukset. Hakuaika on 17.3.–31.3.2021. Tässä haussa paikat pitää asettaa mieluisuusjärjestykseen. Haettavana on kuusi kohdetta, mutta hakijoille tarjotaan vain yhtä paikkaa. 

Osa opiskelupaikoista jaetaan pelkän todistuksen perusteella. Tieto opiskelupaikasta tulee ennen pääsykokeita. Jos pääsee opiskelemaan todistusvalinnassa, ei pääsykokeisiin tarvitse osallistua. Todistusvalinnan ja koepistevalinnan lisäksi voi opiskelupaikkaa hakea avoimen väylän haussa. Siinä pohjalle tarvitaan riittävä määrä avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.

Yhteishauista voi vastaanottaa vain yhden opiskelupaikan. Kannattaa miettiä tarkoin, minkä paikan vastaanottaa, jos on saanut opiskelupaikkoja ensimmäisestä ja toisesta yhteishausta. Paikan vastaanottaminen on sitovaa, eikä sitä voi perua. Moni arkailee paikan vastaanottamista yhteishaussa, jos ei saa ihan kaikkein mieleisintä opiskelupaikkaa, sillä paikan vastaanottamalla menettää oikeutensa ensikertalaisuuskiintiöön. Epäröiminen on inhimillistä ja järkevää, mutta kannattaa silti muistaa, että opiskelemaan voi päästä myös ensikertalaisuuskiintiön ulkopuolella, jos valittu paikka ei olisikaan oikea. 

Lopuksi tahdon toivottaa jokaiselle onnea hakuun! Meillä Koulutusneuvonnassa autetaan mielellään koulutushakuihin liittyvissä asioissa. Minulle nämä ovat aina vuoden kohokohtia, etsimisen ja löytämisen tähtihetkiä. Alanvalintaan saat apua Uraohjauksesta.

Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

TE-puhelinpalvelujen väki toivottaa hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta!

 

Kynttilä on merkki suuremmasta,
kirkaasta valosta valtavasta,
säteily sammumaton. 

Kynttilä on viesti ikuisuuden,
tervehdys suuren salaisuuden,
sen, joka oli ja on.


-Anna-Mari Kaskinen: Joulun lahja, 2010

Oman osaamisen markkinointi

Tiedätkö, mitkä ovat sinun valttikorttisi työmarkkinoilla? Mitkä ovat juuri ne sinun osaamisesi ja taidot, joita markkinoit yritykselle? Lähdetään pohtimaan näitä yhdessä.

Oman osaamisen kartoittaminen on olennainen osa pohjatyötä koko työnhakuprosessille. Yleensä osaaminen nähdään laajempana kokonaisuutena kuin luettelona henkilön tiedoista ja konkreettisista työtaidoista. Osaaminen voi koostua esimerkiksi tiedoista, taidoista, tavoista ja luonteenpiirteistä.

Taidot ja osaamiset eivät lisäänny pelkästään koulutuksen kautta, vaan myös kokemuksen kautta. Kokemusta saat työelämästä, kotiarjesta tai vaikka harrastusten kautta. Harrastuksista voit saada esimerkiksi esimiestaitoja joukkueen kapteenina toimiessasi ja ryhmätyötaitoja ollessasi osa joukkuetta.

Osaaminen kehittyy ja muokkautuu koko elämän ajan. Avointa paikkaa hakiessa, kannattaa pohtia, mitä työnantaja hakee hakijalta ja keskittyä tuomaan esille näitä ominaisuuksia ja taitoja. Tämän takia ei kannata käyttää samoja työhakemuksia moneen paikkaan, vaan pyrkiä räätälöimään hakemus aina kyseistä työtehtävää varten. Kerro hakemuksessa niitä asioita ja ominaisuuksia/osaamisia, joista olisi tehtävässä hyötyä.

Vahvuuden ja heikkoudet

Kun tunnet omat vahvuutesi, sinun on helpompi tuoda niitä esille työhakemuksessa. Hakemuksessa ei riitä se, että listaat osaamisesi. Sinun pitää pystyä perustelemaan ja välittämään esimerkkien kautta se, miten osaamisestasi on hyötyä kyseisessä tehtävässä.

Jos sinun on vaikea nähdä omia vahvuuksiasi, voit aina kysyä lähipiirin mielipiteitä asiasta. Myös erilaiset itsearviointitestit ovat yksi ulkopuolisen näkökulman muoto ja toimivat hyvin apuvälineinä, omaa osaamisesta ja luonteenpiirteitä pohdittaessa. Alla on linkki Tunnista itsesi ® -persoonallisuustestiin. Se on yksinkertainen ja silti hyvin täsmällinen tunnistusmenetelmä. Kannattaa testata.

https://www.namaste.fi/fi/enneagrammi

Myös heikkoudet kannattaa tiedostaa, mutta niitä ei kannata tuoda esiin työhakemuksessa. Työhakemukseen vain positiivisia asioita, jotta työnantaja saa sinusta hyvän ensivaikutelman.

Heikkouksia voidaan kysyä kuitenkin esimerkiksi haastattelussa, jolloin olisi hyvä pystyä myös niistä keskustelemaan. Kannattaa siis miettiä jo tässä vaiheessa, mitkä omat heikkoudet ovat ja miten ne voisi kääntää positiiviseen sävyyn, tai jo työnalla olevaksi kehityskohteeksi.

Olen arka. -> Olen harkitsevainen.

Olen ehkä liian tarkka asioissa. -> Toisaalta se minimoi virheiden tekemisen.

”Huonot puolet” ovat todennäköisesti ominaisuuksia, jotka ovat negatiivisia jossakin tietyssä tilanteessa, mutta positiivisia jossain toisessa. Etsi asioille siis uusi näkökulma.

Osaamisten kokonaisuudet

Monet osaamisesi koostuvat erilaisten taitojen yhdistelmistä. Esimerkiksi asiakaspalvelutyöhön etsitään usein "sosiaalista asiakaspalveluhenkistä" ihmistä. Jos sinulla on tämä osaaminen, mieti tarkemmin, mistä se koostuu juuri sinun kohdallasi.

Kuvassa sosiaalisuuden (Kuva 1) ja asiakaspalveluhenkisyyden (Kuva 2)  taitojen yhdistelmät.

Kuva 1 - Mistä osaamisista sosiaalisuus voi koostua

Kuva 2 - Mista osaamisista asiakaspalveluhenkisyys voi koostua

Kun löydät vahvuutesi, voit ryhtyä miettimään, miten myyt sen työnantajalle. Sinun tulee vakuuttaa työnantaja, että sinä olisit heille juuri se paras vaihtoehto. Kannattaa pitää mielessä myös se, että kerrot heille vain niitä asioita, jotka ovat relevantteja.

Sellaisista asioista, joita työnantaja tarvitsee ja sinä haluaisit tehdä, mutta et osaa, muodostuu sinun kehittämiskohteeksesi. Kannattaa tässä tilanteessa tuoda motivaatiota ja oppimisintoa esille. Tärkeää on halu oppia uutta.

Miten myydä osaamisesi työnantajalle?

Voit lähteä pohtimaan tätä asiaa niin, että kun sinä teet valintaa tai päätöstä jonkin sinulle tärkeän asian suhteen. Mikä on se asia, jonka perusteella sinä päädyt valitsemaan juuri tietyn vaihtoehdon. Vaihtoehtojahan voi olla satoja. Vaikuttaako tähän hinta, kaverin suositus, mielikuva tuotteesta (esim. mainoksen välityksellä), sosiaalisen median painostus tai ulkonäkö?

Rekrytointi on aina monien asioiden summa ja et aina voi vaikuttaa kaikkeen itse. Se, valitaanko sinut vai ei, voi olla työnantajan henkilökohtainen mieltymys tietyn tyyppisiin ihmisiin, ihan niin kuin sinulla on omat mieltymyksesi tehdessäsi päätöstä esimerkiksi lomakohdetta valitessasi. Tärkeintä sinun kohdallasi on pystyä tuomaan omat taidot ja osaamiset esille, jotta työnantaja päätyy valitsemaan juuri sinut.

Mitä paremmin tunnet työnantajan ja tiedät hänen tarpeensa, sen paremmin osaat korostaa juuri työnantajalle tärkeitä osaamisia ja sitä erottua joukosta. Tämä on mahdollisesti tärkein asia koko työnhaun prosessissa, jota ei ikinä tulisi ohittaa. Tutustu siis yrityksen nettisivuihin ja julkaisuihin. Ole tietoinen heille tärkeistä asioista, arvoista ja tavasta toimia. Näitä tietoja voi ujuttaa myös hakemukseen mukaan ja mahdollisessa haastattelussa voit sitten ¨mässäillä¨ näillä tiedoilla.

Hakemuksessa sinun tulisi kertoa itsestäsi niin selkeästi kuin osaat. Työnantaja ei voi arvata (eikä ole hänen tehtävänsä ottaa selville), mitä sinä osaat tai mitä hyötyä sinusta on hänelle.

Työnantajalla on tavoite palkata työntekijä ja hän asettaa tarpeelleen tietyt vaatimukset, jotka tulee esille työpaikkailmoituksesta. Työnhakijan tehtävä on selvittää nämä tarpeet ja tarjota niihin soveltuvaa osaamista työnantajalle. Jos sinulla ei kaikkea osaamista ole, voit tarjota työnantajalle vaihtoehtoista osaamista niiden taitojen tilalle, jotka sinulta jää uupumaan työnantajan vaatimuslistasta. Voit kertoa myös siitä, kuinka saavutat työn/motivaation ja oppimisen halun kautta tarvittavan osaamisen.

Jos lähetät avoimen hakemuksen työpaikkaan ja et oikein tiedä, mitä juuri niissä työtehtävissä voitaisiin arvostaa, voit käydä TE-palvelun sivuilla ja hakea sieltä avoimia työpaikkailmoituksia samanlaisiin tai samantyyppisiin tehtäviin. Sitä kautta näet, mitä työnantaja hakee ja arvostaa. Näitä ominaisuuksia ja taitoja voit sitten tuoda esille avoimessa hakemuksessa.

Ole siis rohkea ja lähde tavoittelemaan omaa unelmatyötäsi. Tiedä vahvuutesi ja tuo ne selkeästi esille! Luota omiin osaamisiin, niin työnantajakin voi luottaa siihen.

/Heli

Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Takuuta ei ole

Joskus tuntuu kuin elämä pettäisi. Kun pikkulapsiperheen huoltajalta loppuu työ, huoli perheen selviytymisestä on suuri. Kun sairastuu ja joutuu vaihtamaan ammattia, haluaisi takuun siitä, että saa töitä opintojen jälkeen. Kun omalla alalla ei ole töitä, haluaa vaihtaa alalle, jolla varmasti saisi töitä. Valitettavasti takuuta ei ole eikä elämä lupaa mitään. Silti voi ja kannattaa suunnitella tulevaisuutta, valita tavoitteita ja toteuttaa unelmia ja haaveita - tehdä voitavansa toivotun tulevaisuuden hyväksi.

Ensimmäinen askel on, että tunnistaa oman tilanteen ja muutoksen tarpeen sekä valitsee tavoitteen, mihin haluaa päästä. Jos työ loppuu, useimmat hakevat töitä olemassa olevan osaamisen, koulutuksen ja kokemuksen pohjalta. Ellei työtä hakemisesta huolimatta kohtuuajassa löydy, moni vaihtaa työnhakutavoitetta tai hankkii täydennyskoulutusta. Voi myös valita uuden ammatin ja hakeutua koulutukseen. Jotkut ryhtyvät yrittäjiksi.

Moni miettii, millä perusteella valintoja kannattaisi tehdä. Kiinnostuksia, työtoiveita, arvoja, vahvuuksia ja kykyjä vastaaviin tehtäviin ja ammatteihin työllistyy varmemmin. Niissä viihtyy ja niitä osaa tehdä ja oppii tekemään paremmin kuin muita. Työnantajat arvostavat motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. Elämäntilanteen huomioiminen varmistaa, että työ sopii perheenkin kannalta eivätkä mahdolliset terveysrajoitteet haittaa alalla toimimista ja työn saamista.

Epävarmuus ja epätietoisuus tulevasta rasittavat ja huolestuttavat. Epäröinnistä on hyötyäkin. Se auttaa tunnistamaan ja vähentämään riskejä, ja pelot saavat välttämään vaaraa. Epäonnistumisen ennakointi sen sijaan johtaa helposti epäonnistumiseen. Vaarojen välttely voi saada hylkäämään toivotun tulevaisuuden eteen toimimisen. Työttömyyden pitkittyminenkään ei helpota työn saamista.

Muutos ei toteudu odottamalla. Kun on riittävän varma muutoksen tarpeellisuudesta ja tavoitteen järkevyydestä, rohkeus muutoksen toteuttamiseen kasvaa. Siksi omaa tilannetta kannattaa arvioida monesta näkökulmasta, paneutua harkiten tavoitteen valitsemiseen ja muutoksen toteutusvaihtoehtojen vertailuun. Omien tunteiden kuunteleminen on myös olennainen osa päätöksentekoa. Riittävän harkinnan jälkeen sydänkin sanoo, mitä kannattaa tehdä.

Vaikka takuuta ei ole, joskus voi peruuttaa. Entinen ammatti säilyy, vaikka opiskelisi uutta tai tekisi välillä muuta helpommin saatavaa työtä. Työn saantia auttaa, jos muuttaa työn perässä tai hakee määräaikaisia ja osa-aikaisia töitä. Mieleisiä työpaikkoja löytyy paljon enemmän, jos hakee työtä myös avoimilla hakemuksilla ja suoraan yhteyttä työnantajiin ottamalla. Omien kiinnostusten, osaamisten ja toimintatyylin kuvaaminen selkeästi ja eritellysti hakemuksissa auttaa erottumaan hakijajoukosta. Työtä ei välttämättä saa se, joka eniten tarvitsee, vaan se, kenet työnantaja tehtävään sopivimmaksi arvioi.

Elämänvalintoihin kuuluu epävarmuutta. Uskallus kasvaa, kun innostuu tavoitteesta ja varmistuu siitä, että muutosta tarvitaan ja onnistuminen on mahdollista. Toiveisiin uskominen, itseen ja tulevaisuuteen luottaminen kannustavat ja motivoivat eteenpäin. Läheisten tukikin auttaa. Onnistumisen ennakointi auttaa onnistumaan. Elämä kantaa sittenkin.

Sari

Työvoimakoulutuksen aikana maksettavista etuuksista

(Päivitetty 18.12.2020)

Työvoimakoulutusetuudet on yksi kysytyimmistä asioista Koulutusneuvonnasta. Lähes kaikkien työvoimakoulutusilmoitusten lopussa onkin annettu meidän yhteystiedot kysymyksiä varten. Aiheeseen liittyvä kirjallinen tieto on valitettavasti ripoteltuna vähän sinne tänne eri lähteisiin, joten päätin koota keskeisimmät asiat blogitekstin muotoon.

Tämä teksti kertoo sinulle eri rahoitusvaihtoehdoista eri elämäntilanteissa. En lupaa sinulle etuuksien saamista, vaan kerron vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä ehdoista. Kerron aluksi työttömän mahdollisista etuuksista. Sen jälkeen kerron, kuinka tilanne poikkeaa lomautettujen, osa-aikatyötä tekevien, kokoaikatyössä käyvien sekä yrittäjien kohdalla. Pyrin samalla vastaamaan yleisimpiin kysymyksiin.

Huomioithan, että Kelan opintotukea ei voi saada työvoimakoulutukseen. Jos sinulla on yleistä työhistoriaa vähintään 5 vuotta ja suoritat työvoimakoulutuksen aikana ammatillisen tutkinnon, voit hakea tutkinnon suorittamisen jälkeen Työllisyysrahastosta ammattitutkintostipendiä. Stipendiä voit hakea riippumatta siitä, oletko työtön tai työssäkäyvä, ja millä etuudella itse opiskeluaika on rahoitettu. Stipendin suuruuden ja sen saamisen edellytykset löydät Työllisyysrahaston verkkosivuilta.

Työtön

Työtön voi saada työvoimakoulutuksen aikana seuraavia etuuksia.

Työvoimakoulutuksen aikana saatavat etuudet

Etuus	Suuruus	Maksaja
Työttömyysetuus	Vaihtelee (ansiopäiväraha, peruspäiväraha tai työmarkkinatuki)	Työttömyyskassa tai Kela
Kulukorvaus	9, 18 tai 16,82 eur/pv	Työttömyyskassa tai Kela (tai TE-toimisto*)
Korvaus matka- ja yöpymiskustannuksista	Matkat 0,21 eur/km. Yöpymiset kustannusten mukaisesti	TE-toimisto
Korvaus ulkomaanjaksoilta	50% ulkomaanpäivärahasta	Työttömyyskassa tai Kela
Liikkuvuusavustus (työsuhteeseen johtavat koulutukset)	Peruspäivärahan suuruinen	Työttömyyskassa tai Kela
*Harkinnanvaraisen kulukorvauksen tapauksessa

Seuraavaksi käyn läpi tarkemmin, mitä kukin etuus tarkoittaa käytännössä. Huom.! Kaikkia etuuksiin liittyviä yksityiskohtia ei ole avattu tässä blogitekstissä, vaan ne löytyvät tekstin lisättyjen linkkien takaa.

Työttömyysetuus ja kulukorvaus

Voit saada työvoimakoulutukseen osallistumisen aikana sitä työttömyysetuutta mihin sinulla on oikeus työttömänä ollessa mahdollisine korotuksineen ja kulukorvauksen. Esimerkiksi korvaukseton määräaika (eli karenssi) tai työssäolovelvoite ei estä työttömyysetuuden saamista työvoimakoulutukseen osallistumisen aikana. Yritystoiminnan päätoimisuuskaan ei estä työttömyysetuuden saamista työvoimakoulutuksen aikana. Jos sinulla on kesken omaehtoiset päätoimiset opinnot, etkä saa sen vuoksi työttömyysetuutta, et saa työttömyysetuutta myöskään työvoimakoulutukseen osallistumisen aikana.

Työttömyysetuudella tarkoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa (eli ansiopäivärahaa), peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työttömyysetuuden maksaa joko työttömyyskassa tai Kela sen lausunnon pohjalta, jonka TE-toimisto antaa pian koulutuksen alkamisen jälkeen. Kulukorvauksen maksaa yleensä työttömyysetuuden maksaja ja harkinnanvaraisen kulukorvauksen tapauksessa TE-toimisto.

Jotta voit saada työttömyysetuutta ja kulukorvausta, sinun pitää olla ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon. Työnhakijaksi ilmoittautuminen kannattaa tehdä Oma asiointi -palvelussa. Etuuksien saamisen kannalta työnhaku on syytä pitää voimassa koko työvoimakoulutukseen osallistumisen ajan.

Ansiopäivärahan ja peruspäivärahan enimmäismaksuaika kuluu normaaliin tapaan työvoimakoulutukseen osallistumisen aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ansiopäivärahan tai peruspäivärahan enimmäismaksuaika päättyy kesken työvoimakoulutuksen, siirryt Kelan työmarkkinatuen piiriin.

Huom.! Koronakriisi on muuttanut tilapäisesti ansiopäivärahan ja peruspäivärahan enimmäismaksuajan kulumista, josta löydät lisätietoja TYJ:n ja Kelan verkkosivuilta.

Korotettu työttömyysetuus

Korotettua työttömyysetuutta voit saada työvoimakoulutuksen aikana, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät.

1. Koulutuksesta on sovittu TE-toimiston kanssa suunnitelmassa ja
2. korotusosan maksupäiviä on vielä jäljellä.

Suunnitelmalla tarkoitan työllistymissuunnitelmaa, aktivointisuunnitelmaa tai kotoutumissuunnitelmaa. Korotusosaa voit saada enintään 200 päivältä. Jos olet saanut jo korotettua työttömyysetuutta, ne päivät vähennetään 200 päivästä. Työttömyysetuuden maksaja tietää, kuinka monta päivää voit saada korotettua työttömyysetuutta.

Korotusosan suuruus riippuu muun muassa siitä, saatko etuutta työttömyyskassasta vai Kelasta. Peruspäivärahassa ja työmarkkinatuessa korotusosan suuruus on kiinteä ja sen suuruuden löydät Kelan verkkosivuilta. Ansiopäivärahan kohdalla sen suuruus vaihtelee; voit arvioida korotetun ansio-osan suuruutta TYJ:n verkkosivuilta löytyvällä laskurilla valitsemalla kohdasta "3. Osallistun työllistämistä edistävään palveluun" > Kyllä. Voit myös varmistaa suuruuden työttömyyskassastasi.

Koulutuksen lisääminen suunnitelmaan

Koulutuksen saat lisättyä suunnitelmaan (työllistymissuunnitelmaan, aktivointisuunnitelmaan tai kotoutumissuunnitelmaan) esimerkiksi jättämällä yhteydenottopyynnön Oma asiointi -palvelun kautta koskien oman tilanteeni tarkistamista. Voit kirjata pyynnön koulutuksen lisäämisestä suunnitelmaan "Kerro tarkemmin mistä haluat keskustella" -tekstikenttään.

Yhteydenottopyyntö kannattaa jättää viimeistään silloin, kun olet saanut tiedon koulutukseen hyväksytyksi tulemisesta. Jos sinut on ohjattu laatimaan oma suunnitelmaehdotus Oma asiointi -palvelun kautta, voit lisätä tiedon koulutukseen hakemisesta tai hyväksytyksi tulemisesta siihen. Suunnitelmaehdotukseen voit kirjata koulutuksen koko nimen ja kuusinumeroisen ilmoitusnumeron, joka on mainittu TE-palvelujen verkkosivuilta löytyvän koulutusilmoituksen otsikossa.

Kulukorvauksen määrä

Kulukorvauksen määrä on joko 9, 18 tai 16,82 euroa päivässä. Kulukorvaus on verotonta tuloa. Jos työvoimakoulutuksen järjestää Pohjoiskalotin koulutussäätiö eli Koulutus Nord, on kulukorvauksen määrä 16,82 euroa päivässä. Kaikkien muiden työvoimakoulutusten osalta kulukorvauksen määrä on lähtökohtaisesti 9 euroa päivässä. Korotettua kulukorvausta 18 euroa päivässä voi saada seuraavissa tilanteissa.

1. Osallistut työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen.
2. Osallistut työvoimakoulutukseen työssäkäyntialueellasi, mutta kuitenkin kotikuntasi ulkopuolella, ja osallistumisesta aiheutuu sinulle majoituskustannuksia.

Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin etäisyydelle tosiasiallisesta asuinpaikastasi. Tosiasiallinen asuinpaikka on lähtökohtaisesti TE-toimiston asiakastietoihin ilmoittamasi osoite. Onko sinulla Poste restante -osoite? Silloin työssäkäyntialue määräytyy sen TE-toimiston osoitteen mukaan, jossa olet asiakkaana. Kulukorvauksen maksaja saattaa edellyttää selvitystä esimerkiksi majoituskuluista.

Kulukorvausta maksetaan työvoimakoulutukseen osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi. Kulukorvauksen maksamisesta ja sen määrästä päättää viime kädessä työttömyysetuuden maksaja, eli työttömyyskassa tai Kela. Et voi saada kulukorvausta työttömyysetuuden maksajalta, jos et saa yhtään työttömyysetuutta.

Jos et saa kulukorvausta työttömyyskassasta tai Kelasta, eikä sinulla ole minkään muun lain nojalla oikeutta korvaukseen työvoimakoulutukseen osallistumisesta aiheutuvista kuluista, voit hakea TE-toimistolta harkinnanvaraista kulukorvausta TEM612-lomakkeella. Lomakkeen voit ladata netistä tai hankkia TE-toimistosta.

Lisätietoja kulukorvauksesta löydät aikaisemmasta blogitekstistäni nimeltään Työvoimakoulutuksen aikana maksettavasta kulukorvauksesta.

Kulukorvauksen maksaminen

Lähtökohta on, että kulukorvausta maksetaan enintään 5 päivää viikossa. Poikkeuksen muodostaa ulkomailla järjestettävä työvoimakoulutus, johon osallistuvalle maksetaan kulukorvausta enintään 7 päivää viikossa.

Pohjoiskalotin koulutussäätiön eli Koulutus Nordin Ruotsissa järjestämän työvoimakoulutuksen aikana voit saada kulukorvausta 7 päivää viikossa silloin, kun asut oppilaitoksen tarjoamissa majoitustiloissa; muissa tilanteissa (esim. jos asut koulutuksen aikana Suomessa) kulukorvausta maksetaan enintään 5 päivää viikossa. Huom.! Ilmainen asuminen Koulutus Nordin tarjoamissa majoitustiloissa on mahdollista vain, jos yhdensuuntainen matka kotoa koulutukseen on yli 70 kilometriä.

Korvaus matka- ja yöpymiskustannuksista

TE-toimisto voi myöntää korvausta seuraavien Suomessa tehtyjen edestakaisten matkojen matka- ja yöpymiskustannuksista.

1. Matka työvoimakoulutuksen valintatilaisuuteen tai soveltuvuuskokeeseen.
2. Matka oppilaitokseen tai olosuhteisiin tutustumiseksi, jos vamma tai sairaus edellyttää mahdollisuutta tutustua oppilaitoksen soveltuvuuteen ja esteettömyyteen ennen työvoimakoulutuksen aloittamista.

Matkakustannusten korvauksen määrä on matka kilometreinä kerrottuna 0,21 eurolla. Matkakustannuksista korvataan 12 euroa ylittävä osa, kuitenkin enintään 200 euroa.

Matkan pituutta määriteltäessä matka katsotaan alkaneeksi tosiasiallisesta asuinpaikastasi. Jos muuhun arvioon ei ole aihetta, tosiasiallisena asuinpaikkanasi pidetään TE-toimiston asiakastietojärjestelmään kirjattua osoitettasi.

Yöpymiskustannuksista myönnetään korvausta aiheutuneiden kustannusten perusteella, kuitenkin enintään 80 euroa vuorokaudessa.

Korvauksen saaminen on harkinnanvaraista. Lain mukaan matkakustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kustannusten korvaamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena työvoiman saatavuuden ja työttömän työllistymisen kannalta. Yöpymiskustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että yöpyminen on ollut liikenneolosuhteista johtuen välttämätöntä ja yöpymisestä on aiheutunut kustannuksia. Lain soveltamisohjeen mukaan kustannusten korvaamista on pidettävä tarkoituksenmukaisina ainakin silloin, kun työvoimakoulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Koulutuksen lisääminen suunnitelmaan on siis järkevää.

Matka- ja yöpymiskustannusten korvausta on haettava oman alueen TE-toimistolta kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Korvausta haetaan TEM611-lomakkeella, jonka voit ladata netistä tai hankkia TE-toimistosta. TE-toimisto voi hyväksyä korvauksen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkona.

Huom.! Edellä mainittuja korvauksia ei voi saada itse työvoimakoulutuksen aikana tapahtuvan edestakaisen matkustamisen ja yöpymisen perusteella.

Korvaus ulkomaanjaksoilta

Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla on oikeus saada koulutuksen aikaisten yöpymis- ja muiden kustannusten korvauksena 50 prosenttia päivärahasta, joka suoritetaan valtion virkamiehille asianomaisessa maassa tehdyn virkamatkan matkakustannusten korvauksena.

Valtion virkamiesten ulkomaanpäivärahakorvausten maakohtaiset määrät löydät Valtion matkustussäännön liitteestä.

Liikkuvuusavustus

Erityisesti rekrykoulutuksena järjestettävään työvoimakoulutukseen hyväksytyn kannattaa tutustua liikkuvuusavustukseen. Liikkuvuusavustusta voi saada työhön liittyvään koulutukseen, jos työn aloittaminen edellyttää osallistumista siihen. Työsuhteessa tehtävän työn pitää kestää vähintään 2 kuukautta. Liikkuvuusavustukseen liittyy myös vaatimuksia työ- tai koulumatkan vähimmäiskeston suhteen; riittävää on esimerkiksi, jos päivittäisen edestakaisen koulumatkan kesto ylittää keskimäärin 3 tuntia koulutuksen alkaessa.

Voit saada liikkuvuusavustusta vain, jos saat työttömyysetuutta. Liikkuvuusavustuksen saamista ei kuitenkaan estä, jos et saa työttömyysetuutta esimerkiksi korvauksettoman määräajan (eli karenssin) tai työssäolovelvoitteen vuoksi.

Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen ja sen kesto porrastetaan työsuhteen keston mukaan. Liikkuvuusavustukseen voi saada myös tietyin ehdoin lapsikorotuksen ja korotusosan. Hae liikkuvuusavustusta lomakkeella työttömyysetuuden maksajalta viimeistään 3 kuukauden kuluessa työn tai koulutuksen alkamisesta. Tutustu edellytyksiin tarkemmin TYJ:n tai Kelan verkkosivuilla, ja kysy tarvittaessa lisätietoja työttömyyskassasta tai Kelasta. Oikeuden liikkuvuusavustukseen tutkii ja ratkaisee työttömyysetuuden maksaja.

Kuinka etuuksiin vaikuttaa, jos olen lomautettu?

Kokoaikaisesti lomautetun kohdalla etuudet ovat samat kuin työttömän kohdalla. Osa-aikaisesti lomautettu (päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty) ei voi saada korvausta matka- ja yöpymiskustannuksista. Lomautuksen osa-aikaisuudella on vaikutusta myös koulutuksen aikana maksettavan työttömyysetuuden määrään, josta löydät lisätietoja TYJ:n ja Kelan verkkosivuilta.

Kuinka etuuksiin vaikuttaa, jos teen osa-aikatyötä?

Osa-aikatyötä tekevän kohdalla etuudet ovat enimmäkseen samat kuin työttömän kohdalla, mutta joitakin eroja on rahoitusvaihtoehdoissa.

Silloin kun ansiotulot eivät ylitä suojaosaa, työttömyysetuus maksetaan osa-aikatyön aikana täysimääräisenä. Suojaosan ylittyessä osa-aikatyötä tekevä voi saada soviteltua työttömyysetuutta. Lisätietoja suojaosasta ja sovitellusta työttömyysetuudesta löydät TYJ:n ja Kelan verkkosivuilta. Jos et saa tulojen määrän vuoksi työttömyysetuutta ollenkaan, silloin et voi saada myöskään kulukorvausta tai liikkuvuusavustusta työttömyysetuuden maksajalta.

Osa-aikatyötä tekevä ei voi saada korvausta matka- ja yöpymiskustannuksista, ellei säännöllinen viikoittainen työskentelyaika ole alle 4 tuntia.

Työn tekeminen työvoimakoulutuksen aikana on sallittua, kunhan pystyt etenemään koulutuksessa vaaditulla tavalla työstä huolimatta. Huomioithan, että jos joudut vähentämään työtuntien määrää opintojen vuoksi, menetät oikeuden soviteltuun työttömyysetuuteen. Muistathan työnhakijana ollessa ilmoittaa enintään 2 viikkoa kestävästä osa-aikatyöstä työttömyysetuuden maksajalle. Yli 2 viikkoa kestävästä osa-aikatyöstä pitää ilmoittaa sekä TE-toimistolle että työttömyysetuuden maksajalle. Voit ilmoittaa työstä TE-toimistolle helpoiten Oma asiointi -palvelun kautta.

Harvinaisempia työvoimakoulutuksen rahoitusvaihtoehtoja edustavat palkansaajan aikuiskoulutustuki ja vuorottelukorvaus, joista seuraavaksi muutama sananen.

Kaikkien edellytysten täyttyessä voit hakea työnantajaltasi opintovapaata ja sen ajalle Työllisyysrahastosta aikuiskoulutustukea. Sinun pitää olla ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ajan ja yleistä työhistoriaa pitää löytyä vähintään 8 vuotta. Jotta aikuiskoulutustuella opiskelu voi toteutua, osa-aikatyön työajan pitää olla vähintään 18 tuntia viikossa. Kiinnitä erityistä huomiota myös koulutusta koskeviin vaatimuksiin, koska kaikki työvoimakoulutukset eivät täytä niitä. Aikuiskoulutustuen määrää voit arvioida laskurin avulla. Kelan opintotukea et voi saada työvoimakoulutukseen, joten se ei ole varavaihtoehto siinä tilanteessa, jos aikuiskoulutustuen edellytykset eivät täytykään. Opintovapaan aikana et voi saada myöskään työttömyysetuutta ja kulukorvausta.

Vuorotteluvapaa ja sen aikana maksettava vuorottelukorvaus voi tulla kyseeseen silloin, kun työaikasi on yli 75 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän työajasta ja työhistoriaa on kertynyt vähintään 20 vuotta. Sinun pitää olla ollut nykyisen työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta (eli ansiopäivärahasta tai peruspäivärahasta), jota saisit työttömänä ollessa. Korvausta laskettaessa ei oteta huomioon lapsikorotuksia. Vuorottelukorvauksen lisäksi et voi saada kulukorvausta. Jos haluat käyttää hyväksesi kokonaan sekä vuorotteluvapaan että opintovapaan, ne pitää yhdistää juuri tässä järjestyksessä: ensin vuorotteluvapaa ja sen jälkeen opintovapaa.

Eikö vuorotteluvapaalle jäävän pitäisi olla kokoaikatyössä?

Sinun ei tarvitse olla kokoaikatyössä. Vuorotteluvapaalain mukaan yli 75 prosenttinen työ käy; esimerkiksi 80 prosenttinen työ, joka on työttömyysturvalain näkökulmasta vielä osa-aikatyötä. Huomioithan, että vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen myös työnantajan osalta, joten sen toteutuminen ei ole automaattista ja varmaa, vaikka kaikki edellytykset näyttäisivät täyttyvän.

Kuinka etuuksiin vaikuttaa, jos teen kokoaikatyötä?

Enintään 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön aikana voit saada soviteltua työttömyysetuutta. Jos saat yhtään työttömyysetuutta, voit saada kulukorvaustakin työttömyysetuuden maksajalta. Huomioithan, että jos joudut vähentämään työtuntien määrää opintojen vuoksi, menetät oikeuden soviteltuun työttömyysetuuteen.

Työn tekeminen työvoimakoulutuksen aikana on sallittua, kunhan pystyt etenemään koulutuksessa vaaditulla tavalla työstä huolimatta. Muistathan ilmoittaa enintään 2 viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä työttömyysetuuden maksajalle. Yli 2 viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä pitää ilmoittaa sekä TE-toimistolle että työttömyysetuuden maksajalle. Voit ilmoittaa työstä TE-toimistolle helpoiten Oma asiointi -palvelun kautta.

Yli 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön aikana et voi saada työttömyysetuutta. Silloin et voi saada myöskään kulukorvausta tai liikkuvuusavustusta työttömyysetuuden maksajalta. Kokoaikatyötä tekevä ei voi saada korvausta matka- ja yöpymiskustannuksista.

Harvinaisempia työvoimakoulutuksen rahoitusvaihtoehtoja edustavat palkansaajan aikuiskoulutustuki ja vuorottelukorvaus, joista seuraavaksi muutama sananen.

Kaikkien edellytysten täyttyessä voit hakea työnantajaltasi opintovapaata ja sen ajalle Työllisyysrahastosta aikuiskoulutustukea. Sinun pitää olla ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ajan ja yleistä työhistoriaa pitää löytyä vähintään 8 vuotta. Kiinnitä huomiota myös koulutusta koskeviin vaatimuksiin, koska kaikki työvoimakoulutukset eivät täytä niitä. Aikuiskoulutustuen määrää voit arvioida laskurin avulla. Kelan opintotukea et voi saada työvoimakoulutukseen, joten se ei ole varavaihtoehto siinä tilanteessa, jos aikuiskoulutustuen edellytykset eivät täytykään. Opintovapaan aikana et voi saada myöskään työttömyysetuutta ja kulukorvausta.

Vuorotteluvapaa ja sen aikana maksettava vuorottelukorvaus on myös yksi mahdollinen opintojen rahoitusmuoto työssäkäyvälle. Mikään ei estä käyttämästä vuorotteluvapaata vaikka opiskelemiseen, jos siltä tuntuu. Huomaathan, että vuorotteluvapaalle lähtevällä pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Sinun pitää olla ollut nykyisen työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta (eli ansiopäivärahasta tai peruspäivärahasta), jota saisit työttömänä ollessa. Korvausta laskettaessa ei oteta huomioon lapsikorotuksia. Vuorottelukorvauksen lisäksi et voi saada kulukorvausta. Jos haluat käyttää hyväksesi kokonaan sekä vuorotteluvapaan että opintovapaan, ne pitää yhdistää juuri tässä järjestyksessä: ensin vuorotteluvapaa ja sen jälkeen opintovapaa.

Voiko irtisanoutuminen työstä työvoimakoulutuksen aikana estää työttömyysetuuden ja kulukorvauksen saamisen?

Ei voi. TE-toimisto ei tutki työvoimakoulutuksen aikana tapahtuvia irtisanoutumisia, joten irtisanoutumisesta ei voi seurata korvauksetonta määräaikaa (eli karenssia) tai työssäolovelvoitetta. Ensisijaisesti työssäkäyvän kannattaa kuitenkin selvittää, voisiko opinnot rahoittaa opintovapaan ja Työllisyysrahaston aikuiskoulutustuen turvin; myös vuorotteluvapaa ja sen aikana maksettava vuorottelukorvaus on yksi rahoitusvaihtoehto.

Voiko työ- tai koulutustarjouksesta kieltäytyminen työvoimakoulutuksen aikana estää työttömyysetuuden ja kulukorvauksen saamisen?

Ei voi. Yleensä TE-toimisto ei anna työ- tai koulutustarjouksia työvoimakoulutukseen osallistumisen aikana. Jos kuitenkin saat sellaisen, siitä kieltäytymisestä ei seuraa korvauksetonta määräaikaa (eli karenssia) tai työssäolovelvoitetta. Työvoimakoulutuksen aikana saat keskittyä täysillä opiskeluun. Olethan kuitenkin varovainen työvoimakoulutuksen keskeyttämisen suhteen, koska siitä voi seurata sanktio työttömyysturvaan.

Kuinka etuuksiin vaikuttaa, jos olen yrittäjä?

Sivutoimisen yrittäjän kohdalla etuudet ovat muutoin samat kuin työttömän kohdalla, mutta työttömyysetuuden maksaja sovittelee mahdolliset yritystoiminnan tulot työttömyysetuuden kanssa. Sivutoiminen yritystoiminta vaikuttaa työttömyysetuuteen samalla tavalla kuin osa-aikatyö.

Päätoimisen yrittäjän etuudet ovat pääpiirteittäin samat kuin työttömän kohdalla. Päätoimisena yrittäjänä voit saada työvoimakoulutukseen osallistumisen aikana työttömyysetuutta, vaikka et muulloin saisi sitä yrittäjyyden vuoksi; käytännössä voit saada joko ansiopäivärahan perusosaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea sekä lapsikorotusta. Työttömyysetuuden maksaja sovittelee mahdolliset yritystoiminnan tulot työttömyysetuuden kanssa. Mikäli soviteltua työttömyysetuutta jää maksuun, voit saada työvoimakoulutuksen ajalta perusetuuden lisäksi myös kulukorvausta.Työttömyysetuutta ja kulukorvausta saadaksesi sinun pitää olla ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon. Päätoiminen yrittäjä ei voi saada korvausta matka- ja yöpymiskustannuksista.

Lakimuutoksen seurauksena yrittäjät voivat saada tietyin ehdoin väliaikaisesti Kelasta työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Tämä on voimassa 31.12.2020 31.3.2021 asti ja koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Opinnot eivät estä oikeutta työmarkkinatukeen. Työmarkkinatuen lisäksi voit saada kulukorvausta työvoimakoulutukseen osallistumisen aikana. Lakimuutoksen perusteella yrittäjälle maksettavaan työmarkkinatukeen ei saa lapsikorotusta. Työmarkkinatukea ja kulukorvausta saadaksesi sinun pitää olla ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon.

Päätoimiselle yrittäjän kohdalla vaihtoehto työttömyysetuudelle on Työllisyysrahaston maksama yrittäjän aikuiskoulutustuki. Jotta voit saada sitä, sinun pitää olla toiminut päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden ajan ja yleistä työhistoriaa pitää löytyä vähintään 8 vuotta. Yritystoiminnan ansiotulojesi pitää alentua koulutuksen takia tukiaikana vähintään kolmanneksella. Itse koulutuksen pitää kestää vähintään 2 kuukautta. Kiinnitä erityistä huomiota koulutusta koskeviin vaatimuksiin, koska kaikki työvoimakoulutukset eivät täytä niitä. Yrittäjän aikuiskoulutustuen tämänvuotisen määrän ja lisätietoja löydät Työllisyysrahaston verkkosivuilta.

Joudun vaihtamaan ammattia terveydellisistä syistä. Voinko järjestää rahoituksen työvoimakoulutuksen ajalle ammatillisen kuntoutuksen kautta?

Kyllä se voi olla mahdollista. Ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa tilanteesta riippuen joko Kela, työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö. Lähde liikkeelle tutustumalla Kelan verkkosivuihin ja ole tarvittaessa yhteydessä Kelan kuntoutusasioiden palvelunumeroon.

Ammatillisen kuntoutuksen hakemiseen tarvitset ajantasaisen B-lääkärilausunnon, jonka saat hoitavalta lääkäriltä esimerkiksi omalta terveysasemaltasi. Kuntoutusajan toimeentulosta löydät lisätietoja etuuden maksajan verkkosivuilta. Näiden linkkien takaa löydät Kelan ja Työeläke.fi -sivuston tiedot kuntoutusrahasta.

Ammatillinen työvoimakoulutus on tarkoitettu myös työssäkäyville henkilöille, joilla on terveydellisistä syistä johtuva työttömyysuhka. Työttömyysuhan alaisuuden arvioi TE-toimiston asiantuntija.

Keneltä voin kysyä lisätietoja?

Työvoimakoulutuksen aikana maksettavista etuuksista voit kysyä meiltä Koulutusneuvonnasta. Kulukorvaukseen ja liikkuvuusavustukseen liittyvissä asioissa kannattaa ottaa yhteyttä työttömyysetuuden maksajaan, eli joko työttömyyskassaan tai Kelaan.

Jos saat tällä hetkellä jotain muuta etuutta kuin työttömyysetuutta (esim. kuntoutustukea tai sairauspäivärahaa) ja tulet hyväksytyksi työvoimakoulutukseen, varmista etuuden maksajalta voitko säilyttää etuuden saamisen työvoimakoulutuksen aikana.

/Panu

Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

(Päivitetty 18.12.2020. Kirjattiin yrittäjien kohdalle tieto väliaikaisen lakimuutoksen jatkumisesta ja linkki lähteisiin.)

(Päivitetty 26.11.2020. Kirjattiin yrittäjien kohdalle tieto hallituksen esityksestä väliaikaisen lakimuutoksen jatkumisesta ja linkki lähteisiin.)

(Päivitetty 18.11.2020. Lisättiin maininta ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdosta ja linkki lähteisiin.)

(Päivitetty 12.11.2020. Korjattiin toimimattomia linkkejä.)

Lähteet ja lisätietoja

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Laki aikuiskoulutusetuuksista (28.12.2000/1276) (viitattu 28.10.2020)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20001276

Vuorotteluvapaalaki (30.12.2002/1305) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021305

Opintotukilaki (21.1.1994/65) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940065

Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/1073) (viitattu 28.10.2020)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20121073

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (20.12.2018 TEM/2414/03.01.04/2018) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42905

Työ- ja elinkeinoministeriö: Vuorotteluvapaalain (1305/2002) soveltamisohje (30.12.2015 TEM/2428/03.01.05/2015) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42438

TEM.fi: Kysymyksiä ja vastauksia yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan (viitattu 28.10.2020)
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-yrittajien-oikeudesta-tyottomyysturvaan

TEM.fi: Väliaikaiset laajennukset lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen jatkuvat (viitattu 26.11.2020)
https://tem.fi/-/valiaikaiset-laajennukset-lomautettujen-ja-yrittajien-tyottomyysetuuteen-jatkuvat

TE-palvelut.fi: Työllistymistä edistävät palvelut ja kulukorvaus (viitattu 28.10.2020)
http://www.te-palvelut.fi/te/fi/erikoissivut/palvelut_ja_kulukorvaus/index.html

TE-palvelut.fi: Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna (viitattu 28.10.2020)
http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/ammatinvalinta_koulutus/omaehtoinen_opiskelu/index.html

TE-palvelut.fi: TE-palvelut koronatilanteessa henkilöasiakkaille (viitattu 28.10.2020)
https://www.te-palvelut.fi/te/fi/erikoissivut/ukk_henkiloasiakkaalle/index.html

TE-palvelut.fi: Vuorotteluvapaa (viitattu 28.10.2020)
https://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/vuorotteluvapaa/index.html

TE-palvelut.fi: Yrittäjä ja työttömyysturva (viitattu 28.10.2020)
https://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/tyottomyysturva/yrittaja_tyottomyysturva/index.html

TE-palvelut.fi: Mitä työttömän on hyvä huomioida vuodenvaihteessa? (viitattu 18.12.2020)
https://www.te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssamme/te_palvelut/ajankohtaista/2020-12-18-01/index.html

TYJ.fi (viitattu 28.10.2020)
https://www.tyj.fi/

Kela.fi (viitattu 28.10.2020)
https://www.kela.fi/

Tyollisyysrahasto.fi: Aikuisopiskelijan etuudet (viitattu 28.10.2020)
https://www.tyollisyysrahasto.fi/aikuisopiskelijan-etuudet/

Työeläke.fi: Kuntoutus – reitti takaisin työelämään (viitattu 18.11.2020)
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/kuntoutus-reitti-takaisin-tyoelamaan/#ae5d2c66

Suotuisa suunta: Työvoimakoulutuksen aikana maksettavasta kulukorvauksesta (viitattu 28.10.2020)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/10/tyovoimakoulutuksen-aikana.html

Suotuisa suunta: Opintovapaa on lakisääteinen oikeus (viitattu 28.10.2020)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2016/10/opintovapaa-on-lakisaateinen-oikeus.html

Pakko vaihtaa työpaikkaa - 3 askelta alkuun

Työelämässä tulee vastaan tilanteita, joissa uuteen suuntaan lähteminen on eri syistä ajankohtaista. Näihin suunnanmuutoksiin voi vaikuttaa omaan sisäiseen motivaatioon liittyvät syyt tai ulkoa tulevat pakottavat syyt. Ulkoa tulevista tekijöistä koronapandemian kaltaiset työelämään ja työmahdollisuuksien määrään vaikuttavat tekijät ovat ehkä äärimmäisimpiä esimerkkejä tilanteesta, joissa valinta ja päätösvalta ei ole omissa käsissä. Ulkoiset realiteetit puhuvat selkeää kieltää eikä omassa työssä jatkamiseksi välttämättä löydy vaihtoehtoja. Miten tässä tilanteessa voit lähteä liikkeelle työelämästä uusien työmahdollisuuksien löytämiseksi?

1) Kuka olet ja mitkä asiat sinua työssä motivoivat?

Työuran muutokseen tähtäävä prosessi kannattaa aloittaa kääntämällä katse tiukasti itseesi. Lokakuussa -19 julkaistuun Suotuisa suunta blogiin Urasuunnittelun ABC on koottu konkreettisia sinuun itseesi ja työelämän tulevaisuuden toiveisiin liittyviä kysymyksiä, joita kannattaa miettiä työuralla sopivaa suuntaa pohtiessasi.

Käy rauhassa läpi näitä blogin kysymyksiä ja näkökulmia niitä sopivasti pienempiin osiin pilkkoen. Tee pohdinnan edetessä itsellesi muistiinpanoja eli kirjoita mieleesi nousevat ajatukset heti ylös. Ajatus on, että usein on hyvä pohtia riittävästi sitä minkälaiset työroolit, työn sisällöt, teemat ja tekemisen tavat tuntuvat tärkeiltä, arvokkailta ja tavoittelemisen arvoisilta. Kaikkiin näihin kysymyksiin löydät vastauksia tähänastisista työelämän kokemuksistasi. Näiden pohdintojen ja tiivistysten kautta voit onnistua selkeyttämään aiempaa paremmin minkälainen työrooli ja työn sisältö sopii sinulle – mitä haluat pitää mukana aiemmasta ja mistä olet enemmän kuin valmis luopumaan?

2) Osaamisalueet - Minkälaista siirrettävää osaamista sinulta löytyy?

Omien osaamisten tunnistaminen ja sanoiksi pukeminen on konkreettinen keino, joka auttaa sinua hahmottamaan mitä osaat ja sen jälkeen kertomaan sen muille. Mitä työstä toiseen tai alalta toiselle siirrettävissä olevia osaamisia ja taitoja sinulle on kertynyt? Aina ei ole välttämätöntä opiskella uutta tutkintoa uuteen työpaikkaan tai uudentyyppiseen työrooliin päästäksesi.

Ensiksi: Työhistorian läpikäyminen

Aloita nykyisestä työstäsi ja siirry yksi työpaikka kerrallaan taaksepäin. Kirjaa tekemäsi työtehtävät ylös mahdollisimman tarkasti koko työhistorian ajalta. Kirjoita muistiin kaikki mitä olet tehnyt ranskalaisin viivoin. Ota myös vähäpätöisiltä tuntuvat työtehtävät mukaan, palautellen mieleen minkälainen oli tyypillinen työviikko, mitä kaikkea siihen mahtui. Mitkä tekemiset tuottivat myönteistä onnistumisen oloa? Listauksesta voi tulla hyvinkin pitkä, se on vain hyvä. Tämä on muistilista, jonka pohjalta jatkat osaamisalueiden ryhmittelyä seuraavassa vaiheessa.

Tähän tyyliin siis:

Henkilöstöasiantuntija xxxx-xxxx

• henkilöstön perehdyttämisohjelman jalkauttamisesta vastaaminen
• perehdyttämisohjelman päivittäminen ja kehittäminen
• henkilöstöohjeiden päivittämisvastuu intranettiin
• henkilöstön yhteydenottoihin ja kysymyksiin vastaaminen
• rekrytointiasioihin liittyvä esimiesten kouluttaminen
• some-kanavien käyttö rekrytointiviestinnässä

Asiakasneuvoja xxxx-xxxx

• asiakkaiden neuvonta puhelimessa yksityishenkilöiden vakuutusasioissa, suomeksi ja englanniksi
• asiakkaiden sähköisiin yhteydenottoihin vastaaminen ja neuvonta, suomeksi ja englanniksi
• tiimipalavereihin osallistuminen viikoittain
• sähköisen yhteydenottokanavan kehittämistyöryhmän jäsen
• sähköisen yhteydenottokanavan perehdyttäjä
• useiden tietojärjestelmien käyttö

Myyjä xxxx-xxxx

• myymälästä huolehtiminen
• tuotteista huolehtiminen
• asiakaspalvelu suomeksi ja englanniksi
• myyntityö
• kassa- ja myyntilaskennat päivän päätyttyä

Toiseksi: Osaamisalueiden ryhmittely

Käy läpi ensimmäisessä vaiheessa tekemääsi listausta ja luokittele samansisältöiset ja sisällöllisesti yhteen sopivat työtehtävät yläotsikoiden alle, jotka nimeät itse. Sinulla saattaa olla kokemusta saman tyyppisistä työtehtävistä eri työnantajien ja organisaatioiden palveluksesta, joten otsikoiden alle tiivistyy koko työhistorian ajalta kertyneet kokemukset. Työtehtävien ryhmittely erilaisten sisältöalueiden mukaan omien otsikoiden alle auttaa näkemään mistä kaikista aiheista, sisällöistä ja vastuista sinulla onkaan kokemusta.

Mieti myös löytyykö koulutuksistasi osaamista, joka ei tule työkokemuksen kautta esille? Myös vapaa-ajallasi olet saattanut saada taitoja ja kokemusta, jolle on myös työelämässä käyttöä, esimerkiksi järjestöissä mukana olemisen tai vapaaehtoistyön kautta.

Katso vielä omaa listausta ja osaamisalueita ikään kuin ulkopuolisen silmin. Itsellesi itsestään selvät ja helpot asiat saattavat olla arvokasta osaamista, kun niitä katsoo henkilö, jolle ala ei ole tuttu. On siis tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisimman monipuolisesti siihen mitä osaat ja mistä kaikesta kokemusta on kertynyt.

Esimerkiksi näin:

Neuvonta ja opastus

• henkilöstön yhteydenottoihin ja kysymyksiin vastaaminen
• asiakkaiden neuvonta puhelimessa yksityishenkilöiden vakuutusasioissa
• asiakkaiden sähköisiin yhteydenottoihin vastaaminen ja neuvonta
• sähköisen yhteydenottokanavan kehittämistyöryhmän jäsen
• asiakaspalvelu suomeksi ja englanniksi

Kehittämistyö

• perehdyttämisohjelman päivittäminen ja kehittäminen
• sähköisen yhteydenottokanavan kehittämistyöryhmän jäsen

Perehdyttäminen ja kouluttaminen

• sähköisen yhteydenottokanavan perehdyttäjä
• henkilöstön perehdyttämisohjelman jalkauttamisesta vastaaminen
• rekrytointiasioihin liittyvä esimiesten kouluttaminen

Englannin kieli

• asiakkaiden neuvonta puhelimessa yksityishenkilöiden vakuutusasioissa englanniksi
• asiakkaiden sähköisiin yhteydenottoihin vastaaminen ja neuvonta englanniksi
• asiakaspalvelu englanniksi

Kun olet näin ryhmitellyt yksittäiset työtehtäväsi osaamisalueiksi saat siis selkeämmän kokonaiskuvan omasta osaamisestasi. Sinulla on nyt käytössäsi konkreettisia esimerkkejä, kuvauksia ja sanoja siitä mitä osaat ja mistä kaikesta sinulle on kertynyt kokemusta. Tämä on tärkeää itseluottamuksen vahvistumisen kannalta.

3) Missä työtehtävissä sisältö ja osaamisesi mätsäävät riittävän hyvin?

Jatka tutkimalla kärsivällisesti ja ajatuksen kanssa työpaikkatarjontaa eri rekrytointisivustoilta. Missä työtehtävissä ja -rooleissa odotetaan niitä osaamisalueita ja taitoja, joita sinulta osaamisalueiden työstämisen pohjalta löytyy? Onko näissä työtehtävissä täsmäkoulutusvaatimus, vai vaikuttaako siltä, että oma koulutuspohjasi olisi passeli tähän tehtävään? Jos rekryilmoituksessa on yhteyshenkilö, soita ja kysy rohkeasti miltä oma osaamisesi vaikuttaa kyseiseen työhön suhteutettuna.

Työssä ja elämässä motivoivien ja merkityksellisten sisältöjen tunnistaminen ja omien alalta toiselle siirrettävissä olevien osaamisalueiden tunnistaminen voi auttaa hahmottamaan miltä uuteen työhön pääsemisen mahdollisuutesi näyttävät. Joskus tämä selvitystyö voi selkeyttää, että omalle osaamiselle on hyvinkin käyttöä työelämässä jollakin kokonaan uudella maaperällä. Tai saatat huomata, että mahdollisuudet päästä suoraan johonkin hyvältä tuntuvaan uuteen työhön ovat heikot.

Joskus kartoitustyö voi selkeyttää, että uuteen työhön pääseminen edellyttää lisäosaamisen hankkimista tietyistä itselle uusista sisällöistä. Voitko lähteä kartuttamaan tätä lisäosaamista esim. jonkin välivaiheen työpaikan kautta? Työn, jossa työnsisältö on ihan ok ja antaa kokemusta jostakin jutusta, joka voi viedä sinua eteenpäin haluamaasi suuntaan? Edellyttääkö tuohon haluamaasi suuntaan pääseminen lisäopiskelua tai kenties kokonaan uutta tutkintoa?

Jenni
Psykologi
Valtakunnallinen uraohjaus

Lähteenä osaamisalueiden tunnistamisen osiossa on käytetty KEHA-keskuksen Osaamisprofiili -tehtävää, joka on muokattu AS3:n tuottaman materiaalin pohjalta.

Lisätietoa:

Osaamispohjainen CV – Pääsylippusi työhaastatteluun?

Osaamispohjaisen CV:n idea