Neljä vinkkiä järjestötyöstä haaveilevalle

Järjestötyössä arvostetaan monipuolisia taitoja.

Järjestötyöstä muodostuu noin viisi prosenttia kansantalouden työvoimasta. Valtaosa suomalaisista on vähintään yhden yhdistyksen jäsen ja peräti 40 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä. (lähde: Järjestötyö – humak.fi). Järjestötyön suuri etu on työn vapaus ja mahdollisuus itse kehittää omaa tekemistään ja osaamistaan. Työn voi kehittää niin haasteelliseksi kuin rahkeet riittävät. Nämä lienevät syitä miksi järjestötyö kiinnostaa yhä useampaa.

1. Tee motivaatio itsellesi selväksi

Onko motivaatiosi järjestötyöhön osuva? Järjestötyö on omaleimaista työtä. Työtä tehdään jäsenten kanssa, työpareina voi olla vapaaehtoisia ja työajat ovat epäsäännölliset. Lisäksi työtehtävät ovat yleensä monipuoliset. Useimmat kokevat nämä asiat rikkautena, mutta järjestötyö asettaa ammattitaidolle ja jossain määrin myös muulle elämälle vaatimuksia. Osaamisen tulee olla laaja-alaista ja asenteen joustava. Järjestötyössä ei koskaan tarkkaan tiedä, mitä päivä tuo tulleessaan. Jos tällaiseen joustavuuteen ei ole valmis eikä siedä siitä aiheutuvaa stressiä, järjestö ei kenties ole itselle sopivin työpaikka.

Järjestötyössä viihdytään usein hyvin ja pitkään, vaikka palkka ei kilpailukykyisin olisikaan ja koettu ulkopuolinen arvostus työtä kohtaan ei ansaitulle tasolle yltäisikään. Järjestötyön suosiosta kertoo muun muassa se, että avautuviin paikkoihin on hyvin hakijoita. Yritysmaailmassa vallitsevat tulostavoitteet eivät sellaisenaan ylety järjestökentälle, joka on monelle helpotus.

Koska tehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevia, voivat ne vaatia matkustamista, joka on hyvä huomioida alalle suuntautumista suunnitellessa. Järjestötyön johtaminen voi myös olla haastavaa, sillä työntekijöiden osaaminen paranee ja vaatimustaso kasvaa. Järjestötöissä tehdyn palkkatyön on todettu viimeaikaisen tutkimuksen mukaan olevan jossain määrin julkista ja yksityistä työelämän sektoria kuormittavampaa (lähde: Osaajat järjestötyössä). Oma motivaatio järjestön toimialaa kohtaan onkin tärkeässä roolissa, koska työn vastaavuus omiin arvoihin voi auttaa jaksamaan. 

2. Ota selvää järjestökentästä

Millaisia järjestöjä sitten on olemassa? Suomessa toimii paljon erilaisia järjestöjä, jotka vaihtelevat suurista valtakunnallisista järjestöistä pieniin paikallisiin järjestöihin. Kaikkiaan rekisterissä on yli 100 000 yhdistystä. Järjestöt työllistävät sekä palkattua henkilökuntaa että vapaaehtoisia. Suurin osa pienistä järjestöistä toimii vain vapaaehtoistoiminnan kautta, kun taas osa työllistää yhdestä muutamaan ihmiseen ja osa tätä enemmän. Tyypillistä järjestötyölle on, että työtä tehdään melko niukoin palkatuin henkilöstöresurssein, ja osa työstä kuuluu vapaaehtoisille. Resurssien ollessa niukat varsinaisilta työntekijöiltä odotetaan usein joustamista muun muassa tehtävien ja ajan käytön suhteen.

Järjestöt ovat organisaatioita, jotka ovat keskittyneet tiettyjen ryhmien edun tai asian ajamiseen. Toiminta kohdistuu usein järjestön omien jäsenten asian ajamiseen, mutta tavoitteena voi olla myös laajempi yhteiskunnallinen hyöty. Järjestöt voivat ajaa esimerkiksi työnantajien tai työntekijöiden etua tai ammatillisia, tieteellisiä, kulttuurisia tai ympäristöasioita. Järjestöt työllistävät oman alansa asiantuntijoita esimerkiksi neuvonta- ja koulutustehtävissä sekä viestinnän, lain ja hallinnon työntekijöitä.

Järjestöissä on keskivertoa enemmän määräaikaisia työsuhteita rahoituksen määräaikaisuuden vuoksi. Myös osa-aikaiset työsuhteet ovat yleisiä. Työllistämisedellytyksiin vaikuttavat esimerkiksi työllistämiseen käytettävissä olevat määrärahat sekä järjestön saamien tukien ja avustusten määrä.

3. Ota selvää mihin osaamisesi riittää

Mitä tarjottavaa sinulla voisi olla? Järjestöissä työskennellään monilla tehtäväalueilla useilla koulutustaustoilla, joista tässä muutamia hyviä esimerkkejä. Yli puolella järjestösektorilla työskentelevistä on jokin korkeakoulututkinto, joten siihen panostaminen lienee viisasta. Suurin osa tehtävistä on asiantuntijatehtäviä.

Esimerkkeinä järjestötyössä hyödynnettävistä koulutuksista ammattikorkeakouluissa on muun muassa liiketalous, sosiaali- ja terveysala, yhteisöpedagogiikka, viestintä tai kulttuuriala. Yliopistoissa voi esimerkiksi opiskella kauppatieteitä, hallintotieteitä, sosiaalityötä tai viestintää. Johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävissä voidaan toimia myös muilla korkeakoulututkinnoilla. Ylipäätään hyvin monenlaisilla tutkinnoilla voi päätyä järjestöön töihin. Yhtenä yhdistävänä tekijänä järjestötyössä on sosiaaliset taidot, joita tarvitaan sekä verkostoissa että jäsenistön kanssa toimiessa.

Selvityksessä on järjestöalan osaajia jaettu neljään osaajaprofiiliin: ”Talousosaajilla” (25 %) korostuvat taloushallinnon osaamisalueet sekä heillä on myös melko vahvaa strategista osaamista. Rahoitusten hakeminen onkin yksi järjestöjen keskeisistä tehtävistä. ”Toiminnan kehittäjät” (22 %) ovat laaja-alaisia monitaitureita, joiden työssä korostuvat vahva ammatillinen luottamus ja työn ilo. ”Vapaaehtoistyön osaajilla” (26 %) on tämän lisäksi hyvät sosiaalisen median käyttötaidot. ”Perusosaajilla” (27 %) mikään taitoalue ei korostunut erityisesti.

4. Mieti miten mahdollisuuksia voi lisätä 

Mitä voisit tehdä, että pääsisit järjestöön töihin? Ahkeran työnhaun ja verkostoitumisen lisäksi kouluttautuminen on yksi keino. Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään korkeakoulua, joka olisi erityisesti profiloitunut järjestötyön tutkimiseen ja kehittämiseen, vaan opetus ja kehittäminen ovat hajautuneet eri ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Kuitenkin Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) kertoo tavoitteekseen perustaa järjestötyön osaamiskeskittymän oppilaitokseensa. Siellä on pitkäaikaista osaamista yhteisöpedagogien kouluttajana ja järjestöalan täydennyskoulutusten järjestäjänä. Vapaaehtoistoiminta on yksi tapa päästä tutustumaan itseään mahdollisesti työnantajanakin kiinnostavaan järjestöön.

(teksti jatkuu kuvan jälkeen)

Omien arvojen pohdinta on olennaisessa roolissa järjestökentälle suunnatessa.

              
Loppujen lopuksi järjestössä ei olla töissä järjestön takia, vaan sen takia mitä asiaa järjestö ajaa. Siinä vaaditaan tiettyä intohimoista suhtautumista, mitä mistään koulusta ei voi hankkia. Onkin hyvä miettiä, että mihin asioihin haluaa intohimoisesti vaikuttaa? Tai voi kysyä itseltä ”Mikä muutos haluan maailmassa olla?” Onko sinun sydäntäsi lähellä työsuhdeasiat; mielenterveys; lasten ja perheiden hyvinvointi vai kenties ympäristön suojelu tai kehitysmaiden asiat? Tai jokin muu. Se mihin haluaa vaikuttaa, on tärkeä miettiä itsensä kanssa. Tällöin on selkeämpää suunnata työnhakua ja kehittää osaamista. Näin myös hakemuksista tulee parempia, kun perusteltu motivaatio pääsee välittymään.

Heini
psykologi, valtakunnallinen uraohjaus


Lähteet:
Järjestötyö - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
Järjestötyö on vaativaa ammattityötä - Kansalaisyhteiskunta
osaajat-jarjestotyossa.pdf (ok-sivis.fi)
Järjestötyö ja kansalaistoiminta - Humak – humanistinen ammattikorkeakoulu

Herätä halu tavata – miten teet houkuttelevan vapaamuotoisen työhakemuksen?

Aloitin työurani soveltuvuustutkimusten parissa, Personnel-Yhtiöissä vuonna 1995. Rekrytointiasiat ovat pysyneet matkassa siitä lähtien tavalla taikka toisella. Olen muun muassa tehnyt soveltuvuusarviointeja, rakentanut menetelmiä ja opettanut psykologisten testien käyttöä, mutta olen ollut toisellakin puolella pöytää – työnhakijana. Olen lukenut hakemuksia ja laatinut niitä. Olen halunnut tavata ja olen yrittänyt herättää halun tavata. Yhdistävänä nimittäjänä näissä on vapaamuotoinen työhakemus.

Kirjoittaja: Manne Pyykkö, psykologi Uudenmaan TE-toimisto

Voisi helposti ajatella, että vapaamuotoisen työhakemuksen merkitys olisi rapistunut. Miksi lukisin vain hakemusta, kun voin katsoa koko elämäsi netistä, saattaa moni ajatella? Lisäksi henkilökohtaisen digijalanjäljen vaalimista painotetaan työnhakuoppaissa, Linkedin-profiilia varten on kenttä sähköisissä hakulomakkeissa ja yleisesti pyydetään videovastauksia.

Silti mikään ei korvaa hyvin laadittua vapaamuotoista työhakemusta.

Vain siitä muodostuu kokonaisvaltainen ajatus sinusta haettavan työpaikan motivoituneena ja osaavana tekijänä. Potentiaali. Kohdennettuna.

Hakemus herättää parhaimmillaan lukijassa menettämisen pelon, fomon (fear of missing out). Tämä tyyppi on napattava meille ennen kuin toiset ehtivät.

Vapaamuotoisen hakemuksen tehtävä

Ensimmäinen ajatus vapaamuotoisen työpaikkahakemuksen kohdalla on sen asema kokonaisuudessa. Tavoitteesi on saada syntymään assosiaatio työnantajan mielessä: ”Ai niin, tämähän on se tyyppi, jonka kanssa juttelin eilen. Hän vaikutti todella mukavalta ja motivoituneelta.”

Ota siis aina ensin yhteyttä puhelimitse, tee kotiläksysi ja kysele sellaisia asioita, jotka osoittavat vihkiytyneisyytesi. Kysymällä relevantteja myyt asiantuntijuutesi.

Muista kerrata vielä nimesi puhelun päätteeksi muistijäljen varmistamiseksi tai vahvistamiseksi. Myöhemmin toinen muistisilta työantajalle muodostuu hakemuksen ja haastatteluvaikutelman välille.

Harkinnan arvoinen tekijä on myös avoimen hakemuksen suhde tapauskohtaisiin kysymyksiin ja ansioluetteloosi (CV). Tapauskohtaisiin kysymyksiin kannattaa siis panostaa.

Katso ensin, mikä on korkein merkkimäärä eri kysymyksiin. Joskus avoimen hakemuksen voi pilkkoa – muokattuna – eri kysymyksiin ja lisätä olemassa olevaan tapauskohtaista ainesta.

Joskus on mahdollista lisätä avoin hakemus tapauskohtaisten kysymysten lisäksi, jolloin on tärkeää, että vastaa esitettyihin kysymyksiin ”puhtaalta pöydältä”, ilman toistoa.

Älä ota ”ceeveetä” lähtökohdaksi. Anna sen olla oma juttunsa. Sen sijaan kerro tarina itsestäsi. Sellainen, jota on helppo muokata tapauskohtaiseksi.

Kuljeta ajatusta ja tee ehjä kokonaisuus, jonka tajuaa – kerralla.

Hakemuksen rakenne

Tee kaikkesi, että saat avoimen hakemuksen mahtumaan yhdelle sivulle. Ansioluettelo voi olla pitkä, mutta avoimen hakemuksen kohdalla yli sivun hakemus luo helposti lukijalle psykologisen kynnyksen. Hassua, mutta totta.

Ajattele asioita lukijan näkökulmasta. Otsikkoon luonnollisesti työhakemus, haettava tehtävä ja organisaatio. Ensimmäisenä kannattaa kiittää mukavasta ja antoisasta juttutuokiosta tai taannoisesta toimenkuvan avaamisesta puhelimitse. Se, että lukija yhdistää ja muistaa sinut, ei ole vähäpätöinen asia.

Myönteinen assosiaatio laittaa sisäkaarteelle. Toki voi todeta, että innostus vain kasvoi puhelun myötä. Tällaisen siltaa rakentavan yhden tai kahden irtolauseen jälkeen – asiaan.

Kolme kappaletta ja yksi sivu on hyvä lähtökohta. Ensimmäisen kappaleen teema on: kuka puhuu ja missä tilanteessa tai miksi hakee?

Toisen kappaleen henki on ammatillinen elämänkaari menneestä nykyiseen.

Kolmannen kappaleen funktio on esitellä vahvuus- ja kehittämisalueitasi suhteessa haettavaan tehtävään.

Ensimmäinen kappale – persoona peliin

Kaikella voi olla vain yksi alku. Lähde kirjoittamaan ajatuksella, että yksikään lause ei anna syytä lopettaa lukemista. Lukijan mielessä pyörii, kuka puhuu ja miksi pitäisi lukea pidemmälle?

Kannattaa aloittaa lauseella, joka kertoo identiteetistäsi. Mikä on oma käsityksesi itsestäsi? Vaikkapa näin: ”Olen 23-vuotias tuleva sosionomi, spinning-ohjaaja ja ihanan lapinkoiran emäntä”.

Kannattaa laittaa persoonaa peliin.

Joku voi ajatella, että miten koira liittyy mihinkään, mutta tällaisissa varauksissa unohtuu muutama seikka. Et halua jäädä henkilönä etäiseksi. Niin ikään haastattelijat hakevat usein jotain henkilökohtaista tai kevyttä, jolla aloittaa haastattelu. Jään murtaminen on helpompaa siviilipuolen teemalla.

Ensimmäisessä lauseessa voi viitata myös perhe- ja ihmissuhteisin tai jättää ne pois. Makuasia. Jos on lapsia, vanhemmuus kannattaa toki mainita. Se on luonnollisesti keskeinen osa identiteettiä.

Toisessa lauseessa on luontevaa ryhtyä avaamaan omaa tilannetta tarkemmin. Vaikkapa siitä, että opiskelee Haaga-Heliassa, millaisella tutkintorakenteella, monettako vuotta ja milloin arvioi valmistuvansa.

Erilaisia näkemyksiä voi myös olla ikään ja sukupuoleen liittyvissä pohdinnoissa, mutta ydinajatus ensimmäisen lauseen kohdalla on oma käsityksesi itsestäsi ja identiteettisi kulmakivistä.

Omaa tilannetta voi avata myös muilta osin muutamilla virkkeillä. Vaikkapa mitä tutkinnosta puuttuu, käykö samalla töissä – esimerkkiä jatkaakseen vaikkapa näin:

”Päiväni ovat tiiviitä. Opiskelen kolmatta vuotta päätoimisesti ja käyn kahtena iltana viikossa vetämässä spinning-tunteja yrityksessä X. Arkeani auttaa naapurissa asuva tyttö, joka ulkoiluttaa koiraani koulupäivänsä jälkeen”.

Ensimmäisessä kappaleessa kannattaa myös avata hieman omia suunnitelmia ja kiinnostuksen kohteita. Keskeistä on myös osoittaa lyhyesti, että täyttää ns. minimikriteerit, mikäli niitä on. Ajatuksella, että ylittää riman, jotta voidaan ylipäätänsä harkita. Eli, millaisessa tilanteessa törmäsit ilmoitukseen, ja mikä siinä sai sinut erityisesti innostumaan.

Ensimmäinen kappale on ikään kuin valokuva sinusta, tilanteestasi ja arjestasi – ja innostuksestasi uuden mahdollisuuden edessä.

Toinen kappale – kerro uratarinasi

Perusidea on kronologisessa tarinassa – menneestä nykyiseen, mutta toisella kappaleella on myös muita funktioita. Ideana on avata ”ceeveen” siirtymät.

Esimerkiksi mikä sai sinut hakemaan juuri tiettyä opiskelu- tai työpaikkaa. Luonnollisesti tarinassa tulee olla opiskelu- ja työpainotus, mutta se voi olla myös elämänmakuinen.

Elämään mahtuu isoja muutoksia. Perhe saattaa muuttaa kouluiässä tai saatamme muuttaa aikuisina rakkauden perässä. Yksi pitkäaikainen harrastus voi päättyä ja toinen alkaa.

Äkkiseltään voi ajatella, että nuoren ihmisen elämässä ei ole vielä ehtinyt tapahtua ammatillisesti kovinkaan paljoa, mutta älä anna tämän haitata. Voit kuljettaa ajatuksen vaikkapa kouluajoista nykyhetkeen, keskeisiä muutoksia selostaen ja keskittyä sen jälkeen avaamaan vaikkapa muita tärkeitä seikkoja elämässäsi.

Esimerkkihenkilömme voisi vaikkapa kertoa, miten pitkäaikainen cheerleading-harrastus opetti saumatonta tiimityötä sekä ilojen ja surujen jakamista.

Älä siis kirjoita pelkästään helikopteriperspektiivistä, vaan tuo mukaan kokemuksellisuutta:

”Cheerleading oli tavattoman antoisaa, mutta samalla varsin sitovaa” – tai vaikkapa siitä, miten oman tiimin jäsenet olivat ehkä sittenkin tärkeämpiä kuin itse harrastus. Varttuneempi voi puolestaan maalata isommalla pensselillä laajempia kaaria, sillä detaljit löytyvät kuitenkin CV:stä.

Mieti hetki asiaa rekrytoivan henkilön näkökulmasta ennen kirjoittamaan ryhtymistä. Todennäköisesti tärkein yksittäinen tekijä koko haussa on kandidaattien sisältäpäin kumpuava ja pysyvä motivaatio – mutta sitä on samalla kaikkein hankalin arvioida. Haastattelija ei voi kysyä sitä suoraan, asetelma on vain sellainen.

Kokonaiskuva motivaatiosta muodostuu monista lähteistä. Toinen kappale on mahdollisuutesi ”myydä” motivaatiorakennettasi omin sanoin.

Pyri osoittamaan, miten eletty elämäsi, erilaiset valintasi ja elämäsi läpi kulkeva ”punainen lanka” johtaa (melko) suoraan haettavaan tehtävään. Miten olet ollut kiinnostunut tietyistä asioista jo pienestä pitäen, miten parhaimmat kokemuksesi liittyvät asioihin, jotka ovat keskeisiä myös haettavassa työssä. Ei tarvitse kuitenkaan teeskennellä kutsumusta, jos sellaista ei ole, eikä laskelmoida loputtomiin tai alleviivata yhteyksiä.

Ole aito. Luota lukijaan. Maraton kertoo kaikille itsensä johtamisesta. Älä vie oivaltamisen iloa.

Kolmas kappale – teroita keihäänkärkesi

Teemana on omat plussat ja miinukset, silmällä pitäen haettavan tehtävän kompetenssikriteerejä. Ensimmäisessä kappaleessa olisi hyvä kuitata lyhyesti osaamista riman ylittämisen näkökulmasta, kun taas viimeisessä kappaleessa näkökulman pitäisi olla enemmän hyvästä parhaaksi.

Eli millaiset seikat tekevät sinusta kaikkein parhaimman. Mieti, miltä hyvä näyttää tässä haettavassa tehtävässä. Miltä osin täytät saappaat ja miltä osin et?

Itse itseään koskevia myönteisiä adjektiiveja kannattaa välttää. Ne ovat yhtä katu-uskottavia kuin äitienpäiväpuhujan loppusanat.

Mieti sen sijaan, mistä olet saanut kiitosta töissä, opinnoissa ja harrastuksissa? Millainen työskentely ja tekeminen tulee sinulta helposti? Mistä olet motivoitunut?

Tässä kappaleessa voit myydä motivaatiotasi rivien välistä ajatuksella, että vaikka et saisi haettavaa työtä, tulet jatkossakin olemaan kyseessä olevien aihealueiden kanssa tekemisissä.

Esimerkkihenkilömme voisi vaikkapa tuoda esille, että hän aikoo näillä näkymin olla tekemisissä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kanssa koko työuransa ajan, tavalla taikka toisella.

Omista vahvuus- ja kehittämisalueista kertominen on kansalaistaito. Myy itsetuntemuksesi. Oletko lämminhenkinen ja tiimiorientoitunut vai päämäärähakuinen ja tulosorientoitunut?

On hyvin vaikeaa olla sataprosenttisesti molempia, ainakaan samaan aikaan. Molempiin liittyy lähtökohtaisesti hyvää ja huonoa – tilanteesta riippuen. Entä oletko tarkka, huolellinen ja varovainen vai spontaani, neuvokas ja ennakkoluuloton? Tässä vain muutama viitekehys.

Tuo rohkeasti esille keihäänkärkesi, mutta myös esille se, miltä osin et välttämättä täytä saappaita. Se ei ole heikkouden osoitus. Päinvastoin. Kehittämisalueiden tai ”skill-gappien” jäsentäminen osoittaa realiteettitajua.

Ota mukaan myös aikajänne. Näissä tehtävissä voisin kantaa korteni kekoon heti, kun taas toisiin tehtäviin tai vaativampiin osa-alueisiin kasvaisin kokemuksen myötä. Mikäli et ole kertonut mitään siviilipuolen asioitasi, yleisistä kiinnostuksen kohteistasi tai muusta merkittävästä elämässäsi, lisää lause tai kaksi loppuun.

Esimerkkihenkilömme voisi vaikkapa avata tässä kirjallisuus- ja elokuvamakuaan tai kertoa eksoottisista kokkaustaidoistaan.

Lopussa voi olla hyvä kiteyttää tai laittaa jokin kohtelias seuraavan askeleen ehdotus, vaikka on selvää, että asiat etenevät työnantajan prosessin mukaan. Vaikkapa: ”Keskustelisin mielelläni tarkemmin yhteistyömahdollisuuksista.” Tai: ”Uskon, että olisin hyvä hommassa ja pidetty työkaveri.”

Luetuta hakemustasi toisilla. Kysy seuraavia asioita: Haluaisivatko he tavata sinut hakemuksen pohjalta? Kulkeeko ajatus? Käykö selväksi, miksi haet juuri kyseistä tehtävää? Miten tekstissä yhdistyy työ ja tyyppi? Vaadi rehellisyyttä ja tough love -henkeä.

Ja muista aitous…

Jos olisi jokin tapa, jolla tullaan kirjailijaksi, maailma tarvitsisi juuri niitä kirjailijoita, jotka eivät tätä tapaa olisi noudattaneet. Sama saattaa päteä myös työhakemuksiin. Näitä ohjeita ei tule noudattaa orjallisesti, mutta ajattelun aihiota niissä on.

Ole ainutkertainen, vailla turhaa itsetehosteisuutta.

Soveltuvuustutkijana tiedän, että aitous puree sekä hakemuksissa että haastatteluissa. Sellaiset hakemukset heräävät eloon ja ne haluaa laittaa huolella talteen.

Blogikirjoitus on julkaistu alunperin 18.8.2022 Työtä näkyvissä - Uudenmaan TE-toimiston blogisivulla osoitteessa https://tyotanakyvissa.fi/herata-halu-tavata-miten-teet-houkuttelevan-vapaamuotoisen-tyohakemuksen/

Itseluottamus ja miten sitä voi treenata?

Kuvittele mieleesi lähiajalla tapahtuva merkityksellinen tilanne arjestasi (esim. kirjoitat hakemuskirjettä osaamisestasi, olet menossa työhaastatteluun, pääsykokeeseen), jossa haluat onnistua. Sinulle on tärkeää suoriutua itsellesi parhaalla tavalla. Pohdi, miltä sinusta tuntuu etukäteen, mitä ajatuksia huomaat? Myönteinen itseluottamus tarkoittaa varmuuden tunnetta omaan tekemiseen ja tuntuu mielessä luottavaisena olotilana tulevasta suorituksesta. Itseluottamus näyttäytyy uskona omiin kykyihin, ja ajatuksena, että pystyn kyllä tähän ja kehossa aktiivisena valmiutena kokemuksen läpikäymiseen. On luonnollista, että itseluottamuksen tunne vaihtelee jokaisella hetkittäin ja eri tilanteitten mukaan. Esimerkiksi alalla aloittelijan ja työkokemusta jo omaavan suhtautuminen käsitykseen omista taidoista ja osaamisista poikkeavat toisistaan. Työhaastattelussa asiaosaaminen tuo luottavaisen mielen.

Itseluottamukseen vaikuttavaa monet tekijät esim. itsensä tunteminen, aikaisemmat onnistumisen kokemukset, sekä energisyys vireystiloina, oman alan asiantuntemus, ympäristö ja sen ilmapiiri. Itseluottamuksen kasvattaminen alkaa meistä itsestämme, ja sitä voidaan tarkastella kolmesta tekijästä käsin. Itsetunnosta eli millaisena ihmisenä näet itsesi, ja realistista käsitystä kyvyistäsi ja kokemuksesta omasta arvokkuudestasi. Lisäksi itsevarmuudesta eli uskosta omaan onnistumiseesi sekä minäpystyvyyden uskosta, että pystyt suoriutumaan edessä olevasta tehtävästä. Epäonnistuminen tekemisessä voi nakertaa itseluottamusta. Pettymys, ettei saa toivomaansa työpaikkaa ja jatkuvien hakemuksien tekeminen voi alkaa lannistamaan. Onneksi itseluottamus on harjoiteltavissa oleva taito. On tärkeää, miten tulkitset tilanteen? Mihin ajatukseen päädyit ja mihin ajatukseen lopulta uskot?

1. Tunnista minkälainen itsepuhe auttaa sinua ja käytä sitä lisää

Sisäisillä tulkinnoillamme omasta tekemisestämme ja kyvyistämme on vaikutusta itseluottamukseen. Se millaista tarinaa itsestämme oman päämme sisällä kerromme, rakentaa käsitystä itsestämme. Käymme itsemme kanssa sisäistä keskustelua, joka voi olla sävyltään erityyppistä esim. arvioivaa, suunnittelevaa, ohjaavaa ja kannustavaa. Ajatus jatkuvien hakemusten lähettämisen vaivannäöstä ilman muutosta turhauttaa ja huoli tulevasta saattaa käydä mielessä. ”Tulos on aina sama, voinko asialle mitään” tai ”Olen huono, en osaa mitään. Negatiivissävytteinen käsitys itsestä, joka ei vastaa todellisuutta, on haitallista tulevaa suoriutumistamme ajatellen. Jokin yllättävä seikka työnhaun kehityskulussa tai haastatteluissa on voinut vaikuttaa, kenet lopulta valittiin. Se, että et puhu ruotsia, jos sitä työssä odotetaan, ei kerro, ettetkö pärjäisi hyvin itse työtehtävistä. Tai hakijoita oli niin paljon, ettei rekrytoijilla ollut yksinkertaisesti aikaa selvittää kaikkien ehdokkaiden koko osaamispotentiaalia perusteellisesti.

Sisäisellä puheella voit positiivisesti kannustaa itseäsi ja joka motivoi sinua esim. ”seuraavalla kerralla menee hyvin, kerron rauhassa osaamisestani tarkemmin” tai jos huomasit jännittäväsi ”hengitä rauhassa”. Miten kesyttää itseä alentava kriitikko ja vahvistaa omaa itseluottamusta, kun epäusko iskee ja toivoa paremmasta koetellaan. Tärkeintä on pysähtyä ja tiedostaa, miten tällä hetkellä keskustelet itsesi kanssa? Voit pitää itsepuheesta päiväkirjaa viikon ajan, mitä sanot itsellesi tärkeän tekemiseen äärellä. Minkä sävyistä itsepuhe on ja minkälaisia tunteita herää? Kysy itseltäsi, auttaako tämä ajatus minua ja viekö nämä ajatukset eteenpäin?

2. Jatka harjoittelua epäonnistumisesta huolimatta

Monet, jotka ovat menestyneet tai osaavat jonkun asian hyvin, kertovat jatkaneensa harjoittelua epäonnistumisten jälkeen sinnikkäästi. Silloinkin on tultava näkyväksi ja voi pohtia, mitä olen oppinut tapahtuneesta? Mielikuvaharjoittelu kannustaa huomiomaan pieniä onnistumisia ja välitavoitteiden kautta voit rohkaista itseä hyvään toimintaan. Kehittyäksemme tarvitsemme myönteistä itsepuhetta, joka lisää uskoa ja buustaa toimimaan tavoitteen suuntaisesti eteenpäin. Mitä luulet, mitä sanoisit nyt ystävällesi, joka on kokenut jonkun harmillisen tapahtuman esim. pääsykoe ei onnistunut. Keskeistä on myös toisilta saatu palaute ja sen kysyminen esim. kollegalta, rekrytoijalta tai opettajalta, jos mahdollista, voi auttaa keskittymään työn tai opiskelun sisällön kannalta olennaisiin asioihin tulevissa suoritustilanteissa.

Mitä tarkoittaa, että osaa epäonnistua? Asettaessa itsellemme tavoitteita otamme samalla riskin, ja on olemassa mahdollisuus epäonnistua. Itselle oikeantasoisen ja motivoivan tavoitteen saavuttamisessa, tämä tarkoittaa epämukavuuden sietämistä uudenlaisten tilanteiden ja taitojen harjoittelun edessä. On tutkittu, että oma asenne voi olla kasvua tukevaa, jossa on lupa oppia epäonnistumisista ja edetä pienten onnistumisten kautta askel kerrallaan. Kun valmistaudut pääsykokeisiin jakamalla materiaalin läpilukemisen eri päiville tai kirjoitat ensin sähköpostiviestin sinua kiinnostavalle työnantajalle saadaksesi tarkempaa tietoa yrityksen työnkuvista ja osaamisista. Tiedät, että asia etenee ja tukee onnistumista. Tällainen kasvun asenne tuo rentoutta ja rohkeutta oppimiseen ilman epäonnistumisen tai virheiden pelkoa. Mitä mieltä olet virheiden tekemisestä?

3. Arvioi ja sanoita tilanteita uudelleen

Miten suhtaudut herääviin vaikeisiin tunteisiin, kun jokin ei mennyt toivomallasi tavalla. On totta, että töissä jonkin tärkeän tehtävän äärellä, työhaastattelussa tai koetilanteessa saatamme kertoa työn tai tehtävän kannalta jonkin epäolennaisen asian tai unohdamme sanoittaa jokin tärkeän konkreettisen esimerkin omasta työtaidosta ja asiasta. Jälkikäteen harmittaa ja tuolloin on ensiarvoista oivaltaa, ettei ihmisenä olemisen arvoasi määritetä yksittäisen tekemisen, koulutuksesi tai työsi suorituksilla. Tilanteen hyväksyminen ja läpikäynti on silloin viisasta, mitä hyvää tuossa epäonnen suorituksessa kuitenkin oli? Voit pohtia, missä onnistuit mielestäsi kuitenkin ihan kunnialla. Mitä ensi kerralle harjoittelet lisää, mitä tekisit eri tavalla tai sanoittaisit uudella näkökulmalla?

4. Muistele onnistumisia

Seuraava harjoitus on toimiva tapa oman ammatin ja koettuihin saavutuksiin liittyvien ydintaitojen ja kykyjen kirjaamisesta itselle näkyväksi. Pystyvyyden kokemuksen vahvistamiseksi, pysähdy ja palauta mieleesi jokin tilanne, jossa onnistumisen hetki on jäänyt sinulle vahvana mielikuvana muistoon. Muistele elävästi tilannetta, se voi olla vapaa-aikaasi, opiskeluun tai työhön liittyvä muisto sinulle merkityksellisestä onnistumisesta. Mitä teit saavuttaaksesi tavoitteen, ja tiedosta oma fiilis, jota tuolloin koit. Pystytkö löytämään sanoja sisäisen vahvan olotilan kuvaamiseksi, nimeä tunteita ja kehon kokemuksia. Voit harjoitella myönteisen tunteen mieleen tuomista palaamalla tuohon muistoon mielikuvan kautta. Mieti muita tilanteita arjestasi, missä koet erityisesti itseluottamusta.

Johanna
Psykologi, Valtakunnallinen uraohjaus

Kotoutumislain mukainen omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella

Voit hakea opintojasi tuettaviksi kotoutumislain mukaan, jos olet maahanmuuttaja ja työnhakijana TE-toimistossa tai kuntakokeilussa. Lisäksi sinulla pitää olla voimassa oleva kotoutumissuunnitelma.

Kotoutumiskoulutus tai kielikurssi omaehtoisina opintoina

TE-toimisto tai kuntakokeilu kutsuu sinut kotoutumiskoulutukseen, kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi ja sinulle on tehty kotoutumissuunnitelma. Koulutus sisältää suomen tai ruotsin kielen, sekä työelämä- ja yhteiskuntataitojen opetusta. Kotoutumisaikana voit myös itse etsiä sopivan koulutuksen ja pyytää omaa toimistoasi hyväksymään sen. Koulutuksen suositeltu laajuus on vähintään 20 tuntia viikossa. Se voi koostua esimerkiksi 16 tunnista kontaktiopetusta ja neljästä tunnista itsenäistä työskentelyä. Jos oma toimistosi hyväksyy koulutuksen, opintoja tuetaan kotoutumislain mukaisena omaehtoisena opiskeluna.

Muut opinnot omaehtoisina opintoina

TE-toimisto tai kuntakokeilu voi tukea kotoutumislain mukaan muutakin opiskelua, joka tapahtuu suomen tai ruotsin kielellä ja edistää kotoutumista ja työllistymistä. Se voi olla esimerkiksi ammatillista koulutusta, tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (TUVA) tai opiskelua avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Myös luku- ja kirjoitustaidon opinnot ja peruskouluopinnot ovat mahdollisia. Vieraalla kielellä tapahtuvaa opiskelua ei voida tukea. Opintoja tuetaan enintään 24 kk (perusopetuksen oppimäärää suorittavalle 48 kk). Tukea voi saada enintään kotoutumisajan loppuun.

Tuen hakeminen

Kun olet saanut opiskelupaikan ja haluat hakea opintojen tukemista työttömyysetuudella, sinun pitää toimittaa TE-toimistoon tai kuntakokeiluun TEM0714 (KK0714) -lomake. Oppilaitoksen edustaja täyttää lomakkeen. Lomake pitää lähettää ennen koulutuksen alkamista, mieluiten heti kun olet saanut opiskelupaikan. Sinun pitää odottaa tukemispäätöstä ennen kuin aloitat opiskelun. Jos TE-toimisto tai kuntakokeilu hyväksyy opinnot, opinnoista sovitaan kotoutumissuunnitelmassa ja virkailija lähettää lausunnon työttömyysetuuden maksajalle. Lausunto mahdollistaa työttömyysetuuden ja kulukorvauksen opintojen aikana. Työttömyysetuuden saamiseen voivat vaikuttaa muutkin tekijät, kuten oleskelulupatyyppi. Jos et saa ollenkaan työttömyysetuutta koulutuksen aikana, sinulla saattaa olla mahdollisuus hakea harkinnanvaraista kulukorvausta. Voit kysyä asiasta omalta virkailijaltasi. Ota huomioon, että jos koulutus on maksullinen, sinun pitää itse maksaa koulutusmaksu.

Opintojen seuranta

TE-toimisto tai kuntakokeilu seuraa tuettavien opintojen etenemistä. Yleensä seuranta tapahtuu niin, että asiakas ilmoittaa opintojen etenemisestä 6 kk välein Oma asiointi -palvelussa Oma suunnitelma -sivulla. Kun opinnot ovat edenneet suunnitelman mukaisesti, voit ilmoittaa, että suunnitelman tehtävä on toteutunut laittamalla rastin ruutuun ”kyllä”. Jos sinua on pyydetty toimittamaan opintosuoritusote tai oppilaitoksen todistus opintojen etenemisestä, voit liittää sen mukaan. Jos opinnot eivät ole edenneet riittävästi, toimita se silti TE-toimistoon tai kuntakokeiluun.

Opiskelun velvoittavuus

Kotoutumislain mukainen työttömyysetuudella tuettu opiskelu on velvoittavaa. Se tarkoittaa, että opintoja ei voi keskeyttää ilman pätevää syytä. Opiskelu ei ole kuitenkaan pätevä syy erota työstä tai jättää noudattamatta kotoutumissuunnitelmassa sovittua työnhakuvelvollisuutta. Voit lukea lisää opintojen aikaisesta työnhakuvelvollisuudesta kollegani Panun blogikirjoituksesta.

Opintojen tukeminen kotoutumislain vai palvelulain mukaan?

TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakkaan omaehtoista opiskelua voidaan tukea myös julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain mukaan. Voit hakea opintojen tukemista palvelulain mukaan, jos olet vähintään 25-vuotias ja sinulla on oikeus työttömyysetuuteen. Edellytyksenä tukemiselle on, että sinulla on TE-toimiston tai kuntakokeilun toteama koulutustarve ja että opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan mahdollisuuksiasi työllistyä. Kotoutumisaikana ensisijainen vaihtoehto on kotoutumislain mukainen opiskelu.

Palvelulain mukainen opiskelu eroaa joiltain osin kotoutumislain mukaisesta opiskelusta. Opintojen pitää olla ammatillisia, eli kielikurssin tukeminen ei ole mahdollista. Vieraalla kielellä järjestettävää koulutusta sen sijaan on mahdollista tukea, jos järjestäjänä on Suomessa toimiva oppilaitos. Tuettavien opintojen pitää olla päätoimisia ja opintojen etenemistä seurataan. Opintojen ajalta ei voi saada kulukorvausta. Palvelulain mukainen opiskelu ei ole velvoittavaa, eli opinnot on mahdollista keskeyttää ilman työttömyysetuuden menetystä. Voit lukea lisää palvelulain mukaisen omaehtoisen opiskelun hakemisesta Panun tekstistä.

Muita opiskeluvaihtoehtoja työttömyysetuutta menettämättä

Työttömyysetuudella tuetun opiskelun lisäksi omaehtoisia opintoja on mahdollista suorittaa työttömyysetuutta menettämättä myös lyhytkestoisena ja sivutoimisena opiskeluna. Enintään 3 kk kestävät avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opinnot eivät myöskään estä työttömyysetuutta. Kannattaa tutustua myös Panun kirjoituksiin opintojen rahoitusvaihtoehdoista sekä työttömyysetuudella opiskeluun tulleista muutoksista.

Katja
Palveluasiantuntija, TE-puhelinpalveluiden monikieliset palvelut

Lähteet ja lisätietoa

Laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2010/1386)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Ohje kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) soveltamisesta työ- ja elinkeinotoimistoissa (01.04.2015 TEM/642/07.10.02/2015)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42077

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (29.12.2022 VN/34741/2022)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48879

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työnhakijan palveluprosessista ja työnhakuvelvollisuudesta (12.4.2022 VN/10520/2022)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48159

Muistilista työttömyysetuudella opiskelevalle

 

Opiskeletko työttömyysetuudella tuettuna? Hienoa, että olet saanut tuen. Sinulla on oikeuden lisäksi velvollisuuksia, kun opiskelet tuetusti. Alle on koottu muistilista, mitä sinun pitää muistaa tehdä. Huomaathan, että lista on laadittu yleisten ohjeiden perusteella. Jos olet saanut erilaiset ohjeet TE-toimistosta tai kunnasta, sinun pitää toimia niiden mukaan.

1.Etene opinnoissasi

Tärkeintä on, etenet opinnoissasi. Jos opiskelet korkeakouluopintoja, sinun pitää edetä opinnoissasi keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden. Muissa kuin korkeakouluopinnoissa opintojen on edettävä koulutus- tai opintosuunnitelman mukaisesti.

Opintojen etenemistä seurattaessa otetaan huomioon vain tukiaikana suoritetut opinnot. Jos saat hyväksilukuja esimerkiksi aikaisemmista opinnoistasi tai työhistoriastasi, niitä ei huomioida riittävään etenemiseen.

Ota heti yhteyttä TE-toimiston tai kunnan yhteyshenkilöösi, jos opinnoissa ei ole mahdollista edetä. Tärkeää on sopia heti, miten tilanteessa on parhain menetellä.

2. Ilmoita, miten olet edennyt opinnoissasi

Pääsääntöisesti voit ilmoittaa Oma asiointi -palvelussa, miten olet edennyt opinnoissasi. Pyydettäessä voit toimittaa palvelun kautta esimerkiksi opintosuoritusotteesi. Työllisyyssuunnitelmaasi kirjataan, miten ja milloin ilmoitat opintojesi etenemisestä. Voit tarkistaa Oma asiointi -palvelun kautta, miten sinun pitää toimia. Tärkeää on, että noudatat suunnitelmaasi.

3. Hae töitä

Työttömyysetuudella opiskellessasi sinulla on työnhakuvelvollisuus. Haettavien työmahdollisuuksien määrä riippuu koulutustaustastasi. Jos olet suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen (ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto), sinulla on täysimääräinen työnhakuvelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että sinun pitää hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden tarkastelujakson aikana. Jos sinulla ei ole aiempaa tutkintoa, sinun pitää hakea kolmea työmahdollisuutta kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana.

Joissakin tilanteissa määrällistä työnhakuvelvollisuutta on voitu alentaa tai se on jätetty asettamatta. Voit tarkistaa oman tilanteesi Oma asioinnista työllistymissuunnitelmastasi tai yhteyshenkilöltäsi.

Huom! Jos olet aloittanut opinnot ennen 1.1.2023, työnhakuvelvollisuus ei välttämättä koske sinua.

4. Ilmoita, jos tilanteeseesi tulee muutoksia

Ilmoita heti, jos tilanteeseesi tulee muutoksia. Tuki on mahdollista keskeyttää työn, sairauden, perhevapaan tai muun vastaavan tilanteen vuoksi. Yhteyshenkilösi arvioi, onko tuen tilapäiselle keskeyttämiselle pätevä syy. Tilapäisen keskeytyksen aikana tukiaika ei kulu. Halutessasi saat opiskella. Tuen tilapäisestä keskeyttämisestä pitää ilmoittaa viipymättä TE-toimistolle tai kuntakokeilulle.

Jos sinulla heräsi kysymyksiä, ota yhteyttä Koulutusneuvontaan. Autamme mielellämme.

Antoisia opiskeluhetkiä ja menetystä opintoihin!

Miia
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen Koulutusneuvonta

Kevään yhteishaut ─ koulutusneuvojan vuoden kohokohta

Tämän vuoden yhteishaut lähenevät. Tämä on aina kutkuttavan jännittävää aikaa koulutusneuvojalle. Meille tulee paljon puheluita, joissa nuoret ja heidän vanhempansa pohtivat sopivaa alaa ja sopivaa järjestystä haettaville koulutuksille. Joillekin valinta on helppoa, toisille haastavampaa. Usein pohdimme vaihtoehtoja yhdessä, mutta asiakas tekee aina lopullisen päätöksen itse. Tämä on parasta työssäni. On mahtavaa olla auttamassa asiakkaita yhdessä heidän elämänsä suurimmista päätöksistä. 

Tämän vuoden yhteishakuun liittyy minulle vielä enemmän jännitysmomentteja, kun minun nuoreni hakee opiskelupaikkaa korkeakoulusta. Valitseeko nuoreni nyt itselleen sopivan koulun ja saako hän toivomansa opiskelupaikan? Tänä vuonna jännitän oman nuoreni ja asiakkaideni puolesta. Yhteishaku on siis mielessä töissä ja vapaa-ajalla. Ei pääse päivämäärät unohtumaan. Uskon, että moni teistä lukijoista jakaa tämän saman jännityksen. Ihan huippuvuosi koulutusneuvojalle.  Haut alkavat jo tammikuussa ja jatkuvat koko kevään ajan. Opinnot alkavat syksyllä 2023.

Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku

Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa voi hakea 

• lukioon
• ammatillisiin perustutkintoihin
• vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävään ammatilliseen koulutukseen
• tutkintoon valmentavaan koulutukseen (TUVA)
• työhön ja itsenäiseen elämään valmistavaan koulutukseen (TELMA)
• kansanopistojen oppivelvollisille tarkoitetuille linjoille.

Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku on tarkoitettu niille, joilla ei vielä ole ylioppilastutkintoa, ammatillista koulutusta tai korkeakoulututkintoa. Aiemman tutkinnon suorittaneet hakevat jatkuvassa haussa. Toisen asteen yhteishaku järjestetään Opintopolussa 21.2.–21.3.2023 klo 15. 

Hakulomakkeelle voi valita seitsemän toivomaansa koulutusta. Hakukohteet voivat olla lukioon, ammatilliseen oppilaitokseen tai valmentaviin koulutuksiin. Kannattaa aina valita useampi koulutus siltä varalta, että ei pääse ykköstoiveeseensa. Järjestys kannattaa miettiä huolella, sillä paikka ylemmästä kohteesta peruuttaa alemmat kohteet. Hakutoivejärjestystä voi muuttaa hakuaikana, mutta sen jälkeen on myöhäistä. Yhteishaussa tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa. Jos saa paikan alemmasta toiveesta, voi vielä jäädä jonottamaan ylempään kohteeseen. 

Suurimpaan osaan ammatillisista koulutuksista valitaan opiskelijat todistuksen perusteella, mutta joukossa on koulutuksia, joihin järjestetään pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Kaikki näihin koulutuksiin hakeneet kutsutaan soveltuvuuskokeisiin. 

Jokainen jännittää valintaa. Joskus voi kuitenkin olla erityisiä syitä sille, että kouluun pääsy on haastavampaa. Jos on jokin erityinen syy, voi käyttää harkinnanvaraista valintaa. Syitä Harkinnanvaraisen valinnan käyttämiselle voivat olla: oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistuksen puuttuminen tai se että sitä ei voi vertailla vastaaviin suomalaisiin todistuksiin ja kielitaidon puuttuminen. Harkinnanvaraisessa valinnassa voi päästä kouluun, johon pisteet eivät tavallisesti riittäisi.

Urheilijoiden valinnat poikkeavat tavallisesta kaavasta. Jos tarkoituksena on yhdistää opiskelua ja urheilu-uraa, kannattaa tutustua asiaan Olympiakomitean sivuilla.

 

 

Videolla kerrotaan vuoden 2022 yhteishausta. Päivämäärät ovat vanhoja, mutta kaikki muu on ajantasalla.

Korkeakoulujen yhteishaku

Korkeakouluopintoihin haetaan opiskelemaan yhteishaussa. Korkeakoulujen kevään yhteishaku on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä yhteishaussa haetaan sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen vieraskielisiin koulutuksiin. Mukana ovat myös Taideyliopiston koulutukset. Hakuaika ensimmäisessä yhteishaussa on 4.1.–18.1.2023 klo 15. Opiskelupaikkoja ei tässä haussa aseteta mieluisuusjärjestykseen, joten haussa voi saada useamman opiskelupaikan.

Suurimpaan osaan korkeakouluopinnoista haetaan toisessa yhteishaussa. Silloin mukana ovat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suomen- ja ruotsinkieliset koulutukset. Hakuaika on 15.3.–30.3.2023 klo 15. Tässä haussa paikat pitää asettaa mieluisuusjärjestykseen. Haettavana on kuusi kohdetta, mutta hakijoille tarjotaan vain yhtä paikkaa. 

Osa opiskelupaikoista jaetaan pelkän todistuksen perusteella. Tieto opiskelupaikasta tulee ennen pääsykokeita. Jos pääsee opiskelemaan todistusvalinnassa, ei pääsykokeisiin tarvitse osallistua. Todistusvalinnan ja koepistevalinnan lisäksi voi opiskelupaikkaa hakea avoimen väylän haussa. Siinä pohjalle tarvitaan riittävä määrä avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.

Yhteishauista voi vastaanottaa vain yhden opiskelupaikan. Kannattaa miettiä tarkoin, minkä paikan vastaanottaa, jos on saanut opiskelupaikkoja ensimmäisestä ja toisesta yhteishausta. Paikan vastaanottaminen on sitovaa, eikä sitä voi perua. Moni arkailee paikan vastaanottamista yhteishaussa, jos ei saa ihan kaikkein mieleisintä opiskelupaikkaa, sillä paikan vastaanottamalla menettää oikeutensa ensikertalaisuuskiintiöön. Epäröiminen on inhimillistä ja järkevää, mutta kannattaa silti muistaa, että opiskelemaan voi päästä myös ensikertalaisuuskiintiön ulkopuolella, jos valittu paikka ei olisikaan oikea. 

Videolla kerrotaan vuoden 2022 yhteishausta. Päivämäärät ovat vanhoja, mutta kaikki muu on ajantasalla.

 

Haku ammatilliseen opettajakoulutukseen 

Korkeakoulujen haut aloittaa haku ammatilliseen opettajakorkeakouluun 3.1.–19.1.2023 klo 15. Tässä haussa voit hakea ammatilliseen opettajakoulutukseen, ammatilliseen opinto-ohjaajakoulutukseen tai ammatilliseen erityisopettajakoulutukseen. Voit hakea enintään kahteen hakukohteeseen kerralla. Koulutus on täydennyskoulutusta eli tarvitset hakeutumisen pohjalle korkeakoulututkinnon.

Korkeakoulujen erillishaut

Korkeakoulut voivat lisäksi järjestää erillishakuja. Näiden hakuajat päätetään korkeakouluissa itsenäisesti ja ne vaihtelevat. Erillishakuja järjestetään erityisesti niille, joilla on jo aiempia opintoja. Aiemmat opinnot voivat olla avoimesta yliopistosta tai avoimesta ammattikorkeakouluista tai sitten hakukriteerinä on aiemman tutkinnon suorittaminen. Erillishaulla voi päästä yliopistoon myös silloin, kun on menestynyt lukion tiedekilpailuissa.
 

Lopuksi tahdon toivottaa jokaiselle onnea hakuun! Meillä Koulutusneuvonnassa autetaan mielellään koulutushakuihin liittyvissä asioissa. Minulle nämä ovat aina vuoden kohokohtia, etsimisen ja löytämisen tähtihetkiä. Alanvalintaan saat apua Uraohjauksesta.

 

Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Ei unohdeta liikettä - ihminen on kokonaisuus myös töissä

Moni on alkanut kaivata liikettä istumatyöhön. Seisomapöydät ja taukojumpat ovat yleisiä, mutta eivät itsessään oikein tunnu riittävän liikkeen tarpeeseen. Jotkut epäröivät sinänsä kiinnostavalle alalle lähtemistä, koska eivät usko, että jaksavat istumista päätteen ääressä. Tai miettivät alan vaihtamista liiallisen istumisen vuoksi. Kuitenkin tietotyö on jo arkipäivää ja teknologian kehityksen myötä se tulee vain lisääntymään. Tilastojen valossa työssäkäyvistä 2,6 miljoonasta ihmisestä suurin osa eli 1,7 miljoonaa tekee lähitulevaisuudessa pääasiassa istumatyyppistä työtä (lähde: liikkuvatyoelama.fi). Koska tietotyötä ei tulla pääsemään pakoon, voitaisiin miettiä miten siihen saada lisää liikettä.

Panostaminen liikkeen lisäämiseen työelämässä maksaa ajan ja vaivan takaisin – sekä meidän ihmisten henkilökohtaisena hyvinvointina, että parempina tuloksina työssä. Liiallisen istumisen merkittävät terveyshaitat ovat jo yleistietoa. Se aiheuttaa muun muassa ongelmia aineenvaihduntaan, painoon, verenkiertoelimistöön, verensokeriin ja rasva-arvoihin. Lisäksi jatkuva istuminen passivoi lihaksia, lisää tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia, laskee mielialaa ja lisää unihäiriöitä. Liikunta edistää fyysisen kunnon lisäksi mielenterveyttä.

Johto mukaan liikkumaan  

Vaaditaan hieman kekseliäisyyttä ja uudelleen ajattelua sekä meiltä työntekijöiltä että työnantajalta. Työn tauot kannattaa käyttää aktiivisesti. Aktiivisuus voi olla esimerkiksi kävelyä, taukojumppaa tai tiskikoneen tyhjentämistä. Joka tapauksessa penkiltä kannattaa nousta. Myös työntekemisen tapoihin voi hakea muutosta. Puheluja voi puhua seisten, kokouksien aikana liikkua tai ainakin seistä, tai vaihdella istuinta. Jos käy työssä kodin ulkopuolella, työmatkoja voi hyödyntää liikkumiseen. Mitä muuta tulee mieleen?

Liikkumisen edistäminen kuuluu osaksi työkykyjohtamista. Sitoutuminen liikkeen lisääminen pitää todentua työn arjessa ja johdon esimerkissä, jotta sillä on merkitystä. Työnantaja voi tehdä asioita liikkeen lisäämiseksi, tällaisia keinoja voivat olla muun muassa kävelypalaverit, liikkeen tukeminen työpäivän aikana tauoilla, mahdollisuus valita etä- ja läsnätyön välillä (toinen lisää toiselle liikettä, toinen toiselle) jne. Täällä lisää vinkkejä mitä työnantajan toimesta voidaan tehdä: Liikkuva työelämä (liikkuvatyoelama.fi)



Yksi tapa lisätä liikettä toimistotyöhön on kävelymatto. Hitaammalla nopeudella saa hyvin tehtyä keskittymistäkin vaativaa työtä sekä kirjoitettua. Palavereissa ja webinaareissa taas voi laittaa vähän enemmän vauhtia. Suurimmalla vauhdilla tarvitsee jo pikkaisen hölkötellä, ja tätä voi käyttää lyhyen aikaa esimerkiksi tauoilla. Moni tietää tunteen, kun kävely- tai juoksulenkin aikana jokin askarruttava asia ratkeaa kuin itsestään – joko kaverin kanssa keskustellen tai itsekseen pohtien. Saman kokemuksen voi kokea kun alkaa kävellä työtä tehdessä.

Kehon ja mielen yhteys on kiistaton

Myös työhyvinvoinnin huoltamista voisi ajatella uudella tavalla, huomioiden kehon ja mielen yhteyden. Työ mielletään monesti vain rationaalisen mielen asiaksi, ja varsinkin tietotyössä lähestulkoon unohdetaan psykofyysinen yhteys. Tutkija-liiketerapeutti Pauliina Jääskeläinen sanoo, että vaikka ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, työelämässä näitä käsitellään erillisinä osa-alueina. Työhyvinvointitoiminta keskittyy joko kehon välineelliseen huoltamiseen tai asioista puhumiseen. On kuitenkin olemassa myös näitä puolia yhdistävää toimintaa, eli kehollisia menetelmiä. Ehkä niitä tuomalla mukaan myös työelämään, ihmiset löytäisivät uudestaan luontaisen liikkeensä. Jääskeläinen kysyykin voiko liike auttaa meitä olemaan kokonaisia ihmisiä myös töissä?

Koska tietotyö vaatii hyvää tiedonkäsittelykykyä, tärkeää on myös kognitiivinen ergonomia. Siihenkin voi auttaa liike. Aivotutkimukset osoittavat, että fyysinen aktiivisuus on tärkeintä mitä voimme tehdä aivoillemme. Liikkuminen muun muassa vilkastuttaa aivojen verenkiertoa, vauhdittaa uusien aivosolujen muodostumista, tehostaa tiedonkäsittelykykyä, virkistää ja palauttaa, parantaa stressinsietoa ja kohottaa mielialaa.

Liikkumisen aloittaminen työpäivän aikana voi tuntua rasittavalta, mutta se on juuri sen tarkoitus. Keho tarvitsee aikaa tottua uuteen aktiivisuuteen ja siitä voi seurata kolotuksia ja uusia tuntemuksia. Hyöty ei välttämättä ole heti havaittavissa. Työyhteisöltäkin vaaditaan uudenlaista tottumista siihen, että liike saa kuulua myös tietotyöhön. Ei enää anneta unohtua, että ihminen on luotu liikkumaan.

Heini

Psykologi, valtakunnallinen uraohjaus  

Lähteet:

liikkuvatyoelama.fi

ttl.fi - Liike ja mieli

"Voiko liike auttaa meitä olemaan kokonaisia ihmisiä töissä?"