keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Valtakirjalla asioiminen työvoimaviranomaisen kanssa

Kaaviokuva, joka havainnollistaa visuaalisesti blogitekstissä kerrottua asia.

Ystävänpäivän (14.2.) kunniaksi käsittelen blogitekstissäni aihetta, kuinka voit auttaa ystävääsi asioimalla työvoimaviranomaisen kanssa valtakirjalla. On monia tilanteita, joissa valtakirjan tekeminen on paikallaan. Valtakirjaa voidaan tarvita esimerkiksi, jos ystäväsi ei pysty hoitamaan asiaa itse sairauden, liikuntarajoitteen, asuinpaikan, ajanpuutteen, osaamisen tai kielitaidon vuoksi. Valtakirjalla voit edustaa ystävääsi ja hoitaa hänen asiaa, kun hän on itse estynyt hoitamasta asiaa. Työvoimaviranomaisella tarkoitan tässä blogitekstissä TE-toimistoja ja kuntakokeiluja. Etenen blogitekstissä perinteiseen tapaan kysymysten ja vastausten kautta.

Mitä valtakirjalla asioiminen tarkoittaa?

Valtakirjalla asioiminen perustuu hallintolain 12 §:n, jonka mukaan "Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Valtakirja on viranomaisen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä."

Asiakas voi antaa valtakirjalla oikeuden asioidensa hoitamiseen toiselle henkilölle, jota kutsutaan valtuutetuksi tai asiamieheksi. Asiamies toimii varsinaisen asiakkaan eli päämiehen nimissä ja tähän kohdistuvin oikeusvaikutuksin, eli hän käyttää asiassa puhevaltaa päämiehensä puolesta. Asiamiehen on esitettävä työvoimaviranomaiselle valtakirja. Julkisen oikeusavustajan tai asianajajan ei tarvitse esittää valtakirjaa, ellei viranomainen niin määrää. Avioliitto tai sukulaisuus ei anna oikeutta asiamiehenä toimimiseen. Esimerkiksi työnhakijan puoliso tai täysi-ikäisen työnhakijan vanhemmat eivät voi toimia asiamiehenä ilman valtakirjaa. Heille ei voida luovuttaa työnhakijaa koskevia tietoja ilman valtakirjaa.

Mitä valtakirjalta vaaditaan?

Valtakirjan on oltava lähtökohtaisesti kirjallinen. Kirjallisessa valtakirjassa tulee olla päämiehen allekirjoitus, mutta siinä ei tarvitse olla todistajia. Valtakirjasta tulee käydä ilmi valtuus salassa pidettävien henkilötietojen saamiseen tai sen pitää olla muuten yksilöity siten, että valtuutuksen laajuus käy siitä ilmi.

Valtakirjan ei tarvitse olla yksilöity koskemaan nimenomaan esimerkiksi työttömyysturva-asian hoitamista. Yleisvaltuutus henkilöasiakkaan asioiden hoitamiseksi ei kuitenkaan käy. Yleisvaltuutuksella tarkoitetaan esimerkiksi valtakirjaa, jossa annetaan lupa hoitaa asioita kaikkien viranomaisten asioissa. Suosittelen käyttämään valtakunnallista lomaketta aina, kun se on mahdollista. Valtakirja voi olla myös vapaamuotoinen, mutta sen pitää vastata sisällöltään valtakunnallista lomaketta kaikilta osin. Valtakirja voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Jos haluat perua kirjallisen valtakirjan voimassaolon, se pitää tehdä kirjallisesti.

Asiamies voi saada tietoonsa päämiehen salassa pidettäviä taloudellista asemaa ja terveydentilaa kuvaavia tietoja ainoastaan silloin, jos päämies on antanut siihen erikseen suostumuksen. Valtakunnallisessa lomakkeessa on suostumukselle oma kohtansa. Työvoimaviranomainen voi antaa tietoa vain siinä laajuudessa, mitä asiamies tarvitsee valtakirjassa yksilöidyn tehtävänsä hoitamiseksi.

Mistä löydän valtakunnallisen lomakkeen?

  • TE-toimistojen asiakkaat käyttävät tätä lomaketta:
    Valtakirja asioiden hoitamiseen TE-toimistossa TEM912 (PDF tai DOC)
  • Kuntakokeilujen asiakkaat käyttävät tätä lomaketta:
    Valtakirja asioiden hoitamiseen kokeilualueen kunnassa KK912 (PDF tai DOC)

Onko sinulle epävarmaa, oletko TE-toimiston vai kuntakokeilun asiakas? Voit tarkistaa asiakkuuden kirjautumisen jälkeen Oma asioinnin etusivulta.

PDF-muotoisen lomakkeen voit avata esimerkiksi Adobe Acrobat Readerilla ja DOC-muotoisen lomakkeen esimerkiksi Microsoft Wordilla. Myös moni muukin ohjelma pystyy avaamaan kyseisiä tiedostoja.

Varaudu esittämään alkuperäinen valtakirja aina työvoimaviranomaiselle paikan päällä asioidessasi vaikka valtakirja olisikin voimassa toistaiseksi. Skannattuna tai kirjepostilla toimitettu valtakirja voidaan hyväksyä, jos valtakirjan aitoutta tai eheyttä ei ole aihetta epäillä. Työvoimaviranomainen varmistaa valtakirjan oikeellisuuden.

Mitä eroa on avustajalla ja asiamiehellä?

Työnhakijalla voi olla avustaja, joka avustaa esimerkiksi selvityspyyntöön vastaamisessa. Avustaja on eri asia kuin asiamies. Avustaja toimii päämiehensä rinnalla, kun taas asiamies toimii päämiehensä puolesta. Avustajalta ei edellytetä valtakirjaa, kun taas asiamieheltä valtakirja edellytetään. Esimerkiksi henkilökohtainen avustaja ei voi käyttää asiassa asiakkaan puolesta puhe- tai päätösvaltaa, vaan hän toimii asiakkaan rinnalla. Asiakkaan rinnalla toimiessaan henkilökohtainen avustaja ei tarvitse valtakirjaa.

Voiko työvoimaviranomainen rajoittaa asian hoitamista valtakirjalla?

Valtakirjasta huolimatta päämiehen on tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos työvoimaviranomainen niin edellyttää ja se on asian selvittämiseksi tarpeen. Valtakirjalla ei voi aloittaa työnhakua, asioida henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävissä tilanteissa, ilmoittaa työnhaun muutoksista tai päättämisestä. Henkilökohtaista läsnäoloa edellyttäviä tilanteita ovat esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatiminen tai kun arvioidaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä. Tyhjentävää luetteloa henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävistä tilanteista ei ole.

Viranomainen voi myös kieltää asiamiestä tai avustajaa esiintymästä asiassa, jos henkilö on tehtäväänsä sopimaton. Sopimattomuutta voi osoittaa esimerkiksi toistuva häiritsevä käyttäytyminen työvoimaviranomaisen tiloissa. Tämän seurauksena esimerkiksi TE-toimisto voi antaa kyseistä asiaa ja toimistoa koskevan toimintakiellon. Kiellosta on annettava kirjallinen päätös. Kiellosta perusteluineen on myös ilmoitettava päämiehelle ja tarvittaessa hänelle on varattava mahdollisuus hankkia uusi asiamies tai avustaja. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla. Päätöksen mukana on annettava valitusosoitus hallinto-oikeuteen.

Voiko valtakunnallisissa TE-puhelinpalveluissa asioida valtakirjalla?

Valtakunnallisissa TE-puhelinpalvelussa ei voi asioida valtakirjalla.

TE-puhelinpalveluissa valtuutettua palvellaan vain niin sanotulla kertavaltuutuksella, jolloin asiakas itse pyydetään puhelimeen. Asiakkaan tunnistamiseksi häneltä kysytään tietyt tiedot. Asiakkaalta pyydetään puhelimessa lupa hoitaa hänen asioitaan valtuutetun kanssa. Asiakastietojen avaaminen ja asian hoitaminen valtakunnallisessa puhelinpalvelussa ei onnistu, jos asiakas itse ei ole paikalla tai häneltä ei saada lupaa esimerkiksi yhteisen kielen puuttumisen vuoksi.

Mistä voin varmistaa, onnistuuko asian hoitaminen valtakirjalla?

Varmista asia suoraan TE-toimistolta tai kuntakokeilulta, riippuen päämiehen asiakkuudesta.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 1.2.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Hallintolaki (6.6.2003/434) (viitattu 31.1.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

Valtakirjalla asiointi (viitattu 31.1.2024)
https://toimistot.te-palvelut.fi/valtakirjalla-asiointi

keskiviikko 31. tammikuuta 2024

Metallialalla on mahdollisuuksia – Sari kertoo hitsaajan työstään

Metalliteollisuus jatkaa kasvua, kertoo teollisuusliiton suhdanneberometri vuodelta 2023. Tämä on poikkeuksellista Suomen taloudessa tällä hetkellä. Yksi avainasemassa oleva ammattiryhmä on hitsaajat, joiden kysyntä on korkealla. Hitsaajista ilmenee Työvoimapulaa, mikä luo mahdollisuuksia alalla työskenteleville tai sinne aikoville. Tälläkin hetkellä te-palveluilla on satoja hitsaajien ja muita metallialan työpaikkoja haussa ympäri Suomen. Seuraavaksi Sari, joka on 40-vuotias putkihitsaaja, kertoo, miten on alalle päätynyt ja millaista hänen työnsä on.

Sarin tie metallialalle ei ollut aivan suoraviivainen, vaan kokeiluja ja sitkeyttä vaativa. Heti peruskoulun jälkeen hän aloitti opiskelemaan puuseppäartesaaniksi, mutta nämä opinnot jäivät kesken. Tämän jälkeen hänellä oli muutamia työpaikkoja muun muassa siivoojana ja lähettinä kunnes lehtiartikkeli naishitsaajasta muutti hänen suuntansa. Sari oli peruskoulusta lähtien pitänyt käsillä tekemisestä ja huomasi pian metallialan opinnot aloitettuaan, että hitsaaminenhan sujuu. Opinnot hän suoritti osatutkinnoittain työvoimakoulutuksena. Heti valmistuttua töitä ei löytynyt, ja hän päätyi työskentelemään te-palveluiden kautta työpajalla parin vuoden ajan tehden metallialan tilaustöitä ja samalla kasvattaen osaamistaan. Tämän jälkeen sitkeys ja ammattitaito tuottivat tulosta, ja hän sai nykyisen työnsä teollisuusputkiyritys Prepipe Oy:lla, jossa on ollut vuodesta 2011 lähtien.

Teollisuusputkiyrityksessä, jossa Sari työskentelee, tehdään hitsaustöitä pääasiassa eri tehtailla, mutta myös verstaalla. Työpäivät noudattavat tyypillisesti klo 7-16 -aikataulua, mutta joustavuutta vaaditaan erityisesti tehtaiden seisakkien aikaan. Sarin vahvuus hitsaajana piilee tarkkuudessa, hyvässä silmän ja käden koordinaatiossa sekä kärsivällisyydessä. Nämä ovat yleensäkin hyviä ominaisuuksia hitsaajalle. Työparin kanssa toimiminen on olennainen osa hitsaajan arkea, ja näin ollen myös hyviä yhteistyötaitoja arvostetaan. Sarille hitsaajan työssä mielekästä on muun muassa oman käden jäljen näkeminen ja valmiiksi saamisen tunne. Hän pitää siitä, että saa tehdä työnsä laadukkaasti, ja hänen kädenjälkensä on tunnetusti siistiä.

Sari hitsaamassa nosturin varassa. Tehtailla työolosuhteet ovat vaihtelevia.


Metallialan työskentelyolosuhteet voivat olla haastavia. Ahtaat tilat, likaisuus, kova meteli, kuumuus ja kylmyys ovat osa työn luonnetta. Sarin mukaan nämä haasteet ovat luonnollinen osa ammattia eivätkä ole haitanneet hänen työskentelyään. Fyysinen kunto on tärkeää, vaikkakaan työ ei välttämättä ole fyysisesti rankkaa, mutta työasennot voivat olla välillä haastavia, joten ergonomian miettiminen ja kehon huolto ovat olennaisia.

Työuransa alussa Sari joutui toisinaan todistelemaan osaamistaan enemmän kuin mieskollegojen olisi todennäköisesti tarvinnut, joskin on aina saanut myös kannustavaa ja hyvää palautetta työkavereilta. Kun ennakkoluuloista päästään, naisia arvostetaan hitsaajina erityisen tarkkuuden ja sitkeyden vuoksi. Sarin mielestä naiset tuovat arvokasta monimuotoisuutta sekä erilaisia näkemyksiä alalle ja hän toivoisikin näkevänsä alalla nykyistä enemmän myös naisia.

Vaikka nuorten innostus metallialaa kohtaan ei ole huipussaan, Sari rohkaisee harkitsemaan alaa avoimin mielin. Alan hyvinä puolina on myös mahdollisuus päivätyöhön ja verrattain ihan kiva ansiotaso, varsinkin kun ammattitaitoa kertyy. Ja kuten jo alussa todettiin, hitsaajien kysyntä ei näytä laantuvan, ja metalliala näyttäisi tarjoavan verrattain vakaita työllistymismahdollisuuksia.

Tutustu alaan:
Kone- ja metallituoteteollisuus - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
Hitsaaja - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
Levyseppä-hitsaaja - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)

Metallialan työvoimakoulutuksia voit hakea täältä:
Haussa oleva työvoimakoulutus - Haku hakutekijöillä (te-palvelut.fi)

Heini
psykologi, valtakunnallinen uraohjaus

keskiviikko 17. tammikuuta 2024

Tulevaisuuden ammatit — Vain muutos on varmaa

Kuvakollaasi vanhoista ja tulevaisuuden ammateista

Ei tarvitse mennä historiassa kovinkaan paljon taaksepäin, kun huomaa kuinka nopeasti ammatit ja työtehtävät muuttuvat. Sata vuotta sitten ei tainnut olla koulutusneuvojia. Olikohan heitä viisikymmentä vuotta sittenkään? Tuskin. Kaksikymmentä vuotta sitten ehdottomasti oli, mutta he työskentelivät paikallisissa TE-toimistoissa. Eivät koulutusneuvojat palvelleet asiakkaita valtakunnallisesti eivätkä varsinkaan sosiaalisessa mediassa. Ammattini tarina ei ole poikkeuksellinen. Moni meistä tekee tänään töitä, joita ei ollut vielä olemassa muutama vuosikymmen taaksepäin. Samoin tulevaisuus on meillä kaikilla hämärän peitossa. Ehkä koulutusneuvojia on vielä silloin, kun jään eläkkeelle, ehkä ei.

Arvasinko minä kaksikymmentä vuotta sitten opiskelemaan hakiessani, mihin päädyn? En taatusti. On onnea omata tutkinto, jolla voi tehdä monenlaisia tehtäviä. On hienoa, kun kaikkea ei ole säädetty aikojen alussa, vaan meillä on mahdollisuus tehdä valintoja tai ajelehtia kohti jotain uutta ja mielenkiintoista.

Muuttuvassa maailmassa koulutuksen valitseminen on haastavaa. Valitsin 20 vuotta sitten itselleni koulutuksen, jonka olisin voinut valita jo sata vuotta sitten. Minä opiskelin historiaa. Oppiaine ei välttämättä valmista suoraan ammattiin, vaan antaa monipuolisia valmiuksia tiedon hakuun, käsittelyyn ja tuottamiseen. Urapolkuni on erilainen kuin se olisi ollut 1900-luvun alussa, vaikka koulutusnimike on lähes ikiaikainen. Miten käy minun koulutukseni tulevaisuudessa? Vieläkö sillä työllistyy ja vieläkö sitä tarjotaan? Miten käy sinun koulutuksesi?

Tulevaisuutta pohdiskeleva nainen

Muuttuva työelämä vaatii meiltä paljon. Nuorena koulutusta valitessa pitäisi tietää, mikä jaksaa innostaa vielä vuosien päästä. Pitäisi myös osata ennakoida, minkä alojen ammattilaisille on kysyntää. Ahdistavaa! Toisaalta nykyään koulutusmarkkinat on rakennettu joustaviksi. Mikään koulutusvaihtoehto ei katkaise reittiä eteenpäin. Aina voi kouluttautua lisää. Joskus oma koulutus taipuu moneen. Pienet lisät voivat riittää. Joskus taas lähdetään liikkeelle ihan kokonaan uudesta. Silloin, kun tarvitset kokonaan uutta, voit lähteä liikkeelle Opintopolusta. Opintopolusta löytyvät korkeakoulutuksen ja nuorten ammatillisen koulutuksen lisäksi ammatillisia aikuiskoulutuksia. Ammatillisia koulutuksia etsiessäsi voit hyödyntää blogi-tekstiäni jatkuvasta hausta.

Ammatinvalinnassa apuna kannattaa hyödyntää Avo-ammatinvalintaohjelmaa. Halutessasi voit varata ajan ammatinvalinnanohjaukseen tai soittaa uraohjauksen psykologille. Ammattitiedosta löydät tietoa ammateista ja niihin tarvittavista koulutuksista.

Silti Ammattitiedon ammatit ovat tämän päivän ammatteja ja maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Entä, jos tulevaisuudessa ei tarvita sellunvalmistajia, vaan jokapaikanhöyliä? Sinänsä jännä ajatus, sillä sadan vuoden takaisilla työmarkkinoilla kysyttiin myös jokapaikanhöyliä. Palataanko ajassa taaksepäin siinä mielessä, että enää ei tarvita sirpaleosaamista, vaan monitaitureita? Tätähän ne sata vuotta sitten talosta taloon kiertäneet sekatyömiehet olivat. Heillä oli valmius tehdä kaikkea, mitä taloissa sillä erää tarvittiin. Työsuhteet olivat usein lyhytaikaisia vain sen hetken tarpeeseen solmittuja. Kun homma saatiin valmiiksi, siirryttiin eteenpäin. Monella alalla tämä on tämän päivän todellisuutta. Erona menneeseen on, että tämän päivän monitaitureilta kysytään paljon koulutuksen kautta saatua osaamista.

Vinkkinä matkalla kohti tulevaisuuden ammattiasi voit vilkaista, mitä taitoja Sitra pitää tarpeellisina tulevaisuuden työelämää ajatellen. Mitä taitoja sinä tahtoisit kehittää matkalla kohti sopivaa ammattia ja löytäisinkö minä koulutusneuvojana sinulle sopivan koulutuksen tähän ammattiin?

Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta


keskiviikko 3. tammikuuta 2024

TE-toimiston järjestämät kotoutumiskoulutukset maahanmuuttaneille


Mitä kotoutumiskoulutukset ovat?

TE-toimistot järjestävät työnhakijoille ilmaisia suomen tai ruotsin kielen kursseja eli kotoutumiskoulutuksia. Niistä säädetään laissa kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumislain soveltamisessa TE-toimistoja ja kuntia ohjaavat Työ- ja elinkeinoministeriön soveltamisohje vuodelta 2015 sekä ohje kotoutumisen edistämisestä 1.1.2023 alkaen. TE-toimistojen järjestämät kotoutumiskoulutukset ovat työvoimakoulutusta. Kotoutumiskoulutukset sisältävät kielen opiskelun lisäksi tietoa yhteiskunnasta ja työelämästä sekä työssäoppimista. Koulutuksiin voi sisältyä myös osaamisen tunnistamista, tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. Koulutukset ovat pääsääntöisesti kokopäiväisiä ja opetus on jaettu opiskelumoduuleihin, jolloin työssäoppiminen on usein 4. moduulissa eli opiskelun loppupäässä. Opiskelun tavoitteena on toimiva peruskielitaito eli yleisten kielitutkintojen taso B1.1.

Kenelle koulutukset on suunnattu?

Kotoutumiskoulutukset on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille maahanmuuttaneille työnhakijoille, joilla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma voidaan laatia, jos ensimmäisen oleskeluluvan alkamispäivästä tai EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnistä on kulunut enintään kolme vuotta. Kotoutumissuunnitelma tehdään aluksi vuodeksi, minkä jälkeen sitä voidaan TE-toimiston tai kuntakokeilun harkinnalla pidentää nykylain mukaan kolmeen vuoteen. Vuoden 2025 alusta voimaan tulevan lakiuudistuksen myötä enimmäisaika lyhenee kahteen vuoteen. Koulutukseen saattaa kuitenkin päästä, vaikka kotoutumissuunnitelman enimmäisaika olisi päättynyt. Asiakkaan kannattaa tiedustella asiaa omalta TE-toimiston tai kuntakokeilun virkailijaltaan.

Kuinka koulutuksiin pääsee?

Vastaus on yksinkertainen: ensiksi pitää ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistossa. Tämä saattaa joskus aiheuttaa hämmennystä, jos työllistyminen ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa ei vaikuta realistiselta. Onhan totta, että maahanmuuttanut tarvitsee usein kielen oppimista työllistyäkseen. Työvoimakoulutukset on kuitenkin tarkoitettu työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille, jotka suuntaavat työmarkkinoille. Työnhaku pitää siis avata, jotta pääsisi kotoutumiskoulutukseen TE-toimiston tai kuntakokeilun kautta. Mahdollista työttömyysetuutta saadakseen tulee asiakkaalla myös olla valmius kokopäivätyöhön, oli työllistyminen realistista tai ei.

Työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen asiakkaaseen otetaan yhteyttä TE-toimistosta tai kuntakokeilusta. Ensimmäisessä tapaamisessa on syytä ottaa puheeksi kielikurssi, vaikka todennäköisesti asia käydäänkin läpi automaattisesti. TE-toimisto tai kunta kutsuu asiakkaan yleensä ensin kielitestiin, jossa selvitetään kielitaidon lähtötaso, sekä loogisten tehtävien avulla asiakkaalle sopiva etenemisnopeus. Tarjolla on karkeasti ottaen nopeasti eteneviä, perus- sekä hitaasti eteneviä kursseja. Koulutukset saattavat lisäksi olla räätälöityjä ammatilliseen jatko-opiskeluun tai työelämään pyrkiville. Testauksessa selvitetään mikä kurssimuoto hyödyttäisi asiakasta parhaiten.

Testin jälkeen asiakas lisätään kurssijonoon odottamaan kutsua koulutukseen. Jonottaminen voi kestää jopa joitakin kuukausia. Toisinaan vapaa paikka voi ilmaantua nopeastikin.

Kotoutumiskoulutus omaehtoisena opiskeluna

TE-toimiston järjestämän koulutuksen lisäksi vaihtoehtona on, että asiakas etsii sopivan koulutuksen itse hakemalla koulutuspaikkaa suoraan oppilaitoksesta. Asiakkaan tulee pyytää koulutuksen sisällyttämistä kotoutumissuunnitelmaan omaehtoisena opiskeluna. Asiasta tulee sopia TE-toimiston tai kuntakokeilun vastuuvirkailijan kanssa ajoissa ennen koulutuksen alkamista. Omaehtoisen kurssin suositeltu laajuus on vähintään 20 tuntia viikossa, sisältäen itsenäisen työskentelyn. Asiakkaan tulee itse maksaa mahdollinen koulutusmaksu. Kotoutumislain mukaisesta omaehtoisesta opiskelusta on kerrottu tarkemmin tässä blogikirjoituksessa.

Anjelika, Katja ja Saara
Palveluasiantuntijat TE-puhelinpalveluissa

Lähteet

Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Opetushallitus: Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2022. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kotoutumiskoulutuksen-opetussuunnitelman-perusteet-2022

Työmarkkinatori: Kotoutumiskoulutus https://tyomarkkinatori.fi/palvelut/506aa5c2-7f1d-49fe-854d-0de33e03f6f1/kotoutumiskoulutus

Työ- ja elinkeinoministeriö: Ohje kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) soveltamisesta työ- ja elinkeinotoimistoissa. https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42077

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje kotoutumisen edistämisestä 1.1.2023 alkaen. Ohje kotoutumisen edistämisestä 1.1.2023 alkaen.pdf. https://tem.fi/lainsaadanto-ja-ohjeistus

keskiviikko 13. joulukuuta 2023

Työvoimabarometrista löytyy ajantasaista tietoa työvoimatarpeista

Uudesta työvoimabarometrista löytyy tietoa työmarkkinoiden osaamistarpeista ja ammattien työllistymisnäkymistä eri alueilla. Tiedonkeruutapa on tarkemmin määritelty kuin aiemmin käytössä olleessa ammattibarometrissa, lisäksi sivusto on nykyaikaisempi ja helpompi käyttää.

Palvelun etusivulta löytyy arvio koko Suomen kohtaantotilanteesta, eli onko työvoimapulaa vai ylitarjontaa, lisäksi infolaatikossa on eritelty mistä ammateista on pulaa ja mitä osaamista erityisesti tarvitaan. Kun menee hiiren osoittimella kartan maakuntien päälle, saa tarkempaa määrällistä tietoa. Etusivun tieto on todennäköisesti maltillisemmin muuttuvaa kuin muu työvoimabarometrin sisältö.

Kuvakaappaus työvoimabarometrin etusivusta, jonka otsikko on "Kokomaan tilanne". Tekstissä kuvattu sivun sisältö.

Sivun ylälaidan navigointipalkin avulla löytää kätevästi muut sivuston toiminnot. Alueet ja toimialat -välilehdellä on sivun alalaidassa kartta, josta voi katsoa tietoa ja siirtyminen osoittimella karttanäkymän päälle antaa lukumääräistä tietoa. Jos sivun ylälaidan hakuikkunoihin tekee valintoja, karttanäkymä ja infotaulu näyttävät valintojen mukaiset muutokset, esimerkiksi Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan alla näkyvän kuvan mukaan muistisairausosaamista, monikulttuurisuusosaamista ja toimintakyvyn arviointia.

Kuvakaappaus Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalasta. Tekstissä kuvattu sivun sisältö.

Huomaan itse kaipaavani työssä eniten tietoa Ammatit- välilehdeltä, jossa hiirellä voi klikata hakuikkunaa ja saada avuksi ammattiehdotuksia. Myös kirjoittaminen tarjoaa alavalikkoon vaihtoehtoja, joista hakuja voi tehdä. Ammatit ovat tällä sivulla jo tarkalla tasolla, ja esimerkiksi asiantuntija- ja erikoisasiantuntijatasoa on eritelty perustason ammateista. Hakutuloksena tulee karttanäkymä lisätietoineen.

Kuvassa "ammatit" -välilehti, jossa voi kirjoittaa hakusanakenttään hakemansa ammatin.

Mielestäni sivusto on helppokäyttöisempi ja monipuolisempi kuin aiempi Ammattibarometri, joskin monet hakumahdollisuudet ja hakutulosten tulkinta vaativat totuttelua. Jos joku tietty ala tai ammatti kiinnostaa enemmän, tarkempaa arviota niiden tilanteista voi löytää aiemmassa kirjoituksessani esitellyistä Työvoimatiekarttojen loppuraportista ja Työ ja elinkeinoministeriön toimialapalvelun seurantaraporteista. Myös ELY-keskuksen ennakointisivu tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia paikallistiedon etsintään.

Heli
psykologi
valtakunnallinen Uraohjaus





keskiviikko 29. marraskuuta 2023

Aikuiskoulutustuki loppuu – Mitäs nyt?


Aikuiskoulutustuki, monen työelämässä olevan ihmisen tärkein taloudellinen tuki opiskeluun ja ammatinvaihtoon, on suunniteltu lopetettavaksi elokuussa 2024. Tämä päätös on herättänyt kysymyksiä ja huolta siitä, miten tulevaisuudessa rahoitetaan aikuisten opiskelua ja uudelleenkoulutusta. Mitä sen loppumisen jälkeen voisi tehdä kun kaipaa jotain uutta?

Opintotuki ja säästöt

Lakisääteistä opintovapaata pystyy kuitenkin edelleen saamaan, mutta koska se ei itsessään sisällä mitään taloudellista tukea, pitäisi opiskelu rahoittaa muilla keinoilla. Näitä voivat olla esimerkiksi omat säästöt tai Kelan opintotuki. Kuitenkin realiteetti on, että useimmille nämä eivät ole ainakaan pitkäaikaiseen opiskeluun varteen otettavia vaihtoehtoja, mutta voivat mahdollistaa esimerkiksi lyhyemmän opiskelutauon työstä.

Työn ohella opiskelu

Aikuiskoulutuksen loppumisen myötä työn ohella opiskelu kasvattanee entisestään suosiota. Se voi onnistua esimerkiksi monimuoto-opiskeluna, joka on luotu työn ohessa tapahtuvaksi. Tai osa-aikaisena opiskeluna. Osa-aikainen opiskelu tarkoittaa sitä, että opintopisteitä kertyy verkkaisemmin ja opinnot ottavat hieman enemmän aikaa. Joustavampien opiskeluaikataulujen harkitseminen voi kuitenkin olla järkevää. Onko aina välttämättä niin kiire - pitää muistaa huomioida oma jaksaminen sekä muu elämä työtä ja opiskelua yhteensovittaessa.

Oppisopimus

Oppisopimusta ei kannata unohtaa. Se on edelleen hyvin käyttökelpoinen vaihtoehto, jos tavoiteltava tutkinto tai tutkinnon osa on toisen asteen ammatillista koulutusta. Oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden tehdä työtä - joko nykyisellä tai uudella työnantajalla - samalla kun hankkii uutta koulutusta ja pätevyyttä. Korkeakouluopintoja ei ole mahdollista oppisopimuksena käydä.

Työnantajan tuki

Jotkut työnantajat tukevat työntekijöidensä opiskelua erilaisin keinoin. Työnantajan tuki on monimuotoinen ja voi vaihdella eri työnantajien välillä. Jos miettii, onko tällaisia mahdollisuuksia omalla työpaikalla, kannattaa keskustella asiasta työnantajan kanssa. Työnantajan tarjoama tuki voi olla muun muassa koulutus- ja kurssimaksuihin osallistuminen, vapaan saaminen opiskelun ajaksi, mahdollisuus osallistua koulutukseen työajan puitteissa tai työpaikan sisäiset koulutukset. Joskus koulutustukeen voi liittyä myös velvollisuuksia työnantajaa kohtaan, kuten aika työnantajan palveluksessa koulutuksen jälkeen.

Panostaminen (nykyiseen tai uuteen) työhön

Aina opiskelu ei kuitenkaan yrityksistä huolimatta onnistu taloudellisesti ja ajankäytöllisesti. Jos nykyiseen työhön on kuitenkin pääasiassa tyytyväinen, se voi tarjota sisällään mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittyä edelleen. Uudet vastuut tai kokonaan uusi rooli organisaation sisällä voi tuoda lisäarvoa ja avata uusia mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Toisaalta joskus voi tuntua siltä, että nykyinen työpaikka ei enää vastaa sitä mitä toivoo. Tällöin uusi työ voisi tuoda kaivattua kehittymistä, jos se vaan on realistinen vaihtoehto. Uutta voi oppia ja vaihtelua saada, vaikka toimisikin jo olemassa olevan osaamisen varassa.

Elämässä on muutakin

Kannattaa muistaa, että vaikka opiskelu ja työ ovat tärkeitä osia elämässä, ne eivät ole ainoat lähteet henkilökohtaiselle kehitykselle ja mielekkyydelle. Harrastukset tarjoavat mahdollisuuden oppia uusia taitoja, luoda sosiaalisia suhteita ja löytää innostavia tapoja käyttää aikaa. Harrastukset voivat olla mitä tahansa, kuten liikunta, taide, musiikki, kädentaidot tai vapaaehtoistyö. Harrastusten kautta voi rikastuttaa elämää, saada tasapainoa suorittamiselle ja ne voivat tarjota mahdollisuuden verkostoitua ihmisten kanssa.

Heini
psykologi, valtakunnallinen uraohjaus

keskiviikko 15. marraskuuta 2023

Itsemyötätunto

Kuvituskuva.

Kristin Neff (2003a) on itsemyötätunnon tutkimuksen edelläkävijä ja määritellyt itsemyötätunnon kyvyksi olla avoin ja liikuttua omasta kärsimyksestä ja osoittaa itseä kohtaan ystävällisyyttä vaikeina aikoina. Myötätunnon osoittaminen itselle merkitsee itsestä välittämistä ja ymmärtävää, tuomitsematonta asennetta omaa riittämättömyyttään ja epäonnistumisia kohtaan. Sen sijaan, että vähättelisi epämukavia tunteita tai moittisi itseään itsekritiikillä, pyrkii tietoisesti kohtaamaan itselle hankalan kokemuksen samaistumatta siihen liiaksi. Lisäksi sen tunnistaminen, että oma kokemus on osa yhteistä inhimillistä ihmisenä olemisen kokemusta. Blogissani pohdin, voisiko itsemyötätunnosta olla tukea, kun kohtaamme työnhakuun tai ammatilliseen kehittymiseen liittyviä henkisesti kuormittavia hetkiä. 

Professori Neff (2023) on kuvannut, että useimmille meistä on helpompi olla ystävällinen ja tukeva tärkeille läheisillemme, kun he tuntevat olonsa huonoksi tai kokevat elämän haasteita. Kuitenkin olemme paljon ankarampia itsellemme ja saatamme tulkita itseämme negatiivisesti ja sanoa epäystävällisiä, lannistavia asioita ahdistuksen hetkinä. ”Ei tästä mitään tule”, ”Kaikki on omaa vikaa” tai ”En osaa kuitenkaan”. Tai voimme kamppailla, kieltää ja työnnämme epämukavan asian pois. Välttääksemme ikävät tunnekokemukset tosiasian kohtaamisesta, toimimme tavoilla, joilla emme näytä haavoittuvuuttamme. Näinä hetkinä tarvitsisimme eniten myötätuntoa tueksemme ja nähdä oma haavoittuvuutemme myönteisemmässä valossa. Itsemyötätunto ei tarkoita itsesääliä tai itsekeskeisyyttä, että asettaisimme henkilökohtaiset tarpeemme muiden tarpeiden etusijalle. Sen sijaan itsemyötätunto edellyttää yhteyden ja tunteiden tunnustamista, että epäonnistumiset ja puutteet ovat osa ihmisen tilaa ja että kaikki ihmiset – itse mukaan lukien – ovat myötätunnon arvoisia. 

Voisiko itsemyötätunnosta olla apua työelämän muutoksissa? 

Tutkimukset osoittavat, että itsemyötätunto on yksi tehokkaimmista käytettävissämme olevista selviytymisen ja kestävyyden lähteistä. Myötätuntoharjoituksien on todettu edistävän merkittävästi henkistä ja fyysistä hyvinvointia lisäämällä itseymmärrystä myötätuntoisen tunteiden säätelyn avulla. Harjoitukset vähentävät mm. stressiä, ahdistusta, ja masennusta. Lisäksi se motivoi meitä tekemään muutoksia ja saavuttamaan tavoitteemme itseä lempeästi kuunnellen ja välittämisen tekojen kautta. Itsemyötätunto sisältää kolme avaintekijää: itseystävällisyyden vastakohtana itsekritiikille (eli lohduttavien sanojen tarjoaminen moittimisen sijaan); tietoisuus toisin kuin yli-samaistuminen (eli epämiellyttävien ajatuksien ja tunteiden tarkkaileminen tuomitsematta ja avoimesti sen sijaan, että samastuisi niihin); ja yhteisen inhimillisyyden tunne eristyneisyyden vastakohtana (eli sen tunnustaminen, että kaikki ihmiset ovat epätäydellisiä, sen sijaan, että tuntisi olonsa yksinäisiksi epäonnistumisissa ja kärsimyksessä). 

Harjoitukset

Onneksi itsemyötätunto on taito, jota voi oppia ja kehittää harjoittelemalla. Neff (2003a) korostaa, että itsemyötätunto on olennaisinta tilanteissa, jotka herättävät häpeän tunnetta ja itsekritiikkiä. On monia tapoja olla myötätuntoinen itseäsi kohtaan hädän hetkellä. Voit lohduttaa itseäsi, rauhoittaa itseäsi ja tarjota itsellesi vahvistusta, ja voit huolehtia hyvinvoinnistasi ja motivoida itseäsi. Esimerkiksi käden laittaminen sydämelle, itselleen ystävällisesti puhuminen, lyhyt itsemyötätunto-meditaatio tai myötätuntoinen kirjoitusharjoitus. Harjoitukset tukevat lempeän ystävällisen yhteyden saamista itseen, selkeää tietoisuutta omista kokemuksista nykyhetkessä ja tunteiden rehellistä kohtaamista ja ilmaisemista, olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia. Sen sijaan, että jätettäisiin huomioimatta sivuuttamalla omat ongelmat tai liioittelisi omien epäonnistumisten ja olosuhteidensa vaikeuksien suuruutta. 

Kuvituskuva.

1. Tule tietoiseksi omasta kärsimyksestä

Itseystävällisyyteen kuuluu itsensä aktiivinen rauhoittaminen ja lohduttaminen ahdistuksen hetkinä. Myötätuntoisemman yhteyden herättämistä itseä kohtaan voi lähestyä tunnistamalla; mitä mieleni viestittää ja mitä minussa tapahtuu juuri nyt. Esimerkiksi sanoittamalla hyväntahtoisesti: "Tämä on todella vaikeaa juuri nyt” tai ”Huomaan, että minua ahdistaa.” Kun koemme henkilökohtaisia epäonnistumisia tai havaitsemme omia puutteita (esim. työnhaun aikana emme saa työpaikkaa, tai palautetta ja edistyminen on hidasta), ihmisinä meillä on taipumus keskittyä liioitellusti tämän negatiivisen kokemuksen vaikutuksiin omaan arvoomme ja miten näemme itsemme ihmisenä. Itsensä syyllistäminen voi kaventaa ymmärrystämme työmarkkinoiden todellisuudesta. Sisäinen kamppailu voi johtaa epävarmuuden ja eristyneisyyden tunteeseen, liian ankariin arviointeihin ja itsekritiikkiin. Sen tarkasteleminen, mitä olet kohdannut auttaa jäsentämään, mikä tekee oman kokemuksesi ymmärrettäväksi. Tukevan asenteen löytäminen itsestä ei ole helppoa. Päätä silti olla lempeä itseäsi kohtaan, ja kysy itseltäsi; miten voin parhaiten pitää huolta itsestäni juuri nyt ja mikä auttaa minua? Mitä tarvitsen nyt tunteakseni oloni paremmaksi ja turvalliseksi?

Tutkimus osoitti, että itsemyötätunto-kirjoitusharjoitus lisäsi työnhakijoiden itsemyötätuntoa, mikä puolestaan liittyi heidän tunnereaktioihinsa työnhakuun ja vähensi itsekritiikkiä (Kreemers ym., 2020). Myötätuntokirje itselle harjoitukseen voit varata 5–10 min. ja aloita tuomalla ensin mieleesi mielikuva hyvästä ystävästäsi tai viisas rakastava läheinen, joka tuntee ja hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet, vahvuuksien ja heikkouksien kanssa. Sen jälkeen kirjoitat kirjeen, jossa suhtaudut ymmärtäväisesti johonkin itseäsi harmittavaan työnhakutapahtumaan kuluneelta ajanjaksolta. Pysähdy ensin hetkeksi pohtimaan negatiivista työnhakukokemustasi yksityiskohtaisesti: kuinka monta viikkoa sitten se tapahtui, mitä tapahtui, ketkä olivat paikalla, ja mikä johti tapahtumaan. Kuvailet asioita, jotka vaivaat mieltäsi, joista tunnet riittämättömyyttä ja millaisia tunteita heräsi. Seuraavaksi kirjoita itselle myötätunnon sävyllä, jotain, mikä auttaa, rohkaisee ja antaa hyvää mieltä sinulle. Arvosta itseäsi siksi, että olet ja yrität. Ehkä jotain mitä sanoisit ystävällesi, joka olisi samassa tilanteessa. 

2. Osoita myötätuntoa itsellesi

Työnhakuun ja opiskeluaikaan voi liittyy erilaisia esteitä ja vaikeuksia, jotka voivat herättää negatiivisia tunteita (pettymys, stressi) ja mietimme, olemmeko tarpeeksi hyviä. Arjen vaikeuksien äärellä on inhimillistä kokea ahdistavia tuntemuksia ja on hyvä muistuttaa itseä, että ”Minussa ei ole mitään vikaa ja moni muukin kokee samanlaisia tunnetiloja tällaisen haasteen edessä”. Yksinkertaisin harjoitus on myötätuntoharjoitus, joka keskittyy, pehmenen-rauhoitun-sallin kokemukseen, ja auttaa tulemaan ystävällisemmäksi ja tietoiseksi kokemuksestasi. Tärkeää on muistuttaa, ettet ole yksin kokemuksesi kanssa. Löydät harjoituksia alla olevista lähteistä. Itsemyötätunto rohkaisee myös hakemaan tukea vastoinkäymisiä kohdatessa. Toisilta saatu ymmärrys auttaa käsittelemään tehokkaasti stressiä, joka syntyy negatiivisten työnhakukokemusten seurauksena. Keskustelu huolista auttaa ottamaan etäisyyttä, ja objektiivisempi tilanteen uudelleen tarkastelu voi helpottaa oman myötätuntoisen näkökulman ottamista työnhaun vaikeuksiin.  Avaa ajatuksia, miten muut samankaltaiseen tilanteeseen joutuneet selviävät tapahtumasta tai reagoivat siihen. Se sisältää kyvyn lähestyä elämäänsä "inhimillisenä kokemuksena", lempeän ja ei-arvostelevan asenteen osoittamisena itseään ja puutteita ja virheitä kohtaan. 

3. Päätä miten jatkat myötätuntoisesti

Oppiminen myötätuntoisemmaksi on prosessi, jossa pyrkimyksenä on hyväksyen muuttaa kokemustamme ja itseämme kohti sitä, mitä olemme jo. Itsemyötätunto auttaa päästämään irti tarpeettomasta kamppailusta ja toimimaan enemmän itseä kannustavalla ja tukevalla tavalla itselle tärkeiden tavoitteiden edessä. Pysähdy harkitsemaan hyödyllisempiä tapoja ja keinoja, miten haluat todella toimia tässä tilanteessa? Voit miettiä, mitä vahvuuttasi tai taitoasi voisit käyttää, joka tukee haluasi lähestyä vaikealta tuntuvaa työelämän tilannetta jatkossa eri tavalla. Kuinka voit motivoida itseäsi ystävällisyydellä, tuella ja ymmärryksellä kritiikin sijaan. Saatat löytää aktiviteetin, josta pidät, ja haluat oppia uutta tai jotain, joka rauhoittaa sinua, kuten ulkoileminen tai rupattelu hetki ystävän kanssa. Tilanteen rauhoittaminen hetkeksi on useimmiten paikallaan, jotta saa kerättyä henkisiä voimia ja sisäistä innostusta edetä asiassa uudelleen eteenpäin. Mieti yksi tai kaksi asiaa, mikä olisi kaikista auttavaisinta nyt? Mitä sellaista voisit tehdä jo tänään, ja mikä tuo hyvää mieltä ja tasapainottaa sinua.

Johanna
Psykologi,
Valtakunnallinen uraohjaus

Lähteet

Kreemers, L.M., van Hooft, E.A., van Vianen A.E., & Sisouw de Zilwa, S C. (2020). Testing a self-compassion intervention among job seekers: Self-compassion beneficially impacts affect through reduced self-criticism. Frontiers in Psychology, 11, Jul 2.

Neff K.D. (2023). Self-Compassion: Theory, Method, Research, and Intervention. Annual Review of Psychology, 74:193–218

Neff K.D. (2003a). Development and validation of a scale to measure self-compassion. Self Identity, 2: 223–250

Ronnie Grandell Itsemyötätuntoharjoitus YouTube linkki löytyy tästä.

Sydänliiton Itsemyötätuntoharjoitus löytyy YouTubesta verkkomateriaaliin linkki tästä.