keskiviikko 24. toukokuuta 2023

Ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua—Blogi koulutusneuvonnan asiakaspalautteista

Koulutusneuvonnan asiakaspalautteet vuonna 2023
 

Minulla on huikean ihana työ. Pidän siitä, että asiakkaamme antavat meille runsaasti palautetta. Voittopuolisesti palaute on positiivista. Asiakkaat kiittävät meitä ystävällisyydestä ja asiantuntevuudesta. Ne ovat myös ne kaksi asiaa, joihin tahdomme itse panostaa. Asiakkaat kokivat saavansa puhua ihmisen kanssa. Palvelemme asiakkaitamme ympäri Suomen puhelimessa, chatissa ja Ohjaustaverkossa-palvelussa. Asiakastilanne on jokaiselle asiakkaalle ainutlaatuinen ja me tahdomme auttaa mahdollisimman hyvin. Meille on voitto, kun asiakas pääsee tavoitteeseensa. Joskus joudumme kertomaan huonoja uutisia. Voimme joutua esimerkiksi kertomaan, että asiakas ei voi saada toivomaansa tukea. Silloin pohdimme samalla asiakkaan kanssa yhdessä, mitä muita ratkaisuja voisi olla.

Pidämme huolta asiantuntemuksestamme monin tavoin. Meillä on jatkuva mahdollisuus perehtyä tuleviin muutoksiin ja uudistuksiin. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan sekä TE-hallinnon että yhteistyökumppaneiden infoihin ja koulutuksiin ja olemme perillä uudistuksista.

Kiitosta asiakkailta saa ratkaisukeskeinen asenne ja se, että kerromme asiakkaille asioista, joita he eivät osanneet kysyä. Palautteista kuuli, että asiakas koki usein saaneensa kontaktista enemmän kuin hän odotti. Pyrimme antamaan asiakkaille välineitä, joilla he pääsevät eteenpäin. Palvelua on kehuttu siitä, että esitämme asiat asiakkaalle ymmärrettävällä kielellä. Asiakkaat kokivat, että puhelun jälkeen oli helppo lähteä liikkeelle, kun tiesi mahdolliset toimintavaihtoehdot. Kontaktin päättyessä asiakkaalla on yleensä suunnitelma siitä, kuinka edetä seuraavaksi.

Joskus asiakkaiden kysymykset ovat niin monitahoisia, että emme osaa suoraan vastata. Silloin selvitämme asian ja soitamme asiakkaalle takaisin. Saimme runsaasti kiitosta siitä, että selvitämme vastaukset, jos emme osaa niitä heti antaa. Asiakkaat pitävät myös siitä, että lähetämme tarvittaessa puhelun jälkeen heille tekstiviestillä lisätietoa asioista. Tekstiviestin kautta on helppo lähteä tutustumaan asiaan syvemmin tai se toimii muistilistana.

Negatiivista palautetta saamme eniten siitä, että asiakas on olettanut meidän hoitavan asioita, joita emme voi hoitaa. Soitto väärään paikkaan ärsyttää. Ei ole kivaa selittää samoja asioita aina uudelle henkilölle. Pyrimme hoitamaan asiakkaan asian aina mahdollisimman pitkälle, mutta emme voi hoitaa asioita, joihin meillä ei ole valtuuksia. Emme voi esimerkiksi luvata asiakkaalle hänen toivomaansa tukea, sillä ratkaisut tehdään joko paikallisessa TE-toimistossa tai kuntakokeilussa. Muutama asiakas oli myös kokenut ikäväksi sen, että emme antaneet chatissa suoraan vastauksia, vaan pohjustimme asiaa kysymyksillä. Nämä asiakkaan näkökulmasta turhat kysymykset voivat kuitenkin olla meille välttämättömiä, jotta antamamme vastaukset ovat varmasti oikeita.

Jokainen meille annettu palaute on meille kullanarvoinen ja kehitämme palveluamme niiden pohjalta. Palautetta saa antaa myös tämän blogi-tekstin kommenteissa. Voit tutustua tarkemmin meidän palveluumme
aiemmassa blogi-tekstissäni. On ilo auttaa teitä!

 

Kirsti

Koulutusneuvoja

Valtakunnallinen koulutusneuvonta

 

keskiviikko 10. toukokuuta 2023

Opinnoista ilmoittaminen ja uudistunut työttömyysturvalaki

Kaaviokuva opintojen ilmoittamisesta. Kuvassa visualisoidaan informaatiota, joka on kerrottu blogitekstissä.

(Päivitetty 16.5.2023)

Työttömyysturvalaki uudistui 1.1.2023 alkaen. Uudistuksen myötä työnhakijan ei tarvitse ilmoittaa kaikista opinnoista työvoimaviranomaiselle, eli TE-toimistolle tai kuntakokeilulle. Opinnoista ilmoittaminen voi olla kuitenkin monissa tilanteissa järkevää, vaikka se ei olisikaan pakollista. Palaan asiaan myöhemmin tekstissäni.

Tämän tekstin tavoitteena on kertoa nimenomaan opinnoista ilmoittamisesta: mistä opinnoista pitää ilmoittaa, miten opinnoista ilmoittaminen tapahtuu, mistä opinnoista ei tarvitse ilmoittaa ja miksi opinnoista ilmoitetaan. Tarkoituksena ei ole avata sen tarkemmin opintojen vaikutusta työttömyysetuuden saamiseen, opintojen sivutoimisuuden/päätoimisuuden ehtoja tai eri työttömyysetuudella opiskelun muotoja. Etenen tekstissä tavalliseen tapaani keskeisten kysymysten ja vastausten kautta. Jos haluat tietää laajemmin vuodenvaihteen muutoksista, suosittelen tutustumaan blogitekstiini Työttömyysetuudella opiskelun muutokset vuonna 2023.

Mistä opinnoista minun pitää ilmoittaa?

Sinun täytyy ilmoittaa kaikista työttömyysturvalain mukaisista opinnoista, jotka ovat listattuna tässä: 

  1. ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen, 
  2. alemman tai ylemmän yliopistotutkinnon suorittaminen (yleensä kandidaatti- ja maisteriopinnot), 
  3. ammatillisen perustutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen, 
  4. työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen suorittaminen (TELMA), 
  5. peruskoulu- ja lukio-opinnot
  6. tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA), 
  7. opinnot avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa
  8. yliopistossa suoritettavat jatkotutkinto-opinnot (yleensä lisensiaatti- ja tohtoriopinnot), 
  9. ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen, 
  10. opinnot kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa (ns. urheiluopistot), 
  11. muut kokoaikaiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (kesto väh. 4 pv).

Tämä listaus löytyy lain soveltamisohjeen luvusta 3.2. Lisäsin alkuperäiseen listaukseen sulkuihin pari selvennystä ja hyperlinkit. Nämä ovat opintoja, joiden pää- tai sivutoimisuus selvitetään paitsi lyhytkestoisen opiskelun tapauksessa. Näiden opintojen vaikutuksesta työttömyysetuuden saamiseen annetaan myös lausunto työttömyysetuuden maksajalle eli työttömyyskassalle tai Kelalle.

Kohtien 3. ja 9. mukaiset ammatilliset tutkinnot löydät listattuna ePerusteista. Kohdan 8. mukaisia jatkotutkintoja ovat lisensiaatti- ja tohtoriopintojen lisäksi myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot. Eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot eivät ole kohdan 8. mukaisia jatkotutkintoja vaan kohdan 2. mukaisia ylempiä korkeakoulututkintoja. Entä erikoispsykologin (70 op) ja erikoissosiaalityöntekijän (70 op) koulutukset, jotka eivät johda tutkintoon? Ne ovat yliopistolain 7 c §:ssä säädettyjä erikoistumiskoulutuksia, joita tarkastellaan kohdan 11. mukaisesti.

Kohdan 11. piiriin kuuluva opiskelu on haasteellisin rajata. Kohdassa 11. mainittu “kokoaikaisten opintojen” käsite on täysin uusi työttömyysturvalaissa. Kokoaikaisella opiskelulla tarkoitetaan tässä kohtaa sellaisten opintojen suorittamista, joita järjestetään keskimäärin vähintään neljänä päivänä kalenteriviikossa kuusi tuntia päivässä. Opintojen kokoaikaisuuden kannalta molempien ehtojen pitää toteutua: keskimäärin vähintään 4 pv/vko ja 6 h/pv. Mukaan lasketaan lähiopetus, opintoihin kuuluvaa harjoittelu tai vastaava toiminta, mutta ei itseopiskelua.

Hyvä nyrkkisääntö on, että ilmoita kohdan 11. opinnoista, jos niitä järjestetään jossakin kohdassa opintoja vähintään neljänä päivänä kalenteriviikossa. Verkko-opinnot, joissa opetukseen pitää osallistua tiettyyn kellonaikaan, katsotaan lähiopetusta vastaavaksi toiminnaksi. Sellaisia verkko-opintoja ei lasketa mukaan tämän kohdan opintoihin, joissa suorittamisen ajankohdan voi valita itse. Huom.! Kohtien 1–10 mukaisista opinnoista (esim. avoimen yliopiston/AMK:n opinnot) pitää ilmoittaa aina, vaikka ne ovat verkossa järjestettyjä ja suorittamisen ajankohdan voi valita itse.

Lain soveltamisohjeen luvun 3.2 mukaan työnhakijan työttömyysturva-asian sujuvan käsittelyn turvaamiseksi kohdan 11. opintojen osalta otetaan huomioon vain vähintään 4 päivää kestävät kokoaikaiset opinnot. Tätä lyhyemmät opinnot eivät voi olla milloinkaan kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla päätoimisia, joten niistä ei tarvitse ilmoittaa.

Kohdan 11. piiriin kuuluvat esimerkiksi yksityisten oppilaitosten opinnot, ulkomaisten oppilaitosten opinnot, Snellman-korkeakoulun opinnot, kuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutus (kesto 5 pv), varsinaisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun ei-tutkintotavoitteiset opinnot (esim. yliopiston ja ammattikorkeakoulun erikoistumiskoulutukset), ammatillisen opettajakorkeakoulun opinnot, kesäyliopiston opinnot ja pääsykokeisiin valmentavat valmennuskurssit. Huom.! Kaikki edellä mainitut opinnot eivät ole suinkaan automaattisesti kokoaikaisia/päätoimisia opintoja, vaan niitä tarkastellaan kohdan 11. kriteerien kautta. Opintojen kokoaikaisuutta/päätoimisuutta täytyy arvioida aina koulutuskohtaisesti.

Kenelle opinnoista ilmoitetaan ja miten se tapahtuu?

Ilmoita opinnoista oman alueesi TE-toimistolle tai kuntakokeilulle, riippuen siitä kumman asiakas olet. Asiakkuus käy ilmi kirjautumisen jälkeen Oma asioinnin etusivulta. Sivutoimisesta tai päätoimisesta opiskelusta on helpointa ilmoittaa Oma asioinnin kohdasta, jossa tehdään muutoksia työnhakuun. Jos olet 25 vuotta täyttänyt ja opinnot kestävät enintään 6 kuukautta, seuraa ohjeita blogitekstistäni Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista. Jos olet 25 vuotta täyttänyt ja haet työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua, seuraa ohjeita blogitekstistäni Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun hakemisesta. Epävarmoissa tilanteissa ota yhteyttä meille Koulutusneuvontaan. Tarvittaessa otamme vastaan ilmoituksen opinnoistasi ja välitämme sen TE-toimistolle tai kuntakokeilulle.

Mistä opinnoista ei tarvitse ilmoittaa?

Sinun ei tarvitse ilmoittaa työttömyysturvalain piiriin kuulumattomia opintoja. Listaus työttömyysturvalain piiriin kuuluvista opinnoista on annettu otsikon “Mistä opinnoista minun pitää ilmoittaa?” alla. Käy läpi listaus kohta kohdalta. Kohdan 11. mukaisten opintojen tapauksessa on mahdollista, että joudut kysymään kokoaikaisuuden arvioimista varten lisätietoja suoraan oppilaitoksesta. Jos olet varma, että opiskelu ei ole kohtien 1–11 mukaista, opiskelua ei tarvitse ilmoittaa.

Opintoja, joita ei tarvitse ilmoittaa, ovat tyypillisesti erilaiset lyhyehköt kurssit ja koulutukset, pätevöitymiskoulutukset (puhutaan työelämän passeista ja korteista) sekä opinnot kansalaisopistossa. Kansalaisopistot.fi -verkkosivun mukaan "Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kansalaisopisto on yksi vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista." Kansalaisopistoa ei pidä kuitenkaan sekoittaa kansanopistoon, jonka kursseista pitää ilmoittaa aina. Ohessa on listattuna opintoja, joista ei tarvitse ilmoittaa:

  • autokoulun, ensiapukurssin tai hygieniapassin suorittaminen,
  • enintään 3 päivää kestävät kohdan 11. mukaiset opinnot, esim. työelämän passi- tai korttikoulutukseen osallistuminen,
  • kohdan 11. mukaiset ei-kokoaikaiset opinnot, esim. verkko-opinnot, jossa suorittamisen ajankohdan voi valita itse,
  • omatoiminen valmistautuminen pääsykokeeseen.

Edellä mainittujen omaehtoisten opintojen pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida, eikä niistä anneta lausuntoa työttömyysetuuden maksajalle. Näitä opintoja ei katsota myöskään lain soveltamisohjeen luvun 3.3. mukaan lyhytkestoiseksi opiskeluksi.

Entäpä työvoimakoulutukset? Sinun ei tarvitse ilmoittaa erikseen TE-palvelujen hankkimaan työvoimakoulutukseen osallistumisesta, ellei niin ole pyydetty tekemään. Yhteyden ottaminen ennen koulutuksen alkamista voi olla kuitenkin siinä mielessä järkevää, että työvoimakoulutuksen lisääminen suunnitelmaan on edellytys työttömyysetuuden korotusosan saamiselle.

Haluan korostaa seuraavaa: jos olet epävarma pitääkö sinun ilmoittaa opinnoistasi, ilmoita niistä kaiken varalta. Sillä tavalla vältät mahdolliset omasta virhetulkinnasta aiheutuvat työttömyysturvaseuraamukset. Jos opiskelu paljastuukin myöhemmin päätoimiseksi, voit joutua maksamaan takaisin perusteettomasti maksettuja työttömyysetuuksia. Se on erittäin ikävä tilanne, jota ei toivoisi kenellekään. Epävarmoissa tilanteissa voit olla yhteydessä meille Koulutusneuvontaan, niin pohditaan yhdessä opinnoista ilmoittamista.

Miksi opinnoista pitää ilmoittaa työvoimaviranomaiselle?

Ilmoitusvelvollisuus perustuu työttömyysturvalain 1 luvun 3 §:n, jonka mukaan “Etuuden saajan yleisenä velvollisuutena on hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta, antaa työvoimaviranomaiselle ammatillista osaamistaan, työhistoriaansa, koulutustaan ja työkykyään koskevat tiedot ja selvitykset”. Lisäksi työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n mukaan “Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen”, eli opiskelulla voi olla vaikutusta työttömyysetuuden saamiseen.

Työvoimaviranomaisen täytyy tietää riittävällä tarkkuudella asiakkaan opinnoista, jotta se pystyy arvioimaan opintojen mahdollisen vaikutuksen työttömyysetuuteen ja antamaan sen pohjalta (tarvittaessa) lausunnon etuuden maksajalle. Työvoimaviranomaisen on lisäksi työnvälittäjänä tärkeä tietää asiakkaan osaamisesta ja voimassa olevista pätevyyksistä. Sen vuoksi voi olla ihan perusteltua ilmoittaa koulutuksesta, vaikka se ei välttämätöntä olisikaan.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 18.4.2023)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 18.4.2023)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (TEM/2376/00.03.05.02/2017) (viitattu 18.4.2023)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (VN/34741/2022) (viitattu 18.4.2023)
https://finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48879

TEM: Hallitus esittää parannuksia työttömien opiskelumahdollisuuksiin (viitattu 24.4.2023)
https://tem.fi/-/hallitus-esittaa-parannuksia-tyottomien-opiskelumahdollisuuksiin

Työmarkkinatori (viitattu 24.4.2023)
https://tyomarkkinatori.fi/

Opintopolku.fi -portaali (viitattu 24.4.2023)
https://opintopolku.fi/konfo/fi/

Kansalaisopistot.fi (viitattu 24.4.2023)
https://kansalaisopistot.fi/

Kansanopistot.fi (viitattu 24.4.2023)
https://www.kansanopistot.fi/

(Päivitetty 16.5.2023. Lisättiin lause/linkit koskien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia.)

(Päivitetty 15.5.2023. Lisättiin tieto erikoispsykologin ja erikoissosiaalityöntekijän koulutuksista.)

keskiviikko 26. huhtikuuta 2023

Self-motivated studies as part of the integration

Kuvituskuva.

Are you a jobseeker in the TE Office or Municipal Employment Experiment (kuntakokeilu) with an integration plan? Do you want to study? You can apply to the TE Office or your municipality for support for your studies via unemployment benefits. In this text, we refer to the TE Office and the Municipal Employment Experiment as PES, which stands for Public Employment Services.

Language courses as self-motivated studies

Once you have registered as a jobseeker and an integration plan has been created, PES invites you to an integration training. It includes learning Finnish or Swedish and provides an introduction to Finnish society and working life. During your integration time, you can also look for a training or language course on your own and ask PES to approve it. In order for PES to approve a course of your choice instead of PES integration training, it must consist of at least 20 hours of studying per week. For instance, there could be 16 hours of lessons and four hours of homework per week. When a course is approved instead of PES integration training, it means that it is supported as self-motivated (independent) studies.

Other studies as self-motivated studies

Act on the Promotion of Immigrant Integration (Integration Act, laki kotoutumisen edistämisestä) allows PES to approve studies that are taught mostly in Finnish or Swedish and that promote integration and employment. In addition to language courses, PES can approve e.g., vocational education, pre-vocational preparatory education (TUVA), studies in Open University and Open University of Applied Sciences, as well as basic education or learning to read and write. However, studies conducted in a language other than Finnish or Swedish, cannot be supported. The maximum support period is 24 months (48 months for basic education), but it can only last until the end of your integration period.

Applying for approval

Once you have been admitted to a school or institution, you need to apply for PES approval by submitting form 0714, which should be filled in by your school’s representative. The form must be submitted to PES before starting the studies, preferably as soon as you have been admitted. You need to wait for PES’s reply before starting your studies. If PES approves your studies, it will send a labour policy statement to Kela or your unemployment fund for you to claim unemployment benefits and expense allowance. Other factors such as your residence permit type may affect your right to unemployment benefits. If you are not entitled to unemployment benefits during your studies, you may be eligible for discretionary expense allowance (harkinnanvarainen kulukorvaus). You can ask your PES contact person about it. Please note that if a self-motivated course has a tuition fee, it is not compensated by PES.

Monitoring of studies

When studying with unemployment benefits, PES monitors your progress. Usually, one should notify PES about the progress of their studies every 6 months through their E-Services (Oma asiointi). When your studies have progressed according to your integration plan, you can mark the corresponding task completed by ticking the box "Kyllä".  If your PES contact person asks, include a transcript of records (opintosuoritusote) or other study progress report. Even if your studies have not progressed enough, please still provide PES with the required documents.

Studying is mandatory

When self-motivated studies have been approved according to the Integration Act, it is mandatory for the jobseeker to study. This means that you cannot interrupt your studies without a valid reason. However, studying itself is not a valid reason to quit a job or not to comply with a job search obligation (työnhakuvelvollisuus) in your integration plan. There is more information about the job search obligation in my colleague Panu’s text (in Finnish).

Supporting studies through Integration Act or Service Act?

In addition to the Integration Act, PES can approve jobseeker’s self-motivated studies (independent studies) through the Act on Public Employment and Business Service (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, in this text: Service Act). The Service Act allows a jobseeker to apply for support if they are at least 25 years old and entitled to unemployment benefits. The conditions for support are that you have a need for education as determined by PES and that studying is considered to substantially improve your chances of employment. During the integration time, supporting self-motivated studies through the Integration Act is preferable.

Supporting jobseeker’s self-motivated studies through the Service Act differs somewhat from supporting them through the Integration Act. Studies supported through the Service Act must have vocational orientation. Thus, language courses cannot be approved. On the other hand, it is possible to support vocational studies conducted in languages other than Finnish or Swedish, when your school is based in Finland. It is also possible to withdraw from studies supported through the Service Act without losing unemployment benefits. Expense allowance (kulukorvaus), however, is not paid. If you want to apply for PES to approve your studies through the Service Act, submit forms 621 and 623 to your office at least two weeks before starting your studies. You can find more information about applying for the support in my colleague’s text (in Finnish).

Other options for studying with unemployment benefits

Other possibilities of self-motivated studies without losing unemployment benefits are short-term studies and part-time studies. Studies in Open University or Open University of Applied Sciences for a maximum of three months do not prevent unemployment benefits either. Take a look at Panu’s postings (in Finnish) about financing one’s studies and recent changes in studying with unemployment benefit.

There is also a Finnish-language version of this text.

Katja
Service Specialist, TE Services

References

Act on the Promotion of Immigrant Integration. Laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2010/1386)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Instructions by the Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland for the application of the Act on the Promotion of Immigrant Integration in the Employment and Economic Development Office (unofficial translation of the title by author). Ohje kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) soveltamisesta työ- ja elinkeinotoimistoissa (01.04.2015 TEM/642/07.10.02/2015)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42077

Unofficial English translation of the Act on the Promotion of Immigrant Integration 
https://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/2010/en20101386

Act on Public Employment and Business Service. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) 
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916 

Instructions by the Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland for the application of the Act on Public Employment and Business Service and the Decree on Public Employment and Business Service (unofficial translation of the title by author). Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017) 
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910 

Unofficial English translation of the Act on Public Employment and Business Service 
https://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/2012/en20120916

Unemployment Security Act. Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) 
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290 

Instructions by the Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland on the duties of the Employment and Economic Development Office in the implementation of the unemployment security system (unofficial translation of the title by author). Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (29.12.2022 VN/34741/2022)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48879

Instructions by the Ministry of Economic Affairs and Employment on the jobseeker's service process and job search obligation (unofficial translation of the title by author). Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työnhakijan palveluprosessista ja työnhakuvelvollisuudesta (12.4.2022 VN/10520/2022)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48159


keskiviikko 12. huhtikuuta 2023

Uskallanko valmistua? Viisi näkökulmaa pelon käsittelyyn asiantuntijatyötä aloittaessa

Kuvituskuva.

Epäröinti opintojen viime metreillä on varsin yleistä. Moni tuntee yleisen odotuksen, että lukion tai ammatillisen tutkinnon jälkeen on hyvä hankkia korkeakoulututkinto, jotta pääsee hyvää urakehitykseen kiinni. Korkeakouluopinnoissa menestyy melko lailla samoilla strategioilla kuin 2. asteen opinnoissa sitä ennen, joskin kaikkea opiskellaan enemmän. Hyvä opiskeluputki tulee opinnäytetyön myötä lähelle loppuaan. Mielessä on opintojen myötä rakentunut kuva ammatillisista ihanteista – miten työ kuuluu tehdä hyvin, mitä kaikkea on eri näkökulmista otettava huomioon. Opintoihin kuuluvat työharjoittelut antavat käytännön kokemusta työstä. Kokemus voi vahvistaa työmotivaatiota, mutta toisinaan vahvistumaan pääsevät myös epäilykset omasta sopivuudesta asiantuntija-ammattiin. Esittelen tässä muutaman näkökulman ja vinkin, joilla voit aloittaa tilanteesi käsittelyn
  1. Yritä löytää matalan riman työelämävaihtoehto, mistä olisi helpointa lähteä liikkeelle
    Jos harjoittelusta jäi kielteisiä kokemuksia, kannattaa seuraava työkokemus pyrkiä luomaan erilaiseksi. Mieti itseäsi lempeästi, mitä olet osannut eri tilanteissa vaikkapa vapaa-ajalla, ja mistä olet saanut myönteistä palautetta. Mieti myös toisaalta mitä et ainakaan halua. Eri ammattialojen työnkuviin voit tutustua www.toissa.fi -sivulla tai avoimia työpaikkoja etsimällä. Mieti haluaisitko aloittaa määräaikaisessa työssä vai tuntuisiko pidempi työsuhde turvallisemmalta. Kiinnitä huomiota työpaikkoja hakiessa, mitä työnantaja kertoo perehdytyksestä ja onko samaa työnkuvaa tekeviä työntekijöitä työyhteisössä tai muutoin saavutettavissa. Mieti myös rohkeasti sitäkin, mitä teet jos koet työssä haasteita - keneen otat yhteyttä, keneltä saat parhaiten tukea. Huomaa millaista uhkakuvaa pelkäät – mikä olisi pahinta mitä voi tapahtua ja olisiko se kuitenkaan ihan ylitse pääsemätön tilanne.

  2. Tarkenna katse tärkeisiin asioihin
    Huomaa päivittäin, mikä tänään on sujunut ja mitä olet saanut aikaan. Miten edistit opinnäytetyötäsi, tai mitä tänään teit työnhakurintamalla. Jos tavoite on horisontissa siintävä täydellinen ja suuri visio, voi tuntua vaikealta yltää niin suureen tavoitteeseen. Voitko löytää pieniä välitavoitteita, pienimmän mahdollisimman askeleen tavoitteen suuntaan, jonka voisit saavuttaa. Liian stressaantuneena on vaikea edetä. Mieti mikä voisi helpottaa oloasi, mitä tarvitset tällä hetkellä. Toisinaan aikalisäkin voi auttaa, etsi vaikka jotain helpompaa työtä, kuin mihin koulutuksen perusteella olisi edellytyksiä, jotta saat kokemusta työelämästä.

  3. Etsi tukea ja kannustusta
    Joku toinen saattaa nähdä kannustavia ja uusia näkökulmia tilanteeseesi, ei kannata jäädä ulkopuolisuuden tunteisiin liiaksi kiinni. Oppilaitosten opinto-ohjaajat, amanuenssit, opinnäytetyön ohjaajat, opiskelijaterveydenhuolto, te-palvelut, tuttavasi jotka työskentelevät jo sinun alalla – mieti kenestä haet ensimmäistä keskustelukaveria tilanteeseen, niin seuraava askel jo helpottuu. Käy lävitse saamasi palautteen kannustavia puolia.

  4. Ole kärsivällinen noviisi ja arvosta sitä, mikä jo sujuu
    Asiantuntijatyöhön kasvaminen vie vuosia. Ammatti-identiteetti kyllä kehkeytyy ajan kanssa, ja vasta taaksepäin katsoessa voit huomata edistyksen. Epäröinti ja varovaisuus voivat piinata, mutta toisaalta epävarma tekee vähemmän virheitä koska tarkistaa työn jäljen huolellisemmin ja osaa tarkastella asioita useammasta näkökulmasta. Työelämä vaatii erilaisia taitoja kuin opiskeluelämä aiemmin. Katsele uteliaana, miten työympäristöjen sosiaalinen maailma toimii ja kokeile erilaisia strategioita työskentelytavoissasi ja työpaikan päivittäisissä kohtaamistilanteissa.

Lue lisää ammatti-identiteetistä esimerkiksi Katariina Kopakan kandityöstä https://core.ac.uk/download/pdf/354675247.pdf

Heli
Uraohjauksen psykologi

keskiviikko 15. maaliskuuta 2023

Neljä vinkkiä järjestötyöstä haaveilevalle


Järjestötyössä arvostetaan monipuolisia taitoja.


Järjestötyöstä muodostuu noin viisi prosenttia kansantalouden työvoimasta. Valtaosa suomalaisista on vähintään yhden yhdistyksen jäsen ja peräti 40 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä. (lähde: Järjestötyö – humak.fi). Järjestötyön suuri etu on työn vapaus ja mahdollisuus itse kehittää omaa tekemistään ja osaamistaan. Työn voi kehittää niin haasteelliseksi kuin rahkeet riittävät. Nämä lienevät syitä miksi järjestötyö kiinnostaa yhä useampaa.

1. Tee motivaatio itsellesi selväksi

Onko motivaatiosi järjestötyöhön osuva? Järjestötyö on omaleimaista työtä. Työtä tehdään jäsenten kanssa, työpareina voi olla vapaaehtoisia ja työajat ovat epäsäännölliset. Lisäksi työtehtävät ovat yleensä monipuoliset. Useimmat kokevat nämä asiat rikkautena, mutta järjestötyö asettaa ammattitaidolle ja jossain määrin myös muulle elämälle vaatimuksia. Osaamisen tulee olla laaja-alaista ja asenteen joustava. Järjestötyössä ei koskaan tarkkaan tiedä, mitä päivä tuo tulleessaan. Jos tällaiseen joustavuuteen ei ole valmis eikä siedä siitä aiheutuvaa stressiä, järjestö ei kenties ole itselle sopivin työpaikka.

Järjestötyössä viihdytään usein hyvin ja pitkään, vaikka palkka ei kilpailukykyisin olisikaan ja koettu ulkopuolinen arvostus työtä kohtaan ei ansaitulle tasolle yltäisikään. Järjestötyön suosiosta kertoo muun muassa se, että avautuviin paikkoihin on hyvin hakijoita. Yritysmaailmassa vallitsevat tulostavoitteet eivät sellaisenaan ylety järjestökentälle, joka on monelle helpotus.

Koska tehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevia, voivat ne vaatia matkustamista, joka on hyvä huomioida alalle suuntautumista suunnitellessa. Järjestötyön johtaminen voi myös olla haastavaa, sillä työntekijöiden osaaminen paranee ja vaatimustaso kasvaa. Järjestötöissä tehdyn palkkatyön on todettu viimeaikaisen tutkimuksen mukaan olevan jossain määrin julkista ja yksityistä työelämän sektoria kuormittavampaa (lähde: Osaajat järjestötyössä). Oma motivaatio järjestön toimialaa kohtaan onkin tärkeässä roolissa, koska työn vastaavuus omiin arvoihin voi auttaa jaksamaan. 

2. Ota selvää järjestökentästä

Millaisia järjestöjä sitten on olemassa? Suomessa toimii paljon erilaisia järjestöjä, jotka vaihtelevat suurista valtakunnallisista järjestöistä pieniin paikallisiin järjestöihin. Kaikkiaan rekisterissä on yli 100 000 yhdistystä. Järjestöt työllistävät sekä palkattua henkilökuntaa että vapaaehtoisia. Suurin osa pienistä järjestöistä toimii vain vapaaehtoistoiminnan kautta, kun taas osa työllistää yhdestä muutamaan ihmiseen ja osa tätä enemmän. Tyypillistä järjestötyölle on, että työtä tehdään melko niukoin palkatuin henkilöstöresurssein, ja osa työstä kuuluu vapaaehtoisille. Resurssien ollessa niukat varsinaisilta työntekijöiltä odotetaan usein joustamista muun muassa tehtävien ja ajan käytön suhteen.

Järjestöt ovat organisaatioita, jotka ovat keskittyneet tiettyjen ryhmien edun tai asian ajamiseen. Toiminta kohdistuu usein järjestön omien jäsenten asian ajamiseen, mutta tavoitteena voi olla myös laajempi yhteiskunnallinen hyöty. Järjestöt voivat ajaa esimerkiksi työnantajien tai työntekijöiden etua tai ammatillisia, tieteellisiä, kulttuurisia tai ympäristöasioita. Järjestöt työllistävät oman alansa asiantuntijoita esimerkiksi neuvonta- ja koulutustehtävissä sekä viestinnän, lain ja hallinnon työntekijöitä.

Järjestöissä on keskivertoa enemmän määräaikaisia työsuhteita rahoituksen määräaikaisuuden vuoksi. Myös osa-aikaiset työsuhteet ovat yleisiä. Työllistämisedellytyksiin vaikuttavat esimerkiksi työllistämiseen käytettävissä olevat määrärahat sekä järjestön saamien tukien ja avustusten määrä.

3. Ota selvää mihin osaamisesi riittää

Mitä tarjottavaa sinulla voisi olla? Järjestöissä työskennellään monilla tehtäväalueilla useilla koulutustaustoilla, joista tässä muutamia hyviä esimerkkejä. Yli puolella järjestösektorilla työskentelevistä on jokin korkeakoulututkinto, joten siihen panostaminen lienee viisasta. Suurin osa tehtävistä on asiantuntijatehtäviä.

Esimerkkeinä järjestötyössä hyödynnettävistä koulutuksista ammattikorkeakouluissa on muun muassa liiketalous, sosiaali- ja terveysala, yhteisöpedagogiikka, viestintä tai kulttuuriala. Yliopistoissa voi esimerkiksi opiskella kauppatieteitä, hallintotieteitä, sosiaalityötä tai viestintää. Johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävissä voidaan toimia myös muilla korkeakoulututkinnoilla. Ylipäätään hyvin monenlaisilla tutkinnoilla voi päätyä järjestöön töihin. Yhtenä yhdistävänä tekijänä järjestötyössä on sosiaaliset taidot, joita tarvitaan sekä verkostoissa että jäsenistön kanssa toimiessa.

Selvityksessä on järjestöalan osaajia jaettu neljään osaajaprofiiliin: ”Talousosaajilla” (25 %) korostuvat taloushallinnon osaamisalueet sekä heillä on myös melko vahvaa strategista osaamista. Rahoitusten hakeminen onkin yksi järjestöjen keskeisistä tehtävistä. ”Toiminnan kehittäjät” (22 %) ovat laaja-alaisia monitaitureita, joiden työssä korostuvat vahva ammatillinen luottamus ja työn ilo. ”Vapaaehtoistyön osaajilla” (26 %) on tämän lisäksi hyvät sosiaalisen median käyttötaidot. ”Perusosaajilla” (27 %) mikään taitoalue ei korostunut erityisesti.

4. Mieti miten mahdollisuuksia voi lisätä 

Mitä voisit tehdä, että pääsisit järjestöön töihin? Ahkeran työnhaun ja verkostoitumisen lisäksi kouluttautuminen on yksi keino. Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään korkeakoulua, joka olisi erityisesti profiloitunut järjestötyön tutkimiseen ja kehittämiseen, vaan opetus ja kehittäminen ovat hajautuneet eri ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Kuitenkin Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) kertoo tavoitteekseen perustaa järjestötyön osaamiskeskittymän oppilaitokseensa. Siellä on pitkäaikaista osaamista yhteisöpedagogien kouluttajana ja järjestöalan täydennyskoulutusten järjestäjänä. Vapaaehtoistoiminta on yksi tapa päästä tutustumaan itseään mahdollisesti työnantajanakin kiinnostavaan järjestöön.
(teksti jatkuu kuvan jälkeen)


Omien arvojen pohdinta on olennaisessa roolissa järjestökentälle suunnatessa.

              
Loppujen lopuksi järjestössä ei olla töissä järjestön takia, vaan sen takia mitä asiaa järjestö ajaa. Siinä vaaditaan tiettyä intohimoista suhtautumista, mitä mistään koulusta ei voi hankkia. Onkin hyvä miettiä, että mihin asioihin haluaa intohimoisesti vaikuttaa? Tai voi kysyä itseltä ”Mikä muutos haluan maailmassa olla?” Onko sinun sydäntäsi lähellä työsuhdeasiat; mielenterveys; lasten ja perheiden hyvinvointi vai kenties ympäristön suojelu tai kehitysmaiden asiat? Tai jokin muu. Se mihin haluaa vaikuttaa, on tärkeä miettiä itsensä kanssa. Tällöin on selkeämpää suunnata työnhakua ja kehittää osaamista. Näin myös hakemuksista tulee parempia, kun perusteltu motivaatio pääsee välittymään.


Heini
psykologi, valtakunnallinen uraohjaus


Lähteet:
Järjestötyö - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
Järjestötyö on vaativaa ammattityötä - Kansalaisyhteiskunta
osaajat-jarjestotyossa.pdf (ok-sivis.fi)
Järjestötyö ja kansalaistoiminta - Humak – humanistinen ammattikorkeakoulu

keskiviikko 1. maaliskuuta 2023

Herätä halu tavata – miten teet houkuttelevan vapaamuotoisen työhakemuksen?

Aloitin työurani soveltuvuustutkimusten parissa, Personnel-Yhtiöissä vuonna 1995. Rekrytointiasiat ovat pysyneet matkassa siitä lähtien tavalla taikka toisella. Olen muun muassa tehnyt soveltuvuusarviointeja, rakentanut menetelmiä ja opettanut psykologisten testien käyttöä, mutta olen ollut toisellakin puolella pöytää – työnhakijana. Olen lukenut hakemuksia ja laatinut niitä. Olen halunnut tavata ja olen yrittänyt herättää halun tavata. Yhdistävänä nimittäjänä näissä on vapaamuotoinen työhakemus.

Kirjoittaja: Manne Pyykkö, psykologi Uudenmaan TE-toimisto

Voisi helposti ajatella, että vapaamuotoisen työhakemuksen merkitys olisi rapistunut. Miksi lukisin vain hakemusta, kun voin katsoa koko elämäsi netistä, saattaa moni ajatella? Lisäksi henkilökohtaisen digijalanjäljen vaalimista painotetaan työnhakuoppaissa, Linkedin-profiilia varten on kenttä sähköisissä hakulomakkeissa ja yleisesti pyydetään videovastauksia.

Silti mikään ei korvaa hyvin laadittua vapaamuotoista työhakemusta.

Vain siitä muodostuu kokonaisvaltainen ajatus sinusta haettavan työpaikan motivoituneena ja osaavana tekijänä. Potentiaali. Kohdennettuna.

Hakemus herättää parhaimmillaan lukijassa menettämisen pelon, fomon (fear of missing out). Tämä tyyppi on napattava meille ennen kuin toiset ehtivät.

Vapaamuotoisen hakemuksen tehtävä

Ensimmäinen ajatus vapaamuotoisen työpaikkahakemuksen kohdalla on sen asema kokonaisuudessa. Tavoitteesi on saada syntymään assosiaatio työnantajan mielessä: ”Ai niin, tämähän on se tyyppi, jonka kanssa juttelin eilen. Hän vaikutti todella mukavalta ja motivoituneelta.”

Ota siis aina ensin yhteyttä puhelimitse, tee kotiläksysi ja kysele sellaisia asioita, jotka osoittavat vihkiytyneisyytesi. Kysymällä relevantteja myyt asiantuntijuutesi.

Muista kerrata vielä nimesi puhelun päätteeksi muistijäljen varmistamiseksi tai vahvistamiseksi. Myöhemmin toinen muistisilta työantajalle muodostuu hakemuksen ja haastatteluvaikutelman välille.

Harkinnan arvoinen tekijä on myös avoimen hakemuksen suhde tapauskohtaisiin kysymyksiin ja ansioluetteloosi (CV). Tapauskohtaisiin kysymyksiin kannattaa siis panostaa.

Katso ensin, mikä on korkein merkkimäärä eri kysymyksiin. Joskus avoimen hakemuksen voi pilkkoa – muokattuna – eri kysymyksiin ja lisätä olemassa olevaan tapauskohtaista ainesta.

Joskus on mahdollista lisätä avoin hakemus tapauskohtaisten kysymysten lisäksi, jolloin on tärkeää, että vastaa esitettyihin kysymyksiin ”puhtaalta pöydältä”, ilman toistoa.

Älä ota ”ceeveetä” lähtökohdaksi. Anna sen olla oma juttunsa. Sen sijaan kerro tarina itsestäsi. Sellainen, jota on helppo muokata tapauskohtaiseksi.

Kuljeta ajatusta ja tee ehjä kokonaisuus, jonka tajuaa – kerralla.

Hakemuksen rakenne

Tee kaikkesi, että saat avoimen hakemuksen mahtumaan yhdelle sivulle. Ansioluettelo voi olla pitkä, mutta avoimen hakemuksen kohdalla yli sivun hakemus luo helposti lukijalle psykologisen kynnyksen. Hassua, mutta totta.

Ajattele asioita lukijan näkökulmasta. Otsikkoon luonnollisesti työhakemus, haettava tehtävä ja organisaatio. Ensimmäisenä kannattaa kiittää mukavasta ja antoisasta juttutuokiosta tai taannoisesta toimenkuvan avaamisesta puhelimitse. Se, että lukija yhdistää ja muistaa sinut, ei ole vähäpätöinen asia.

Myönteinen assosiaatio laittaa sisäkaarteelle. Toki voi todeta, että innostus vain kasvoi puhelun myötä. Tällaisen siltaa rakentavan yhden tai kahden irtolauseen jälkeen – asiaan.

Kolme kappaletta ja yksi sivu on hyvä lähtökohta. Ensimmäisen kappaleen teema on: kuka puhuu ja missä tilanteessa tai miksi hakee?

Toisen kappaleen henki on ammatillinen elämänkaari menneestä nykyiseen.

Kolmannen kappaleen funktio on esitellä vahvuus- ja kehittämisalueitasi suhteessa haettavaan tehtävään.

Ensimmäinen kappale – persoona peliin

Kaikella voi olla vain yksi alku. Lähde kirjoittamaan ajatuksella, että yksikään lause ei anna syytä lopettaa lukemista. Lukijan mielessä pyörii, kuka puhuu ja miksi pitäisi lukea pidemmälle?

Kannattaa aloittaa lauseella, joka kertoo identiteetistäsi. Mikä on oma käsityksesi itsestäsi? Vaikkapa näin: ”Olen 23-vuotias tuleva sosionomi, spinning-ohjaaja ja ihanan lapinkoiran emäntä”.

Kannattaa laittaa persoonaa peliin.

Joku voi ajatella, että miten koira liittyy mihinkään, mutta tällaisissa varauksissa unohtuu muutama seikka. Et halua jäädä henkilönä etäiseksi. Niin ikään haastattelijat hakevat usein jotain henkilökohtaista tai kevyttä, jolla aloittaa haastattelu. Jään murtaminen on helpompaa siviilipuolen teemalla.

Ensimmäisessä lauseessa voi viitata myös perhe- ja ihmissuhteisin tai jättää ne pois. Makuasia. Jos on lapsia, vanhemmuus kannattaa toki mainita. Se on luonnollisesti keskeinen osa identiteettiä.

Toisessa lauseessa on luontevaa ryhtyä avaamaan omaa tilannetta tarkemmin. Vaikkapa siitä, että opiskelee Haaga-Heliassa, millaisella tutkintorakenteella, monettako vuotta ja milloin arvioi valmistuvansa.

Erilaisia näkemyksiä voi myös olla ikään ja sukupuoleen liittyvissä pohdinnoissa, mutta ydinajatus ensimmäisen lauseen kohdalla on oma käsityksesi itsestäsi ja identiteettisi kulmakivistä.

Omaa tilannetta voi avata myös muilta osin muutamilla virkkeillä. Vaikkapa mitä tutkinnosta puuttuu, käykö samalla töissä – esimerkkiä jatkaakseen vaikkapa näin:

”Päiväni ovat tiiviitä. Opiskelen kolmatta vuotta päätoimisesti ja käyn kahtena iltana viikossa vetämässä spinning-tunteja yrityksessä X. Arkeani auttaa naapurissa asuva tyttö, joka ulkoiluttaa koiraani koulupäivänsä jälkeen”.

Ensimmäisessä kappaleessa kannattaa myös avata hieman omia suunnitelmia ja kiinnostuksen kohteita. Keskeistä on myös osoittaa lyhyesti, että täyttää ns. minimikriteerit, mikäli niitä on. Ajatuksella, että ylittää riman, jotta voidaan ylipäätänsä harkita. Eli, millaisessa tilanteessa törmäsit ilmoitukseen, ja mikä siinä sai sinut erityisesti innostumaan.

Ensimmäinen kappale on ikään kuin valokuva sinusta, tilanteestasi ja arjestasi – ja innostuksestasi uuden mahdollisuuden edessä.

Toinen kappale – kerro uratarinasi

Perusidea on kronologisessa tarinassa – menneestä nykyiseen, mutta toisella kappaleella on myös muita funktioita. Ideana on avata ”ceeveen” siirtymät.

Esimerkiksi mikä sai sinut hakemaan juuri tiettyä opiskelu- tai työpaikkaa. Luonnollisesti tarinassa tulee olla opiskelu- ja työpainotus, mutta se voi olla myös elämänmakuinen.

Elämään mahtuu isoja muutoksia. Perhe saattaa muuttaa kouluiässä tai saatamme muuttaa aikuisina rakkauden perässä. Yksi pitkäaikainen harrastus voi päättyä ja toinen alkaa.

Äkkiseltään voi ajatella, että nuoren ihmisen elämässä ei ole vielä ehtinyt tapahtua ammatillisesti kovinkaan paljoa, mutta älä anna tämän haitata. Voit kuljettaa ajatuksen vaikkapa kouluajoista nykyhetkeen, keskeisiä muutoksia selostaen ja keskittyä sen jälkeen avaamaan vaikkapa muita tärkeitä seikkoja elämässäsi.

Esimerkkihenkilömme voisi vaikkapa kertoa, miten pitkäaikainen cheerleading-harrastus opetti saumatonta tiimityötä sekä ilojen ja surujen jakamista.

Älä siis kirjoita pelkästään helikopteriperspektiivistä, vaan tuo mukaan kokemuksellisuutta:

”Cheerleading oli tavattoman antoisaa, mutta samalla varsin sitovaa” – tai vaikkapa siitä, miten oman tiimin jäsenet olivat ehkä sittenkin tärkeämpiä kuin itse harrastus. Varttuneempi voi puolestaan maalata isommalla pensselillä laajempia kaaria, sillä detaljit löytyvät kuitenkin CV:stä.

Mieti hetki asiaa rekrytoivan henkilön näkökulmasta ennen kirjoittamaan ryhtymistä. Todennäköisesti tärkein yksittäinen tekijä koko haussa on kandidaattien sisältäpäin kumpuava ja pysyvä motivaatio – mutta sitä on samalla kaikkein hankalin arvioida. Haastattelija ei voi kysyä sitä suoraan, asetelma on vain sellainen.

Kokonaiskuva motivaatiosta muodostuu monista lähteistä. Toinen kappale on mahdollisuutesi ”myydä” motivaatiorakennettasi omin sanoin.

Pyri osoittamaan, miten eletty elämäsi, erilaiset valintasi ja elämäsi läpi kulkeva ”punainen lanka” johtaa (melko) suoraan haettavaan tehtävään. Miten olet ollut kiinnostunut tietyistä asioista jo pienestä pitäen, miten parhaimmat kokemuksesi liittyvät asioihin, jotka ovat keskeisiä myös haettavassa työssä. Ei tarvitse kuitenkaan teeskennellä kutsumusta, jos sellaista ei ole, eikä laskelmoida loputtomiin tai alleviivata yhteyksiä.

Ole aito. Luota lukijaan. Maraton kertoo kaikille itsensä johtamisesta. Älä vie oivaltamisen iloa.

Kolmas kappale – teroita keihäänkärkesi

Teemana on omat plussat ja miinukset, silmällä pitäen haettavan tehtävän kompetenssikriteerejä. Ensimmäisessä kappaleessa olisi hyvä kuitata lyhyesti osaamista riman ylittämisen näkökulmasta, kun taas viimeisessä kappaleessa näkökulman pitäisi olla enemmän hyvästä parhaaksi.

Eli millaiset seikat tekevät sinusta kaikkein parhaimman. Mieti, miltä hyvä näyttää tässä haettavassa tehtävässä. Miltä osin täytät saappaat ja miltä osin et?

Itse itseään koskevia myönteisiä adjektiiveja kannattaa välttää. Ne ovat yhtä katu-uskottavia kuin äitienpäiväpuhujan loppusanat.

Mieti sen sijaan, mistä olet saanut kiitosta töissä, opinnoissa ja harrastuksissa? Millainen työskentely ja tekeminen tulee sinulta helposti? Mistä olet motivoitunut?

Tässä kappaleessa voit myydä motivaatiotasi rivien välistä ajatuksella, että vaikka et saisi haettavaa työtä, tulet jatkossakin olemaan kyseessä olevien aihealueiden kanssa tekemisissä.

Esimerkkihenkilömme voisi vaikkapa tuoda esille, että hän aikoo näillä näkymin olla tekemisissä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kanssa koko työuransa ajan, tavalla taikka toisella.

Omista vahvuus- ja kehittämisalueista kertominen on kansalaistaito. Myy itsetuntemuksesi. Oletko lämminhenkinen ja tiimiorientoitunut vai päämäärähakuinen ja tulosorientoitunut?

On hyvin vaikeaa olla sataprosenttisesti molempia, ainakaan samaan aikaan. Molempiin liittyy lähtökohtaisesti hyvää ja huonoa – tilanteesta riippuen. Entä oletko tarkka, huolellinen ja varovainen vai spontaani, neuvokas ja ennakkoluuloton? Tässä vain muutama viitekehys.

Tuo rohkeasti esille keihäänkärkesi, mutta myös esille se, miltä osin et välttämättä täytä saappaita. Se ei ole heikkouden osoitus. Päinvastoin. Kehittämisalueiden tai ”skill-gappien” jäsentäminen osoittaa realiteettitajua.

Ota mukaan myös aikajänne. Näissä tehtävissä voisin kantaa korteni kekoon heti, kun taas toisiin tehtäviin tai vaativampiin osa-alueisiin kasvaisin kokemuksen myötä. Mikäli et ole kertonut mitään siviilipuolen asioitasi, yleisistä kiinnostuksen kohteistasi tai muusta merkittävästä elämässäsi, lisää lause tai kaksi loppuun.

Esimerkkihenkilömme voisi vaikkapa avata tässä kirjallisuus- ja elokuvamakuaan tai kertoa eksoottisista kokkaustaidoistaan.

Lopussa voi olla hyvä kiteyttää tai laittaa jokin kohtelias seuraavan askeleen ehdotus, vaikka on selvää, että asiat etenevät työnantajan prosessin mukaan. Vaikkapa: ”Keskustelisin mielelläni tarkemmin yhteistyömahdollisuuksista.” Tai: ”Uskon, että olisin hyvä hommassa ja pidetty työkaveri.”

Luetuta hakemustasi toisilla. Kysy seuraavia asioita: Haluaisivatko he tavata sinut hakemuksen pohjalta? Kulkeeko ajatus? Käykö selväksi, miksi haet juuri kyseistä tehtävää? Miten tekstissä yhdistyy työ ja tyyppi? Vaadi rehellisyyttä ja tough love -henkeä.

Ja muista aitous…

Jos olisi jokin tapa, jolla tullaan kirjailijaksi, maailma tarvitsisi juuri niitä kirjailijoita, jotka eivät tätä tapaa olisi noudattaneet. Sama saattaa päteä myös työhakemuksiin. Näitä ohjeita ei tule noudattaa orjallisesti, mutta ajattelun aihiota niissä on.

Ole ainutkertainen, vailla turhaa itsetehosteisuutta.

Soveltuvuustutkijana tiedän, että aitous puree sekä hakemuksissa että haastatteluissa. Sellaiset hakemukset heräävät eloon ja ne haluaa laittaa huolella talteen.



Blogikirjoitus on julkaistu alunperin 18.8.2022 Työtä näkyvissä - Uudenmaan TE-toimiston blogisivulla osoitteessa https://tyotanakyvissa.fi/herata-halu-tavata-miten-teet-houkuttelevan-vapaamuotoisen-tyohakemuksen/




keskiviikko 15. helmikuuta 2023

Itseluottamus ja miten sitä voi treenata?

Kuvituskuva.

Kuvittele mieleesi lähiajalla tapahtuva merkityksellinen tilanne arjestasi (esim. kirjoitat hakemuskirjettä osaamisestasi, olet menossa työhaastatteluun, pääsykokeeseen), jossa haluat onnistua. Sinulle on tärkeää suoriutua itsellesi parhaalla tavalla. Pohdi, miltä sinusta tuntuu etukäteen, mitä ajatuksia huomaat? Myönteinen itseluottamus tarkoittaa varmuuden tunnetta omaan tekemiseen ja tuntuu mielessä luottavaisena olotilana tulevasta suorituksesta. Itseluottamus näyttäytyy uskona omiin kykyihin, ja ajatuksena, että pystyn kyllä tähän ja kehossa aktiivisena valmiutena kokemuksen läpikäymiseen. On luonnollista, että itseluottamuksen tunne vaihtelee jokaisella hetkittäin ja eri tilanteitten mukaan. Esimerkiksi alalla aloittelijan ja työkokemusta jo omaavan suhtautuminen käsitykseen omista taidoista ja osaamisista poikkeavat toisistaan. Työhaastattelussa asiaosaaminen tuo luottavaisen mielen.

Itseluottamukseen vaikuttavaa monet tekijät esim. itsensä tunteminen, aikaisemmat onnistumisen kokemukset, sekä energisyys vireystiloina, oman alan asiantuntemus, ympäristö ja sen ilmapiiri. Itseluottamuksen kasvattaminen alkaa meistä itsestämme, ja sitä voidaan tarkastella kolmesta tekijästä käsin. Itsetunnosta eli millaisena ihmisenä näet itsesi, ja realistista käsitystä kyvyistäsi ja kokemuksesta omasta arvokkuudestasi. Lisäksi itsevarmuudesta eli uskosta omaan onnistumiseesi sekä minäpystyvyyden uskosta, että pystyt suoriutumaan edessä olevasta tehtävästä. Epäonnistuminen tekemisessä voi nakertaa itseluottamusta. Pettymys, ettei saa toivomaansa työpaikkaa ja jatkuvien hakemuksien tekeminen voi alkaa lannistamaan. Onneksi itseluottamus on harjoiteltavissa oleva taito. On tärkeää, miten tulkitset tilanteen? Mihin ajatukseen päädyit ja mihin ajatukseen lopulta uskot?

1. Tunnista minkälainen itsepuhe auttaa sinua ja käytä sitä lisää

Sisäisillä tulkinnoillamme omasta tekemisestämme ja kyvyistämme on vaikutusta itseluottamukseen. Se millaista tarinaa itsestämme oman päämme sisällä kerromme, rakentaa käsitystä itsestämme. Käymme itsemme kanssa sisäistä keskustelua, joka voi olla sävyltään erityyppistä esim. arvioivaa, suunnittelevaa, ohjaavaa ja kannustavaa. Ajatus jatkuvien hakemusten lähettämisen vaivannäöstä ilman muutosta turhauttaa ja huoli tulevasta saattaa käydä mielessä. ”Tulos on aina sama, voinko asialle mitään” tai ”Olen huono, en osaa mitään. Negatiivissävytteinen käsitys itsestä, joka ei vastaa todellisuutta, on haitallista tulevaa suoriutumistamme ajatellen. Jokin yllättävä seikka työnhaun kehityskulussa tai haastatteluissa on voinut vaikuttaa, kenet lopulta valittiin. Se, että et puhu ruotsia, jos sitä työssä odotetaan, ei kerro, ettetkö pärjäisi hyvin itse työtehtävistä. Tai hakijoita oli niin paljon, ettei rekrytoijilla ollut yksinkertaisesti aikaa selvittää kaikkien ehdokkaiden koko osaamispotentiaalia perusteellisesti.

Kuvituskuva.

Sisäisellä puheella voit positiivisesti kannustaa itseäsi ja joka motivoi sinua esim. ”seuraavalla kerralla menee hyvin, kerron rauhassa osaamisestani tarkemmin” tai jos huomasit jännittäväsi ”hengitä rauhassa”. Miten kesyttää itseä alentava kriitikko ja vahvistaa omaa itseluottamusta, kun epäusko iskee ja toivoa paremmasta koetellaan. Tärkeintä on pysähtyä ja tiedostaa, miten tällä hetkellä keskustelet itsesi kanssa? Voit pitää itsepuheesta päiväkirjaa viikon ajan, mitä sanot itsellesi tärkeän tekemiseen äärellä. Minkä sävyistä itsepuhe on ja minkälaisia tunteita herää? Kysy itseltäsi, auttaako tämä ajatus minua ja viekö nämä ajatukset eteenpäin?

2. Jatka harjoittelua epäonnistumisesta huolimatta

Monet, jotka ovat menestyneet tai osaavat jonkun asian hyvin, kertovat jatkaneensa harjoittelua epäonnistumisten jälkeen sinnikkäästi. Silloinkin on tultava näkyväksi ja voi pohtia, mitä olen oppinut tapahtuneesta? Mielikuvaharjoittelu kannustaa huomiomaan pieniä onnistumisia ja välitavoitteiden kautta voit rohkaista itseä hyvään toimintaan. Kehittyäksemme tarvitsemme myönteistä itsepuhetta, joka lisää uskoa ja buustaa toimimaan tavoitteen suuntaisesti eteenpäin. Mitä luulet, mitä sanoisit nyt ystävällesi, joka on kokenut jonkun harmillisen tapahtuman esim. pääsykoe ei onnistunut. Keskeistä on myös toisilta saatu palaute ja sen kysyminen esim. kollegalta, rekrytoijalta tai opettajalta, jos mahdollista, voi auttaa keskittymään työn tai opiskelun sisällön kannalta olennaisiin asioihin tulevissa suoritustilanteissa.

Mitä tarkoittaa, että osaa epäonnistua? Asettaessa itsellemme tavoitteita otamme samalla riskin, ja on olemassa mahdollisuus epäonnistua. Itselle oikeantasoisen ja motivoivan tavoitteen saavuttamisessa, tämä tarkoittaa epämukavuuden sietämistä uudenlaisten tilanteiden ja taitojen harjoittelun edessä. On tutkittu, että oma asenne voi olla kasvua tukevaa, jossa on lupa oppia epäonnistumisista ja edetä pienten onnistumisten kautta askel kerrallaan. Kun valmistaudut pääsykokeisiin jakamalla materiaalin läpilukemisen eri päiville tai kirjoitat ensin sähköpostiviestin sinua kiinnostavalle työnantajalle saadaksesi tarkempaa tietoa yrityksen työnkuvista ja osaamisista. Tiedät, että asia etenee ja tukee onnistumista. Tällainen kasvun asenne tuo rentoutta ja rohkeutta oppimiseen ilman epäonnistumisen tai virheiden pelkoa. Mitä mieltä olet virheiden tekemisestä?

3. Arvioi ja sanoita tilanteita uudelleen

Miten suhtaudut herääviin vaikeisiin tunteisiin, kun jokin ei mennyt toivomallasi tavalla. On totta, että töissä jonkin tärkeän tehtävän äärellä, työhaastattelussa tai koetilanteessa saatamme kertoa työn tai tehtävän kannalta jonkin epäolennaisen asian tai unohdamme sanoittaa jokin tärkeän konkreettisen esimerkin omasta työtaidosta ja asiasta. Jälkikäteen harmittaa ja tuolloin on ensiarvoista oivaltaa, ettei ihmisenä olemisen arvoasi määritetä yksittäisen tekemisen, koulutuksesi tai työsi suorituksilla. Tilanteen hyväksyminen ja läpikäynti on silloin viisasta, mitä hyvää tuossa epäonnen suorituksessa kuitenkin oli? Voit pohtia, missä onnistuit mielestäsi kuitenkin ihan kunnialla. Mitä ensi kerralle harjoittelet lisää, mitä tekisit eri tavalla tai sanoittaisit uudella näkökulmalla?

4. Muistele onnistumisia

Seuraava harjoitus on toimiva tapa oman ammatin ja koettuihin saavutuksiin liittyvien ydintaitojen ja kykyjen kirjaamisesta itselle näkyväksi. Pystyvyyden kokemuksen vahvistamiseksi, pysähdy ja palauta mieleesi jokin tilanne, jossa onnistumisen hetki on jäänyt sinulle vahvana mielikuvana muistoon. Muistele elävästi tilannetta, se voi olla vapaa-aikaasi, opiskeluun tai työhön liittyvä muisto sinulle merkityksellisestä onnistumisesta. Mitä teit saavuttaaksesi tavoitteen, ja tiedosta oma fiilis, jota tuolloin koit. Pystytkö löytämään sanoja sisäisen vahvan olotilan kuvaamiseksi, nimeä tunteita ja kehon kokemuksia. Voit harjoitella myönteisen tunteen mieleen tuomista palaamalla tuohon muistoon mielikuvan kautta. Mieti muita tilanteita arjestasi, missä koet erityisesti itseluottamusta.

Johanna
Psykologi, Valtakunnallinen uraohjaus