keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Tieteellisen jatkotutkinnon suorittaminen työttömyysetuudella

 



(Päivitetty 26.11.2024)

Tässä blogitekstissä kerron sinulle niistä edellytyksistä, joilla voit säilyttää työttömyysetuuden saamisen yliopistossa suoritettavan jatkotutkinnon aikana. Mitä sitten ovat jatkotutkinnot? Työttömyysturvalain soveltamisohjeen luvun 3.2.6 mukaan jatkotutkintoja ovat tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja. Viimeksi mainitut ovat ylempiä korkeakoulututkintoja, joita ovat myös filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Tutkintoon johtamattomat erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin, erikoiseläinlääkärin, erikoispsykologin (70 op) ja erikoissosiaalityöntekijän (70 op) koulutukset eivät ole jatkotutkintoja. Jatkotutkintoja kutsutaan usein myös jatko-opinnoiksi.

Huom.! Niin sanottujen post doc -tutkijoiden ja muiden kuin jatkotutkintoon tähtäävien tutkijoiden oikeutta työttömyysetuuteen arvioidaan työttömyysturvalain omassa työssä työllistymistä koskevien säännösten perusteella.

Voit säilyttää työttömyysetuuden saamisen jatkotutkinnon suorittamisen aikana, jos opiskelu on lyhytkestoista, sivutoimista laajuuden perusteella, sivutoimista työhistorian perusteella tai sivutoimista työsuhteen aikana alkamisen perusteella. Näistä mahdollisuudesta on säädetty työttömyysturvalain 2 luvun 10, 10 a ja 10 b §:ssä, sekä lain soveltamisohjeen luvuissa 3.2.6, 3.2.1, 3.2.2 ja 3.3.

Lyhytkestoinen opiskelu

Lyhytkestoinen opiskelu voi tulla kyseeseen vain, jos olet 25 vuotta täyttänyt ja opinnot kestävät enintään 6 kuukautta. Tämä vaihtoehto ei tarkoita esimerkiksi mahdollisuutta opiskella työttömyysetuudella ensimmäiset 6 kuukautta kaikkiaan 4 vuotta kestävistä jatko-opinnoista. Tämä vaihtoehto sopii lähinnä kesken jääneiden jatko-opintojen loppuun saattamiseen tilanteissa, kun opinnot ovat olleet keskeytyneenä vähintään vuoden ajan tai jos ne ovat esimerkiksi aloitettu työsuhteen aikana. 

Tämä vaihtoehto ei ole kovin yleinen jatko-opintojen rahoitusmuoto, koska jatko-opinnot kestävät yleensä vuosia ja lyhytkestoisen opiskelun soveltaminen jo alkaneisiin opintoihin on rajoitettua. Lyhytkestoinen opiskelu on mainittu tässä blogitekstissä kuitenkin ensimmäiseksi, koska se on lain mukaan ensisijainen työttömyysetuudella opiskelun muoto. Löydät tarkan kuvauksen tästä vaihtoehdosta blogitekstistäni Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista.

Video: Lyhytkestoinen opiskelu

Sivutoiminen opiskelu

Toinen mahdollisuus on jatko-opintojen katsominen sivutoimiseksi. Sivutoimiselle opiskelulle ei ole enimmäisaikaa. Opinnot voidaan katsoa sivutoimiseksi kolmessa eri tilanteessa.

  1. Jos niiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin alle 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. (TTL 2 luku 10 §)
  2. Jos opiskeluaikaisen vähintään 6 kuukauden vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. (TTL 2 luku 10 a §)
  3. Jos opinnot on aloitettu työsuhteen aikana ja työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. (TTL 2 luku 10 a §)

Vaihtoehdon 1 tapauksessa, jos ilmoittaudut työnhakijaksi kesken opintojen, opintojen laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon opinnot kokonaisuudessaan niiden alkamisesta lukien. Vaihtoehtojen 2 ja 3 tapauksissa jatko-opinnot ovat osoitettavissa sivutoimisiksi vaikka ne olisivat laajuuden perusteella päätoimisia (vähintään 5 op/kk). Tarkemmat tiedot 2 ja 3 vaihtoehdoista löydät blogitekstistäni Työn ohessa aloitettujen opintojen osoittaminen sivutoimiseksi. Vaihtoehto 3 tuli uutena lisäyksenä työttömyysturvalakiin ja on voimassa tammikuusta 2023 lähtien.

Video: Opintojen osoittaminen sivutoimiseksi työhistorialla

Jatkotutkintoa suorittava henkilö saattaa saada kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja. Apuraha ei vaikuta suoritettavien opintojen laajuuteen. Tämän vuoksi apurahalla ei ole vaikutusta jatkotutkintoa suorittavan henkilön työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin, eikä siitä anneta työvoimapoliittista lausuntoa. Jos kuitenkin ilmoitat, ettet hae apurahakauden aikana kokoaikatyötä, työttömyysetuuden saaminen katkeaa.

Muissa tilanteissa työttömyysturvalaki on yksiselitteinen: päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Niin sanottua työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua, joka on päätoimisen opiskelun tukimuoto, ei voida soveltaa yliopistossa suoritettaviin jatkotutkintoihin. Rajaus löytyy palvelulain soveltamisohjeen 6 luvun 3 §:stä.

Kuinka tohtorin tutkintoon johtavien opintojen sivu- tai päätoimisuutta arvioidaan laajuuden perusteella?

Lähtökohtana opintojen sivu- tai päätoimisuutta arvioitaessa pidetään, että tohtorin tutkintoon johtavien opintojen laajuus on 240 opintopistettä, ellei laajuudesta ole muuta tietoa. Opintojen laajuuteen lasketaan mukaan myös väitöskirja, vaikka sitä ei olisi erikseen määritelty opintopisteinä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 240 opintopisteen laajuiset tohtoriopinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi laajuuden perusteella (alle 5 op/kk), jos opintojen kesto ylittää 48 opiskelukuukautta. Päätoimisiksi opinnoiksi ne voidaan katsoa laajuuden perusteella (vähintään 5 op/kk), jos opintojen kesto on enintään 48 opiskelukuukautta.

Lopuksi

Palataan vielä hetkeksi siihen, mitä lyhytkestoinen tai sivutoiminen opiskelu tarkoittaa työttömyysetuuden kannalta. Lyhytkestoinen tai sivutoiminen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista, jos sinulla on siihen muuten oikeus. Työttömyysetuudella tarkoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa (eli ansiopäivärahaa), peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Etuuden maksaa opiskelun aikana joko työttömyyskassa tai Kela

Lyhytkestoinen tai sivutoiminen opiskelu ei oikeuta työttömyysetuuden korotusosaan, kuten työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu tai työvoimakoulutus. Opiskelun perusteella et voi saada myöskään kulukorvausta kuten työvoimakoulutuksessa. Esimerkiksi korvaukseton määräaika (eli karenssi) tai työssäolovelvoite estävät työttömyysetuuden saamisen lyhytkestoisen ja sivutoimisen opiskelun aikana. Ansiopäivärahan enimmäismaksuaika kuluu täysin normaalisti niin lyhytkestoisen kuin sivutoimisenkin opiskelun aikana. Työskentely opintojen rinnalla ja tulot vaikuttavat työttömyysetuuteen kuten muutenkin työnhakijana ollessa.

Työnhaku pitää säilyttää voimassa opiskelun aikana tai muuten etuuden saaminen katkeaa. Kaikki työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet koskevat lyhytkestoisesti tai sivutoimisesti opiskelevaa. Työttömyysetuutta saadaksesi sinun pitää hakea työtä TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa suunnitelmassa sovitulla tavalla opinnoista huolimatta. Työllisyyden kuntakokeilun asiakkaita palvelee kotikunta. Voit halutessasi tarkistaa oletko TE-toimiston vai kuntakokeilun asiakas kirjautumalla sisään Asiointi-palveluun.

Ilmoitathan työnhakijana ollessa jatko-opinnoista TE-toimistolle tai kuntakokeilulle. Kuinka ilmoittaminen tapahtuu? Lyhytkestoisten opintojen ilmoittaminen tapahtuu kätevästi jättämällä Asiointi-palvelussa yhteydenottopyyntö koskien koulutusta. Tekstikentässä voit kertoa lyhytkestoisesta opiskelusta sekä tietoja opinnoista. Sinuun ollaan yhteydessä puhelimitse yhteydenottopyynnön johdosta.

Sivutoimiset ja päätoimiset jatko-opinnot voit ilmoittaa sähköisesti Asiointi-palvelun kautta kohdasta, jossa ilmoitetaan muutoksesta tilanteessasi. Ilmoituksesi perusteella selvitetään, onko opinnoilla vaikutusta työttömyysetuuden saamiseen.

Voiko työttömyysetuudella opiskelu vaikuttaa palkkatuen suuruuteen?

Työttömyysetuudella opiskelulla voi olla vaikutusta palkkatukeen, jos se on työvoimakoulutusta tai työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua.

Sen sijaan lyhytkestoisella tai sivutoimisella opiskelulla ei ole vaikutusta. Sillä ei ole merkitystä, onko opiskelu sivutoimista laajuuden vai esimerkiksi työhistorian perusteella. Lyhytkestoisen opiskelun piiriin kuuluvatkin katsotaan nykyään palvelulain mukaan työttömiksi, joka yksi palkkatuen keskeisistä edellytyksistä.

Heräsikö kysyttävää? Ota rohkeasti yhteyttä meille Koulutusneuvontaan.

/Panu

Koulutusneuvoja

Valtakunnallinen koulutusneuvonta
(Päivitetty 26.11.2024. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien tohtorin tutkintoon johtavien opintojen sivu- tai päätoimisuuden arvioimista laajuuden perusteella.) (Päivitetty 31.10.2024. Päivitettiin Työmarkkinatorin linkit.)

(Päivitetty 18.4.2024. Korjattiin tieto koskien erikoislääkärikoulutusta. Nykymuotoinen tutkintoon johtamaton erikoislääkärikoulutus ei ole tieteellinen jatkotutkinto.) (Päivitetty 10.11.2023. Lisättiin Koulutusneuvonnan YouTube-video lyhytkestoisesta opiskelusta blogitekstiin.) (Päivitetty 15.5.2023. Lisättiin tieto erikoispsykologin ja erikoissosiaalityöntekijän koulutuksista.)


(Päivitetty 24.2.2023. Lisättiin Koulutusneuvonnan YouTube-video blogitekstiin.) (Päivitetty 16.2.2023. Päivitettiin käsitekartta ja koko teksti tammikuussa 2023 voimaan astuneiden lakimuutosten johdosta.)

(Päivitetty 20.5.2022. Päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle.)


(Päivitetty 5.4.2022. Poistettiin tieto lomautettujen ja yrittäjien lakimuutoksista vanhentuneena.)

(Päivitetty 23.2.2022. Lisättiin tieto työttömyysetuudella opiskelun mahdollisesta vaikutuksesta palkkatukeen.)

(Päivitetty 20.10.2021. Päivitettiin tieto yrittäjiä koskevan lakimuutoksen jatkumisesta.) (Päivitetty 9.8.2021. Päivitettiin tieto yrittäjiä koskevan lakimuutoksen jatkumisesta.)

Lähteet ja lisätietoja

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 16.3.2021)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 16.3.2021)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Yliopistolaki (24.7.2009/558) (viitattu 12.4.2021)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) (viitattu 12.4.2021)
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (VN/34741/2022) (viitattu 15.2.2023)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48879

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017) (viitattu 16.3.2021)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

TEM.fi: Työttömyysturvan poikkeussäännökset: Mitä työttömän on hyvä huomioida vuodenvaihteessa? (viitattu 12.4.2021)
https://tem.fi/-/tyottomyysturvan-poikkeussaannokset-mita-tyottoman-on-hyva-huomioida-vuodenvaihteessa-

Työmarkkinatori: Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka (viitattu 20.5.2022)
https://tyomarkkinatori.fi/

Suotuisa suunta: Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista (viitattu 16.3.2021)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/02/lyhytkestoinen-opiskelu-ei-esta.html

Suotuisa suunta: Työn ohessa aloitettujen opintojen osoittaminen sivutoimiseksi (viitattu 16.2.2023)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2021/02/opintojen-osoittaminen-sivutoimiseksi.html

Suotuisa suunta: Työvoimakoulutuksen aikana maksettavasta kulukorvauksesta (viitattu 12.4.2021)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/10/tyovoimakoulutuksen-aikana.html

Kela.fi: Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva (viitattu 8.4.2021)
https://www.kela.fi/tyottomyysturva-yrittaja

TYJ.fi (viitattu 16.3.2021)
https://www.tyj.fi/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti