keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Eka Eures työpaikka –hankkeesta tukea työn etsimiseen Euroopasta



Haaveiletko työstä tai harjoittelusta ulkomailla? Yksi vaihtoehto ulkomaille hakeutumiseen Euroopan komission liikkuvuushankkeet. Niistä voit hakea myös taloudellisesta tukea työllistymisen tueksi.

Nuorille 18–35-vuotiaille EU/ETA-kansalaisille on olemassa liikkuvuushanke nimeltään Eka Eures työpaikka. Oikeastaan hankkeita on useampi, mutta perussäännöt hankkeissa ovat samat.

Mitkä ovat säännöt?
Sinun tulee olla siis EU-maan tai Norjan tai Islannin kansalainen ja asua laillisesti jossain EU-maassa, Norjassa tai Islannissa. Ikää puolestaan pitää olla vähintään 18 vuotta, yläikäraja taas on 35 vuotta. Jos kuitenkin olet tätä vanhempi – ei hätää – yli 35-vuotiaat voivat hakea myös liikkuvuushankkeiden tukea, mutta tuen nimi on tällöin joko TMS- tai Reactivate-tuki.

Eka Eures –tuki myönnetään yleensä työsuhteeseen liittyen, mutta myös harjoitteluun tai oppisopimukseen voi tietyissä tapauksissa saada tukea. Työsuhteen tulisi olla vähintään kuusi kuukautta kestävä ja työajan vähintään 50% kokoaikaisen työntekijän työajasta. Harjoittelun taas pitää kestää vähintään kolme kuukautta.

Tukien ensisijainen kohderyhmä ovat työttömät, mutta tukea voivat saada myös esim. opiskelijat ja työnvaihtajat. Lisäksi tukea voi saada myös siinä tilanteessa, että on jo ollut joskus aiemmin työssä ulkomailla – siitä huolimatta, että hankkeen nimi on Eka Eures työpaikka.

Muita edellytyksiä on, että tukea pitää hakea ennen työn tai harjoittelun alkamista eikä muita tukia voi saada yhtä aikaa. Muuksi tueksi lasketaan esimerkiksi työnantajan korvaamat lentoliput tai asunnon vuokra ja myös työttömän työnhakijan työnhakumatka työttömyyspäivärahalla. Mikäli saat jotain muuta tukea, kannattaa aina tarkistaa hankkeelta, onko se este hankkeen tuille.

Mitä taloudellista tukea voi saada?
Taloudellista tukea voi saada
  • työhaastattelumatkaan
  • muuttoon työn löydyttyä (ns. asettautumistuki)
  • harjoitteluun täydentävää tukea/päivärahaa
  • tutkinnon tunnustamiseen, mikäli tarvitset tutkinnon virallista tunnustamista työn saamiseksi
  • kielikurssiin
  • lisäksi mahdollista hakea täydentävää muuttoavustusta, jos on erityistarpeita
Miten paljon tukea voi saada?
Haastattelumatkatuki on 100–350 euroa riippuen matkan pituudesta. Lisäksi on mahdollista saada päivärahaa 50e/päivä, jos joutuu yöpymään kohdemaassa. Päivärahaa maksetaan enintään 5 päivältä. Muuttotukea voi saada 700–1400 euroa riippuen mihin maahan muuttaa. Tuen määrä riippuu kohdemaan elinkustannuksista esim. 700 euroa saa, jos muuttaa Bulgariaan ja 1400 euroa taas, jos muuttaa Norjaan. Harjoittelun ajalta taas tuen enimmäismäärä on 600 euroa ja sitä maksetaan enintään kolmelta kuukaudelta. Tutkinnontunnustamiseen tukea voidaan myöntää 400 euroa ja kielikurssiin enintään 2000 euroa todellisten kustannusten mukaan. Täydentävä muuttoavustus on puolestaan 500 euroa.

Kuinka valita oikea hanke?
Hankkeita on tällä hetkellä kolme: hankkeita hallinnoivat Ruotsin, Saksan ja Italian työvoimaviranomaiset. Jos mielit Saksan työmarkkinoille, tällöin kannattaa ottaa yhteyttä Saksan-hankkeeseen: Virtuelle Welcome Center. Ruotsin- ja Italian -hankkeista taas voi hakea tukea kaikkiin EU/ETA-maihin.

Jos sinulla ei ole tiedossa työhaastattelua tai työpaikkaa, kannattaa tutustua Italian-hankkeeseen. Hanke toimii niin, että työnhakijat kirjautuvat hankkeen CV-tietokantaan ja hanke pyrkii mätsäämään tietokannassa olevia työnhakijoita tarjolla oleviin työpaikkoihin.

Ruotsin-hanke taas sopii enemminkin omatoimisille työnhakijoille, joilla on jo tiedossa haastattelu tai työpaikka. Toki Ruotsin-hankkeen kautta voi hakea esim. kielikurssitukea tai tutkinnontunnustamistukea vaikkei varmaa työpaikkaa vielä olisikaan tiedossa. Huomaathan kuitenkin, että myös omatoimistenkin työnhakijoiden tulee olla yhteydessä Euresiin ennen tuen hakemista ja saada neuvontaa: lähetä siis sähköpostia osoitteeseen yfej(at)te-toimisto.fi, jos haet tukea etkä vielä ole ollut yhteydessä TE-toimistoon tai Eures-neuvojaan.

Mistä voi kysyä lisätietoa?
Lisätietoa hankkeista ja linkit niiden nettisivuille, löydät Eures-portaalista sekä TE-palvelut-sivuilta:

Voit myös kysyä näistä hankkeista - ja yleensäkin työnhausta ulkomailta - sähköpostilla osoitteesta yfej(at)te-toimisto.fi. Samasta osoitteesta voit kysyä neuvoja, jos haluaisit tietää TMS/Reactivate-hankkeista.

Seuraa Euresia myös somessa: Facebook Instagram Twitter




torstai 18. kesäkuuta 2020

Hyvää juhannusta!

Tänä kesänä luonto on monelle turvallinen ja rauhoittava paikka palautumiseen. Runoilija ja kirjastonhoitaja Risto Rasa on kirjoittanut monelle läheisiä luontorunoja. Näiden runojen myötä haluamme toivottaa oikein hyvää juhannusta! Elise on retkillään löytänyt kauniin kiven, jota vasten laineet liplattavat. Heli löysi kauniin koivikon. Mikä on sinun luontoaarteesi?


 

Niinkuin aalto uittaa aallon
yli valtameren,
niin selviydymme mekin toinen toistamme tukien.




Raotamme taivaankantta
Pilven silmästä
paistaa aurinko
Ilmassa on 
ilmalaivojen
tuntua



psykologit Elise ja Heli

runot Risto Rasan runokokoelmasta Tuhat purjetta, vuodelta 1992

keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Oikeesti aikuisena ammattikorkeakouluopintoihin hakeutumassa


Tässä kerron miltä tuntui hakea ammattikorkeakouluopintoihin, kun omasta ylioppilastutkinnosta ja lukio-opinnoista on vuosikymmeniä aikaa, mutta työuraa on vielä reilusti jäljellä.

Kevättalvella sain päähäni koettaa, vieläkö sitä jo kypsässä iässä olevana selviytyisi nuorten sekaan opiskelemaan ammattikorkeakouluopintoihin. Kaikenlaista elämää ja työelämää oli jo koettu, mutta silloin näin tilaisuuteni hakea johonkin itselle uuteen. Vaan mitenpä lähdin etsimään vaihtoehtoja? Lähtöajatuksenani ammatin tai koulutuksen valinnassa oli, että sellaista ei voi valita, mistä ei mitään tiedä.

Niinpä liikkeelle täytyi lähteä tiedonhankinnasta. Minua askarrutti, mitä ammatteja on olemassa. Tässä tilanteessa Ammattinetti –sivusto auttoi eri ammattialoihin ja ammatteihin tutustumisessa, myös henkilöhaastatteluiden ja ammattivideoiden avulla. Sieltä löytyi myös tietoa kuhunkin työhön tarvittavasta koulutuksesta. Opintopolku–sivustolta löytyi tarkemmat tiedot koulutuksista, niitä järjestävistä oppilaitoksista ja hakemisesta.

Yhteishaussahan voi hakea kuuteen eri hakukohteeseen. Samoja linjoja löytyi monista eri oppilaitoksista, jolloin joutui pohdiskelemaan paikkakunta-asiaa. Hakeako vain lähimpään, vai yrittääkö niin moneen kuin mahdollista etsien monimuoto-opiskeluvaihtoehtoja, jotka eivät vaadi jatkuvaa lähiopiskelua oppilaitoksissa? Pääsymahdollisuuksiani eri oppilaitoksiin pääsin arvioimaan mm. Vipunen –sivustolla aiempien hakujen hakeneet/valitut –tilastojen pohjalta tai oheisesta uutisesta.

Koska tarkoitus oli hakea ammattikorkeakouluopintoihin, haku tapahtui kaiken selvitystyön jälkeen kevään yhteishaussa Opintopolku-sivuston kautta. Siellä ainakin minulle tuli muinaisiin opiskeluhakuihin nähden yllätyksenä se, ettei mihinkään tarvinnut syöttää todistusnumeroitaan, vaan se todistus, jolla haetaan, liitettiin mukaan skannattuna.

Iäkkäämpänä hakijana täytyy antaa todistusvalinnassa nuoremmille tasoitusta puuttuvan ainereaalin pisteissä (ks. valintauudistus). Samoin ammattikoulutodistus kelpaa todistusvalintaan vain vuoden 2015 heinäkuun jälkeen saatuna. Niinpä olikin syytä ryhtyä henkisesti valmistautumaan pääsykokeisiin. Niiden uudistetusta rakenteesta löytyy tietoa tuolta edellä mainitulta ammattikorkeakouluun.fi -sivustolta. Ennalta ajatellen elämänkokemus ei paljon auta englannin ja matemaattisten taitojen kokeessa, mutta äidinkielen, päätöksentekotaitojen ja eettisten taitojen kokeessa uskoisi aikuisen hakijan olevan vahvoilla. Moni aikoinaan opittu taito on jo autuaasi unohdettu. Sen vuoksi etenkin teknisille aloille hakeville järjestettävään matemaattis-luonnontieteelliseen kokeeseen olisi jo syytä valmentautuakin. Mikähän se funktiolaskin muuten olikaan? Oma valmistautuneisuus testataan sitten keväämmällä valintakokeessa, jonka suorituspaikka ja -aika valittiin hakemisen yhteydessä.
 

Lisäjännitystä tähän vuoteen toi vielä koronaepidemia, jonka kokoontumisrajoitusten myötä ei heti haettuaan tiennyt, miten pääsykoe järjestetään, jos yleensä järjestetäänkään. Huhtikuun alkupuolella vahvistui, että koe järjestetään etänä, joten siihen voi vastata kotoa tai vaikka puistonpenkiltä käsin. Funktiolaskin kummittelee mielessä nyt entistä pahemmin, kun ei satu sellaista omistamaan. Kertakäyttöiseksi en haluaisi laskinta hankkia, vaikka tarvitseehan sitä sitten opiskellessaan. Huhtikuun päätteeksi julkaistiin vielä tieto kaksiosaisesta valintakokeesta, jonka ensimmäinen osa tehdään kesäkuun alussa, mutta jälkimmäisen osan ajankohta jäi vielä avoimeksi. Saapa nähdä, vastaavatko sisällöt lähikokeeseen suunniteltuja.

Toukokuun alussa tulikin sitten varsinainen paukku valintakokeen toiseen osaan liittyen. Varsin myöhäisen ajankohdan, 23.-25.6.2020, lisäksi tuli tieto, että lähipääsykokeet järjestetään ammattikorkeakoulujen kampuksilla eri puolilla maata - ei siis välttämättä siellä, minne olit ilmoittautunut meneväsi, vaan siinä ammattikorkeakoulussa, johon pääsyyn eka vaiheesta saamasi pisteet riittävät. Minnekähän päin maata tässä pääseekään matkustamaan.


keskiviikko 3. kesäkuuta 2020

Opiskelupaikkaa ei tullutkaan—seitsemän vinkkiä ensi vuoteen



Tosi harmi, että et saanut opiskelupaikkaa yhteishaussa. On silti paljon, mitä voit tehdä. Voit vielä päästä opiskelemaan, parantaa ensi vuoden pääsymahdollisuuksia tai hankkia työkokemusta, jos haluat ja onnistaa. Alla vinkkejä, miten voit toimia.


Koulutushaut löydät Opintopolusta
1. Haen vapaaksi jääneitä koulutuspaikkoja 

Lukioon tai lukioon valmistavaan koulutukseen (LUVA) voit hakea hakuajan jälkeen lukioiden jatkuvien hakujen kautta. Tiedon vapaista paikoista löydät Opintopolusta tai lukioiden omilta sivuilta. Hakuajat vaihtelevat lukioittain.

Ammatillisiin koulutuksiin haet jatkuvassa haussa. Hakuajat ja hakumenettelyt vaihtelevat koulutusten mukaan. Paikkoja voit etsiä Opintopolusta tai oppilaitosten nettisivuilta.

Jatkuvassa haussa voit päästä opiskelemaan jopa alalle, johon et yhteishaussa olisi päässyt.


2. Haen perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan ammatilliseen koulutukseen
  
Koulutukset löytyvät Opintopolusta. Hakuaika on 19.5.21.7.2019. Valmistavan koulutuksen jälkeen on mahdollista saada yhteishaussa kuusi lisäpistettä lisäopetuksesta ja olla samalla viivalla vasta peruskoulun päättötodistuksen saaneiden kanssa.
Kymppiluokalla (perusopetuksen lisäopetus) voit
  • korottaa peruskoulutodistuksen arvosanoja
  • tutustua työelämään ja eri koulutusvaihtoehtoihin
VALMA (peruskoulutuksen valmentava koulutus) valmentaa sinua ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Opinnoissa voit esimerkiksi kehittää opiskelutaitoja ja tutustua eri alojen koulutuksiin sekä ammattitehtäviin. Opinnot kestävät noin lukuvuoden.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) tarkentaa, mitä opintoja suoritat ja miten. Koulutukseen voi sisältyä osia ammatillisesta tutkinnosta ja joskus on mahdollista siirtyä opiskelemaan ammatillista tutkintoa jo kesken VALMAN.


3. Lähden kansanopistoon
 
Kansanopistoista löytyy vuoden pituisia opintolinjoja ja lyhytkursseja. Opiskelupaikkaa haetaan suoraan oppilaitoksesta.

Vuoden mittaiset kansanopistolinjat tarjoavat 6 lisäpistettä yhteishakuun.


4. Kouluttaudun oppisopimuksella
Ammatillisen perustutkinnon voit suorittaa myös oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutus koostuu työssä oppimisesta ja oppilaitoksen järjestämistä teoriaopinnoista. 

Lisätietoja Opintopolusta.


5. Kokeilen jatkuvaa hakua ammattikouluun syksyllä
Voit hakea tammikuussa tai keväällä alkaviin koulutuksiin jatkuvassa haussa. Hakuajat vaihtelevat oppilaitoksittain ja koulutuksittain. Löydät tarkemmat tiedot hakuajoista Opintopolusta tai oppilaitosten omilta verkkosivuilta.

6. Etsin töitä
Peruskoulun jälkeisestä työkokemuksesta saa lisäpisteitä seuraavassa yhteishaussa. Vuoden työ tuo sinulle kaksi lisäpistettä. Maksimissaan työkokemuksesta voi saada kolme lisäpistettä.

Työkokemuspisteitä saa työn lisäksi osallistumisesta työpajatoimintaan tai työvoimakoulutukseen liittyvään työssäoppimisjaksoon.



7. Haen apua


Tarvittaessa myös Ohjaamot ja Etsivä nuorisotyö voivat auttaa sinua eteenpäin. 

Mitä ikinä päätät tehdä, on tärkeää, että hakeudut jonnekin. Peruskoulun juuri päättäneille on yhteishaussa tarjolla kuusi lisäpistettä. Samalle viivalle juuri peruskoulun päättäneiden kanssa pääset menemällä kymppiluokalle, VALMA:an tai kansanopistoon.

Voit soittaa TE-puhelinpalveluiden Koulutusneuvontaan puh. 0295 020 702 tai kysyä meiltä chatissa, jos tarvitset apua koulutusasioissa. Pohditaan yhdessä vaihtoehtoja.
 
-Kirsti 
Koulutusneuvoja/Valtakunnallinen koulutusneuvonta