Syksy koittaa—Minne opiskelemaan

Keväällä blogit täyttyvät laihdutusvinkeistä. Pohditaan, kuinka pääsee rantakuntoon. Syksyn lähestyessä voi pohtia, kuinka pääsee opiskelukuntoon. Oma tuntuma on, että vuoden vaihteessa moni tekee päätöksiä terveemmästä elämästä. Kesälomien jälkeen taas tahdotaan kehittää itseä. Sitä se aurinko tekee. Loppukesä ja syksy ovat hyvää aikaa pysähtyä miettimään, mitä tahtoo tulevaisuudelta, sillä silloin on hakuja useisiin koulutuksiin. Koulutukset alkavat pääosin tammikuussa, joten syksyn aikana voi viritellä itseään opiskelukuntoon esimerkiksi kertaamalla aineita aikuislukiossa.

 

Korkeakoulujen syksyn yhteishaussa 28.8.–11.9.2024 haetaan tammikuun alussa alkaviin koulutuksiin. Tarjolla on runsaasti ammattikorkeakoulututkintoja ja ihan muutamia yliopistotutkintoja. Koulutukseen haetaan Opintopolun kautta. Voit hakea enintään kuuteen koulutukseen. Laita ensimmäiseksi se koulutus, johon tahdot eniten. Voit päästä vain yhteen koulutukseen ja sinulle tarjotaan ylintä hakutoivetta, johon valintamenestyksesi riittää. Alemmat hakutoiveesi peruuntuvat.

 

Osa opiskelupaikoista jaetaan todistuksen perusteella. Todistusvalinnassa opiskelijat valitaan pelkän ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon perusteella. Jos saat opiskelupaikan todistusvalinnassa, sinun ei tarvitse osallistua valintakokeisiin. Valintakokeessa arvioidaan valmiuksia ammattikorkeakouluopintoihin ja niihin ei ole ennakkomateriaalia.

 

Jos et millään malta odottaa tammikuuhun, voit opiskella jo syksyllä avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa. Voit suorittaa niissä yksittäisiä kursseja tai laajempia opintokokonaisuuksia. Erittäin suosittuja ovat esimerkiksi avoimen yliopiston perusopinnot tai avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot. Polkuopintojen kautta voit hakea suoraan varsinaiseksi opiskelijaksi ammattikorkeakouluun. Vastaava reitti on käytössä myös yliopistossa. Sitä kutsutaan avoimen väyläksi. Väylä on melko harvinainen, mutta sitä kehitetään jatkuvasti. 

 

Syksyllä voit hakea moniin jatkuvan haun ammatillisiin koulutuksiin. Oppilaitokset päättävät itsenäisesti hakuajoista. Joihinkin koulutuksiin on todella nopeat aloitukset ja on mahdollista, että pääsisit opiskelemaan jo syksyn aikana. Voit etsiä jatkuvan haun koulutuksia Opintopolusta. Kaikkia koulutuksia ei löydy Opintopolusta, joten sinun kannattaa katsoa koulutuksia myös oppilaitosten sivuilta. Ne ovat paras tietolähde.

 

Jatkuva haku on tarkoitettu erityisesti niille, joilla on aiempi tutkinto tai työelämässä hankittua osaamista. Sinulle laaditaan oma suunnitelma (HOKS), jossa määritellään mitä osaamista tarvitset tutkinnon suorittamiseksi. Jatkuvassa haussa voit hakea opiskelemaan ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa tai näiden tutkintojen osia. Tämän päivän koulutus on siitä fiksua, että aina ei tarvitse suorittaa koko tutkintoa. Joskus pelkkä osatutkinto voi riittää työllistymiseen. Jos työllistyt jo osatutkinnon suorittamisen jälkeen, voit jatkaa myöhemmin tutkinnon valmiiksi joko oppisopimuksella tai varsinaisena opiskelijana.

 

Lisäksi kannattaa pitää mielessä työvoimakoulutukset. Voit tutustua työvoimakoulutustarjontaan, jos olet työttömänä tai jäämässä työttömäksi. Koulutuksia alkaa ympäri vuoden. Tarjolla on sekä ammatilliseen tutkintoon että osatutkintoon johtavaa koulutusta, lyhytkursseja tai suoraan työllistymiseen tähtäävää rekrykoulutusta. Hakeutuminen koulutukseen tapahtuu TE-toimiston kautta.

 

Syksy on siitä hienoa aikaa, että mahdollisuuksia riittää. Voit tutustua myös kansanopistojen, kansalaisopistojen ja aikuislukioiden tarjontaan. Niistäkin löytyy aarteita. Jos jokin mietityttää, voit aina soittaa meille koulutusneuvontaan, niin katsotaan vaihtoehtoja yhdessä.

 

Kirsti

koulutusneuvoja

Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Muutosturvakoulutus tukee 55 vuotta täyttäneiden nopeaa uudelleentyöllistymistä

Oletko 55 vuotta täyttänyt ja työnantajasi on irtisanonut sinut tuotannollisella tai taloudellisella perusteella? On suositeltavaa, että ilmoittaudut nopeasti työnhakijaksi Oma asiointi -palvelussa ja otat yhteyttä TE-toimistoon selvittääksesi mahdollisuutesi osallistua muutosturvakoulutukseen. Muutosturvakoulutuksen avulla tuetaan tuotannollisella tai taloudellisella perusteella työstään irtisanottujen 55 vuotta täyttäneiden henkilöiden nopeaa uudelleentyöllistymistä parantamalla heidän ammatillista osaamistaan tai yrittäjävalmiuksiaan. Tavoitteena on lyhentää irtisanottujen työttömyysaikaa, parantaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja edistää uusien yritysten perustamista. Muutosturvakoulutuksesta on säädetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luvussa ja sen soveltamisohjeessa. Kutsun edellä mainittua lakia jatkossa palvelulaiksi.

Käsittelen muutosturvakoulutusta tavalliseen tapaani kysymysten ja vastausten kautta. Tässä blogitekstissä käsitellään vain muutosturvakoulutusta, ei muutosturvaa laajemmin.

Voit kuulua muutosturvakoulutuksen piiriin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

• Työnantaja on irtisanonut sinut tuotannollisella tai taloudellisella perusteella 1.1.2023 tai sen jälkeen.
• Olet täyttänyt 55 vuotta viimeistään irtisanomispäivänä.
• Olet ollut irtisanovan työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta, enintään 30 päivän keskeytyksin.
• Olet ilmoittautunut työnhakijaksi 60 päivän kuluessa irtisanomisesta.

Palvelulain mukaan, jos irtisanotulla henkilöllä on painava syy siihen, ettei hän ole rekisteröitynyt työnhakijaksi määräajassa, muutosturvakoulutus voidaan järjestää edellyttäen, että irtisanottu henkilö muutoin täyttää säädetyt edellytykset. Painavana syynä pidetään esimerkiksi tilannetta, jossa irtisanottu ei ole kyennyt rekisteröitymään määräajassa terveydellisistä syistä. Painavana syynä katsotaan myös tilanne, jossa työnantaja ei ole noudattanut työsopimuslain 9 luvun 3 b §:n mukaista velvoitettaan informoida irtisanottua henkilöä tämän oikeudesta muutosturvakoulutukseen. Huolimattomuutta tai unohtamista ei kuitenkaan pidetä painavana syynä.

Lähtökohtaisesti työnhaku on pidettävä voimassa työsuhteen päättymiseen saakka. Jos muutosturvakoulutus päättyy ennen irtisanomisaikaa, työnhaku on pidettävä voimassa koulutuksen päättymiseen asti. Irtisanotulla henkilöllä ei siis ole velvollisuutta olla työnhakijana muutosturvakoulutuksen päättymisen jälkeen, jos koulutus on toteutettu ja päättynyt jo ennen työsuhteen päättymistä.

Muutosturvakoulutus eroaa työsopimuslain 7 luvun 13 §:ssä säädetystä irtisanotun työntekijän työllistymistä edistävästä valmennuksesta tai koulutuksesta. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, saatat olla oikeutettu kumpaankin palveluun. Lisätietoja työnantajan järjestämän tai hankkiman koulutuksen vaikutuksesta työttömyysetuuteen löydät aikaisemmasta blogitekstistäni.

Oikeus muutosturvakoulutukseen koskee kaikkia ehdot täyttäviä palkansaajia työnantajan koosta riippumatta. Oikeus koskee irtisanottuja työsopimussuhteisia, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltioita sekä valtion virkamiehiä. Myös osa-aikatyöstä irtisanotuilla ehdot täyttävillä työntekijöillä on oikeus muutosturvakoulutukseen.

Esimerkiksi seuraavissa tilanteissa ei ole oikeutta muutosturvakoulutukseen:

• Määräaikainen työsopimus on päättynyt määräajan päättymisen perusteella.
• Palvelussuhde on päättynyt työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen johdosta (ns. kultainen kädenpuristus).
• Työntekijä on itse irtisanoutunut.
• Palvelussuhde on päättynyt työnantajan konkurssin, yrityssaneerauksen, kuoleman perusteella tai muutoin toteutetun päättösopimuksen perusteella.

Jos ennen muutosturvakoulutuksen alkamista käy ilmi, että palvelussuhde ei päättynytkään tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, koulutuksen järjestäminen keskeytetään.

Tieto työnhakijan työhistorian pituudesta perustuu irtisanotun henkilön omaan ilmoitukseen, eikä TE-toimisto yleensä pyydä asiasta kirjallista selvitystä. Työhistoria voi muodostua myös toisiaan yhdenjaksoisesti seuraavista määräaikaisista palvelussuhteista. Viimeisimmän palvelussuhteen tulee olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai sellainen määräaikainen palvelussuhde, joka voidaan irtisanoa tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla.

Minkälaista muutosturvakoulutuksen tulee olla?

Palvelulain mukaan koulutuksen tulee olla sellaista, joka lisää ammatillisia valmiuksia tai tukee yritystoimintaa ja edistää irtisanotun henkilön nopeaa uudelleentyöllistymistä. Hankittavan koulutuksen tulee ensisijaisesti vastata irtisanotun henkilön esittämiä tavoitteita ja toiveita, kunhan se täyttää sille asetetut vaatimukset.

Muutosturvakoulutuksesta on sovittava työllistymissuunnitelmassa, jonka sekä TE-toimisto että irtisanottu allekirjoittavat.

Koulutuksen tai opintokokonaisuuden enimmäiskesto on kuusi kuukautta. Koulutus tai opintokokonaisuus voi olla joko yhdenjaksoinen tai koostua useammasta eri jaksosta.

Koulutuksen arvo saa vastata enintään irtisanotun henkilön kahden kuukauden palkkaa.

TE-toimisto arvioi, täyttääkö irtisanotun ehdottama koulutus kaikki edellytykset. Koulutuksen valinnassa otetaan huomioon myös alueellinen työmarkkinatilanne, jotta valittu koulutus voi tosiasiallisesti edistää irtisanotun henkilön nopeaa uudelleentyöllistymistä.

Koulutus voi olla:

• Ammatillisesti suuntautunutta toisen tai korkea-asteen jatko- ja täydennyskoulutusta, joka ei johda tutkintoon tai sellaisen osaan.
• Muuta lyhytkestoista täydennyskoulutusta.
• Ammatilliseen koulutukseen tai ammattialalle valmentavaa koulutusta (esim. digitaitojen tai projektiosaamisen kehittämistä).
• Yrittäjyyteen tähtäävää koulutusta tai valmennusta henkilöille, joilla on kiinnostusta ja valmiuksia perustaa oma yritys.
• Irtisanotun henkilön olemassa olevan yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävää koulutusta.

Koulutus ei voi olla selkeästi harrastustoimintaan tai muuhun vapaa-ajan toimintaan liittyvää, kuten eri taiteenalojen alkeiden opetusta tai liikuntakursseja.

Koulutusta voidaan hankkia oppilaitoksilta, korkeakouluilta ja yksityisiltä osaamisen kehittämisen palvelujen tuottajilta. Koulutuksen paikkakunnalla ei ole merkitystä.

Mistä voin etsiä sopivia koulutuksia?

Valitettavasti tähän ei ole yksinkertaista vastausta. Koulutus.fi, Opintopolku ja ”googlettaminen” ovat hyödyllisiä työkaluja koulutusten etsimiseen. Kannattaa tutustua myös kiinnostavien oppilaitosten sekä muiden koulutuspalvelujen tuottajien verkkosivuihin. On tärkeää erottaa ne koulutukset, jotka johtavat tutkintoon tai tutkinnon osaan, koska ne eivät kuulu muutosturvakoulutuksen piiriin. Tutkinnon osan tunnistaminen voi olla joskus haastavaa. Epäselvissä tapauksissa suosittelen varmistamaan suoraan koulutuksen järjestäjältä, onko kyseessä tutkinnon osa. Esimerkiksi avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat usein jonkin korkeakoulututkinnon osia. Viime kädessä oman alueesi TE-toimisto arvioi, käykö koulutus muutosturvakoulutukseksi.

Entä jos en tiedä, mitä opintoja suorittaisin?

Jos irtisanotulla ei ole selkeää kuvaa omasta koulutustarpeestaan, hänelle voidaan tarjota mahdollisuus osaamis- ja työkykykartoitukseen sekä muihin TE-palveluihin, jotka tukevat soveltuvan koulutusvaihtoehdon valintaa. TE-toimisto tukee irtisanottua henkilöä muutosturvakoulutuksen valinnassa ja rakentaa irtisanotun henkilön kanssa palveluvalikoimasta mielekkään kokonaisuuden.

Voiko suoritettava kokonaisuus koostua useista osittain samanaikaisista koulutuksista?

Kyllä voi. Palvelulain soveltamisohjeen mukaan muutosturvakoulutus voi koostua yhdestä tai useammasta eri jaksossa pidettävästä koulutuksesta tai valmennuksesta, joiden yhteenlaskettu kesto on enintään kuusi kuukautta tai jotka voidaan suorittaa kuuden kuukauden ajanjakson sisällä. Koulutus voi esimerkiksi koostua kahdesta neljän kuukauden kestävästä koulutuksesta tai jaksosta, jos ne on mahdollista suorittaa ainakin osittain samanaikaisesti niin, että kokonaisuus mahtuu kuuden kuukauden ajanjaksoon. Jos siis suoritat useita koulutuksia, niiden kaikkien tulee mahtua suoritettaviksi kuuden kuukauden pituisen ajanjakson sisällä.

Voinko lisätä kokonaisuuteen uusia opintoja ensimmäisen jakson alettua?

Tämä ei ole mahdollista. Syynä on hankintalainsäädäntö ja se, että TE-toimiston on pystyttävä arvioimaan ennen ensimmäisen jakson alkamista koko opintokokonaisuutta siitä näkökulmasta, onko se ammatillisia valmiuksia lisäävää tai yritystoimintaa tukevaa. Jos muutosturvakoulutus koostuu useammasta kuin yhdestä koulutusjaksosta, koko opintokokonaisuudesta on sovittava kerralla ennen ensimmäisen jakson alkamista. Uusien opintojaksojen lisääminen opintokokonaisuuteen ensimmäisen koulutusjakson aikana tai sen päätyttyä ei ole mahdollista.

Minkälaisella aikataululla koulutus tulee järjestää?

Muutosturvakoulutus tulee järjestää niin, että irtisanottu henkilö voi aloittaa koulutuksen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Perustellusta syystä koulutus voidaan järjestää myöhemminkin. Tällöin koulutuksen tai opintokokonaisuuden viimeisen jakson tulee olla mahdollista aloittaa 12 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Perustellut syyt on määritelty palvelulain 5 a luvun 4 §:ssä.

Minkälaisia etuuksia voin saada muutosturvakoulutuksen aikana?

Muutosturvakoulutukseen oikeutettu henkilö voi saada muutosturvarahaa työttömyyskassasta tai Kelalta. Muutosturvaraha on kertamaksu. TE-toimisto tutkii edellytysten täyttymisen ja antaa siitä lausunnon etuuden maksajalle. Muutosturvaraha vastaa suuruudeltaan keskimääräistä kuukauden palkkaasi. Voit saada muutosturvarahan jo irtisanomisaikana, vaikka työttömyys ei ole vielä alkanut. Muutosturvaraha ei vaikuta työttömyysetuuteen tai muihin etuuksiin, lukuun ottamatta perustoimeentulotukea. Muutosturvarahasta maksetaan veroa.

Työttömyysturvalain mukaan muutosturvarahan perusteena käytetään irtisanovan työnantajan maksamaa vakuutuksenalaiseen palkkaa ja muuta ansiotulona katsottavaa vastiketta, jotka on maksettu päättyvän työsuhteen perusteella irtisanomispäivää edeltävien 12 kalenterikuukauden aikana. Muutosturvarahan suuruus lasketaan jakamalla mainittu palkkasumma kahdellatoista. Etuuden suuruus on sama riippumatta siitä, toimiiko maksajana työttömyyskassa vai Kela.

Muista hakea muutosturvarahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työsuhteesi päättymisestä. Hae muutosturvarahaa työttömyyskassasta, jos olet sen jäsen. Voit saada muutosturvarahan työttömyyskassastasi, vaikka et olisi ollut jäsen riittävän kauan saadaksesi ansiopäivärahaa. Jos et ole työttömyyskassan jäsen, hae etuutta Kelalta.

Sinulla ei ole oikeutta muutosturvarahaan, jos irtisanomisaikana tapahtuneiden muutosten johdosta työsuhteesi jatkuu samalla työnantajalla tai päättyy työntekijän henkilöön liittyvistä syistä.

Muutosturvakoulutusta ei katsota päätoimiseksi opiskeluksi, joten siihen osallistuminen ei estä työttömyysetuuden saamista, jos siihen muuten on oikeus. Työttömyysetuudella tarkoitetaan ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Koska muutosturvakoulutus ei ole työttömyysturvalain mukainen työllistymistä edistävä palvelu, etuuden korotusosaa ei makseta sen ajalta. Lisäksi muutosturvakoulutuksen aikana et voi saada kulukorvausta, koska sitä ei ole mainittu palvelulaissa kulukorvaukseen oikeuttavana palveluna. Muutosturvakoulutusta ei ole säädetty työvoimakoulutusta vastaavaksi.

Minkälaiset ovat seuraukset, jos en aloita muutosturvakoulutusta tai keskeytän sen?

Muutosturvan edellytykset täyttävällä henkilöllä ei ole missään tilanteessa velvollisuutta osallistua muutosturvakoulutukseen, eikä muutosturvakoulutuksesta kieltäytyminen aiheuta mitään seuraamuksia. Oikeus muutosturvakoulutukseen lakkaa, jos irtisanottu henkilö ei aloita hänelle hankittua muutosturvakoulutusta tai keskeyttää sen. Tämän jälkeen uutta koulutusta ei enää järjestetä. Oikeus koulutukseen ei kuitenkaan lakkaa, jos irtisanotulla henkilöllä on perusteltu syy koulutuksen aloittamatta jättämiseen tai keskeyttämiseen. Perustellut syyt on määritelty palvelulain 5 a luvun 5 §:ssä.

Muutosturvakoulutuksen edellytykset täyttyvät kohdallani. Voinko silti hakea myös työvoimakoulutuksiin ja muihin työvoimapalveluihin?

Kyllä voit. Koska julkisia työvoima- ja yrityspalveluja tulee tarjota asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti, muutosturvakoulutus ei ole edellytykset täyttävälle henkilölle välttämättä ensisijainen palvelu. Muutosturvakoulutukseen osallistuminen ei siten sulje pois muita työnhakijalle tarjolla olevia julkisia työvoimapalveluita.

Keneltä voin kysyä lisätietoja?

Muutosturva-asioissa sinua palvelee oman alueesi TE-toimisto. Kuntakokeilut eivät palvele muutosturva-asioissa. TE-toimistoissa työskentelee nimettyjä muutosturva-asiantuntijoita, jotka palvelevat sekä työntekijöitä että työnantajia. Muutosturva-asiantuntijoiden yhteystiedot löydät TE-palvelujen verkkosivuilta.

/Panu

Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 2.5.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 2.5.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (VN/20391/2023) (viitattu 2.5.2024)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/49517

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (VN/34741/2022) (viitattu 2.5.2024)
https://finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48879

Työmarkkinatori: Muutosturva työntekijän näkökulmasta (viitattu 2.5.2024)
https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/tyottomyys/muutosturva-tyontekijan-nakokulmasta

Parasta on opiskelu hyvässä porukassa — Blogi Teekkariopiskelijan ensimmäisestä vuodesta

Haastattelin blogitekstiäni varten Oulun yliopiston elektroniikan ja tietoliikennetekniikan opiskelijaa ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. Kutsun häntä Ilariksi. Ajatuksena oli selvittää millaisia opinnot ovat, millä valmiuksilla niissä pärjää sekä mikä on ollut parasta opiskelussa.

Lukioaikana Ilari haaveili tuotantotalouden opinnoista. Yhteishaun aikana hän oli armeijassa ja epäili, että ei välttämättä saisi opiskelupaikkaa todistusvalinnalla. Armeijasta käsin oli vaikea valmistautua pääsykokeisiin. Koska välivuosi ei kiinnostanut, piti tutustua muihin vaihtoehtoihin. ICT-ala tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Oulun yliopiston valintaopasta tutkimalla löytyi mielenkiintoinen ohjelma, elektroniikka ja tietoliikennetekniikka. Paikka koulutukseen aukesi todistusvalinnalla.

Ennakko-odotuksia opintojen suhteen oli aika vähän, mutta alanvalinta meni juuri nappiin. Ensimmäisen vuoden opinnoissa matematiikka painottuu, sillä matematiikka antaa pohjan tuleville opinnoille. Matematiikka on paljon vaikeampaa kuin lukion matematiikka. Kurssit vaativat erilaista hahmottamista ja laskuihin pitää keskittyä huolella. Haastavuus on ollut palkitsevaa.

Yliopistossa opiskelu on huomattavasti vapaampaa ja oma vastuu on suurempi kuin lukiossa. Jos ei osallistu luennoille tai laskupajoihin, ei kukaan kysele perään. Vielä lukiossa Ilari pääsi aika vähällä vaivalla, kun kuunteli ja opiskeli tunneilla. Yliopistossa pelkkä luennolla käyminen ei enää riitä. Kaikesta oppimisesta täytyy kantaa itse suurempi vastuu. Jos ei tee tehtäviä, ei pääse läpi kursseista.

Valmiit lukujärjestykset helpottavat tekniikan opiskelua. Luentoja voi katsoa myös kotona, mutta Ilari opiskelee mieluummin yliopistolla. Tyypillisenä päivänä hän menee yliopistolle klo 10 maissa ja on yliopistolla, kunnes sille päivälle suunnitellut asiat on tehty. Toisina päivinä muutama tunti riittää. Joskus yliopistolla menee kahdeksasta viiteen.

Ilari kertoo, että hän on yllättynyt siitä, kuinka helppoa oman työmäärän lisääminen on ollut. Asiat ovat mielenkiintoisia ja tempaavat mukaansa. Yliopistossa opiskelu on ollut mukavaa, sillä monia pulmia ratkaistaan yhdessä opiskelukavereiden kanssa. Opiskelu sujuu, kun on selkeä konkreettinen päämäärä. Lukiossa opiskeltiin pitkälti kirjoituksia varten. Nyt kasvatetaan omaa osaamista itseä ja työelämää varten.

Kieliopinnot oli keskitetty ensimmäiselle vuodelle. Niiden tehtävät hän teki itsenäisesti, mutta esimerkiksi matematiikka ja ohjelmoinnin alkeet opiskeltiin porukassa. Isoin yksittäinen tekijä oppimiselle on ollut hyvä porukka, jonka kanssa on ollut kiva tehdä opintoja. On helpompi lähteä yliopistolle, kun on sopinut opiskelukaverien kanssa ajan, jolloin tehdään hommia. Yksin kotona olisi helpompi laistaa päivän tavoitteista. Porukan vahvuutena on, että jos joku ei jonain päivänä jaksa tai osaa, niin muut auttavat ja selittävät. Esimerkiksi matematiikassa on vastaan tullut asioita, joita ei olisi yksin tajunnut, mutta kun asiaa on pohdittu porukassa, aina joku on hoksannut, miten asia ratkaistaan ja selittänyt sen muille. Jokainen on antanut omaa panostaan ryhmän oppimiseen. Haastavien tehtävien ratkettua myös oppimisen ilo on yhteinen.

Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan opinnot sopivat henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet luonnontieteistä. Matematiikasta täytyy pitää ainakin vähän. Tämä on erinomainen valinta niille, joita ICT-ala kiinnostaa, mutta pelkkä ohjelmointi ei innosta. Alalla täytyy ymmärtää koodia, mutta sitä ei välttämättä tarvitse itse osata kirjoittaa.

Tulevilta vuosilta Ilari odottaa erityisesti oman alan opintoja. Matematiikka on ollut hyödyllistä, mutta on kiva päästä syventymään enemmän omaan pääaineeseen. Mukavinta opinnoissa on se, että oppimisella on selkeä päämäärä ja tarkoitus.

Kirsti

Koulutusneuvoja

Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Alle 25-vuotiaan 21 viikon työssäolovelvoite ei ole ikuinen

Työttömyysetuuden saaminen on vastikkeellista. Se tarkoittaa ammattikouluttamattoman alle 25-vuotiaan kohdalla muun muassa sitä, että hänen pitää hakea joka vuosi vähintään kahteen syksyllä alkavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tätä kutsutaan nuorten hakuvelvollisuudeksi. Tässä tekstissä en sukella sen syvemmälle nuorten hakuvelvollisuuden yksityiskohtiin, koska olen kirjoittanut aiheesta jo blogitekstin. Sen sijaan tässä tekstissä tarkoituksenani on kertoa tarkemmin hakuvelvollisuuden noudattamatta jättämisen seurauksista ja kuinka tilanteen voi korjata.

Nuorten hakuvelvollisuus perustuu työttömyysturvalain 2. luvun 13 §:n ja lain soveltamisohjeeseen. Hakuvelvollisuuden laiminlyömisen seurauksena nuori menettää oikeuden työttömyysetuuteen. Työttömyysetuudella tarkoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa (eli ansiopäivärahaa), peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Etuuden maksajana toimii joko työttömyyskassa tai Kela.

Mistä lähtien oikeuden työttömyysetuuden saamiseen menettää?

Oikeuden työttömyysetuuteen menettää syyslukukauden alkamisesta 1.9. lähtien, jos ilman pätevää syytä:

• Jättää hakematta vähintään kahteen koulutukseen.
• Aiheuttaa itse sen, ettei tule valituksi koulutukseen (esimerkiksi pääsykokeen laiminlyöminen).
• Muulla tavalla kieltäytyy koulutuksesta.

Jos olet saanut opiskelupaikan muulloin kuin syyslukukaudella alkavaan koulutukseen ja jätät aloittamatta opinnot ilman pätevää syytä, menetät oikeuden työttömyysetuuteen siitä lukien. Koulutuksen keskeyttäminen ilman pätevää syytä johtaa siihen, että menetät oikeuden työttömyysetuuteen keskeyttämisestä lukien. Tämä koskee tutkintoon johtavia ammatillisia valmiuksia antavia koulutuksia (ammatilliset tutkinnot ja korkeakoulututkinnot), lukio-opintoja ja vastaavia opintoja ulkomailla.

Mistä lähtien oikeuden työttömyysetuuden saamiseen menettää, jos olen 1.9. työllistymistä edistävässä palvelussa?

Oikeus työttömyysetuuteen voi lakata vasta työllistymistä edistävän palvelun jälkeen, jos olet 1.9. työllistymistä edistävässä palvelussa ja jokin seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:

• Olet jättänyt hakematta vähintään kahteen koulutukseen.
• Olet omalla menettelyllä estänyt valituksi tulemisen (esim. pääsykokeen laiminlyöminen).

Oikeus työttömyysetuuteen voi lakata 1.9. alkaen, jos olet 1.9. työllistymistä edistävässä palvelussa ja jokin seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:

• Olisit saanut opiskelupaikan, mutta kieltäydyit siitä.
• Sait opiskelupaikan, mutta et aloita opiskelua 1.9.

Hakuvelvollisuuden täyttymistä ei selvitetä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jos olet 1.9.:

• Suorittamassa tutkintoon johtavaa ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, ja tämä käy ilmi aiemmin annetusta työvoimapoliittisesta lausunnosta. 
• Työvoimakoulutuksessa tai opiskelet päätoimisia kotoutumislain mukaisia omaehtoisia luku- ja kirjoitustaidon opintoja.

Työllistymistä edistäviä palveluja ovat esimerkiksi työvoimakoulutus, kotoutumislain mukainen omaehtoinen opiskelu, työnhakuvalmennus, uravalmennus, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta. Työvoimakoulutuksen ja kotoutumislain mukaisen omaehtoisen luku- ja kirjoitustaidon opiskelun aikana ei sovelleta muun muassa työttömyysturvalain 2 lukua, jossa on säädetty nuorten hakuvelvollisuudesta. Sen vuoksi nämä kaksi palvelua käyttäytyvät hieman eri tavalla kuin muut työllistymistä edistävät palvelut suhteessa hakuvelvollisuuteen. Palvelulain mukainen työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu ei ole tässä kohtaa relevantti, koska se on mahdollinen vain 25 vuotta täyttäneille, joilla ei ole enää velvollisuutta hakea koulutukseen.

Kuinka pitkäksi aikaa työttömyysetuuden menettää?

Nuorten hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa niin sanottu 21 viikon työssäolovelvoite, jota myös nuorten seuraamukseksi kutsutaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työttömyysetuuden menettää toistaiseksi. Oikeus työttömyysetuuteen palautuu vain tiettyjen työttömyysturvalaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Työssäolovelvoite ei purkaudu automaattisesti 21 viikon kuluttua velvoitteen asettamisesta.

Huomion arvoista on, että työllistymistä edistävän palvelun (kuten työvoimakoulutuksen tai työnhakuvalmennuksen) aikana velvoite ei estä työttömyysetuuden saamista, jos siihen muuten on oikeus. Velvoite voi astua tietyissä tilanteissa voimaan myös palvelun aikana, jolloin se estää etuuden saamisen palvelun aikanakin. Tiettyihin palveluihin osallistumalla velvoitteen voi myös purkaa, josta kerron lisää seuraavaksi.

Miten 21 viikon työssäolovelvoitteen voi purkaa?

Oikeus työttömyysetuuteen voi palautua sen jälkeen, kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

• Olet täyttänyt 25 vuotta.
• Olet suorittanut tutkintoon johtavan ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen (ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto).
• Olet toiminut vähintään 21 kalenteriviikkoa työttömyysturvalain 2 a luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla (palaan tähän hetken päästä).

Huom.! Oikeus työttömyysetuuteen ei palaudu kuitenkaan siinä tilanteessa, vaikka täyttäisit 25 vuotta, jos olet menettänyt oikeuden työttömyysetuuteen jostain muusta syystä kuin nuorten hakuvelvollisuuden laiminlyömisestä.

Tehokas velvoitteen purkamisen keino on suorittaa jokin ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Tutkinto pitää olla suoritettu kokonaan. Oikeutesi työttömyysetuuteen tutkitaan, kun ilmoitat työvoimaviranomaiselle suorittaneesi tutkinnon ja esität tarvittaessa tutkintotodistuksen. Työvoimaviranomaisella tarkoitan oman alueen TE-toimistoa tai kuntakokeilua riippuen siitä, kumman asiakas olet. Tutkinnoksi käy mikä tahansa virallinen tutkinto, kuten ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai yliopistotutkinto. Tutkinto voi olla suoritettu myös ulkomailla, kunhan se on kyseisen maan tutkintojärjestelmän mukainen virallinen tutkinto. Ulkomaisen tutkinnon rinnastamista suomalaiseen tutkintoon ei edellytetä.

Muistathan, että pelkästään työvoimakoulutukseen hakeminen ei täytä koulutukseen hakuvelvollisuutta, mutta työvoimakoulutuksena kokonaan suoritettu tutkinto purkaa koulutukseen hakuvelvollisuuden sekä mahdollisen velvoitteen. Alle 20-vuotiaiden on tosin haasteellisempaa tulla valituksi työvoimakoulutukseen johtuen kohderyhmästä, mutta ei käsitellä sitä sen enempää tässä yhteydessä.

Oikeus työttömyysetuuteen voi palautua myös, kun olet toiminut vähintään 21 kalenteriviikkoa 2 a luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla:

• Ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä.
• Osallistunut työvoimakoulutukseen tai palvelulain 4 luvun mukaiseen työnhakuvalmennukseen.
• Osallistunut uravalmennukseen tai kokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan.
• Opiskellut omaehtoisesti työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuja päätoimisia opintoja.
• Työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä.

Nuorten 21 viikon työssäolovelvoite ei ole siis missään nimessä ikuinen taakka harteilla, vaan sen voi purkaa omalla aktiivisuudellaan. Viimeistään se purkautuu sitten, kun täytät 25 vuotta. Kun olet mielestäsi tehnyt työssäolovelvoitteen purkamiseen vaaditut toimenpiteet, voit esimerkiksi jättää Oma asioinnista yhteydenottopyynnön koskien työttömyysturvaa tai oman tilanteen tarkistamista. Yhteydenottopyynnön jättäminen vaatii, että olet ilmoittautunut työnhakijaksi. Yhteydenottopyynnön jättämisen jälkeen työvoimaviranomainen on yhteydessä sinuun viiden arkipäivän kuluessa.

Mistä voin kysyä lisätietoja?

Työvoimakoulutuksesta ja opinnoista yleensä voit kysyä meiltä Koulutusneuvonnasta. Työllistymistä edistävistä palveluista, kuten työnhakuvalmennuksesta ja työkokeilusta, kannattaa keskustella oman alueen TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa. Yleisesti työttömyysturvaan liittyvissä asioissa Työttömyysturvaneuvonta osaa auttaa parhaiten.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 26.3.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 26.3.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Laki kotoutumisen edistämisestä (681/2023) (viitattu 9.4.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230681

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (VN/20391/2023) (viitattu 26.3.2024)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/49517

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (VN/34741/2022) (viitattu 26.3.2024)
https://finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48879

Työmarkkinatori: Alle 25-vuotiaan työttömyysturva (viitattu 4.4.2024)
https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/tyottomyysturva/alle-25-vuotiaan-tyottomyysturva

Suotuisa suunta: Pakkohaun uudet vaatteet (viitattu 4.4.2024)
https://suotuisasuunta.blogspot.com/2015/03/pakkohaun-uudet-vaatteet.html

Suotuisa suunta: Kotoutumislain mukainen omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (viitattu 9.4.2024)
https://suotuisasuunta.blogspot.com/2023/02/kotoutumislain-mukainen-omaehtoinen.html

Oppisopimuksella uusille urille?

Kuva: ammattinetti

Haluaisitko opiskella itsellesi uuden ammatin tai kouluttautua nykyisellä alallasi, mutta pelkkä koulunpenkillä istuminen ei välttämättä houkuta? Oppisopimus voisi siinä tapauksessa olla sinulle varteenotettava vaihtoehto!

Mikä ihmeen oppisopimus?

Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon, tutkinnon osan tai sitä pienemmän kokonaisuuden. Suomalaisessa tutkintorakenteessa on voimassa olevia ammatillisia perustutkintoja 42, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 54 kappaletta. Ammatillisiin tutkintoihin ja niiden sisältöihin voi tutustua ePerusteissa. Korkeakouluopintoja oppisopimuksella ei voi suorittaa.

Oppisopimuksen ajaksi solmitaan määräaikainen työsopimus, ja suurin osa osaamisesta hankitaan työpaikalla. Työajan tulee olla keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa. Oppisopimukseen kuuluu lisäksi jonkin verran opiskelua oppilaitoksessa. Oppisopimuksen ajalta työnantaja maksaa palkkaa, jonka pitää olla vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Jos työehtosopimusta ei ole, palkan tulee olla kohtuullinen. Eri alojen työehtosopimukset löytyvät esimerkiksi Finlexin sivuilta.

Oppisopimuskoulutuksen kesto vaihtelee. Kestoon vaikuttavat opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen ja tavoitteet. Oppisopimuksella suoritettu tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin oppilaitoksessa suoritettu ammatillinen tutkinto.

Oppisopimuksen osapuolet

Määräaikaisesta oppisopimustyösuhteesta sovitaan opiskelijan ja työnantajan kesken. Oppisopimuksesta tulee ilmetä sopimuksen voimassaoloaika, koeajan pituus, sovellettava työaika sekä opiskelijan palkkauksen perusteet. Lisäksi oppisopimus edellyttää koulutuksen järjestäjän ja työnantajan sopimusta oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Siinä muun muassa määritetään eri osapuolten tehtävät.

Koulutuksen järjestäjä

Koulutuksen järjestäjä vastaa oppisopimuksen koordinoinnista. Lähimmän oppisopimuskoulutuksen järjestäjän yhteystiedot löytyvät esimerkiksi oppisopimus.fi -sivuston kautta. Koulutuksen järjestäjä hoitaa oppisopimuksen sopimusasiat sekä huolehtii opiskelusuunnitelman luomisesta yhdessä muiden oppisopimuksen osapuolten kanssa.

Koulutuksen järjestäjä vastaa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma eli HOKSin laatimisesta ja päivittämisestä opiskelijan kanssa. Oppisopimuskoulutuksessa myös työpaikan edustaja osallistuu HOKSin laadintaan. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet sekä seuraa opiskelijan osaamisen kehittymistä.

Oppisopimuskoulutukseen kuuluu jonkin verran opiskelua oppilaitoksessa. Jos työnantaja ei maksa palkkaa oppilaitoksessa opiskelun ajalta, oppisopimusopiskelija voi silloin olla oikeutettu taloudellisiin etuuksiin. Oppisopimusopiskelija voi hakea päivärahaa tai perheavustusta jälkikäteen oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä. Myös matka- ja majoituskorvaus voivat olla mahdollisia.

Jos työnantajalle syntyy kustannuksia oppisopimiskoulutuksesta, koulutuksen järjestäjä voi maksaa työnantajalle koulutuskorvausta. Tästä sovitaan erikseen koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevassa sopimuksessa.

Työnantaja

Koska oppisopimus on työsuhde, työnantaja maksaa sen ajalta opiskelijalle palkkaa. Opiskelija on työpaikalla oppimassa, joten hänellä pitää olla mahdollisuus suorittaa ammattiin kuuluvia työtehtäviä. Työnantaja huolehtii siitä, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ammattitaidon saavuttamiseksi. Työnantaja ei siis voi teettää mitä tahansa työtehtäviä. Usein kuitenkin opiskelijalle kuuluu muitakin kuin tutkinnon suorittamiseen sisältyviä työtehtäviä. Työnantaja huolehtii työelämässä oppimisen aikana opiskelijan työturvallisuudesta ja vakuutusturvasta.

Oppisopimustyöpaikalla tulee olla käytettävissä koulutuksen järjestämisen kannalta riittävää tuotanto- tai palvelutoimintaa sekä opetussuunnitelman toteuttamisen kannalta tarpeellinen työvälineistö. Työpaikalla pitää olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. Opiskelijalle nimetään edellä mainitut kriteerit täyttävä työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjaaja suunnittelee työtehtävät, ohjaa opiskelijaa sekä arvioi osaamisen edistymistä. Työpaikkaohjaaja toimii yhteyshenkilönä oppisopimuksen osapuolten välillä. Opiskelijan pitää myös pystyä osallistumaan tietopuoliseen opetukseen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti.

Opiskelija

Oppisopimusopiskelijan tulee olla vähintään 15-vuotias. Opiskelijan vastuulla on huolehtia siitä, että hän suorittaa annetut tehtävät asianmukaisesti, perehtyy huolellisesti tehtävien suorittamisen ammattitaidolle asetettuihin vaatimuksiin sekä osallistuu säännöllisesti tietopuoliseen opetukseen. Oppisopimusopiskelija kuuluu työlainsäädännön piiriin aivan kuten muutkin työntekijät, ja hänellä on myös velvollisuuksia. Hänen pitää esimerkiksi noudattaa työturvallisuusohjeita.

Ammatillisen perustutkinnon opiskelu on maksutonta. Sen sijaan ammatti- ja erikoisammattitutkinnosta kouluttaja voi periä maksun, joka jää lähtökohtaisesti opiskelijan itsensä maksettavaksi. Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa, joten hän ei ole oikeutettu opiskelija-alennuksiin tai Kelan opintoetuuksiin.

Työvoimaviranomaisen rooli

Työvoimaviranomainen (TE-toimisto tai kuntakokeilu) ei ole varsinainen oppisopimuksen osapuoli. Joskus työnantaja kuitenkin saattaa tiedustella palkkatuen mahdollisuutta oppisopimuspaikan kysyjältä. Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu harkinnanvarainen tuki, jonka työvoimaviranomainen voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Työnhakijan kannattaa selvittää etukäteen työvoimaviranomaiselta, onko palkkatuki hänen kohdallaan mahdollinen. Jos on, työnantajan pitää hakea palkkatukea vähintään kaksi viikkoa ennen työsuhteen alkamista työvoimaviranomaiselta.

Jos oppisopimustyösuhde on osa-aikainen, sen aikana voi hakea soviteltua työttömyysetuutta, mikäli hakijalla muutoin on siihen oikeus. Tällöin työnhaun tulee olla normaaliin tapaan voimassa.

Oppisopimuspaikkaa etsiessä kannattaa hyödyntää Työmarkkinatorilta löytyviä avoimia työpaikkoja. Sieltä löytyy yleensä myös jonkin verran oppisopimuspaikkailmoituksia.

Oppisopimus yrittäjälle

Myös yrittäjä voi opiskella oppisopimuksella omassa yrityksessään. Yrittäjän oppisopimuskoulutus perustuu yrittäjän ja koulutuksen järjestäjän väliseen sopimukseen. Osa opinnoista suoritetaan oppisopimuksella yrityksessä ja osa oppilaitoksessa. Oppisopimuksen aikana yrittäjää ohjaa työpaikkaohjaaja-mentori eli henkilö, jolla on kokemusta yrittäjyydestä. Mentorin täytyy olla opiskeltavan alan asiantuntija. Valtakunnallinen mentoripankki voi toimia apuna mentorin etsimisessä.

Oppisopimus on mainio väylä kouluttautua uuteen ammattiin tai vahvistaa nykyistä osaamista työsuhteessa. Oppisopimuksessa kertyy arvokasta työkokemusta aidoissa työelämän tilanteissa!

Laura
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lisätietoa:

ePerusteet https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi

Finlex työehtosopimukset https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/

Laki ammatillisesta koulutuksesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531

Opetushallitus https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintorakenne-ja-tutkinnot

Opetushallitus https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tyoelamassa-oppiminen

Oppisopimus.fi https://oppisopimus.fi/

Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170673#Pidm46651395615904

Ammattikorkeakouluun vai yliopistoon?

Yhteishaun alkaessa moni pohtii, hakisiko ammattikorkeakouluun vai yliopistoon. Yleisesti ottaen ammattikorkeakoulussa opiskelua pidetään käytännönläheisempänä kuin yliopistossa opiskelua. Yliopisto-opiskelun ajatellaan olevan teoreettista puurtamista. Päätin selvittää, millaista on saman alan opintojen opiskelu ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Haastattelin henkilöä, joka on opiskellut molemmissa.

Haastateltava on opiskellut ensin konetekniikkaa ammattikorkeakoulussa lähitoteutuksena. Opinnot vaativat läsnäoloa, koska esimerkiksi labraharjoituksissa pitää olla läsnä tiettyyn aikaan. Kokoaikaista päivätyötä on hankalampi yhdistää opintoihin. Monimuotototeutuksessa on enemmän joustoa, ja opintoja on mahdollista suorittaa työn ohessa. Opinnoista hän on valmistunut vuoden 2021 alkuvuodesta ja saman vuoden syksyllä jatkoi yliopistoon opiskelemaan konetekniikan maisteriopintoihin. Yliopistossa hän on opiskellut päätoimisesti ensimmäiset kaksi lukuvuotta. Tällä hetkellä hän käy töissä ja suorittaa opintoja loppuun työn ohella.

Haastateltava kuvaa ammattikorkeakoulussa opiskelua aika käytännönläheiseksi. Opiskellaan enemmän, miten asioita tehdään. Käytännönläheisyys on vähentymässä. Esimerkiksi labratuntien määrää harjoittelujen suhteen on vähennetty. Opiskelua hän kuvailee hyvin ohjatuksi. Asiat on pureksittu enemmän valmiiksi, joten ne eivät vaadi opiskelijalta niin paljoa. Opiskelu on enemmän opettajajohtoista opiskelua. Järjestelmä tukee, että opinnot etenevät ja opinnoista valmistuu ajoissa.

Yliopistossa opinnot vaativat enemmän itseohjautuvuutta ja ne haastavat opiskelijaa enemmän. Yliopistossa voidaan antaa esimerkiksi ongelma ratkaistavaksi, joka ratkaistaan yhdessä opiskelijoiden kesken. Haastateltava on kokenut, että opinnot ovat vaatineet itseltä enemmän aikaa esimerkiksi matemaattisten aiheiden osalta. Yliopistossa asioita käydään läpi enemmän teoreettisella tasolla, esimerkiksi matemaattisella tasolla. Sen sijaan käytännön työvälineiden käyttöä ei opiskella välttämättä lainkaan.

Yliopistossa opiskelu on joustavampaa esimerkiksi luentojen suhteen. Poikkeuksena ovat SILTA-opinnot, jotka käydään siirryttäessä ammattikorkeakoulusta yliopistoon. Ne vaativat paljon. Silloin töiden tekeminen on vaikeampaa.

Opintojen välillä on eroavaisuuksia sen suhteen, miten ne valmistavat työelämään. Ammattikorkeakoulu valmistaa enemmän työelämään ja huolehtii siitä, että opiskelijat työllistyvät. Opintoihin sisältyy esimerkiksi työnhakuun liittyviä kursseja. Urapolkua mietitään laajasti jo opiskeluvaiheessa ja suunnitellaan uraa. Yliopistossa ei ole ainakaan vielä ollut vastaavia opintoja, mutta haastateltavalla ne ovat vielä vähän kesken.

Tekniikan alalla työmarkkinat ovat todella kilpailtuja. Työllistymisen näkökulmasta ei ole niin suurta merkitystä, valmistuuko ammattikorkeakoulusta vai yliopistosta. Valmistuneet taistelevat samoista työpaikoista. Silloin työkokemus voi ratkaista enemmän. Muutoinkin työkokemuksella on suuri merkitys alalla. Myöhemmin yliopistotutkinto auttaa enemmän työllistymisessä. Yliopistotutkinnolla on odotettavissa parempi palkkakehitys.

Suurin ero ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä on opiskelukulttuurin erilaisuus. Yhteisöllisyys korostuu enemmän ylipistossa, jossa on enemmän vapaa-ajan toimintaa. Se tukee yhteisöllisyyttä. Yliopistossa opiskellaan enemmän myös yhdessä. Ammattikorkeakoulussa opiskelu on enemmän ohjattua. Järjestelmä huolehtii, että opinnot etenevät. Yliopisto-opinnot vaativat opiskelijalta itseohjautuvuutta.

Kenelle sopii ammattikorkeakoulu? Se sopii käytännönläheisille ihmisille. Etenkin tekniikan osalta sellaisille, jotka haluavat oppia alan kädentaitoja. Entä yliopisto? Se on paikka ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita asioista teoreettisesti ja ovat kunnianhimoisempia. Haastateltava muistuttaa, että jos itsellä on halua nähdä vaivaa, niin varmasti on mahdollista valmistua molemmista opinnoista. Tästä olen hänen kanssaan samaa mieltä.

Toivon, että tästä jutusta on sinulle apua, kun puntaroit ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. On muistettava, että eroavaisuuksia eri alojen ja koulutustenjärjestäjien suhteen voi olla. Jos sinua mietityttää opintojen sopivuus, suosittelen kokeilemaan ensin opiskelua avoimen ammattikorkeakoulun tai yliopiston kurssilla. Varmasti jo yksikin kurssi antaa suuntaa, millaista opiskelu on. Sitten vain rohkeasti hakemaan ja kokeilemaan rahkeita!

Miia
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Valtakirjalla asioiminen työvoimaviranomaisen kanssa

Ystävänpäivän (14.2.) kunniaksi käsittelen blogitekstissäni aihetta, kuinka voit auttaa ystävääsi asioimalla työvoimaviranomaisen kanssa valtakirjalla. On monia tilanteita, joissa valtakirjan tekeminen on paikallaan. Valtakirjaa voidaan tarvita esimerkiksi, jos ystäväsi ei pysty hoitamaan asiaa itse sairauden, liikuntarajoitteen, asuinpaikan, ajanpuutteen, osaamisen tai kielitaidon vuoksi. Valtakirjalla voit edustaa ystävääsi ja hoitaa hänen asiaa, kun hän on itse estynyt hoitamasta asiaa. Työvoimaviranomaisella tarkoitan tässä blogitekstissä TE-toimistoja ja kuntakokeiluja. Etenen blogitekstissä perinteiseen tapaan kysymysten ja vastausten kautta.

Mitä valtakirjalla asioiminen tarkoittaa?

Valtakirjalla asioiminen perustuu hallintolain 12 §:n, jonka mukaan "Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Valtakirja on viranomaisen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä."

Asiakas voi antaa valtakirjalla oikeuden asioidensa hoitamiseen toiselle henkilölle, jota kutsutaan valtuutetuksi tai asiamieheksi. Asiamies toimii varsinaisen asiakkaan eli päämiehen nimissä ja tähän kohdistuvin oikeusvaikutuksin, eli hän käyttää asiassa puhevaltaa päämiehensä puolesta. Asiamiehen on esitettävä työvoimaviranomaiselle valtakirja. Julkisen oikeusavustajan tai asianajajan ei tarvitse esittää valtakirjaa, ellei viranomainen niin määrää. Avioliitto tai sukulaisuus ei anna oikeutta asiamiehenä toimimiseen. Esimerkiksi työnhakijan puoliso tai täysi-ikäisen työnhakijan vanhemmat eivät voi toimia asiamiehenä ilman valtakirjaa. Heille ei voida luovuttaa työnhakijaa koskevia tietoja ilman valtakirjaa.

Mitä valtakirjalta vaaditaan?

Valtakirjan on oltava lähtökohtaisesti kirjallinen. Kirjallisessa valtakirjassa tulee olla päämiehen allekirjoitus, mutta siinä ei tarvitse olla todistajia. Valtakirjasta tulee käydä ilmi valtuus salassa pidettävien henkilötietojen saamiseen tai sen pitää olla muuten yksilöity siten, että valtuutuksen laajuus käy siitä ilmi.

Valtakirjan ei tarvitse olla yksilöity koskemaan nimenomaan esimerkiksi työttömyysturva-asian hoitamista. Yleisvaltuutus henkilöasiakkaan asioiden hoitamiseksi ei kuitenkaan käy. Yleisvaltuutuksella tarkoitetaan esimerkiksi valtakirjaa, jossa annetaan lupa hoitaa asioita kaikkien viranomaisten asioissa. Suosittelen käyttämään valtakunnallista lomaketta aina, kun se on mahdollista. Valtakirja voi olla myös vapaamuotoinen, mutta sen pitää vastata sisällöltään valtakunnallista lomaketta kaikilta osin. Valtakirja voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Jos haluat perua kirjallisen valtakirjan voimassaolon, se pitää tehdä kirjallisesti.

Asiamies voi saada tietoonsa päämiehen salassa pidettäviä taloudellista asemaa ja terveydentilaa kuvaavia tietoja ainoastaan silloin, jos päämies on antanut siihen erikseen suostumuksen. Valtakunnallisessa lomakkeessa on suostumukselle oma kohtansa. Työvoimaviranomainen voi antaa tietoa vain siinä laajuudessa, mitä asiamies tarvitsee valtakirjassa yksilöidyn tehtävänsä hoitamiseksi.

Mistä löydän valtakunnallisen lomakkeen?

• TE-toimistojen asiakkaat käyttävät tätä lomaketta:
  Valtakirja asioiden hoitamiseen TE-toimistossa TEM912 (PDF tai DOC)
• Kuntakokeilujen asiakkaat käyttävät tätä lomaketta:
  Valtakirja asioiden hoitamiseen kokeilualueen kunnassa KK912 (PDF tai DOC)

Onko sinulle epävarmaa, oletko TE-toimiston vai kuntakokeilun asiakas? Voit tarkistaa asiakkuuden kirjautumisen jälkeen Oma asioinnin etusivulta.

PDF-muotoisen lomakkeen voit avata esimerkiksi Adobe Acrobat Readerilla ja DOC-muotoisen lomakkeen esimerkiksi Microsoft Wordilla. Myös moni muukin ohjelma pystyy avaamaan kyseisiä tiedostoja.

Varaudu esittämään alkuperäinen valtakirja aina työvoimaviranomaiselle paikan päällä asioidessasi vaikka valtakirja olisikin voimassa toistaiseksi. Skannattuna tai kirjepostilla toimitettu valtakirja voidaan hyväksyä, jos valtakirjan aitoutta tai eheyttä ei ole aihetta epäillä. Työvoimaviranomainen varmistaa valtakirjan oikeellisuuden.

Mitä eroa on avustajalla ja asiamiehellä?

Työnhakijalla voi olla avustaja, joka avustaa esimerkiksi selvityspyyntöön vastaamisessa. Avustaja on eri asia kuin asiamies. Avustaja toimii päämiehensä rinnalla, kun taas asiamies toimii päämiehensä puolesta. Avustajalta ei edellytetä valtakirjaa, kun taas asiamieheltä valtakirja edellytetään. Esimerkiksi henkilökohtainen avustaja ei voi käyttää asiassa asiakkaan puolesta puhe- tai päätösvaltaa, vaan hän toimii asiakkaan rinnalla. Asiakkaan rinnalla toimiessaan henkilökohtainen avustaja ei tarvitse valtakirjaa.

Voiko työvoimaviranomainen rajoittaa asian hoitamista valtakirjalla?

Valtakirjasta huolimatta päämiehen on tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos työvoimaviranomainen niin edellyttää ja se on asian selvittämiseksi tarpeen. Valtakirjalla ei voi aloittaa työnhakua, asioida henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävissä tilanteissa, ilmoittaa työnhaun muutoksista tai päättämisestä. Henkilökohtaista läsnäoloa edellyttäviä tilanteita ovat esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatiminen tai kun arvioidaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä. Tyhjentävää luetteloa henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävistä tilanteista ei ole.

Viranomainen voi myös kieltää asiamiestä tai avustajaa esiintymästä asiassa, jos henkilö on tehtäväänsä sopimaton. Sopimattomuutta voi osoittaa esimerkiksi toistuva häiritsevä käyttäytyminen työvoimaviranomaisen tiloissa. Tämän seurauksena esimerkiksi TE-toimisto voi antaa kyseistä asiaa ja toimistoa koskevan toimintakiellon. Kiellosta on annettava kirjallinen päätös. Kiellosta perusteluineen on myös ilmoitettava päämiehelle ja tarvittaessa hänelle on varattava mahdollisuus hankkia uusi asiamies tai avustaja. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla. Päätöksen mukana on annettava valitusosoitus hallinto-oikeuteen.

Voiko valtakunnallisissa TE-puhelinpalveluissa asioida valtakirjalla?

Valtakunnallisissa TE-puhelinpalvelussa ei voi asioida valtakirjalla.

TE-puhelinpalveluissa valtuutettua palvellaan vain niin sanotulla kertavaltuutuksella, jolloin asiakas itse pyydetään puhelimeen. Asiakkaan tunnistamiseksi häneltä kysytään tietyt tiedot. Asiakkaalta pyydetään puhelimessa lupa hoitaa hänen asioitaan valtuutetun kanssa. Asiakastietojen avaaminen ja asian hoitaminen valtakunnallisessa puhelinpalvelussa ei onnistu, jos asiakas itse ei ole paikalla tai häneltä ei saada lupaa esimerkiksi yhteisen kielen puuttumisen vuoksi.

Mistä voin varmistaa, onnistuuko asian hoitaminen valtakirjalla?

Varmista asia suoraan TE-toimistolta tai kuntakokeilulta, riippuen päämiehen asiakkuudesta.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 1.2.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Hallintolaki (6.6.2003/434) (viitattu 31.1.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

Valtakirjalla asiointi (viitattu 31.1.2024)
https://toimistot.te-palvelut.fi/valtakirjalla-asiointi