keskiviikko 1. helmikuuta 2023

Kotoutumislain mukainen omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella

Kuvituskuva.


Voit hakea opintojasi tuettaviksi kotoutumislain mukaan, jos olet maahanmuuttaja ja työnhakijana TE-toimistossa tai kuntakokeilussa. Lisäksi sinulla pitää olla voimassa oleva kotoutumissuunnitelma.

Kotoutumiskoulutus tai kielikurssi omaehtoisina opintoina

TE-toimisto tai kuntakokeilu kutsuu sinut kotoutumiskoulutukseen, kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi ja sinulle on tehty kotoutumissuunnitelma. Koulutus sisältää suomen tai ruotsin kielen, sekä työelämä- ja yhteiskuntataitojen opetusta. Kotoutumisaikana voit myös itse etsiä sopivan koulutuksen ja pyytää omaa toimistoasi hyväksymään sen. Koulutuksen suositeltu laajuus on vähintään 20 tuntia viikossa. Se voi koostua esimerkiksi 16 tunnista kontaktiopetusta ja neljästä tunnista itsenäistä työskentelyä. Jos oma toimistosi hyväksyy koulutuksen, opintoja tuetaan kotoutumislain mukaisena omaehtoisena opiskeluna.

Muut opinnot omaehtoisina opintoina

TE-toimisto tai kuntakokeilu voi tukea kotoutumislain mukaan muutakin opiskelua, joka tapahtuu suomen tai ruotsin kielellä ja edistää kotoutumista ja työllistymistä. Se voi olla esimerkiksi ammatillista koulutusta, tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (TUVA) tai opiskelua avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Myös luku- ja kirjoitustaidon opinnot ja peruskouluopinnot ovat mahdollisia. Vieraalla kielellä tapahtuvaa opiskelua ei voida tukea. Opintoja tuetaan enintään 24 kk (perusopetuksen oppimäärää suorittavalle 48 kk). Tukea voi saada enintään kotoutumisajan loppuun.

Tuen hakeminen

Kun olet saanut opiskelupaikan ja haluat hakea opintojen tukemista työttömyysetuudella, sinun pitää toimittaa TE-toimistoon tai kuntakokeiluun TEM0714 (KK0714) -lomake. Oppilaitoksen edustaja täyttää lomakkeen. Lomake pitää lähettää ennen koulutuksen alkamista, mieluiten heti kun olet saanut opiskelupaikan. Sinun pitää odottaa tukemispäätöstä ennen kuin aloitat opiskelun. Jos TE-toimisto tai kuntakokeilu hyväksyy opinnot, opinnoista sovitaan kotoutumissuunnitelmassa ja virkailija lähettää lausunnon työttömyysetuuden maksajalle. Lausunto mahdollistaa työttömyysetuuden ja kulukorvauksen opintojen aikana. Työttömyysetuuden saamiseen voivat vaikuttaa muutkin tekijät, kuten oleskelulupatyyppi. Jos et saa ollenkaan työttömyysetuutta koulutuksen aikana, sinulla saattaa olla mahdollisuus hakea harkinnanvaraista kulukorvausta. Voit kysyä asiasta omalta virkailijaltasi. Ota huomioon, että jos koulutus on maksullinen, sinun pitää itse maksaa koulutusmaksu.

Opintojen seuranta

TE-toimisto tai kuntakokeilu seuraa tuettavien opintojen etenemistä. Yleensä seuranta tapahtuu niin, että asiakas ilmoittaa opintojen etenemisestä 6 kk välein Oma asiointi -palvelussa Oma suunnitelma -sivulla. Kun opinnot ovat edenneet suunnitelman mukaisesti, voit ilmoittaa, että suunnitelman tehtävä on toteutunut laittamalla rastin ruutuun ”kyllä”. Jos sinua on pyydetty toimittamaan opintosuoritusote tai oppilaitoksen todistus opintojen etenemisestä, voit liittää sen mukaan. Jos opinnot eivät ole edenneet riittävästi, toimita se silti TE-toimistoon tai kuntakokeiluun.

Opiskelun velvoittavuus

Kotoutumislain mukainen työttömyysetuudella tuettu opiskelu on velvoittavaa. Se tarkoittaa, että opintoja ei voi keskeyttää ilman pätevää syytä. Opiskelu ei ole kuitenkaan pätevä syy erota työstä tai jättää noudattamatta kotoutumissuunnitelmassa sovittua työnhakuvelvollisuutta. Voit lukea lisää opintojen aikaisesta työnhakuvelvollisuudesta kollegani Panun blogikirjoituksesta.

Opintojen tukeminen kotoutumislain vai palvelulain mukaan?

TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakkaan omaehtoista opiskelua voidaan tukea myös julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain mukaan. Voit hakea opintojen tukemista palvelulain mukaan, jos olet vähintään 25-vuotias ja sinulla on oikeus työttömyysetuuteen. Edellytyksenä tukemiselle on, että sinulla on TE-toimiston tai kuntakokeilun toteama koulutustarve ja että opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan mahdollisuuksiasi työllistyä. Kotoutumisaikana ensisijainen vaihtoehto on kotoutumislain mukainen opiskelu.

Palvelulain mukainen opiskelu eroaa joiltain osin kotoutumislain mukaisesta opiskelusta. Opintojen pitää olla ammatillisia, eli kielikurssin tukeminen ei ole mahdollista. Vieraalla kielellä järjestettävää koulutusta sen sijaan on mahdollista tukea, jos järjestäjänä on Suomessa toimiva oppilaitos. Tuettavien opintojen pitää olla päätoimisia ja opintojen etenemistä seurataan. Opintojen ajalta ei voi saada kulukorvausta. Palvelulain mukainen opiskelu ei ole velvoittavaa, eli opinnot on mahdollista keskeyttää ilman työttömyysetuuden menetystä. Voit lukea lisää palvelulain mukaisen omaehtoisen opiskelun hakemisesta Panun tekstistä.

Muita opiskeluvaihtoehtoja työttömyysetuutta menettämättä

Työttömyysetuudella tuetun opiskelun lisäksi omaehtoisia opintoja on mahdollista suorittaa työttömyysetuutta menettämättä myös lyhytkestoisena ja sivutoimisena opiskeluna. Enintään 3 kk kestävät avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opinnot eivät myöskään estä työttömyysetuutta. Kannattaa tutustua myös Panun kirjoituksiin opintojen rahoitusvaihtoehdoista sekä työttömyysetuudella opiskeluun tulleista muutoksista.

Katja
Palveluasiantuntija, TE-puhelinpalveluiden monikieliset palvelut

Lähteet ja lisätietoa

Laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2010/1386)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Ohje kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) soveltamisesta työ- ja elinkeinotoimistoissa (01.04.2015 TEM/642/07.10.02/2015)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42077

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (29.12.2022 VN/34741/2022)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48879

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työnhakijan palveluprosessista ja työnhakuvelvollisuudesta (12.4.2022 VN/10520/2022)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48159



keskiviikko 18. tammikuuta 2023

Muistilista työttömyysetuudella opiskelevalle

 

Kuvituskuva.

Opiskeletko työttömyysetuudella tuettuna? Hienoa, että olet saanut tuen. Sinulla on oikeuden lisäksi velvollisuuksia, kun opiskelet tuetusti. Alle on koottu muistilista, mitä sinun pitää muistaa tehdä. Huomaathan, että lista on laadittu yleisten ohjeiden perusteella. Jos olet saanut erilaiset ohjeet TE-toimistosta tai kunnasta, sinun pitää toimia niiden mukaan.

1.Etene opinnoissasi

Tärkeintä on, etenet opinnoissasi. Jos opiskelet korkeakouluopintoja, sinun pitää edetä opinnoissasi keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden. Muissa kuin korkeakouluopinnoissa opintojen on edettävä koulutus- tai opintosuunnitelman mukaisesti.

Opintojen etenemistä seurattaessa otetaan huomioon vain tukiaikana suoritetut opinnot. Jos saat hyväksilukuja esimerkiksi aikaisemmista opinnoistasi tai työhistoriastasi, niitä ei huomioida riittävään etenemiseen.

Ota heti yhteyttä TE-toimiston tai kunnan yhteyshenkilöösi, jos opinnoissa ei ole mahdollista edetä. Tärkeää on sopia heti, miten tilanteessa on parhain menetellä.

2. Ilmoita, miten olet edennyt opinnoissasi

Pääsääntöisesti voit ilmoittaa Oma asiointi -palvelussa, miten olet edennyt opinnoissasi. Pyydettäessä voit toimittaa palvelun kautta esimerkiksi opintosuoritusotteesi. Työllisyyssuunnitelmaasi kirjataan, miten ja milloin ilmoitat opintojesi etenemisestä. Voit tarkistaa Oma asiointi -palvelun kautta, miten sinun pitää toimia. Tärkeää on, että noudatat suunnitelmaasi.

3. Hae töitä

Työttömyysetuudella opiskellessasi sinulla on työnhakuvelvollisuus. Haettavien työmahdollisuuksien määrä riippuu koulutustaustastasi. Jos olet suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen (ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto), sinulla on täysimääräinen työnhakuvelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että sinun pitää hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden tarkastelujakson aikana. Jos sinulla ei ole aiempaa tutkintoa, sinun pitää hakea kolmea työmahdollisuutta kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana.

Joissakin tilanteissa määrällistä työnhakuvelvollisuutta on voitu alentaa tai se on jätetty asettamatta. Voit tarkistaa oman tilanteesi Oma asioinnista työllistymissuunnitelmastasi tai yhteyshenkilöltäsi.

Huom! Jos olet aloittanut opinnot ennen 1.1.2023, työnhakuvelvollisuus ei välttämättä koske sinua.

4. Ilmoita, jos tilanteeseesi tulee muutoksia

Ilmoita heti, jos tilanteeseesi tulee muutoksia. Tuki on mahdollista keskeyttää työn, sairauden, perhevapaan tai muun vastaavan tilanteen vuoksi. Yhteyshenkilösi arvioi, onko tuen tilapäiselle keskeyttämiselle pätevä syy. Tilapäisen keskeytyksen aikana tukiaika ei kulu. Halutessasi saat opiskella. Tuen tilapäisestä keskeyttämisestä pitää ilmoittaa viipymättä TE-toimistolle tai kuntakokeilulle.

Jos sinulla heräsi kysymyksiä, ota yhteyttä Koulutusneuvontaan. Autamme mielellämme.

Antoisia opiskeluhetkiä ja menetystä opintoihin!

Miia
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen Koulutusneuvonta

keskiviikko 4. tammikuuta 2023

Kevään yhteishaut ─ koulutusneuvojan vuoden kohokohta

Tämän vuoden yhteishaut lähenevät. Tämä on aina kutkuttavan jännittävää aikaa koulutusneuvojalle. Meille tulee paljon puheluita, joissa nuoret ja heidän vanhempansa pohtivat sopivaa alaa ja sopivaa järjestystä haettaville koulutuksille. Joillekin valinta on helppoa, toisille haastavampaa. Usein pohdimme vaihtoehtoja yhdessä, mutta asiakas tekee aina lopullisen päätöksen itse. Tämä on parasta työssäni. On mahtavaa olla auttamassa asiakkaita yhdessä heidän elämänsä suurimmista päätöksistä. 

Tämän vuoden yhteishakuun liittyy minulle vielä enemmän jännitysmomentteja, kun minun nuoreni hakee opiskelupaikkaa korkeakoulusta. Valitseeko nuoreni nyt itselleen sopivan koulun ja saako hän toivomansa opiskelupaikan? Tänä vuonna jännitän oman nuoreni ja asiakkaideni puolesta. Yhteishaku on siis mielessä töissä ja vapaa-ajalla. Ei pääse päivämäärät unohtumaan. Uskon, että moni teistä lukijoista jakaa tämän saman jännityksen. Ihan huippuvuosi koulutusneuvojalle.  Haut alkavat jo tammikuussa ja jatkuvat koko kevään ajan. Opinnot alkavat syksyllä 2023.

Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku


Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa voi hakea 

  • lukioon
  • ammatillisiin perustutkintoihin
  • vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävään ammatilliseen koulutukseen
  • tutkintoon valmentavaan koulutukseen (TUVA)
  • työhön ja itsenäiseen elämään valmistavaan koulutukseen (TELMA)
  • kansanopistojen oppivelvollisille tarkoitetuille linjoille.


Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku on tarkoitettu niille, joilla ei vielä ole ylioppilastutkintoa, ammatillista koulutusta tai korkeakoulututkintoa. Aiemman tutkinnon suorittaneet hakevat jatkuvassa haussa. Toisen asteen yhteishaku järjestetään Opintopolussa 21.2.–21.3.2023 klo 15. 

Hakulomakkeelle voi valita seitsemän toivomaansa koulutusta. Hakukohteet voivat olla lukioon, ammatilliseen oppilaitokseen tai valmentaviin koulutuksiin. Kannattaa aina valita useampi koulutus siltä varalta, että ei pääse ykköstoiveeseensa. Järjestys kannattaa miettiä huolella, sillä paikka ylemmästä kohteesta peruuttaa alemmat kohteet. Hakutoivejärjestystä voi muuttaa hakuaikana, mutta sen jälkeen on myöhäistä. Yhteishaussa tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa. Jos saa paikan alemmasta toiveesta, voi vielä jäädä jonottamaan ylempään kohteeseen. 

Suurimpaan osaan ammatillisista koulutuksista valitaan opiskelijat todistuksen perusteella, mutta joukossa on koulutuksia, joihin järjestetään pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Kaikki näihin koulutuksiin hakeneet kutsutaan soveltuvuuskokeisiin

Jokainen jännittää valintaa. Joskus voi kuitenkin olla erityisiä syitä sille, että kouluun pääsy on haastavampaa. Jos on jokin erityinen syy, voi käyttää harkinnanvaraista valintaa. Syitä Harkinnanvaraisen valinnan käyttämiselle voivat olla: oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistuksen puuttuminen tai se että sitä ei voi vertailla vastaaviin suomalaisiin todistuksiin ja kielitaidon puuttuminen. Harkinnanvaraisessa valinnassa voi päästä kouluun, johon pisteet eivät tavallisesti riittäisi.

Urheilijoiden valinnat poikkeavat tavallisesta kaavasta. Jos tarkoituksena on yhdistää opiskelua ja urheilu-uraa, kannattaa tutustua asiaan Olympiakomitean sivuilla.

 

Korkeakoulujen yhteishaku

Korkeakoulujen yhteishaun vuosikello 2023

Korkeakouluopintoihin haetaan opiskelemaan yhteishaussa. Korkeakoulujen kevään yhteishaku on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä yhteishaussa haetaan sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen vieraskielisiin koulutuksiin. Mukana ovat myös Taideyliopiston koulutukset. Hakuaika ensimmäisessä yhteishaussa on 4.1.–18.1.2023 klo 15. Opiskelupaikkoja ei tässä haussa aseteta mieluisuusjärjestykseen, joten haussa voi saada useamman opiskelupaikan.

Suurimpaan osaan korkeakouluopinnoista haetaan toisessa yhteishaussa. Silloin mukana ovat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suomen- ja ruotsinkieliset koulutukset. Hakuaika on 15.3.–30.3.2023 klo 15. Tässä haussa paikat pitää asettaa mieluisuusjärjestykseen. Haettavana on kuusi kohdetta, mutta hakijoille tarjotaan vain yhtä paikkaa. 

Osa opiskelupaikoista jaetaan pelkän todistuksen perusteella. Tieto opiskelupaikasta tulee ennen pääsykokeita. Jos pääsee opiskelemaan todistusvalinnassa, ei pääsykokeisiin tarvitse osallistua. Todistusvalinnan ja koepistevalinnan lisäksi voi opiskelupaikkaa hakea avoimen väylän haussa. Siinä pohjalle tarvitaan riittävä määrä avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.

Yhteishauista voi vastaanottaa vain yhden opiskelupaikan. Kannattaa miettiä tarkoin, minkä paikan vastaanottaa, jos on saanut opiskelupaikkoja ensimmäisestä ja toisesta yhteishausta. Paikan vastaanottaminen on sitovaa, eikä sitä voi perua. Moni arkailee paikan vastaanottamista yhteishaussa, jos ei saa ihan kaikkein mieleisintä opiskelupaikkaa, sillä paikan vastaanottamalla menettää oikeutensa ensikertalaisuuskiintiöön. Epäröiminen on inhimillistä ja järkevää, mutta kannattaa silti muistaa, että opiskelemaan voi päästä myös ensikertalaisuuskiintiön ulkopuolella, jos valittu paikka ei olisikaan oikea. 

 

Haku ammatilliseen opettajakoulutukseen 

Korkeakoulujen haut aloittaa haku ammatilliseen opettajakorkeakouluun 3.1.–19.1.2023 klo 15. Tässä haussa voit hakea ammatilliseen opettajakoulutukseen, ammatilliseen opinto-ohjaajakoulutukseen tai ammatilliseen erityisopettajakoulutukseen. Voit hakea enintään kahteen hakukohteeseen kerralla. Koulutus on täydennyskoulutusta eli tarvitset hakeutumisen pohjalle korkeakoulututkinnon.

Korkeakoulujen erillishaut

Korkeakoulut voivat lisäksi järjestää erillishakuja. Näiden hakuajat päätetään korkeakouluissa itsenäisesti ja ne vaihtelevat. Erillishakuja järjestetään erityisesti niille, joilla on jo aiempia opintoja. Aiemmat opinnot voivat olla avoimesta yliopistosta tai avoimesta ammattikorkeakouluista tai sitten hakukriteerinä on aiemman tutkinnon suorittaminen. Erillishaulla voi päästä yliopistoon myös silloin, kun on menestynyt lukion tiedekilpailuissa.
 

Lopuksi tahdon toivottaa jokaiselle onnea hakuun! Meillä Koulutusneuvonnassa autetaan mielellään koulutushakuihin liittyvissä asioissa. Minulle nämä ovat aina vuoden kohokohtia, etsimisen ja löytämisen tähtihetkiä. Alanvalintaan saat apua Uraohjauksesta.

 

Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta



keskiviikko 21. joulukuuta 2022

Ei unohdeta liikettä - ihminen on kokonaisuus myös töissä



Olen alkanut enenevissä määrin kaivata liikettä istumatyöhöni. Seisomapöydät ja taukojumpat ovat yleisiä, mutta eivät itsessään oikein tunnu riittävän liikkeen tarpeeseen. Tiedän, että en ole yksin, sillä kohtaan työssäni asiakkaita, jotka epäröivät sinänsä kiinnostavalle alalle lähtemistä, koska eivät usko, että jaksavat istumista päätteen ääressä. Tai miettivät alan vaihtamista liiallisen istumisen vuoksi. Kuitenkin tietotyö on jo arkipäivää ja teknologian kehityksen myötä se tulee vain lisääntymään. Tilastojen valossa työssäkäyvistä 2,6 miljoonasta ihmisestä suurin osa eli 1,7 miljoonaa tekee lähitulevaisuudessa pääasiassa istumatyyppistä työtä (lähde: liikkuvatyoelama.fi). Koska tietotyötä me ei tulla pääsemään pakoon, voitaisiin miettiä miten siihen saada lisää liikettä.

Panostaminen liikkeen lisäämiseen työelämässä maksaa ajan ja vaivan takaisin – sekä meidän ihmisten henkilökohtaisena hyvinvointina, että parempina tuloksina työssä. Liiallisen istumisen merkittävät terveyshaitat ovat jo yleistietoa. Se aiheuttaa muun muassa ongelmia aineenvaihduntaan, painoon, verenkiertoelimistöön, verensokeriin ja rasva-arvoihin. Lisäksi jatkuva istuminen passivoi lihaksia, lisää tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia, laskee mielialaa ja lisää unihäiriöitä. Liikunta edistää fyysisen kunnon lisäksi mielenterveyttä.

Vaaditaan hieman kekseliäisyyttä ja uudelleen ajattelua sekä meiltä työntekijöiltä että työnantajalta. Työn tauot kannattaa käyttää aktiivisesti. Aktiivisuus voi olla esimerkiksi kävelyä, taukojumppaa tai tiskikoneen tyhjentämistä. Joka tapauksessa penkiltä kannattaa nousta. Myös työntekemisen tapoihin voi hakea muutosta. Puheluja voi puhua seisten, kokouksien aikana liikkua tai ainakin seistä, tai vaihdella istuinta. Jos käyt työssä kodin ulkopuolella, työmatkoja voi toki hyödyntää liikkumiseen. Mitä muuta tulee mieleen?

Liikkumisen edistäminen kuuluu osaksi työkykyjohtamista. Sitoutuminen liikkeen lisääminen pitää todentua työn arjessa ja johdon esimerkissä, jotta sillä on merkitystä. Työnantaja voi tehdä asioita liikkeen lisäämiseksi, tällaisia keinoja voivat olla muun muassa kävelypalaverit, liikkeen tukeminen työpäivän aikana tauoilla, mahdollisuus valita etä- ja läsnätyön välillä (toinen lisää toiselle liikettä, toinen toiselle) jne. Täällä lisää vinkkejä mitä työnantajan toimesta voidaan tehdä: Liikkuva työelämä (liikkuvatyoelama.fi)



Itse löysin kävelymaton yhdeksi tavaksi lisätä liikettä työpäiviin. Olen nyt käyttänyt sitä 1,5 kuukautta ja voin sanoa, että siihen jää suorastaan koukkuun. Olen huomannut, että 2-3 tuntia kävelyä päivässä on sopiva määrä. Enempi käy liian raskaaksi. Muun ajan olen seissyt maton päällä tai työskennellyt istuen sängyllä. En ole kokenut tarvetta siirtää mattoa pois, vaikka aluksi mietin, että sellainen olo saattaisi tulla. Hitaimmalla nopeudella, joka vastaa suunnilleen jalkojen hidasta heiluttelua, saa hyvin tehtyä keskittymistäkin vaativaa työtä sekä kirjoitettua. Palavereissa ja webinaareissa taas voi laittaa vähän enemmän vauhtia. Suurimmalla vauhdilla tarvitsee jo pikkaisen hölkötellä, sitä olen joskus käyttänyt lyhyen aikaa tauoilla. Välitön vaikutus heti kun aloitin kävelyn, oli ajatuksen virkistyminen. Tiedät ehkä tunteen, kun kävely- tai juoksulenkin aikana jokin askarruttava asia ratkeaa kuin itsestään – joko kaverin kanssa keskustellen tai itsekseen pohtien. Saman kokemuksen koin, kun aloin kävellä työtä tehdessäni.

Myös työhyvinvoinnin huoltamista voisi ajatella uudella tavalla, huomioiden kehon ja mielen yhteys. Työ mielletään monesti vain rationaalisen mielen asiaksi, ja varsinkin tietotyössä lähestulkoon unohdetaan psykofyysinen yhteys. Tutkija-liiketerapeutti Pauliina Jääskeläinen sanoo, että vaikka ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, työelämässä näitä käsitellään erillisinä osa-alueina. Työhyvinvointitoiminta keskittyy joko kehon välineelliseen huoltamiseen tai asioista puhumiseen. On kuitenkin olemassa myös näitä puolia yhdistävää toimintaa, eli kehollisia menetelmiä. Ehkä niitä tuomalla mukaan myös työelämään, ihmiset löytäisivät uudestaan luontaisen liikkeensä. Jääskeläinen kysyykin voiko liike auttaa meitä olemaan kokonaisia ihmisiä myös töissä?

Koska tietotyö vaatii hyvää tiedonkäsittelykykyä, tärkeää on myös kognitiivinen ergonomia. Siihenkin voi auttaa liike. Aivotutkimukset osoittavat, että fyysinen aktiivisuus on tärkeintä mitä voimme tehdä aivoillemme. Liikkuminen muun muassa vilkastuttaa aivojen verenkiertoa, vauhdittaa uusien aivosolujen muodostumista, tehostaa tiedonkäsittelykykyä, virkistää ja palauttaa, parantaa stressinsietoa ja kohottaa mielialaa.

Liikkumisen aloittaminen työpäivän aikana voi tuntua rasittavalta, mutta kannattaa muistaa, että se on juuri sen tarkoitus. Keho tarvitsee aikaa tottua uuteen aktiivisuuteen ja siitä voi seurata kolotuksia ja uusia tuntemuksia. Hyöty ei välttämättä ole heti havaittavissa. Työyhteisöltäkin vaaditaan uudenlaista tottumista siihen, että liike saa kuulua myös tietotyöhön. Ei enää anneta unohtua, että ihminen on luotu liikkumaan.

Heini
Psykologi, valtakunnallinen uraohjaus  

keskiviikko 7. joulukuuta 2022

Suotuisa suunta -blogissa ylittyi 600000 katselun raja – kiitos teille lukijamme!


Suotuisa Suunta blogi täytti marraskuussa kunnioitettavat 9 vuotta. Samalla ylittyi merkittävä virstanpylväs: blogissamme on ollut tähän asti yhteensä yli 600 000 katselukertaa! Syytä juhlaan on siis monella tapaa.

Näiden yhdeksän vuoden aikana blogissa on julkaistu yhteensä 393 tekstiä, jotka ovat käsitelleet erilaisia urasuunnitteluun, opiskeluun, työnhakuun ja työelämän valintoihin liittyviä teemoja. Tekstejä ovat kirjoittaneet urapsykologit, koulutusneuvojat, kansainvälisen puhelinpalvelun asiantuntijat sekä vierailevat kirjoittajat. Monissa teksteissä on haastateltu eri aiheiden asiantuntijoita. Tekstejä on tarjolla myös englanniksi (ne löydät laittamalla hakusanaan ”english”). Viisi kaikkein luetuinta tekstiä koko blogin olemassaolon ajalta löydät jutun lopusta linkkeinä – niistä huomaa, että opiskeluun liittyvät asiat ovat olleet eniten lukijoiden mielissä.

Kirjoitamme blogissa sellaisista urasuunnitteluun, opiskeluun ja työhön liittyvistä aiheista, joista meiltä usein kysytään ja jotka työssämme ovat paljon pinnalla. Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni lukija voisi saada blogistamme apua, uusia näkökulmia ja rohkaisua omaan tilanteeseensa. Mielellämme kuulemme myös toiveita juttuaiheista, niitä voi meille lähettää lisäämällä kommentin tämän tekstin kommenttikenttään.

Mari
urapsykologi


Luetuimmat top 5 tekstit:

Opintovapaa on lakisääteinen oikeus http://suotuisasuunta.blogspot.com/search?q=opintovapaa+on+lakis%C3%A4%C3%A4teinen+oikeus

Avoimen opintojen tukimahdollisuuksista http://suotuisasuunta.blogspot.com/search?q=avoimen+opintojen+tukimahdollisuuksista

7 hyvää kysymystä, jotka työnhakija voi kysyä työhaastattelussa http://suotuisasuunta.blogspot.com/search?q=avoimen+opintojen+tukimahdollisuuksista

Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun hakemisesta http://suotuisasuunta.blogspot.com/search?q=Opiskelun+aikainen+ty%C3%B6nhakuvelvollisuus+uudessa+ty%C3%B6voimapalvelumallissa

Pakkohaun uudet vaatteet http://suotuisasuunta.blogspot.com/search?q=Opiskelun+aikainen+ty%C3%B6nhakuvelvollisuus+uudessa+ty%C3%B6voimapalvelumallissa

keskiviikko 23. marraskuuta 2022

Mielen treeniä keskittymiskyvyn elvyttämiseen!

Kuvituskuva.
Tajusin, miten herkästi keskittymiskykyni voi herpaantua, kun näin oman älypuhelimeni työpöydällä. Ajatus karkasi pohtimaan, onko odottamani viesti mahdollisesti tullut ja olenko digisovelluksen koukussa. Etätyö kotona sisältää useita keskittymistä vaativia työtilanteita (asiakastyötä, lainopillisia koulutussessioita, tekstin kirjoittamista). Häiriötekijöitä voi olla vaikea eliminoida tietotyössä Teams - sovelluksen viestien pompahtaessa ruudulle tai jonkun järjestelmän jumiutuessa. Huomaan, että joskus on vaikeaa päästä "virtaan" tai ”työn imuun”. Huomiokykyni askaroi eri tehtävien äärellä ja moniajomoodi taistelee tarkkaavaisuudestani. Onko kyse ajan ilmiöstä, joka liittyy tarkkaavaisuuden hajaantumiseen digimaailman rytmittäessä ja kiireen tunteen sanellessa arjen toimintatapoja. Jatkuva valppaana olo ympäristön yllykkeille ja reagointiin, voi ylläpitää mielen taistele tai pakene -tilaa, josta luovuus, aikaansaamisen ja hallinnan tunne on kaukana.

Ajatusten harhateillä

Oletko sinä istunut työpöytäsi ääressä vaeltavan mielen kanssa ja tiedostat rästissä olevien tehtävien määräajat. Muistatko päivän elämästäsi, jossa työ ja opiskelu, että arkipuuhat sisälsivät useita muistettavia ja hoidettavia tekemisiä. Tällöin saatamme sortua multitaskaamisen harhaan ja hypimme hommasta toiseen ja tuntuu, ettei valmista tule. Henkistä energiaa on kyllä palanut, ja ylikuormituksen voi tuntea kehossa. Sitten on niitä mieluisia tehtäviä ja epämieluisia. Viivyttely tunnetusti tuottaa stressiä, suorastaan ahdistusta. Täytämme helposti päivämme asioilla, joita ei alun perin ollut tarkoitus tehdä. Saatamme ajatella: ”Hoidan nopeasti sen yhden sähköpostin”, ja sujuvasti keskeytämme itse itsemme. Alitajunnassa tiedämme tekemättömät työt ja viivyttelyn tuoman epämiellyttävän kiireen tunteen ja aloittamisen tuskan. Onko tuttua? Lause ”kiire on ennakoimaton ajanpuute” sai pohtimaan syvemmin ilmiötä. Ensinnäkin hyvä neuvo on olla käyttämättä kiire sanaa, joka itsessään voi ruokkia kuormittavaa toimintaketjua.

Tarkkaavaisuus on kykyämme ohjata keskittymistä, huomiokykyä valitsemaamme yhteen kohteeseen. Miten edistää keskittymistä oman tavoitteellisen ja hyvän suorituskyvyn elvyttämiseksi? Yhden koon mallia, joka tepsii kaikille ei ole. Nykytutkimusten tulokset antavat toivoa, sillä tarkkavaisuutta voi aikuinenkin kehittää eri keinoin. Sinun on selvitettävä, mikä toimii sinulle parhaiten ja harjoiteltava huomion tietoista suuntaamista sinulle arvokkaisiin asioihin. Tartuin härkää sarvista ja luin Bullet Journal -metodista, jonka idea on saada aikaan enemmän, mutta käyttämällä vähemmän aikaa ja energiaa. Lisäksi tutustuin teokseen, jossa tarjottiin uusin tieteellinen tieto aivojen hyvinvointia tukevista keinoista.

Kiteytän tähän keskeisimmät vinkit, joita päätin kokeilla viikon ajan. Aluksi tein ohjeen mukaan ajatuslistan mielen tyhjentämisestä A4 kokoiselle paperille. Kysymysten ideana on päätösväsymyksen karsiminen. Kirjoittaminen auttaa, kun ulkoistaa ajatukset, jotka pyörivät päässä. 1. Listaa kaikki asiat, joiden parissa työskentelet tällä hetkellä 2. Asiat, joita sinun pitäisi parhaillaan työstää. 3. Asiat, joita haluaisit työstää. Sen jälkeen on päätettävä, mikä saa jäädä ja mikä heitetään kokonaan pois. Seuraavaksi esitä kaksi kysymystä, onko tämä elintärkeää minulle, säilytettävä asia, ja onko sillä oikeasti väliä? Metodi auttoi tyhjentämään mieltä sellaisista velvollisuuksista, joilla ei ole väliä ja laitoin asiat tärkeysjärjestykseen.

Ajatuslista

  • Nyt työn alla olevat 


  • Mitä pitäisi tehdä 


  • Mitä haluan tehdä



    Kuvituskuva.

    Aivot oppivat uusia temppuja

    Alla on keskittymiskyvyn rankka treenipäiväkirja ja kokemuksia eri tekemisten äärellä.

    1. Jos mahdollista, yritä luoda rauhallinen työtila siten, että suljet häiriötekijät pois. Vein kännykän ja muut härpäkkeet pois näkyviltä ja laitoin viestimet äänettömälle ja älä häiritse tilaan. Siivosin työpöytäni pöydällä turhaan lojuvista tavaroista. Paras vireystilani on aamupäivällä. Joten pyrin tunnistamaan tärkeimmät ja sijoittamaan aamun virtausjaksoon vaikeimmalta tuntuvan tehtävän tekemisen, pois alta asenteella.
    2. Opi tunnistamaan ja pysähdy huomaamaan, milloin mielesi poukkoilee, on askel oikeaan suuntaan. Mikä on toimintasi tämänhetkinen olennaisin tavoite? Hyvä neuvo on kirjoittaa muistivihkoon mielessä pyörivät asiat tärkeysjärjestykseen. Näin ne eivät häiritse ajatteluasi ja kuormita muistitilaasi. Anna itsellesi lupa keskittyä.
    3. Sopivan aktiivisen vireystilan ja keskittymisen huoltamiseksi, aivot tarvitsevat rauhallisen toiminnantilan palautuakseen. Kun työskentelet projektisi parissa, voit kokeilla Pomodoro -tekniikkaa. Pidä tauko, (itsesi näköinen palauttava mikrohetki), kun alat tuntea olevasi jumissa. Tutkitusti liikunta, kävelyllä käynti, luonnossa oleminen, ja musiikin kuuntelu vahvistavat keskittymiskykyä ja muistia. Ne palauttavat itsemme tähän hetkeen lisäämällä aivojen välittäjäaineita, kuten dopamiini-, norepinefriini- ja serotoniinitasoja. Viikon aikana testasin oppeja ja kävin ruokatunnilla 10 min kävelyllä lounaan jälkeen. Ja kaksi kertaa kahvitauolla kolmen minuutin hengähdystaukoa keskittyen hengitykseen ja tein lyhyen hartiavenyttelyn.
    4. Kunnollisen unen ja monipuolisen terveellisen ravitsemuksen merkitystä aivoterveydelle ei korosteta turhaan. Pyrin iltaisin varaamaan aikaa nk. mielen rauhoittumisjaksolle. Tarkoitus on hidastaa rytmiä mieltä rentouttavien tekemisten kautta ja iltarutiinit auttavat tietoisesti siirtymään nukkumiseen ja levolliseen uneen.
    5. Ajan hallinta, organisointi ja tehtävien jakaminen ovat taitoja, joita voimme oppia. Aikataulu suojaa kaaokselta. Voit kokeilla Eisenhowerin ajanhallintamenetelmänä tunnettua visuaalista Matriisia, jolla sijoitat tehtävät nelikenttään niiden kiireellisyys- ja tärkeysasteen mukaisesti. Mallin avulla sinulle syntyy käsitys siitä, pitääkö tehtävä tehdä nyt, myöhemmin vai delegoida muille. Selkeytin itselleni heti aamulla päivän kiireelliset ja tärkeimmät tekemiset. Pyrin parhaani mukaan näkemään lopputuloksen kannalta käytännönläheiset ja realistiset tavoitteet. Vastasin itselleni, miksi asettamani pienet tavoitteet ovat minulle tärkeitä. Tietoisella oman tekemisen suunnittelulla on tutkitusti lukuisia positiivisia vaikutuksia: stressin väheneminen, lisää energiaa, tavoitteista aikaansaamisen kokemus, kehittää priorisointikykyä, viivyttelyn vähentäminen, itseluottamuksen lisääminen.

    Mielen kesyttämisen kokemukset tiivistäen

    Ymmärsin, että olen automatisoinut tarkastamaan älypuhelimeni sovelluksia ja sivustoja. Silläkin uhalla, että monen asian yhtäaikainen tekeminen itse asiassa ruokkii sisäistä levottomuutta. Houkutuksen vastustaminen vaati tahdonvoimaa ja kykyä aloittaa uudestaan. Voin luvata, että onnistuminen on palkitsevaa ja lisää itseluottamustasi. Jokainen pieni arjen teko auttaa muutoksen vakiinnuttamisessa eli uuden tottumuksen toistoa ja aikaa. Psyykkisen valmennuksen tutkimus kertoo, että yksinkertaisenkin uuden tottumuksen tulee jatkua kahden kuukauden ajan ja toistua lähes päivittäin vakiintuakseen pysyväksi tavaksi. Kun päätät käyttää valitsemaasi menetelmää, arvioi muutaman viikon kokeilun jälkeen, miten hyvin menetelmä toimii. Seuraa edistymistäsi, miltä sinusta tuntuu ja mitä ajatuksia tehdystä herää?

    Johanna
    Psykologi, Valtakunnallinen Uraohjaus

    Lähde:

    Huotilainen M. & Moisala M. (2018). Keskittymiskyvyn elvytysopas (2018). Tuuma-Kustannus.

    Lue lisää ajanhallinnan menetelmistä Karelian artikkelista. Työpaikan sammakot ja norsut kuriin : vinkkejä ajanhallintaan - Karelia-ammattikorkeakoulu




keskiviikko 9. marraskuuta 2022

Suoma — karttasi tulokselliseen työnhakuun

Banneri jossa lukee Suoma suuntaa työnhakuun.

Uusi työvoimapalvelumalli tuli voimaan 2.5.2022 alkaen. Sen myötä työnhakijan omatoiminen työnhaku korostuu entisestään. Työnhaun vaiheet ja niihin liittyvät ohjeistukset oli tärkeä saada samalle teemasivustolle, jotta työtä hakevat saavat tarvittavat ohjeet yhdestä paikasta. Suoma – suuntaa työnhakuun -teemasivusto julkaistiin alkuvuodesta 2022. Teemasivustolle avattiin samalla chat -palvelu, josta voi kysyä vinkkejä TE-asiakaspalvelukeskuksen työnhaun asiantuntijoilta. Chat-palvelussa opastetaan asiakkaita ma–pe klo 09.00–12.00. Itsepalveluaineisto on käytössä 24/7. Löydät Suoman täältä Työmarkkinatori.fi -> Henkilöasiakkaat -> työnhaku -> vinkkejä työnhakuun -> Suoma – suuntaa työnhakuun. Ja tässä suora linkki Suoma -sivustolle: https://toimistot.te-palvelut.fi/web/suoma/etusivu

Suoman 7 rastia

  • ☒ Jos olet jäämässä työttömäksi, kannattaa aloittaa työnhaku heti ja etsiä tietoa mahdollisista työnantajista ja uusista työmahdollisuuksista sekä hakea tietoa haettavien työtehtävien sisällöistä ja sinulle sopivista työnhakukanavista
  • ☒ Tiesithän, että Suoma ei ole tarkoitettu ainoastaan TE-toimistossa tai kuntakokeilussa asiakkaana oleville. Voit olla esimerkiksi alanvaihtaja, juuri opinnoista valmistunut, opiskelija tai eläkeläinen. Itsepalveluaineisto sopii kaikille työtä etsiville!
  • ☒ Tunnista omat vahvuutesi työntekijänä! Suoma-sivulla esitellään erilaisia oman osaamisen itsearvioinnin työkaluja
  • ☒ Tuntuuko, että työnhakusi junnaa paikallaan ja katsot joka päivä samat työpaikkailmoitukset Työmarkkinatorilta? Voit laajentaa työnhakuasi ottamalla suoraan yhteyttä sinua kiinnostavien alojen työnantajiin ja kannattaa myös kurkistaa yritysten nettisivuille, jossa työnantajat usein julkaisevat avoimet työpaikkailmoitukset. Yhä useampi työnantaja hyödyntää sosiaalista mediaa sopivien työntekijöiden löytämiseksi (esimerkiksi LinkedIn, Facebook)
  • ☒ Ovatko työnhakuun liittyvät asiakirjat ajan tasalla? Suoma-sivustolta löytyy ohjeet, kuinka teet erottuvan ansioluettelon ja työhakemuksen
  • ☒ Jännittääkö työhaastattelu? Mitähän siellä kysytään? Suomasta löytyy tähän paljon tietoa ja vinkkejä, muun muassa esimerkkejä yleisistä työhaastattelukysymyksistä ja siitä kuinka voit valmistautua työhaastatteluun
  • ☒ Suoma -sivuston oikeasta alareunasta löydät arkipäivisin chatin. Chat -ruutu on näkyvissä silloin, kun asiantuntija on vapaana keskustelemaan. Muista, olemme täällä Suoma-chatissa Sinua varten!

Kun työn etsiminen tulee sinulle ajankohtaiseksi, suuntaa ensin Suoma -teemasivustolle ja kerää sieltä parhaat työnhaun tärpit!

Anna ja Mervi
TE-asiakaspalvelukeskuksen työnhaun asiantuntijat