keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Yhdenvertaisena työhön

Terveydentilan ei tarvitse syrjäyttää työelämästä, jos halua ja kykyä on työn tekemiseen. Työntekijän tukemisen ei tarvitse olla kallista, ja tukimuotojakin on saatavilla, kunhan on mietitty työskentelyn puitteet (työajat, tehtävät ja työn määrä). TE-toimistot, Kela ja työeläkevakuutusyhtiöt voivat omien palvelujensa mukaisesti tukea taloudellisesti työnantajaa osatyökykyisen palkkaamiseen liittyvissä kustannuksissa.  Lisätietoa palveluista löydät Tie työelämään - ja VATES-säätiön sivustoilta.  Terveydelliset seikat eivät saisi vaikuttaa yhdenvertaisuuteen; siksi se on kirjattu lainsäädännössä yhdenvertaisuuslakiin ja työsopimuslakiin. Lain mukaan on kohdeltava tasapuolisesti ihmisiä riippumatta mm. sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, terveydentilasta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Lakia kuuluu noudattaa esimerkiksi työpaikkailmoituksissa, rekrytoinnissa ja opiskelijavalinnoissa. Tärkeää on, että viestintä ja tehdyt päätökset eivät syrji ihmisryhmiä. Yhdenvertaisuuslaki löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Viime syksynä luovutettiin sosiaali- ja terveysministerille sekä työllisyysministerille selvitys pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palvelutarpeista. Kyseisessä selvityksessä ilmenee, että kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia ei ole kyetty riittävän hyvin selvittämään työnhakijoiden kohdalla. Arviolta 16 000 henkilöä hyötyisi tarkemmista suunnitelmista työkyvyn kohentamiseksi. Selvityksessä suositellaan kuntien järjestämää moniammatillista yhteistyötä niiden työttömien tunnistamiseksi, joilla on kuntoutustarpeita. Lisäksi toivotaan työllistymisen tukemista työllisyyspoliittisin muutoksin. Jokaisella osatyökykyisellä tulisi olla oma nimetty palveluohjaaja koordinoimaan asiakkaan palvelukokonaisuutta. Lisäksi suositellaan mm. että palkkatuen käyttöä lisätään, ja että työkyvyn selvitykseen osallistuminen kerryttäisi aktiivimallin ehtoa.
 
Työllistämispalkkio
Tämän vuoden alussa on TE-toimistoissa haettavissa uusi työllistämispalkkio, jota voi hakea vielä kesäkuun loppuun saakka (vuonna 2019). Työllistämispalkkio tarkoittaa sitä, että työnantaja voi saada ylimääräisen 4000 euron tuen, jos hän palkkaa palkkatuella pitkäaikaistyöttömän tai osatyökykyisen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tilaisuus kannattaa hyödyntää.  Lisätietoja työllistämispalkkiosta löydät täältä.
 
Job Shadow Day toukokuussa
Yhdenvertaisuuden aihepiiri on tärkeä, ja sen johdosta Vates on halunnut koordinoida Suomessa ympäri Eurooppaa vietettävää Job Shadow Day:tä. Päivä on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 16.5. Päivän puitteissa järjestetään työhön tutustumista, missä muodostetaan pareja työstä kiinnostuneista henkilöistä ja tapahtumaan osallistuvista työnantajista. Tapahtuma on erityisen tarpeellinen nuorille, jotka miettivät jatko-opintopolkujaan. Tietoa tapahtumasta löydät täältä.
 
Suotuisa Suunta –blogissa on aiempia julkaisuja aiheesta:
 

Kannustavia onnistumiskertomuksia osatyökykyisenä työllistymisestä
 
Heli

keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista





Nyt se on sitten täyttä totta! Nimittäin työtön voi opiskella enintään 6 kuukautta menettämättä työttömyysetuutta. Lyhytkestoinen opiskelu koskee 31.12.2018 tai sen jälkeen aloitettuja opintoja. Kun kirjoitan tässä blogitekstissä lyhytkestoisesta opiskelusta, lyhytkestoisen opiskelun mahdollisuudesta tai lyhytkestoisen opiskelun tuesta, tarkoitan sillä työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:n mukaista opiskelua. Lyhytkestoisen opiskelun lisäksi muita työttömyysetuudella opiskelun muotoja ovat edelleen työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu ja sivutoiminen opiskelu.

Lyhytkestoinen opiskelu on ensisijainen työttömyysetuudella opiskelun muoto suhteessa työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun ja sivutoimiseen opiskeluun. Tämä tarkoittaa sitä, että TE-toimisto harkitsee aina ensiksi, voisiko opintojasi tukea lyhytkestoisen opiskelun kautta.  Lyhytkestoisen opiskelun ensisijaisuudesta huolimatta TE-toimisto voi edelleen tarvittaessa ja edellytysten täyttyessä puoltaa työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua tai katsoa opinnot sivutoimiseksi.

Minkälaisia ehtoja työttömyysetuuden säilymiselle on asetettu lyhytkestoisten opintojen kohdalla?


Opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
  • työnhakija on täyttänyt 25 vuotta ennen opintojen alkamista
  • opintojen muodostama kokonaisuus kestää yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään kuusi kuukautta ja
  • opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa.

Jotta voit saada työttömyysetuutta lyhytkestoisten opintojen aikana, sinun pitää olla ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon. Kohderyhmään kuuluvat työttömät, lomautetut ja osa-aikatyötä tekevät, joilla on oikeus työttömyysetuuteen. Opinnoista pitää aina ilmoittaa TE-toimistolle (ilmoittamisesta lisää myöhemmin). Edellytysten täyttyessä TE-toimisto kirjoittaa sellaisen lausunnon työttömyysetuuden maksajalle, joka mahdollistaa etuuden saamisen opintojen aikana sekä helpottaa aktiivisuuden kertymisen seurantaa. Opintojen aikana sinulla on velvollisuus hakea ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin TE-toimiston tarjotessa niitä; lyhytkestoinen opiskelu ei ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta.

Työttömyysetuuden saaminen lyhytkestoisen opiskelun aikana ei vaadi TE-toimiston toteamaa koulutustarvetta, kuten työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa.
Lähtökohtana on, että TE-toimisto ei tutki lyhytkestoisten opintojen tapauksessa, ovatko opinnot työttömyysturvalain kannalta katsottuna päätoimista vai sivutoimista opiskelua.  Tämä tarkoittaa asiakkaan kannalta sitä, että työttömyysetuuden saaminen voi säilyä myös perinteisesti päätoimiseksi arvioidun opiskelun kohdalla, jos se vain täyttää lyhytkestoisen opiskelun edellytykset. (Opintojen pää- ja sivutoimisuutta selvitetään lyhytkestoisten opintojenkin kohdalla esimerkiksi siinä tilanteessa, jos on mahdollista, että opinnot kerryttäisivät työssäolovelvoitetta.)

Koska koulutustarvetta ja opintojen päätoimisuutta ei tarvitse arvioida tämän tuen myöntämistä varten, on asian käsittely TE-toimistossa suhteellisen nopeasti hoidettavissa, kunhan TE-toimistolla on vain riittävät tiedot koulutuksesta. Riittävät tiedot ovat: koulutuksen nimi, oppilaitos, alkamispäivä, päättymispäivä ja onko kyse kokonaan uusista opinnoista vai aiemmin harjoitetuista opinnoista.

Lyhytkestoisten opintojen kohdalla oman alueesi TE-toimisto arvioi, antavatko opinnot ammatillisia valmiuksia tai tukevatko ne yritystoimintaa. Ministeriön ohje sanoo, että tätä edellytystä on tarkoitus tulkita mahdollisimman laveasti. Edellytys täyttyy, jos opintojen voidaan mitenkään katsoa edistävän työnhakijan työllistymistä tai yritystoimintaa. Esimerkiksi kieliopintojen, luku- ja kirjoitustaidon opintojen sekä tietoteknisiä valmiuksia antavien opintojen on yleensä katsottava parantavan ammatillisia valmiuksia. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät lähinnä selvästi harrastusluonteiset opinnot. Mitä sellainen lyhytkestoisen opiskelun piiriin kuulumaton harrastusluonteinen opiskelu tai toiminta voi sitten tarkoittaa?

Tämän hetkisen ohjeistuksen mukaisesti muu harrastustoiminta tai yleisiä kansalaisvalmiuksia ylläpitävä toiminta, kuten esimerkiksi autokoulu tai ensiapukurssi, ei estä työttömyysetuuden saamista. TE-toimisto ei selvitä eikä anna työvoimapoliittista lausuntoa harrastustoiminnasta riippumatta toiminnan järjestäjästä. Tällaista harrastustoimintaa voivat olla esimerkiksi erilaiset liikuntaryhmät tai käsityökerhot.

Mutta eikö tässä ole haasteena se, että mikä on yhdelle harrastustoimintaa voi olla toiselle ammatillisia valmiuksia tukevaa toimintaa, riippuen esimerkiksi henkilön pohjakoulutuksesta? Epäilemättä tilanne on hieman sen suuntainen, että näiden kahden välille ei ole aina vedettävissä selkeää rajaa. Viime kädessä rajan vetäminen jää oman alueen TE-toimiston harkinnan varaan.

Kuuluvatko lupakorttikoulutukset lyhytkestoisen opiskelun tuen piiriin?


Niin sanottuja lupakorttikoulutuksia ei katsota tämän hetkisen ohjeistuksen mukaisesti lyhytkestoisen opiskelun piiriin kuuluvaksi. Lupakorttikoulutuksia ovat esimerkiksi työturvallisuuskortti-, sähkötyöturvallisuus- ja tulityökorttikoulutus. Tyhjentävää listausta kaikista lupakorttikoulutuksista ei ole.

Tämä lain tulkinta on asiakkaalle eduksi, koska muutoin esimerkiksi yhden päivän mittaisen työturvallisuuskorttikoulutuksen suorittaminen kuluttaisi lyhytkestoisen opiskelun mahdollisuuden kerralla, vaikka kurssi olisi vain yhden päivän mittainen. (Lyhytkestoisen opiskelun mahdollisuuden voi toki saada tietyin ehdoin uudelleen ja siitä myöhemmin lisää.) Jos lupakorttikoulutus on kestoltaan 1–3 päivää, niin kuin ne yleensä ovat, TE-toimisto voi katsoa sen sivutoimiseksi opiskeluksi. Vaikka kyse on selkeästi sivutoimisesta opiskelusta, siitäkin pitää ilmoittaa TE-toimistolle. Sivutoiminen opiskelu kerryttää nykyään aktiivisuutta, aivan kuten lyhytkestoinen opiskelukin.

Jos kysymyksessä on kuitenkin ammatillisia valmiuksia antava tai yritystoimintaa tukeva pätevyys-, sertifikaatti-, lupa- tai lisenssikoulutus, on TE-toimiston mahdollista katsoa opiskelu lyhytkestoiseksi opiskeluksi kaikkien edellytysten täyttyessä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi viiden peräkkäisen päivän aikana suoritettavat erilaisten lupien, vaatimusten tai hyväksyntöjen voimassa pitämisen jatkokoulutukset. Tämän tyyppistä koulutusta on muun muassa kuljetusalalla ammattipätevyyden jatkokoulutus, eli kansankielellä "direktiivipäivät".


Miksi lyhytkestoista opiskelua tuetaan?


Hallituksen esityksen mukaan lyhytkestoista opiskelua koskevan muutoksen tavoitteena on tukea ja sujuvoittaa työttömien mahdollisuuksia parantaa opiskelun kautta työllistymisen ja yritystoiminnan aloittamisen edellytyksiä. Samalla muutos tukee osaavan työvoiman saatavuutta ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Muutos tukee työttömien mahdollisuuksiin osallistua erityisesti lyhytkestoisiin täydennyskoulutuksen luonteisiin opintoihin. Tämän muutoksen tarkoituksena ei ole kuitenkaan, että työttömyysetuudesta muodostuisi opintotukea korvaava etuusjärjestelmä. Opintotuen on haluttu säilyvän edelleen ensisijaisena päätoimisen opiskelun tukimuotona, jonka vuoksi lainsäädännössä on päädytty näihin ehtoihin ja rajoituksiin (mm. ikävaatimus), mitä tässä blogitekstissä on esitelty.

Kuinka ja missä vaiheessa ilmoitan opinnoista TE-toimistolle?


Ilmoittaminen tapahtuu esimerkiksi jättämällä TE-palvelut.fi -sivuston Oma asiointi-palvelusta yhteydenottopyyntö koskien koulutusta. Tekstikentässä voit mainita lyhytkestoisesta opiskelusta sekä tarkemmat tiedot: koulutuksen nimi, oppilaitos, alkamispäivä, päättymispäivä ja onko kyse kokonaan uusista opinnoista vai aiemmin harjoitetuista opinnoista. TE-toimistosta ollaan sinuun yhteydessä yhteydenottopyynnön johdosta. Ilmoita lyhytkestoisista opinnoista siinä vaiheessa, kun olet saanut tiedon opiskelupaikasta, mutta et ole vielä aloittanut opiskelua.

Kaikista opinnoista pitää ilmoittaa TE-toimistolle, jotta niiden mahdollinen vaikutus työttömyysetuuden saamiseen tutkitaan. Ilmoittaminen on tärkeää senkin vuoksi, että TE-toimisto voi antaa asiaan kuuluvan lausunnon työttömyysetuuden maksajalle, jonka perusteella maksaja seuraa myös aktiivimallin aktiivisuusedellytyksen täyttymistä.

Voinko saada lyhytkestoisen opiskelun tukea esimerkiksi 6 kuukauden ajalle 7 kuukautta kestäviin opintoihin?


Tämä ei onnistu, jos jo aloitettujen opintojen tukemista koskevat edellytykset eivät täyty (tästä asiasta lisää myöhemmin). Sillä ei ole merkitystä, kuinka pitkältä ajalta työttömyysetuutta haetaan, vaan ratkaisevaa on opintojen kesto. Opintojen kestolla tarkoitetaan joko sen opintokokonaisuuden kestoa, joka työnhakijalla on tarkoitus opiskella, tai opintojen jäljellä olevaa kestoa. Tarkoituksena ei ole, että työttömyysetuudella voisi aloittaa esimerkiksi vuosia kestävät tutkintoon johtavat opinnot. Tämän vuoksi työttömyysetuuteen ei ole oikeutta lyhytkestoisen opiskelun puitteissa, jos on ilmeistä, että tavoitteena on yli 6 kuukautta kestävien opintojen suorittaminen.

Jos opintosi kestävät pidempään kuin 6 kuukautta, sinun kannattaa selvittää sivutoimisen opiskelun tai työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun mahdollisuus.


Voinko saada työttömyysetuutta lyhytkestoisten opintojen aikana karenssin ollessa voimassa?


Valitettavasti et voi saada ennen kuin työttömyysetuuden saamisen estävä sanktio eli karenssi tai työssäolovelvoite päättyy. Kyseinen ikävä tilanne voi tulla vastaan esimerkiksi silloin, jos irtisanoutuu itse ilman pätevää syytä työstä ja aloittaa lyhytkestoisen opiskelun.

Seuraako TE-toimisto lyhytkestoisten opintojen etenemistä, onko opinnoilla jokin tietty etenemisvaatimus?


TE-toimisto ei seuraa opintojen etenemistä kesken opintojen. Tukiajan päätyttyä TE-toimisto haluaa tietää, ovatko opinnot päättyneet vai ovatko ne edelleen kesken. Varsinaista opintojen aikaista etenemisvaatimusta ei ole TE-toimiston taholta. Etenemisvaatimuksella tarkoitan tässä esimerkiksi korkeakouluopintojen kohdalla sitä, kuinka monta opintopistettä pitää suorittaa keskimäärin opiskelukuukautta kohti.

Mitä tapahtuu, jos opintoni etenevät suunniteltua hitaammin ja ne ovat edelleen kesken 6 kuukauden jälkeen?


Jos alun perin enintään 6 kuukauden pituisiksi tarkoitetut opinnot ovat kesken 6 kuukauden määräajan päättyessä, TE-toimisto selvittää ovatko opinnot päätoimisia vai sivutoimisia. Opintojen laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon opinnot kokonaisuudessaan niiden alkamisesta lukien. Ratkaisu koskee lähtökohtaisesti vain mainitun 6 kuukauden jälkeistä aikaa, eikä esimerkiksi opintojen viivästyminen työnhakijasta johtuvasta syystä vaikuta asiaan. Jos opiskelu katsotaan sivutoimiseksi, niin 6 kuukautta ylittävä opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista, kunhan olet opintojen aikana edelleen valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä ja TE-toimiston tarjoamia palveluja.

Työnhakijan työttömyysturvaoikeutta koskeva ratkaisu tehdään takautuvasti opintojen alkamisesta lukien, jos lyhytkestoisen opiskelun lainsäädäntöä on sovellettu esimerkiksi virheellisten tietojen perusteella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että voit joutua maksamaan takaisin opintojen ajalle myönnetyn työttömyysetuuden, jos olet ilmoittanut TE-toimistolle opintojen keston tarkoituksella virheellisesti päästäksesi tuen piiriin (esim. tosiasiassa 7 kuukautta kestävä opiskelu on ilmoitettu 6 kuukautta kestäväksi). Näin ei siis kannata tehdä missään nimessä.

Voiko 6 kuukautta kestävä opiskelu koostua vaikka kolmesta ajallaan erillisestä 2 kuukautta kestävästä jaksosta?


Kyllä se voi olla mahdollista, mutta ei aina. Asiasta kannattaa keskustella oman alueen TE-toimiston asiantuntijan kanssa. Työttömyysturvalain mukaan opintojen muodostama kokonaisuus voi kestää yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään 6 kuukautta. Opintojen muodostama kokonaisuus voi olla kestoltaan esimerkiksi päivän tai tasan kuusi kuukautta.

Voit aloittaa vain yhdet lyhytkestoiset opinnot. Kurssien lisääminen samaan opintokokonaisuuteen on mahdollista, kunhan ne ovat samaa opintojen muodostamaa kokonaisuutta. Esimerkiksi alun perin 2 kuukautta kestävien opintojen tukiajan kestoa voidaan tarvittaessa jatkaa opintojen venyessä, kunhan 6 kuukauden enimmäisaikaa ei ylitetä.

Opintoja voidaan käsitellä jaksotettuina silloin, kun opinnot jakautuvat kahteen tai useampaan ajallisesti kaukana toisistaan olevaan osioon. Ohjeistuksen mukaan koulutusta ei tule jaksottaa keinotekoisesti, jotta enintään 6 kuukauden enimmäisaikaa saataisiin pidennettyä. Käytännössä opintojen jaksotus liittyy oppilaitoksen ja opintojen järjestelyihin.

Jos opintosi ovat järjestetty jaksoissa, sinua ei pidetä kyseisten opintojen perusteella päätoimisena opiskelijana jaksojen välisenä aikana. Tämä mahdollistaa työttömyysetuuden säilymisen myös jaksojen välisenä aikana.

Voiko jo aloitettuihin opintoihin saada tukea tätä kautta?


Lyhytkestoinen opiskelu koskee 31.12.2018 tai sen jälkeen aloitettuja opintoja. Lyhytkestoisen opiskelun tuen saaminen jo aloitettuihin opintoihin on mahdollista vain, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
  • opintojen todisteellisesta keskeytymisestä on vähintään yksi vuosi
  • opinnot on aloitettu työsuhteen aikana
  • opinnot on aloitettu työnantajan maksaman taloudellisen etuuden jaksottamisen aikana
  • opintoja on harjoitettu työvoimakoulutuksena.

Opintojen todisteellisella keskeytymisellä tarkoitetaan sitä, että sinulla ei ole opintosuorituksia vähintään vuoteen etkä ole muutoinkaan ottanut osaa opetukseen tai valmistellut lopputyötä. Sillä ei ole merkitystä, oletko ilmoittautunut oppilaitokseen poissa olevaksi vai läsnä olevaksi.

Jos jokin yläpuolella mainituista edellytyksistä täyttyy ja opintosi ovat alkaneet ennen 31.12.2018, sinun kannattaa olla yhteydessä Koulutusneuvontaan tai keskustella oman alueesi TE-toimiston asiantuntijan kanssa opintojen rahoitusvaihtoehdoista.

Täyttääkö lyhytkestoinen opiskelu aktiivimallin aktiivisuusedellytyksen?


Aktiivisuusedellytys täyttyy, jos opiskelet lyhytkestoisia opintoja vähintään 5 päivää  aktiivimallin tarkastelujakson aikana. Aktiivisuutta kerryttävät vain 31.12.2018 jälkeen alkaneet opinnot. Työttömyysetuuden maksaja tutkii aktiivisuusedellytyksen täyttymisen.

Kuinka lyhytkestoisen opiskelun mahdollisuus eroaa työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta ja sivutoimisesta opiskelusta?


Olen tehnyt vertailevan taulukon, joka auttaa toivottavasti hahmottamaan tilannetta. (Huom.! Kotoutumislain mukainen omaehtoinen opiskelu ei ole mukana tässä vertailussa.)


Lyhytkestoinen opiskelu on ensisijainen tukimuoto suhteessa työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun ja sivutoimiseen opiskeluun.

Voiko lyhytkestoiseen opiskeluun saada tukea useammin kuin kerran?


Voi saada tietyin ehdoin. Lyhytkestoisen opiskelun mahdollisuus tulee uudelleen, kun on edellisten opintojen päättymisen jälkeen täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika on alkanut alusta. Lisätietoja työssäoloehdosta ja sen täyttymisestä löydät Kelan ja TYJ:n verkkosivuilta.

Voinko suorittaa ulkomaisen oppilaitoksen järjestämiä lyhytkestoisia opintoja?


Se on mahdollista, jos ulkomaisen oppilaitoksen tarjoamat opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Muista ilmoittaa ulkomaan opinnoista TE-toimistolle. Jos opiskelu edellyttää asumista ulkomailla, varmista työttömyysetuuden maksajan puolelta, ettei sillä ole estävää vaikutusta työttömyysetuuden saamiseen.

Lähteet ja lisätietoja


Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 23.1.2019)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

TEM: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (TEM/2414/03.01.04/2018) (viitattu 23.1.2019)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42905

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 59/2018) (viitattu 30.1.2019)
https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180059

TEM: Työttömille mahdollisuus opiskella työttömyysetuutta menettämättä (viitattu 23.1.2019)
https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyottomille-mahdollisuus-opiskella-tyottomyysetuutta-menettamatta

TE-palvelut.fi: Lyhytkestoinen opiskelu työttömyysetuudella (viitattu 23.1.2019)
http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/ammatinvalinta_koulutus/lyhytkestoinen_opiskelu/index.html

TE-palvelut.fi: Usein kysyttyä aktiivimallista (viitattu 29.1.2019)
http://www.te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssamme/te_palvelut/usein_kysyttya/usein_kysyttya_aktiivimallista/index.html

Kela: Oletko työtön ja haluaisit opiskella? (viitattu 11.2.2019)
https://elamassa.fi/tarpit/oletko-tyoton-ja-haluaisit-opiskella/

/Panu

keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Työkierto: mahdollisuus oppimiseen työsuhteen aikana

Työkierrolla (tai työnkierrolla, henkilökierrolla) tarkoitetaan työsuhteen aikana tapahtuvaa siirtymistä määräaikaisesti toisiin tehtäviin, tavoitteena osaamisen kehittäminen. Työkierto voidaan toteuttaa joko omassa yksikössä tai toisessa yksikössä, mutta yleensä kuitenkin saman työnantajan palveluksessa. Ainakin valtionhallinnossa henkilökierto voidaan toteuttaa myös toiselle työnantajalle tai jopa kansainvälisenä henkilökiertona. Vastavuoroisessa työkierrossa kaksi työntekijää vaihtaa paikkaa, mutta työkierron voi toteuttaa myös yksipuolisesti. Työntekijä voi saada työkierrossa samaa palkkaa kuin ennenkin, tai palkka voi muuttua uuden tehtävän vaatimusten mukaisesti – tästä sovitaan työnantajan kanssa erikseen.

Mikä työkierron idea sitten on? Ensinnäkin, työntekijä oppii uutta, tutustuu uusiin työtapoihin ja verkostoituu työpaikan sisällä. Erityisesti niin kutsuttua hiljaista tietoa on helpompaa siirtää tällä tavalla. Työkierto voi lisäksi vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin, ja siitä voi saada uutta intoa ja ideoita omaan työhön. Jotkut ovat tällä tavalla pystyneet vaihtamaan pois työtiloista, joissa heille on tullut sisäilmaoireita tai allergiaa. Kokemus saattaa myös auttaa ymmärtämään organisaation toimintaa monipuolisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Työkierron myötä työntekijä saattaa myös rohkaistua hakeutumaan täydennyskoulutukseen ja uusiin, vaativampiin tai itselle sopivampiin työtehtäviin organisaation sisällä – tai sen ulkopuolella.

Työnantaja hyötyy työkierrosta yhtä lailla kuin työntekijäkin. Hyvin toteutettuna työkierto voi toimia suunnitelmallisena osana henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työhyvinvoinnista huolehtimista. Sekä lähettävä että vastaanottava yksikkö tai tiimi voivat hyötyä työkierrosta: työntekijä tuo oman osaamisensa työkiertokohteeseen, ja pystyy tarkastelemaan toimintatapoja ulkopuolisen tuoreella katseella. Kohteen hyvät käytännöt taas voivat siirtyä lähettävään yksikköön työkierrossa olleen palatessa omaan tehtäväänsä. Työkierron jälkeen oma tehtäväkin voi näyttäytyä eri tavalla kuin aiemmin. Myös muille työntekijöille voi olla kiinnostavaa huomata, että työnantaja suhtautuu positiivisesti työkiertoon ja muihin osaamisen kehittämisen ja sisäisen etenemisen mahdollisuuksiin organisaatiossa. Työkierto tarjoaa myös vaihtelua omaan tuttuun työhön.

Työkierron avulla lisätään myös yksilöiden ja organisaation joustavuutta: mitä enemmän moniosaajia työyhteisössä on, sitä helpompaa työntekijöiden on tarvittaessa siirtyä toisiin tehtäviin yksiköiden sisällä ja välillä. Moniosaaja on tietenkin arvokkaampi työntekijänä, joten tätä voi käyttää palkkaneuvotteluissa pätevänä argumenttina. Jaana Tapanisen opinnäytetyössä työkierron todettiin myös lisäävän toisten työn arvostamista, mikä voi helpottaa yhteistyötä ja parantaa työhyvinvointia.

Jotta työkiertojaksosta tulee onnistunut kaikille osapuolille, kannattaa seuraaviin asioihin kiinnittää huomiota:

- työkierto on aina vapaaehtoista työntekijälle, siihen ei voi määrätä

- työkierto kannattaa suunnitella kunnolla ja kirjata sille tavoitteita, joita seurataan työkierron aikana

- esimiesten ja johdon täytyy olla hyvin perillä onnistuneen työkierron periaatteista

- perehdytys ja mentorointi hoidetaan yhtä huolella kuin mikä hyvänsä uuden työntekijän perehdytys

- mietitään kuinka opitun jakaminen hyödynnetään työkierron aikana ja jälkeen

- varataan aikaa uuteen aloittelijan asemaan siirtymiseen ja työkiertoon valmistautumiseen

- työkiertoon lähtevän asenteen kannattaisi olla avoin, kuunteleva ja halukas oppimaan uutta.

Satu
 

Lisätietoa työkierrosta:

 

Jaana Tapanisen opinnäytetyö ”TYÖKIERTO. Työntekijöiden kokemuksia työkierrosta kehitysvammaisten ryhmäkodeissa”: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79775/Tapaninen_Jaana.pdf?sequence=1
 

Työturvallisuuskeskus TTK:n paremman työn opas: https://ttk.fi/files/6010/TTK_Paremman_tyo_n_opas_A4_nettiversio_sivut.pdf
 

Antti Vähäjylkän opinnäytetyö ”Työkierto osaamisen johtamisen prosessissa”: http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96838/GRADU-1427193311.pdf
 

keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Kirjoja ammatinvalinnan tueksi


Yhteishaut ovat kevään osalta käynnistyneet ja moni nuori ja vanhempikin pohtii koulutukseen ja työelämään liittyviä kysymyksiä. Esittelen tässä blogitekstissä kaksi suomenkielistä ammatinvalintaan liittyvää kirjaa, jotka ovat helposti saatavilla useimmista kirjastoista ja kirjakaupoista. Kirjat ovat Ammatinvalintakysymys ja Tietoisen ammatinvalinnan opas.  

Ammatinvalintakysymys on Anne Ventelän kirjoittama kirja vuodelta 2016. Kirjassa on faktatietoa nykyisestä työelämästä, mielenkiintoisia koulutus- ja uratarinoita ja lisäksi kirja on ilo silmälle upeiden valokuvien ja hienon graafisen toteutuksen ansiosta. Kirja esittelee itse itsensä heti alkulehdillä: ”Tämä kirja on sinulle, joka et tiedä, mikä sinusta tulee isona. Käytännössä tämä tarkoittaa jokaista meistä”. Kirja kannustaa pohtimaan ammatinvalintaa tästä hetkestä käsin, mikä on mahdollista tällä hetkellä ja todennäköisesti tulevaisuudessa. Lisäksi kirja tuo esille tosiasian, että kukaan meistä ei voi varmuudella tietää mitä tekee työkseen 25 vuoden kuluttua. Kehitys on nopeaa ja vaikka olisikin samassa ammatissa 25 vuoden päästä voi työ olla sisällöltään hyvin erilaista kuin mitä se on tällä hetkellä.

Ammatinvalintakysymys nostaa esille työn keskeisen roolin elämässämme ja kuinka se määrittelee meitä yhteiskunnan jäsenenä. Valitsemamme koulutus ja työ vaikuttavat siihen minkälaisten asioiden tai ihmisten parissa vietämme ison osan valveillaoloajastamme. Kirjassa nostetaan esiin myös työhön liittyvien arvojen muuttuminen viime vuosien aikana. Nykyihminen on vaativampi sen osalta, minkälaista työtä haluaa tehdä ja haluamme aikaa jäävän myös muulle elämälle. Lisäksi ihmisen merkitys tai identiteetti ei rakennu pelkästään työn varaan. Kirja esittää myös hyviä kysymyksiä, kuten tarvitseeko kunnianhimoa automaattisesti kanavoida työhön. Tulevaisuudesta emme tiedä, mutta varmaa on se, että ihminen tarvitsee edelleen järkevää tekemistä ja myös riittävän toimeentulon.

Onnistuneiden ammattivalintojen tekeminen edellyttää, että tuntee vaihtoehdot joista valita ja itsensä valitsijana. Toisaalta kukaan ei voi tietää mitä haluaa tehdä loppuelämänsä ja meidän olisikin hyvä oppia ajattelemaan, mitä haluamme tehdä seuraavaksi. Lisäksi kirja kannustaa pohtimaan uravalintoja nimenomaan omalta kannalta, ei sen perusteella mitä muut sinulta toivovat tai mihin he sinua kannustavat. ”Sinähän ne työtkin teet”.

Kirjassa on esitelty 14 nuoren aikuisen uratarina, jossa he kertovat oman polkunsa mielenkiintoisine eri vaiheeseen. Tarinoissa näyttäytyy hyvin tämän päivän työelämä, joka rakentuu monipuolisesti erilaisista koulutuksista, työvaiheista, unelmista ja varasuunnitelmista.

Tietoisen ammatinvalinnan opas on ilmestynyt vuonna 2013 ja sen on kirjoittanut kokenut ammatinvalintapsykologi Marjatta Mulari. Kirja lähestyy ammatinvalintaa psykodynaamisen teorian näkökulmasta. Mulari kertoo ammatinvalintaan vaikuttavien tekijöiden saaneen lisäsyvyyttä suorittamansa psykoterapeuttikoulutuksen ja psykoterapeuttina työskentelyn kautta. Kirja on suunnattu eri-ikäisille ammatinvalintaa miettiville aikuisille. Psykodynaamisen teoria ja käytetyt termit voivat tuntua joissakin kohdin vierailta, jos ei ole aikaisemmin teoriaan tutustunut.

Mularin mukaan nykyihmisen haaste on jatkuvasti muuttuva maailma, jossa joudumme pohtimaan esimerkiksi ammatinvalintaa jopa useita kertoja elämämme aikana. Valintatilanteessa ratkaisevinta on se, mitä eri vaihtoehdot merkitsevät valitsijalle itselleen. Kirjassa nostetaan esille ihmisen varhainen vuorovaikutus, tunnekokemukset sekä tiedostamaton, jotka ohjaavat valintojamme ja joihin tarkemmin tutustumalla voimme helpommin tehdä myös ammatinvalintaan liittyviä ratkaisuja. Ammatinvalintaan liittyy myös itsestä riippumattomia tekijöitä kuten opiskeluvaihtoehtojen ja ammattien moninaisuus, joita voi olla vaikea hahmottaa valinnan hetkellä. Lisäksi ammatteja häviää ja uusia ammatteja ja työnkuvia syntyy jatkuvasti. Ammatinvalintaa varten tarvitsemme kahdenlaista tietoa: tietoa ympäröivän yhteiskunnan mahdollisuuksista sekä tietoa itsestämme.

Kirjan parasta antia ovat herättelevät kysymykset ja aiheet, joiden avulla voi lisätä itsetuntemustaan ja tulla tietoisemmaksi arvoista, jotka ohjaajat toimintaamme. Kun valitsee uutta urapolkua tai koulutuspaikkaa, pitää järjestää tilaa tunteille ja toiveille ja pyrkiä tunnistamaan valintaan vaikuttavat tekijät mahdollisimman hyvin. Ammatinvalinta on parhaimmillaan voimaannuttava ja positiivinen vaihe, jossa pääsee konkreettisesti vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Toisaalta varmuutta ei voi etukäteen saada vaan valintojen seuraukset ja merkityksen näkee vasta jälkikäteen, joka tuo valintatilanteeseen haastetta. Kirjassa nostetaan esiin myös paradoksi, jossa ihminen joutuu tekemään valintoja, vaikka ei olisikaan kypsä tekemään valintaa. Valitsematta jättäminen olisi kuitenkin usein huonoin vaihtoehto. Työn merkitys ja arvot voivat myös muuttua iän myötä ja joskus toivealan opiskelu aloitetaankin vasta keski-iässä.

Kirjassa tuodaan esiin myös lohdullinen näkökulma eli vaikka kokisit epävarmuutta ammatinvalinnan edessä tai tuntisit tehneesi aikaisemmin vääriä valintoja, voi suunnanmuutoksia tehdä myöhemminkin työuran aikana. Kaikki valinnat vievät meitä eteenpäin ja antavat meille lisätietoa itsestämme ja helpottavat oman suunnan löytymistä tulevaisuudessa.
Antoisia lukuhetkiä!

Marianna

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Internet ja digitaalisten palvelujen käyttö uutena kansalaistaitona urasuunnittelussa

Internetin valtaisan tietovarannon päivittäinen käyttö on tullut osaksi jokaisen arkea, ja se vie uudella tavalla aikaamme.  Käytössämme on myös erilaisia päätelaitteita. Käytämme pikaviestimiä (esim.  Whatsapp, Messenger) ja etsimme tietoa itselle mieluisista aiheista (erilaiset blogit, elämäntyyliimme sopivat sovellukset), lataamme ja katsomme erisisältöisiä multimediatuotoksia (YouTube -videot, musiikki, elokuvat), osallistumme sosiaalisen verkoston ylläpitämiseen tilapäivityksineen (esim. Facebook, Instagram). Virallisemmissa verkkoyhteyksissä hoidamme pankkiasiamme, ostamisen ja hyödynnämme digitaalisia välineitä tietoisemmin päivittäisessä työssämme (videoneuvottelut, yhteiset työskentelyalustat, pilvipalvelut, ammattikohtaiset työvälineet verkossa jne.).

Osaammeko navigoida luotettaville sivustoille, jotka tarjoavat rakennusaineita ammatillisen identiteetin ja työelämän rakentamiseen?  ”Kaikki on käden ulottuvilla”, mutta löydämmekö verkosta luotettavat sivustot, jotka avaavat tietonäkymän, joka vastaa yksilöllisiin tarpeisiimme? Lukuisat yksityiset henkilöstöpalveluyritykset, eri alojen ammattiliitot (esim. Akava, STTK ja SAK) ja kattava eri alojen ja koulutuksien opintopolku-portaali kukin tarjoavat lisäresursseja uran ja osaamisen kehittämiseen. Lisäksi uudet keskenään kommunikoivat teknologiat tekevät tulevaisuuden urasuunnittelusta entistä käyttäjäystävällisempää. Ne voivat tarjota yllättäviäkin opiskelu- ja työvaihtoehtoja, sekä kannustaa meitä itsemme tutkimiseen ja kehittämiseen luovalla tavalla.
Julkisten tahojen digitaaliset verkkopalvelut on suunniteltu helpottamaan yhteydenpitoa kansalaisen ja viranomaisen välillä. Verkkopalvelu on tärkeä palvelukanava kasvokkaisen ja puhelimitse tapahtuvan asioinnin ohella. TE-hallinnon verkkopalveluissa saa tietoa ja tukea, tarvittaessa myös neuvontaa ja ohjausta, jos etsii työtä tai työntekijää.  TE-puhelinpalveluissa kehitetään palveluja asiakkaille ajasta ja asuinpaikasta riippumatta. On hienoa, että voimme tutkia nopeasti tietoportaalien avulla työ- ja koulutusmahdollisuuksia laajalla maantieteellisellä alueella, ja suoraan hakea työtä tai koulutusta. Digitaalisuus helpottaa palvelujen saatavuutta ja sosiaalista verkostoitumista.

Älykäs alustateknologia muotoilee työnhaun
Kevään 2019 yhteishaku on jo käynnistynyt, ja moni selailee Opintopolkua hämmentyneenä.  Joudumme miettimään omaa tiedonhakustrategiaamme. Kysymyksiä herää, mistä ja millä hakusanalla löydän itselleni sopivan koulutusvaihtoehdon ja miten suodatan epäoleellista tietoa? Mistä kuvakkeesta pitäisi klikata, ymmärsinkö haku- ja valintakoeohjeet sekä osaanko luoda asiallisen digitaalisen hakemuksen tai ammatillisen ansioluetteloni. Työuran muutostilanteet, kuten ammatinvaihto tai työn päättyminen, haastavat kirjatumaan digitaalisiin verkkopalveluihin, jotta saisi yhteyden työllisyyspalveluihin ja oppilaitoksiin. On pysähdyttävä kuvaamaan osaamistaan, ja valittava mitkä palvelut auttavat parhaiten oppimista ja työllistymistä.

Digitaalisen lukemisen taidot urakehityksessä tarkoittavat internetistä löytyvien tietojen huolellista lukemista ja hyödyntämistä. Lisäksi tulee ymmärtää nykyajan tietoturvariskit ja oman yksityisyyden suojaaminen. Taitoihin kuuluu, että osaa käyttää laadukkaita ja reaaliajassa olevia opiskelu- ja työmarkkinatietoa koostavia tietoportaaleja, sekä käyttää itsearviointimenetelmiä omatoimisesti.  Edessä on hyvin usein osaajaprofiilin, e-portfolion tai online-ansioluettelon luominen, jotta sopivat avoimet työpaikat ja oma ammatillinen osaaminen löytävät toisensa verkkoalustoilla, jotka on kehitetty “matsaamaan” niitä toisiinsa tekoälyn algoritmien keinoin.  Oman osaamisen sanoittamisesta enemmän kiinnostuneet voivat saada vinkkejä Jyväskylän Yliopiston opiskelijoilla käytössä olevasta ePortfolion esittelymateriaalista. 
 
Digitaidot urasuunnittelussa
Verkkoympäristössä itsensä tutkiminen, ja koulutukseen ja työelämään liittyvän tiedon suuntaan navigointi vaativat siis syvällisen ymmärryksen omasta henkilökohtaisesta tavastamme etsiä, vastaanottaa, käsitellä, arvioida, muokata ja jakaa meille merkityksellistä tietoa. Sekä diginatiiville että ei-digiajalla syntyneelle ihmiselle pelkkä sovelluksen kautta asiointi ja tiedonvälittäminen voivat herättää epävarmuutta. Kirjautuessamme uuteen tietojärjestelmään saatamme kysyä itseltämme, opinko käyttämään sitä riittävän hyvin. Kannattaa tutkia yhtä sovellusta kerrallaan, aivan rauhassa vaikkapa ohjevideon avulla. Sähköiset palvelut, joita yritysten (esim. Linkedin, Oikotie, Monster) ja julkisen puolen työnhaun palveluissa tarjotaan (esim. Oma Yritys-Suomi, valtiolle.fi, Kuntarekry, Työmarkkinatori, Kela) tai oppilaitoksien digitaaliset ja multimediaa hyödyntävät oppimisalustat (esim. Adobe Connect, Moodle, kyvyt) ovat tukenamme, jotta voimme hallita digitaalista ammatillista oppimispolkuamme. Digiteknologia antaa mahdollisuuden tehdä asioita uudella tavalla.

Toivottavasti digitaalinen lukutaito ei jää pelkäksi sanahelinäksi tietoyhteiskunnan ja yksilön tasolla. Kuinka sitä voi oppia? Hooley (2017) on kuvannut digitaalisen uranhallinnan lukutaitona, mikä tarkoittaa kykyä käyttää verkkoympäristöä: etsiä, arvioida tietolähteet, tehdä yhteyksiä, saada vastauksia kysymyksiin ja luoda positiivinen verkkomaine. Voit testata omia vahvuuksiasi tulevaisuuden työelämään Sitran uuden työn kuntotestillä tai perusdigitaitojasi Ylen ylläpitämillä oppimisen Digitreeni -sivustolla. Jos olet työelämässä, voit tarkistaa omia käsityksiä teknologiasta Ilmarisen Future Score -testillä. Itsearviointiin perustuvat testit toimivat eräänlaisina tietoisuuden laajentamisen välineinä itsellesi.  Voit huomata, mitä digitaitoja olisi hyödyllistä oppia.  Muista: luottamus digitaaliseen tekemiseen syntyy vain kokeilemalla!

Miten voit aloittaa uramatkasi digitalisoinnin?
Mitä tietoa tarvitset tehdäksesi tietoisia ja tärkeitä päätöksiä urapolkusi tienhaaroissa?  Voit syventää itsetuntemustasi verkkotesteillä (taidot, vahvuuksien arviointi, persoonallisuustestit: 16Personalities, AVO, Duunikone, Urakone). Voit myös kerätä tietoa alojen työllistävyydestä, ammateista, ja niissä vaadittavista taidoista (Ammattinetti , ForeAmmatti, ja Ammattibarometri). Tiedonhaku on valmis, kun olet kerännyt kattavasti tietoa itsestäsi ja oikeasti olemassa olevista vaihtoehdoista, sekä vertaillut, zoomaillut ja keskustellut merkityksellisten ihmisten kanssa. Lopuksi yhdistät kerätyt tiedot asettamalla tavoitteet opiskelullesi ja työnhaullesi. Älä unohda Plan B –vaihtoehtoja, jotka voivat osoittautua tarpeellisiksi. Muista, että et ole yksin uraasi rakentamassa, vaan verkkoyhteydet sekä toisten kanssa keskusteleminen esimerkiksi joBitti työnhakuryhmässä tekevät tavoitteestasi todellista!

Ole utelias ja päättäväinen, kun etsit vastauksia. Millainen olet? Millaisten asioiden parissa viihdyt parhaiten? Mitä työtaitoja arvostat ja haluaisit oppia? Millaiseksi haluat ammatillisena osaajana kasvaa ja kehittyä? Antaako toiveammatin opiskelun tai uuden työnkuvan ajatteleminen sinulle energiaa - jos näin on, mitä luultavimmin olet menossa oikeaan suuntaan. Motivaatiosta saat voimaa matkasuunnitelmien ja –valmistelujen tekemiseen tulevaa uramatkaasi varten.
Urakehitys on ammatillisen identiteetin rakentamista ja uskallusta tehdä itselle tärkeitä ratkaisuja. Jos olet eksyksissä opinnoissasi, on kysyttävä apua rohkeasti oppilaitoksen opoilta tai virtuaaliopolta tai työelämän siirtymissä  TE-palveluiden koulutusneuvonnasta ja uraohjauksesta. Ja muista, että aina voit palata lähtöselvitykseen. Palatessasi olet viisaampi itsesi ja työelämän suhteen. Muista hyödyntää digitaalisia palveluja ja tietoportaaleja, sillä niistä löydät ideoita pieniin tai suuriinkin muutoksiin urallasi. Ne myös auttavat sinua hoksaamaan itsesi ja työelämän erilaiset mahdollisuudet. Oman ajattelumme ja aikaisempien oppimiskokemusten kautta rakennamme ammatillista minäkuvamme, ja lopulta teemme omannäköisiä urapäätöksiä.

Johanna
 

Lähde: Hooley, T. (2017). Developing your career: harnessing the power of the internet for “digital
career management”. Development and Learning in Organizations. An International Journal, 31 (1), 9-11, https://doi.org/10.1108/DLO-07-2016-0066

 

 

 

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Opiskelijana Aalto-yliopistossa

Kuva: Aalto-yliopisto, Taina Hyppölä
Juttusarjassamme tutustumme eri oppilaitosten opiskelijakokemuksiin. Tällä kertaa vuorossa on Aalto-yliopiston tekniikan opiskelija.

Mitä opiskelet, ja missä vaiheessa opintojasi olet nyt?
Opiskelen pääaineenani tietotekniikkaa (Computer Science) ja olen ensimmäisen vuoden maisteriopiskelija. Pääaineessani erikoistun Algorithms, Logic & Computation -trackiin.

Miten päädyit opiskelemaan juuri tietotekniikkaa? Oliko sinulla muita vaihtoehtoja?
Olen lapsesta asti viettänyt paljon aikaa tietokoneella, joten tietotekniikan opinnot tuntuivat sopivalta vaihtoehdolta. En tosin ollut koodannut lainkaan ennen opiskelujen alkua. Hain myös opiskelemaan meteorologiaa Helsingin yliopistoon, sillä myös sääasiat kiinnostavat.

Millainen kokemus opiskelijaksi hakeminen oli? Olivatko pääsykokeet vaikeat, vai tulitko valituksi suoraan todistusten perusteella?
Hakeminen itsessään oli varsin yksinkertaista. Kävin pääsykokeissa, jotka olivat toki haastavat, mutta palauttelin ennen niitä mieleeni lukion matematiikkaa ja fysiikkaa valmennuskurssilla.

Mitä sinulle on jäänyt mieleen opiskelujen aloittamisesta? Mikä yllätti?
Ensimmäisiltä viikoilta mieleeni jäivät erilaiset fuksitapahtumat kuten sitsit ja suunnistukset. Pian kuitenkin alkoi arki, ja yllätyin siitä kuinka paljon vaivaa minun täytyi nähdä opiskeluissa pärjäämisen eteen verrattuna esim. lukioon.

Minkälaista väkeä tietotekniikkaa opiskelee? Onko olemassa ”tyypillistä” tietotekniikan ylioppilasta?
Kaikenlaista! Vaikka monia yhdistää kiinnostus esimerkiksi tietokonepeleihin, on ihmisiä monenlaisista taustoista, on introverttejä, ekstroverttejä ja kaikkea siltä väliltä. Toki sukupuolijakauma on vahvasti mies(oletettu)valtainen, joita omalla vuosikurssillani aloittaessani oli yli 95%.

Oletko paljon tekemisissä myös muita pääaineita opiskelevien kanssa? Huomaako eron eri pääaineita opiskelevien välillä osaamisessa tai persoonallisuudessa?
Olen ollut jonkin verran tekemisissä muiden teknillisen alan opiskelijoiden kanssa, erityisesti fyysikoiden. Huomaan enemmän eroja yksilötasolla; hyvin monenlaisia persoonia on tullut vastaan. Vähän nörttejä melkein kaikki on kuitenkin. J

Opiskelet pääasiassa Otaniemessä, etkö vain? Suosittelisitko opintojaan aloittelevalle myös asumista Teekkarikylässä, vai onko sillä mielestäsi merkitystä opiskelijalle?
Kyllä, opiskelen Otaniemessä. Teekkarikylässä asuminen kannattaa ainakin opintojen alkuvaiheessa, sillä se on oma ainutlaatuinen yhteisönsä, josta jokainen halutessaan löytää paikkansa. Monet tapahtumat ja kerhotoiminnat sijaitsevat Teekkarikylässä tai sen lähellä, joten siellä asuminen on kätevää. Mikäli kaipaa hiljaisuutta ja biletys häiritsee, voi tällöin pohtia asumista jossain muualla.

Mikä on parasta Aalto-yliopistossa opiskelussa?
Yhteisöllisyys ja mahdollisuus olla oma itsensä, opiskella fiksujen ja ystävällisten ihmisten kanssa!

Minkälaisia ajatuksia sinulla on opintojen jälkeiselle elämälle? Tuntuuko se vielä kaukaiselta?
Toivon päätyväni tekemään jotain merkityksellistä ja inspiroivaa työtä, johon siirtyminen opiskelusta ei ole liian suuri ”hyppy tuntemattomaan”. Toistaiseksi se tuntuu melko kaukaiselta, erityisesti koska en vielä tiedä mitä tulen tekemään ja mihin kykyni tulevat riittämään.

Kiitos haastattelusta ja hyvää opiskeluintoa jatkossakin!

Tässä linkki tietotekniikan opintoihin Aalto-yliopistossa.

Satu

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

”Kun joku vain kertoisi minulle, mitä teen”


Uraohjauksessa pohditaan erilaisia siirtymiä työuralla: alan valintaa, työpaikan valintaa, työnhaun suuntaamista, uudelleenkouluttautumista ja alan vaihtoa. Näissä tilanteissa on usein paljon vaihtoehtoja, joista on vaikea valita. Tai sitten on pari vaihtoehtoa, mutta valinnan tekeminen niiden välillä on hankalaa. Tällaisessa tilanteessa olevat asiakkaat kuvaavat olevansa jumissa: ei uskalla tehdä oikein mitään, koska valinnan seuraukset tai riski väärästä valinnasta pelottavat. Joskus nämä jumitilanteet kestävät pitkäänkin. Asiakas on ikään kuin jäänyt seisomaan tienristeykseen, kun ei uskalla edetä mihinkään suuntaan. Tällöin asiakas monesti toivoo, että joku ulkopuolinen tulisi ja ratkaisisi tilanteen, tekisi valinnan omasta puolesta. Tämä toive saatetaan esittää myös uraohjauksen psykologille.

Oman elämän valintoja ei kuitenkaan voi ulkoistaa. Jokaisen on otettava vastuu omista päätöksistään, koska on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Uraohjauksessa saa apua prosessin eteenpäin viemiseen, mutta ei valmiita vastauksia. Urapsykologi auttaa tarkastelemaan valintatilannetta eri näkökulmista ja punnitsemaan eri vaihtoehtoja. Keskusteluissa voidaan pohtia, mihin eri vaihtoehtojen valitseminen johtaisi ja mitä hyviä ja huonoja puolia vaihtoehdoissa on, mutta lopullisen valinnan tekeminen on asiakkaan omalla vastuulla.

Jotkut asiakkaat kertovat, että eivät uskalla tehdä päätöstä, koska eivät ole siitä 100 % varmoja. Heidän kanssaan keskustelen siitä, että elämään ja sen valintoihin liittyy aina epävarmuutta, 100 % varmuuteen tuskin voi päästä missään asiassa. Esimerkiksi opiskelualaa valitessa ei voi koskaan olla 100 % varma siitä, että valmistuttuaan työllistyy. Jokainen joutuu omissa valintatilanteissaan pohtimaan, minkä kokoisen epävarmuustekijän on valmis hyväksymään. Kaikki inhimillinen kasvu edellyttää epämukavuuden sekä vaikeiden tunteiden ja ajatusten sietämistä.

Valintaan liittyvässä jumitilanteessa kannattaa miettiä, mikä siinä auttaisi eteenpäin. Mikä olisi pienin mahdollinen askel? Mitä voisit tehdä jo tänään? Entä mitä sen jälkeen? Tarvitsetko jotain tietoa päätöksenteon tueksi? Jos, niin mistä saat sen? Mikä on aiemmin auttanut onnistumaan vastaavissa tilanteissa?

Itsetuntemuksen kehittäminen auttaa valintojen tekemisessä. Pysähdy siis pohtimaan, millainen olet ihmisenä ja mitkä ovat vahvuutesi. Minkälainen olet persoonaltasi? Minkälaisissa asioissa olet aiemmin onnistunut? Mikä on tuolloin auttanut onnistumaan? Minkälaisissa tilanteissa olet saanut toiminnastasi hyvää palautetta? Mitä tähänastiset elämänkokemuksesi ovat opettaneet sinulle?

Pyydä muilta palautetta omista vahvuuksistasi. Voit esimerkiksi kysyä lähipiirisi ihmisiltä, missä tilanteessa he ovat nähneet sinut parhaimmillasi. Monille tämä on avannut aivan uusia näköaloja omaan itseen, koska muut huomaavat asioita, joita itse saattaa tehdä automaattisesti tai pitää itsestäänselvyyksinä. Ihmisillä on taipumus myös unohtaa onnistumisen kokemukset ja muistaa vain epäonnistumiset.

Huomaa, että olet yksilö, ainutlaatuinen, kukaan toinen ei ole samanlainen kuin sinä. Sinulla on omat ainutkertaiset vahvuutesi, ja niitä on enemmän kuin uskot. Ota vahvuutesi rohkeasti käyttöön ja tee elämässäsi itsesi näköisiä valintoja!

Milla