keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

Työsuhteesta opiskelijaksi—Miten pärjätä rahallisesti

Kuva, jossa kirjoja. Kirjojen kannessa lukee never stop learning.

Oletko työsuhteessa ja aloittamassa opintoja? Sinulla on edessäsi uusi elämänvaihe. Moni asia voi jännittää, jos edellisistä opinnoista on kulunut aikaa. Voin vakuuttaa, että opinnot kyllä sujuvat. Tulet luultavasti huomaamaan, että voit ammentaa paljon osaamista työelämästä. Vaikka ala muuttuisi, niin kokemus antaa perspektiiviä moniin asioihin.

Opintojen lisäksi moni miettii raha-asioita. Opiskelu voi onnistua kokonaan työn ohessa, mutta useimmiten tarvitaan ainakin jonkin verran vapaata töistä. Silloin tukikuviot ovat tärkeitä. Suosittelen, että kysyt työnantajaltasi palkallista opintovapaata, jos tarvitset vain muutamia päiviä vapaata ja koulutus tukee nykyistä työtäsi. Maksimiaika näissä on yleensä 10 päivää.

Huomattavasti tavallisempaa on, että opintoja varten haetaan palkatonta opintovapaata tai vuorotteluvapaata. Nämä mahdollistavat pitemmän poissaolon työelämästä. Palkattoman opintovapaan ajalle voi hakea joko Työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea tai Kelan opintotukea. Moni valitsee näistä kahdesta mieluummin aikuiskoulutustuen. Eikä ihme. Se määräytyy palkkatulojen perusteella, joten se tarjoaa paremman toimeentulon kuin Kelan opintotuki. Voit lukea palkattomasta opintovapaasta aiemmasta blogi-kirjoituksestamme Opintovapaa on lakisääteinen oikeus.

Aikuiskoulutustukea varten työsuhteen on pitänyt kestää vähintään vuoden yhdessä tai useammassa jaksossa ennen opintovapaan alkua. Lisäksi vaaditaan kahdeksan vuoden työhistoria. Työhistoriaan saa laskea mukaan enintään kahden vuoden verran työhön rinnasteisia aikoja, kuten perhevapaita ja varusmies- tai siviilipalveluksen. Aikuiskoulutustuella voidaan tukea monenlaisia opintoja. Opintojen pitää olla Suomessa ja julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa järjestettyjä. Opintojen pitää tähdätä joko tutkinnon tai tutkinnonosien suorittamiseen. Lyhyempiin koulutuksiin voi saada tukea silloin, jos opinnot liittyvät nykyiseen työhön tai täydentävät aiempaa koulutusta. Pitemmissä koulutuksissa opintojen ei tarvitse hyödyttää mitenkään nykyistä työnantajaasi, vaan voit käyttää aikuiskoulutustukea myös alan vaihtoon.

Aikuiskoulutustukea voi saada enintään 15 kuukauden ajan. Tukiaika pitenee, jos olet osittaisella opintovapaalla ja teet yli 50 prosenttista työsuhdetta. Moni tekee niin, että opiskelee osittaisella opintovapaalla suurimman osan opinnoistaan, mutta jää kokoaikaiselle opintovapaalle esimerkiksi harjoittelujen ajaksi. Tällöin tuen saa riittämään pitemmäksi aikaa.Voit kokeilla tuen suuruutta Työllisyysrahaston laskurilla.

Jos työhistoriasi ei riitä vielä aikuiskoulutustukeen tai olet käyttänyt sitä maksimiajan, voit hakea Kelan opintotukea. Tuki on toki pieni, kun on tottunut palkkatuloihin. Normaali tuki on 259 euroa kuukaudessa. Jos sinulla on alaikäisiä lapsia, tuen suuruus on 362 euroa kuukaudessa. Lisäksi voit nostaa opintolainaa 650 euroa kuukaudessa. Opintotukiaikana voi tehdä jonkin verran töitä. Opintotuen tulorajoja nostettiin juuri, joten työn ja opintotuen yhdistäminen helpottui. Voit tarkistaa tulorajat Kelan sivuilta.

Jos sinulla on vähintään 20 vuoden työhistoria, voit käyttää vuorotteluvapaata opintojen rahoittamiseen. Maksimiaika on kuusi kuukautta. Vuorotteluvapaasta pitää sopia työnantajan kanssa. Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisit, jos jäisit työttömäksi. Jos tarvitset vapaata pitemmäksi aikaa, kannattaa ketjuttaa vuorotteluvapaa ja opintovapaa. Aloita vuorotteluvapaalla, sillä sen jälkeen voit jäädä opintovapaalle. Et voi saada opintovapaan jälkeen vuorotteluvapaata, jos et ole ollut välillä töissä 13 kuukauden ajan.

Voit tehdä ammatillisia opintoja myös oppisopimuskoulutuksena. Silloin työnantaja maksaa sinulle työehtosopimuslain mukaista palkkaa. Palkka voi olla aluksi harjoittelijanpalkka. Teoriaopetuspäiviltä voit saada päivärahaa 15 euroa päivässä, perheavustusta 17 euroa päivässä sekä matka- ja majoittumiskorvauksia.

Moni pohtii irtisanoutumista työsuhteesta ja opiskelua työttömyysetuudella. En suosittele tätä vaihtoehtoa, sillä tukea ei voida myöntää, jos sinun katsotaan irtisanoutuneen vain opintojen vuoksi. Tuki voi olla mahdollinen, jos sinulla on esimerkiksi terveydellisiä syitä irtisanoutumiselle. Silloin tarvitset lääkäriltä B-lausunnon, jossa kerrotaan, että et voi tehdä nykyistä työtäsi terveydellisistä syistä. Työttömyysetuus ei ole näissä tilanteissa ensisijainen tuki, vaan sinun kannattaa ensiksi selvittää, voisitko saada kuntoutustukea opintoihisi.

Kuten huomaat, vaihtoehtoja on. Ota hyvissä ajoin yhteyttä meille Koulutusneuvontaan, jos tahdot pohtia eri vaihtoehtoja yhdessä asiantuntijan kanssa. 

Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

keskiviikko 8. kesäkuuta 2022

TE-palveluiden sivusto muuttunut – näin löydät opiskeluun ja urasuunnitteluun liittyvät sisällöt ja palvelut

Näyttökuva tyomarkkinatori.fi etusivusta.

Kuten olet ehkä jo huomannutkin, TE-palveluiden sivusto on muuttunut 2.5.2022 alkaen. Kaikki yleinen TE-palveluihin liittyvä sisältö ja henkilöasiakkaan Oma asiointiin sisäänkirjautuminen siirtyivät osaksi Työmarkkinatorin sisältötarjontaa. Sen myötä TE-palveluiden sivustolle jäi vain paikallisten TE-toimistojen oma sisältö. Palvelut siis säilyivät ennallaan mutta 2.5. alkaen löydät ne netistä eri paikasta kuin ennen. Alla muutama vinkki mistä löydät opiskeluun ja urasuunnitteluun liittyvät sisällöt sivustomuutoksen jälkeen.

Kun lähdet etsimään opiskeluun ja uraan liittyvää tarjontaa Työmarkkinatorilta, kannattaa aloittaa klikkaamalla yläosan valikosta "Henkilöasiakkaat". Tällöin avautuu sivu, jossa sivun ylälaidan valikkoon tarjolle tulevat esimerkiksi otsikot ”Koulutus” sekä ”Ura ja työsuhde”. Henkilöasiakkaat-näkymästä löydät heti kuvan alta linkin haussa oleviin työvoimakoulutuksiin.


Kuva tyomarkkinatori.fi sivusta. Sivulla oleva linkki jonka nimi on Haussa oleva työvoimakoulutus, on ympyröity. on

Jos sinua kiinnostavat opiskeluun liittyvät asiat, klikkaa Henkilöasiakkaat-sivun otsikkoa "Koulutus". Tällöin saat näkyville opiskeluun liittyvää tietoa. Sivun vasempaan laitaan avautuu uusi valikko, josta löydät linkkejä tarkemman tiedon lähteille.

Kuva sivusta https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/koulutus. Oikeassa reunassa olevat linkit Työssä oppiminen, Opiskelu työttömänä, Osaamisen kehittäminen ja Toimeentulo opintojen aikana, on ympyröity.

Klikkaa "Koulutus"-sivun linkeistä "Opiskelu työttömänä", jos haluat tietää, millaisin eri tavoin voi työnhakijana ollessaan opiskella, esim. omaehtoinen opiskelu ja työvoimakoulutus. Sivun alalaidassa olevista laatikoista klikkaamalla pääset lukemaan tarkemmat ohjeet, miten toimia, jos joku tietty opiskelumuoto kiinnostaa sinua, esimerkiksi:

  • Kun klikkaat laatikkoa "Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella", avautuu sivu, jossa kerrotaan mitä omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tarkoittaa ja millaisin ehdoin se voidaan myöntää. Kun klikkaat välilehteä "Toimi näin", saat näkyville ohjeet mitä tehdä, jos haluaisit opiskella työttömyysetuudella. Samaisen ”Toimi näin”-sivun alalaidasta, otsikon ”Täytä lomake” -alta löytyvät linkit lomakkeisiin, joilla omaehtoisesti opiskelua haetaan.
  • Kun klikkaat laatikkoa "Työvoimakoulutus" avautuu sivu, josta löydät lisätietoa työvoimakoulutuksista, niiden aikaisista etuuksista ja opiskelijavalinnoista. Taas välilehdeltä "Toimi näin" löydät ohjeet, miten toimia, jos haluat hakea työvoimakoulutukseen – myös täältä löydät linkin haussa oleviin työvoimakoulutuksiin.

Klikkaa "Koulutus"-sivun linkeistä "Työssä oppiminen", jos olet kiinnostunut erilaisista työssä oppimisen vaihtoehdoista kuten oppisopimus, palkkatuki ja työkokeilu. Sivun alalaidan laatikoista pääset tutustumaan tarkemmin palkkatukeen tai työkokeiluun. Kun klikkaat laatikkoa, löydät taas ”Toimi näin” -välilehdeltä ohjeet mitä tehdä, jos jompikumpi näistä kiinnostaa. Myös "Koulutus"-sivun linkkiin "Osaamisen kehittäminen" kannattaa tutustua – sieltä löytyy osaamisen tunnistamiseen liittyvää asiaa ja tietoa vuorotteluvapaasta.

"Koulutus"-sivun linkeistä ”Toimeentulo opintojen aikana” kannattaa myös avata, sinne on koottu tietoa opintojen rahoitusvaihtoehdoista erilaisissa elämäntilanteissa.

Koulutusneuvonnan yhteystiedot ja tietoa erilaisista palvelumuodoista löydät täältä. Koulutusneuvontaan voit lähettää yleistä kysymystä opiskeluun liittyvistä asioista myös chatin kautta, joka avautuu opiskeluun ja urasuunnitteluun liittyvien sivujen oikeaan alalaitaan.

Jos etsit tietoa urasuunnitteluun liittyvistä asioista, ne löydät Henkilöasiakkaat-sivun otsikon "Ura ja Työsuhde" alta. Kun klikkaat vasemman puolen linkeistä "Ammatinvalinta tai ammatin vaihtaminen", pääset urasuunnittelussa hyödyllisen tiedon lähteille. Kannattaa tutustua myös Työmarkkinatorin Ammattitieto-osioon, sieltä löydät tietoa aloista ja ammateista ja voit lukea eri ammatteissa toimivien ihmisten haastatteluja ja uratarinoita.

Kuva sivusta https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/ura-ja-tyosuhde. Oikealla oleva linkki jonka nimi on Ammatin valinta tai vaihtaminen, on ympyröity.

Ammatinvalinnan ohjausta TE-palveluissa on saatavilla paikallisissa TE-toimistoissa, kuntakokeiluissa ja valtakunnallisessa puhelinpalvelussa. Jos haluat varata ajan oman TE-toimistosi ammatinvalinnan ohjaukseen, löydät ohjeet ajan varaamiseksi paikallisen TE-toimiston omalta sivustolta. Valitse ensin oma alueesi, esim. ”Uusimaa”, sen jälkeen sivun vasemman laidan valikosta ”Asioi meillä” ja edelleen ”Ammatinvalinta ja uraohjaus”, jolloin löydät ohjeet, miten voit omasta TE-toimistostasi varata ajan ammatinvalinnan ohjaukseen. Jos olet kuntakokeilun asiakas, voit tiedustella uraohjausta omasta kunnastasi. Työmarkkinatorilta löydät valtakunnallisen puhelinpalvelun uraohjauksen yhteystiedot ja ajanvarauskalenterin. Terveyssyistä alaa vaihtava taas saa uraohjausta ensisijaisesti oman työeläkelaitoksen tai Kelan kautta.


Hyvää kesää kaikille lukijoille & inspiroivia hetkiä opintojen ja urasuunnittelun parissa!


Mari
psykologi, uraohjaus


Linkit 

Työmarkkinatori https://tyomarkkinatori.fi/

keskiviikko 25. toukokuuta 2022

Jokaisen osaaminen on ainutlaatuinen oppimismatka

Kuvituskuva.

Työnhaku on nyt ajankohtaista ja haastaa tutkimaan työpaikkailmoituksia toden teolla. Omasta osaamisesta kertominen ei ole helppo tehtävä. Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on taito ja siinä voi kehittyä lähestymällä työnhakua oppimismatkana. Oivallamme osaamisemme ja mitä todella haluamme työnä tehdä yleensä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Työnhaussa keskustelut erilaisten ihmisten kanssa toimivat peilinä sinulle ammatillisesti tärkeistä sisällöistä. Opit jokaisesta keskustelusta uutta alasi sinua kiinnostavista avaintaidoista, missä olet jo hyvä ja siitä, mitä et haluaisi työssäsi tehdä. Voit tarkastella työn hakemista seuraavien askelien ja kolmen vinkin avulla. Huomaat kyllä, että luottamuksesi oman alan osaamisessa kasvaa ja työnhausta tulee helpompaa ja innostavaa!

Kaiken alku olet sinä itse, siksi oman elämäsi oma-asiantuntijaksi tuleminen on tärkeää! Oletko valmis tarttumaan ensimmäiseen vinkkiin ja katsomaan itseäsi avoimesti ja rehellisesti. Kirjoita ylös mitkä ovat ne taidot, joita käytät jatkuvasti jokaisessa tekemässäsi tekemisessä ja tuovat iloa? Nämä ovat luontaisia kykyjäsi ja vahvuuksiasi ja linjaavat todellisen minäsi kehittämisen mahdolliseksi minäksi. Miten haluat käsikirjoittaa itse osaamisidentiteettisi: kuinka olet kasvanut itsesi näköiseksi ammatilliseksi osaajaksi, joka nyt olet ja kuka sinusta on tulossa? Oman ”itsesi hakkerointi” tarkoittaa energiaa antavien ydintaitojesi tuntemista sekä omasta ammatillisesta, opiskelujesi sisältö osaamisesta, ja että teet itsesi tutuksi itsellesi luovasti työn ulkopuolisten oppimiskokemuksiesi kautta. Älä unohda tarinaa sisukkuudestasi, kuinka jotkin elämän ja työn uralla kohtaamasi vaikeat tilanteet ovat kehittäneet henkisiä kykyjäsi toimia muutoksessa. Yhdistämällä ainutkertaisen osaamisesi ja luonteesi ominaisuuksia laajennat vaihtoehtoja, millaisia töitä voitkaan hakea siirrettävien työelämätaitojesi kautta. Ideointi vaatii uskallusta unelmoida ja kekseliästä asennetta uusia ammatillisia rooleja kohtaan.

Sitra on koonnut hyviksi katsottuja osaamisen tunnistamisen työkaluja, joilla pääset alkuun ainutkertaisten taitojesi ja vahvuuksiesi jäsentämisessä. YouTubesta löydät avainsanalla ”osaamisen tunnistaminen” lukuisia opas videoita. Esimerkiksi TE-toimiston TE-live palvelu tuottaa verkossa ansiokkaita live-lähetyksiä eri aiheista: rekrytointi-, info-, koulutus-, yritysasiakaslähetyksiä ja asiantuntija keskustelua osaamisen sanoittamisesta. Kun tiedät taitosi, kiinnostuksen kohteesi ja mitä arvostat työssä, tiedät mitä haluat toisille tarjota ja hallitset osaamisen kertomustasi. Kirkasta visiosi, ja mikä on sinulle seuraava ammatillinen uratavoitteesi. Ennen kuin lähestyt kiinnostavaa työnantajaa, huolehdithan, että osaamisesi on sanoitettuna CV:ssä, ansioluettelossa. Vinkkejä löydät Suoma - suuntaa työnhakuun itsepalveluaineistosta, joka on valtakunnallisen TE-asiakaspalvelukeskuksen ylläpitämä sivusto.

Kirjoittajan tekemät Sampson, James P. luennon muistiinpanot 10.-11.3.2011. Kuvan nimi on Tiedonkäsittelyn alueiden CIP-malli urapäätöksenteossa. Kuvassa kolmio, jonka kärki ylhäällä. Kolmio on jaettu vaakasuunnassa kolmeen osaan. Alin, vihreä ja suurin alue on tiedollisten sisältöjen alue, ja siihen kuuluu itsetuntemus ja tietoisuus vaihtoehdoista. Keskimmäinen, sininen osio on päätöksentekotaitojen alue, ja siihen kuuluu valinnat ja päätöksenteko. Ylin, punainen ja pienin alue on toimeenpano prosessien alue -toteutus, ja siihen kuuluu työnhaku- ja siirtymätaidot.


Keräät tarvitsemaasi tietoa alasta

Toinen vinkki on, kun tiedät mitä todella arvokasta haluat saavuttaa ja missä olet taitava, on relevanttia kysyä, kuinka hyvin tulet löydetyksi osaamisellasi otollisten yrityksien näkökulmasta. Aloita kertomalla läheisille ihmisillesi ja potentiaalisille verkostoille, että olet hakemassa uutta työteon mahdollisuutta. Kysele avoimesti, mitkä yritykset työllistävät sinun osaamisellasi olevia ihmisiä tai tuntevatko henkilön, joka tietäisi. Ihmiset auttavat mielellään ideoinnissa ja saattavat tietää kontaktin, johon voit olla yhteydessä. Huomaamatta laajennat tietoa paikallisista työnantajista sekä toimialojen tilanteesta ja hakukohteitasi. Henkilökohtaiset kohtaamiset ja keskustelut yrityksen työntekijän tai HR-vastaavan kanssa tai soitto oman alasi kouluttajalle, tarjoavat varmasti kaikki uutta ymmärrystä.

Työtä hakiessa ympäröi itsesi ihmisillä, jotka jo tekevät niitä asioita, joista olet innostunut. Joten mieti hetki, mitä haluat ehdottomasti kysyä, kun alat etsiä mahdollisuuksia uteliain mielin. Listaa 5 työpaikkaa, tai organisaatiota tai toimialaa, joista haluat tietää lisää. Listaa kolme henkilön nimeä ja luovaa tapaa, joilla voit lähestyä yrityksiä tai alalla työskenteleviä ihmisiä (voit käyttää LinkedInia tai etsiä verkosta tiettyjä ihmisiä). Tee taitosi näkyväksi, esimerkiksi laadi ja julkaise työnantajille osaamis- ja työnhakuprofiilisi LinkendIn tai vaikkapa Työmarkkinatorille. Kun etsit sosiaalisen median kautta, voit löytää esim. Facebookin paikalliset työpaikat ryhmän tai LinkendIn piilotyöpaikkoja ja saada työtarjouksia. Työnvälitysyritykset etsivät osaajia somesta rekrytoidessaan. Paikallisten Te-palveluiden tapahtumakalenterista löydät työnhakuryhmiä ja kaikille avoimia verkossa toteutuvia webinaareja eri aiheista.

Tarkista tutkitko työelämätietoa sopivista kanavista. Tavoite on muodostaa selkeä kuva siitä, mitä sinua kiinnostavalla toimialalla tapahtuu ja mitä alan osaamisessa etsitään. Työnhaussa luottamus kasvaa, kun olet kartalla vaihtoehtojesi mahdollisuuksista. Voit edetä osaamisen oppimisen matkalla tutkimalla työnhakuportaaleja kuten Työmarkkinatori avoimet työpaikat, Oikotie avoimet työpaikat ja Monster.fi avoimet työpaikat. Hyödynnä työpaikkojen hakukriteerejä ja saat nopeasti kohdennettua tulokset asettamaasi tehtäväalueeseen, työpaikan sijaintiin ja työsuhteen muotoon. Älä unohda yrityksien omia nettisivuja, työnhakutilejä ja viestintää sosiaalisessa mediassa. Kun kirjoitat hakukenttään rekry, työpaikat, duuni ja oman toimialasi ja paikkakuntasi mitä löydät? Internetissä voi olla tarjolla alaasi liittyviä ilmaisia webinaareja, ammattialan verkkolehtiä, ammattiliittosi rekrytointi tapahtumia, joissa keskustella alan toimijoiden kanssa. Käynnistä keskustelusarja alan toimijoiden kanssa.

Hissipuhe auttaa luomaan verkostoja

Saatamme kohdata vastatuulta työnhaussa. Epävarmuutta kokiessamme näemme helpommin uhkakuvia ja esteitä, mikä voi jähmettää ajatteluamme näkemästä ympäristöstämme erilaisia toimintamahdollisuuksia. Epäuskon yllättäessä saatat ajatella, minulla ei ole rohkeutta käydä tällaisia keskusteluja. Sinun ei tarvitse olla täydellinen aloittaaksesi, jokainen tekemäsi yhteys avaa useampia yhteyksiä. Kolmas vinkki on, suunnittele työnhaun tekemistä ideoimalla useita eri työnkuvapolkuja osaamisellesi ja vaihtoehtoisia etenemisreittejä toivomaasi tavoitteeseen. Johda työnhakuasi ennakoiden projekti kerrallaan. Huomaa toimintasi onnistumisia ja sitä, mikä ei toimi. Ole valmis tarvittaessa muutamaan kurssia, sillä opit kokeilemalla. Miten ja milloin etenet käytännössä arjessasi seuraavan kuukauden aikana työelämän tavoitteidesi suuntaan? Työnhaussa voi auttaa, kun voit tehdä pieniä asteittain eteneviä tuuppauksia itsesi kanssa kohti omien mahdottomuuksien saavuttamiseksi, rohkeasti tuppaa itsesi alkuun.

Hissipuhe on tapa haastaa itsesi työnhaussa kohti aitoa toimintaa. Kiteytät olennaisen itsestäsi esittelemällä lyhyesti, kuka olet, työroolisi ja osaamistasi. Tavoite on, että 2–5 minuutissa tarinallasi luot yhteyden alasi osaajaan, selvittääksesi avautuvan työ mahdollisuuden. Keskity kertomaan tiivistettynä avoimesti, kuka olet ja mitä ainutlaatuista kokemusta sinulla on tarjota ammatillisesti. Listaa kolme pointtia, mitä osaat, taitoja ja kykyjä, jotka voivat olla kiinnostavia tai tärkeitä jollekin, joka ei tiedä sinusta paljoa. Miksi olet innostunut juttelemaan heidän kanssaan, on vakuuttavaa yhteistyön rakentamista. Mitä uutta osaamista voisit tuoda sinua kiinnostavalle yritykselle? Mikä heillä olevassa osaamisessa ja tavassa tehdä työtä innostaa? Pohdi mikä olisi hyvä tapa sopia uudesta keskusteluhetkestä ja viedä yhteistyötä eteenpäin. Hissipuhetta voit harjoitella itsesi kanssa. Pian huomaat, että keskustelet uteliain mielin todellisen yhteistyökumppanin luona ja jaatte teitä yhdistäviä kokemuksia ammatillisista kiinnostuksen kohteista.

Uutta osaamista oivaltaen ja innostavia kohtaamisia työnhakuun!

Johanna
Psykologi
Valtakunnallinen Uraohjaus

keskiviikko 11. toukokuuta 2022

Kirjoittamalla ohjaus TE-asiakaspalvelukeskuksen Uraohjauksessa

Kuva ohjaustaverkossa.fi sivusta.

Uraohjauksen psykologeille on voinut varata aikoja kirjoittamalla ohjaukseen vuoden alusta alkaen. Kirjoittaen asiointi on vapaata ajasta ja paikasta. Ajan varaamisen jälkeen asiakas saa sähköpostiinsa ohjeet kirjautumiseen ohjaustaverkossa.fi -sivustolle suomi.fi-tunnistautumisella. Psykologi antaa ohjeita työskentelyn aloittamiseen, esimerkiksi ennakkotehtävän. Hän kirjoittaa aikavarauksen mukaisena aikana asiakkaalle ensimmäisen kirjeen. Tämän jälkeen keskustelu jatkuu niin, että asiakas saa lähettämäänsä viestiin vastauksen viikon kuluessa. Kirjoittamalla ohjaus kestää kolme kuukautta. Ohjauksen lopuksi asiakas voi ladata ohjauksen sisällön talteen omalle koneellensa, ajan myötä tiedot poistuvat sivustolta.

Kokemuksia ohjauksista

Ohjaustaverkossa.fi -ympäristöä voi käyttää viestintävälineenä monella tavoin, myös osana puhelin- tai video-ohjauksia. Tämän vuoden kirjoittamalla ohjauksista on tullut vaikutelma, että joillekin tämä palvelutapa sopii erittäin hyvin. Kirjoittamisen parhaita puolia on se, että hitaasti ilmaisten tuntee ja kokee enemmän. Teksti antaa mielikuvitukselle ja ideoille tilaa, kun ei ole niin paljon virikkeitä viemässä huomiota kuin muunlaisessa vuorovaikutuksessa. Tekstiä ja mahdollisesti annettuja oheistehtäviä voi niin asiakas kuin psykologikin tarkastella useampaan otteeseen. Voi myös valmistella useamman päivän mielessään, miten vie keskustelua eteenpäin. Tämä pitää prosessia yllä. Kirjoittaja kirjoittaa sekä itselleen, että vastapuolelle. Tekstiä voi korjata eikä tarvitse miettiä äänensävyjä tai olemustaan – voi paljastaa toiselle juuri sen verran kuin tarpeelliselta tuntuu, mikä voi tuntua turvalliselta.

On tärkeää, että asiakas voi itse valita, millaisen ajan varaa. Jokaisella on luultavasti taipumusta suosia tiettyjä palvelukanavia – joku haluaa soittaa, toinen käydä paikan päällä, joku käyttää mielellään videoneuvotteluja tai chattia. Kirjoittamalla ohjaus sopii asiakkaille, joilla on halua kertoa kirjoittaen itsestään ja osaamisestaan. Myös liitetiedostoja voi lähettää puolin ja toisin. Kolmen kuukauden kirjoittamalla ohjauksesta ehtii saada tukea pitkälle ajalle, koska viestien määrää ei ole rajoitettu. Kirjoittamalla viestimisessä yhteistyö rakentuu jonkun verran hitaammin kuin muunlaisessa asioinnissa. Kannattaa varautua siihen, että kirjoittamalla ohjaus vaatii enemmän aikaa ja huolellisuutta kuin puhuminen.

Aivan kaikki ammatinvalintapsykologien työhön kuuluva tekeminen ei suju vain kirjoittaen, esimerkiksi psykologisia testejä emme tee, jos ei ole mahdollista vähintään puhelimitse keskustella etukäteen. Myös testipalautteen osalta käytämme harkintaa. Sen sijaan monenlaiset tehtävät ja nettilinkkien jako on ohjaustaverkossa.fi -ympäristön vahvuus – ne löytyvät samasta paikasta, ja asiakkaan on helppo ladata ne pdf-tiedostona talteen. Sivustolta löytyvä kalenteritoiminto on myös kätevä, sinne ajastetaan tehtävien palautuspäivät ja ohjauksen arvioitu päättymispäivä.

Myös paikallisten palvelujen ammatinvalintapsykologit voivat tarjota kirjoittamalla ohjausta. Voit kysyä saatavuutta ajanvarauksen yhteydessä TE-toimistosta tai kuntakokeilusta.

Asiakkaiden palautteita

"Itse asiassa tämä kirjoittamalla ohjaaminen on varmaankin minulle paras vaihtoehto. Yritin aiemmin varata aikaa puheluun/videopuheluun, mutta ne ajat tuntuivat olevan kortilla. Ehkä puhelussakin asioita tulisi pohdittua, mutta tässä kirjoittamisessa on hyvin aikaa miettiä asioita. Kun asioita kirjoittaa auki, se auttaa myös selventämään niitä itselle. Ja kuten aiemmin totesin, kirjalliset tehtävät voivat auttaa ihan konkreettisesti tekemään esimerkiksi paremman työhakemuksen."

”Suuret kiitokset sinulle monipuolisesta ja asiantuntevasta vastauksesta! Täällä puolella ruutua palvelu ylitti kyllä odotukset heti alkuun. Haluan ottaa tästä kaiken mahdollisen irti. Uskomatonta, että näin hyvää apua ja tukea voi olla saatavilla ihan kenelle vaan, vaikka olisi vakituinen työpaikka.”

Ohjaustaverkossa.fi-sivun esittelyvideo https://www.youtube.com/watch?v=CW7XyqTQlVc

Blogissa aiemmin aiheeseen liittyen:

Verkko-ohjauksesta ohjaustaverkossa.fi -ympäristössä: http://suotuisasuunta.blogspot.com/2021/04/verkko-ohjaus-urasuunnittelun-tukena.html

ohjeita, miten ohjauksesta saa parhaan hyödyn irti
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2020/05/miten-saat-parhaan-hyodyn-uraohjauksesta.html

mitä ammatinvalintapsykologilla tapahtuu
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2014/10/mita-ammatinvalintapsykologilla-tapahtuu.html

varaa aika valtakunnallisen uraohjauksen kirjoittamalla ohjaukseen
https://uraohjaus.te-palvelut.fi/#!/


Heli
psykologi
valtakunnallinen Uraohjaus

keskiviikko 27. huhtikuuta 2022

Opiskelun aikainen työnhakuvelvollisuus uudessa työvoimapalvelumallissa

Kaaviokuva työnhakuvelvollisuudesta opiskelun aikana. Kuvan sisältämä tieto on kerrottu blogikirjoituksessa.

(Päivitetty 19.5.2022)

Uusi työvoimapalvelumalli, jota myös pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi kutsutaan, astuu voimaan 2.5.2022. Muutos koskee sekä TE-toimistoja että työllisyyden kuntakokeiluja. Uusi työvoimapalvelumalli on osa hallituksen syksyllä 2020 linjaamia työllisyystoimia. Mallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 työllisellä. Työllisyysvaikutusten arvioidaan syntyvän täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen. Mallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa tukea TE-toimistolta tai työllisyyden kuntakokeilulta. Jokaisen työnhakijan palveluntarve ja mahdollisuudet hakea työtä arvioidaan yksilöllisesti.

Tähän blogitekstiin olen koonnut tietoa erityisesti opiskelunaikaiseen työnhakuvelvollisuuteen liittyvistä muutoksista. Tämä keskeinen asia on jokaisen työttömyysetuudella opiskelevan tai opiskelemista suunnittelevan syytä ottaa huomioon. Työttömyysetuudella opiskelulla tarkoitan tässä tekstissä työvoimakoulutusta, lyhytkestoista opiskelua, työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua ja sivutoimista opiskelua. Käyn asiat läpi yleisimpien kysymysten kautta, niin kuin tapanani on ollut toimia. Päivitän tekstiä tarvittaessa, kun tiedot tarkentuvat. Sukelletaan seuraavaksi asian ytimeen.

Uuden työvoimapalvelumallin astuttua voimaan kaikkien työttömyysetuudella opiskelevien pitää hakea työtä, ellei suunnitelmassa ole toisin sovittu. Suunnitelmalla tarkoitan TE-toimiston tai työllisyyden kuntakokeilun kanssa laadittavaa työllistymissuunnitelmaa, aktivointisuunnitelmaa tai kotoutumissuunnitelmaa. Myös työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana pitää hakea työtä suunnitelmassa sovitulla tavalla. Yli kuukauden kestävän työvoimakoulutuksen aikana pitää hakea työtä viimeisestä opiskelukuukaudesta alkaen. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana pitää hakea työtä koko tuetun opiskelun ajan. Koulutuksen aikaisen työnhakuvelvollisuuden laiminlyömisellä voi olla seuraamuksia työttömyysetuuden saamiseen.

Huom.! Jos sinulla on työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu kesken uuden työvoimapalvelumallin astuessa voimaan, sinulle asetetaan uuden työvoimapalvelumallin mukainen työnhakuvelvollisuus kesken opintojen vain siinä tilanteessa, jos suunnitelmaasi joudutaan päivittämään jostain syystä. Suunnitelman säilyessä ennallaan jatkat opiskelua entiseen tapaan ilman työnhakuvelvollisuutta.

Miksi työttömyysetuudella opiskelevan pitää hakea työtä?

Hallituksen esityksen mukaan koulutuksessa olevien kohdalla on otettu huomioon, että työttömyysetuutta ei ole tarkoitettu päätoimisen opiskelun aikaisen toimeentulon turvaamisessa ensisijaiseksi etuudeksi. Tätä varten on opintotukijärjestelmä. Työttömyysetuutta maksetaan lähtökohtaisesti vain sellaisten opintojen ajalta, joiden on tarkoitus tukea nopeaa työllistymistä. Tästä syystä on katsottu olevan perusteltua, että työnhakuvelvollisuus koskee myös omaehtoisesti työttömyysetuudella tuettuna opiskelevia.

Moneenko työmahdollisuuteen minun pitää hakea?

Lähtökohtaisesti sinun tulee hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana.

Työttömän ja työttömyysuhan alaisen työnhakijan suunnitelmaan tulee sisällyttää kolme sellaista kuukauden kestävää tarkastelujaksoa, jonka aikana työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta. Kutsun tätä pääsäännön mukaiseksi työnhakuvelvollisuudeksi.

Neljän työmahdollisuuden hakemista edellytetään lähtökohtaisesti myös työttömyysetuudella opiskelevilta, vaikka he eivät olisi työttömiä tai työttömyysuhan alaisia. Pääsäännön mukainen työnhakuvelvollisuus ei astu kuitenkaan aina voimaan heti työttömyysetuudella opiskelun alkamisesta lähtien, josta kerron lisää myöhemmin tässä tekstissä.

Jokaisen työnhakijan tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Työnhakijan kanssa tehdään/päivitetään suunnitelma, jossa sovitaan työnhakua tukevista palveluista ja johon kirjataan haettavien työmahdollisuuksien määrä.

Pääsäännön mukaisesta hakemisesta voidaan poiketa muun muassa silloin, jos tämä ei ole mahdollista esimerkiksi työkyvyttömyyden takia tai haettavia työmahdollisuuksia ei ole. TEM:n verkkosivujen mukaan keneltäkään ei edellytetä sellaista, mihin hän ei kykene.

Työnhausta raportoit itsenäisesti myöhemmin julkaistavan verkkopalvelun kautta tai TE-toimiston/kuntakokeilun kanssa asioinnin yhteydessä. Lähtökohtaisesti oma ilmoituksesi riittää ja tositteita kysytään vain, jos on syytä epäillä vilunkia.

Työnhakuvelvollisuudesta on säädetty palvelulain 3 luvun 3 §:ssä ja poikkeuksista siihen 5, 6 ja 7 §:ssä.

Mikä lasketaan työmahdollisuuden hakemiseksi?

TEM:n verkkosivujen mukaan työmahdollisuuden hakemiseksi lasketaan esimerkiksi työhakemusten tekeminen, avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista, sekä muut suorat työnhakuun liittyvät yhteydenotot työnantajiin.

Haettavien työmahdollisuuksien on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Kyse on siis niistä työmahdollisuuksista, joita hakisit muutenkin työllistyäksesi.

Osa-aikatyötä tekevä voi pyytää lisää työtunteja omalta työnantajaltaan ja se lasketaan työmahdollisuuden hakemiseksi. Myös työnhakuprofiilin julkaiseminen Työmarkkinatorilla lasketaan työmahdollisuuden hakemiseksi. Työnhakuvelvollisuutta täyttävästä toiminnasta on säädetty palvelulain 3 luvun 4 §:ssä.

Mitä työnhaun laiminlyönnistä seuraa?

TEM:n verkkosivujen mukaan ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraa muistutus. Jos menettely toistuu, asetetaan viiden etuuspäivän korvaukseton määräaika, eli karenssi. Jos menettely toistuu toisen kerran, seuraa kymmenen etuuspäivän korvaukseton määräaika. Tämän jälkeen työnhakija menettää oikeutensa työttömyysetuuteen toistaiseksi, eli seuraa työssäolovelvoite.

Lähtökohta on, että etuuspäiviä on kalenteriviikossa enintään viisi. Työnhaun laiminlyönnin seurauksista on säädetty työttömyysturvalain 2 a luvun 9 ja 10 §:ssä.

Käydään seuraavaksi läpi tarkemmin työnhakuvelvollisuutta ja hieman muitakin relevantteja asioita erilaisten työttömyysetuudella opiskelun muotojen kohdalla.

Työvoimakoulutus

Työnhakuvelvollisuuteen vaikuttaa työvoimakoulutuksen arvioitu kesto ja myös minkälaisesta työvoimakoulutuksesta on kysymys.

Työnhakuvelvollisuus on lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen, jos työvoimakoulutus on kestoltaan enintään kuukauden.

Yli kuukauden kestävässä työvoimakoulutuksessa järjestetään työnhakukeskustelu kuukautta ennen koulutuksen arvioitua päättymistä, jonka yhteydessä päivitetään suunnitelma ja asetetaan työnhakuvelvollisuus. Työnhakuvelvollisuus ei ole siis tässä tilanteessa voimassa koko työvoimakoulutuksen ajan, vaan se asetetaan vasta kuukautta ennen koulutuksen arvioitua päättymistä. Työnhakukeskustelun jälkeen järjestetään kuukauden aikana täydentävä työnhakukeskustelu, ellei sen järjestäminen ole ilmeisen tarpeetonta. Muutoin yli kuukauden kestävän työvoimakoulutuksen aikana ei järjestetä työnhakukeskusteluja eikä täydentäviä työnhakukeskusteluja.

Esimerkki:

Havainnekuva työnhakuvelvollisuudesta työvoimakoulutuksen aikana. Kuvan sisältämä tieto on kerrottu myös blogitekstissä.

Työnantajan kanssa yhteishankintana hankitussa tai vastaavalla tavalla järjestetyssä työvoimakoulutuksessa (F.E.C.- tai KEKO-koulutukset) opiskelevalle ei aseteta lainkaan työnhakuvelvollisuutta. Yhteishankintakoulutuksen aikana työnhakukeskustelu ja täydentävä työnhakukeskustelu järjestetään vain painavasta syystä.

Työvoimakoulutukset ovat suunnattu ensisijaisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille hakijoille. Palvelulakiin lisätyn uuden määritelmän mukaan työttömyysuhan alaisella tarkoitetaan jatkossa henkilöä, joka ei ole työtön ja joka on vaarassa jäädä työttömäksi kahden viikon kuluessa. Työttömyysuhan alaisia ovat esimerkiksi henkilöt, joiden määräaikaista työsuhdetta, irtisanomisaikaa tai päätoimisia opintoja on jäljellä enintään kaksi viikkoa. Työttömäksi jäämisen syyllä tai mahdollisuuksilla työllistyä nopeasti uudelleen ei ole merkitystä työttömyysuhan alaiseksi katsomisen kannalta.

Työvoimakoulutuksen aikana on pätevä syy jättää hakematta ja kieltäytyä hakemasta TE-toimiston tai kuntakokeilun osoittamaa työpaikkaa, jos työn vastaanottaminen johtaa koulutuksen keskeytymiseen oppilaitoksesta johtuvasta syystä. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa opintoja ei voisi jatkaa työn ohessa.

Jos tulet valituksi hakemaasi työpaikkaan, johon olet hakenut täyttääksesi työnhakuvelvoitteen, kyseisestä työstä kieltäytymisestä voi aiheutua seuraamuksia työttömyysetuuden saamiseen myös työvoimakoulutuksen aikana. Sen sijaan työvoimakoulutuksen aikana tapahtuvasta työstä eroamisesta tai työnantajan yksilöidysti tarjoamasta työstä kieltäytymisestä ei aiheudu seuraamuksia työttömyysetuuden saamiseen. Työnantajan yksilöidysti tarjoamalla työllä tarkoitetaan esimerkiksi työnantajan suoraan sinulle tarjoamaa työtä, johon työllistyminen olisi varmaa.

Työvoimakoulutuksen alettua esimerkiksi sitä edeltävä korvaukseton määräaika (eli karenssi), työssäolovelvoite tai työmarkkinatuen odotusaika eivät estä työttömyysetuuden saamista koulutuksen aikana. Muita työvoimakoulutuksen aikana aloitettuja opintoja tai uutta yritystoimintaa ei tutkita koulutuksen aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ne eivät voi estää työttömyysetuuden saamista työvoimakoulutuksen aikana.

Lyhytkestoinen opiskelu

Lyhytkestoisesti opiskelevia (enintään 6 kk) koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työttömiä, joten opiskelun aikana on voimassa lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen työnhakuvelvollisuus.

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

Uuden työvoimapalvelumallin voimaan astumisen myötä työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ajalle työnhakijalle asetetaan työnhakuvelvollisuus. Työnhakuvelvollisuudesta huolimatta opinnoissa pitää edetä vaaditulla tavalla. Tämä on merkittävä muutos aikaisempaan. Työnhakuvelvollisuuteen vaikuttaa opiskelun arvioitu kesto ja myös minkälaisesta opiskelusta on kysymys.

Omaehtoista opiskelua voidaan tukea työttömyysetuudella niin palvelulain kuin kotoutumislain mukaisesti. Jälkimmäinen koskee kotoutumislain piiriin kuuluvia maahanmuuttajia. Kutsun tässä tekstissä molempia työttömyysetuudella tuetuksi omaehtoiseksi opiskeluksi. Tässä tekstissä esitetyt säännöt pätevät siis kummankin lain mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun, ellei tekstissä ole toisin mainittu/rajattu. Lisätietoja kotoutumislain mukaisesta omaehtoisesta opiskelusta löydät kollegani Katjan kirjoittamasta blogitekstistä.

Työnhakuvelvollisuus on lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen, jos työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on kestoltaan enintään kuukauden.

Yli kuukauden kestävässä työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa työnhakijan työllistymissuunnitelmaan sisällytetään opintojen ajalle kolmen kuukauden tarkastelujaksot, joista kunkin aikana tulee hakea kolmea työmahdollisuutta. Kuukautta ennen tuetun opiskelun arvioitua päättymistä järjestetään työnhakukeskustelu, jonka yhteydessä päivitetään suunnitelma ja asetetaan työnhakuvelvollisuus lähtökohtaisesti pääsäännön mukaiseksi. Työnhakukeskustelun jälkeen järjestetään kuukauden aikana täydentävä työnhakukeskustelu, ellei sen järjestäminen ole ilmeisen tarpeetonta. Muutoin yli kuukauden kestävän työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana ei järjestetä työnhakukeskusteluja eikä täydentäviä työnhakukeskusteluja.

Esimerkki:

Havainnekuva työnhakuvelvollisuudesta työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana. Kuvan sisältämä tieto on kerrottu myös blogitekstissä.

Minkälainen työnhakuvelvollisuus tulisi asettaa esimerkiksi kaksi kuukautta kestävän koulutuksen ensimmäisen opiskelukuukauden ajalle? Tähän ei ole täysin yksiselitteistä vastausta, koska kyseisestä tilanteesta ei säädetä erikseen. Kaksi tai kolme kuukautta kestävä koulutus on liian lyhyt, jotta sen ajalle pystyisi asettamaan kolmen kuukauden tarkastelujakson, jonka aikana tulisi hakea kolmea työmahdollisuutta. Tämänhetkinen ohjeistus on, että esimerkin tapauksessa ei ole työnhakuvelvollisuutta opintojen alussa. Työnhakuvelvollisuus alkaa kuukautta ennen opintojen päättymistä.

Esimerkki:

Havainnekuva työnhakuvelvollisuudesta työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana. Kuvan sisältämä tieto on kerrottu myös blogitekstissä.

Kuinka osa-aikatyön tekeminen vaikuttaa työnhakuvelvollisuuteen? Jos opiskelet työttömyysetuudella tuetusti yli kuukauden ajan ja olet samanaikaisesti osa-aikatyössä, sinulla on velvollisuus hakea kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana yhtä työmahdollisuutta niin pitkään kuin osa-aikatyö jatkuu. Muistathan, että osa-aikatyötä tekevänä voit pyytää lisää työtunteja omalta työnantajaltasi ja se lasketaan työmahdollisuuden hakemiseksi.

Luku- ja kirjoitustaidon opintojen ajalle ei aseteta työnhakuvelvollisuutta, jos opiskelu on päätoimista. Työnhakukeskustelu järjestetään kuukautta ennen koulutuksen arvioitua päättymistä, jonka yhteydessä päivitetään suunnitelma ja asetetaan lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen työnhakuvelvollisuus. Työnhakuvelvollisuutta ei kuitenkaan aseteta, jos tuettu päätoiminen luku- ja kirjoitustaidon opiskelu jatkuu kuukauden kuluessa suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta lukien. Kuukautta tarkastellaan suunnitelman laatimisen tai tarkistamisen päivämäärästä eteenpäin. Työnhakukeskustelun jälkeen järjestetään kuukauden aikana täydentävä työnhakukeskustelu, ellei sen järjestäminen ole ilmeisen tarpeetonta.

Sivutoimisten luku- ja kirjoitustaidon opintojen ajalle asetetaan lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen työnhakuvelvollisuus.

Jos sinulle tehdään työtarjouksia työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana, TE-toimiston tai kuntakokeilun tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tarjottu työ tukee koulutusta tai liittyy opiskeltavaan alaan.

Tuetun opiskelun aikana on pätevä syy jättää hakematta ja kieltäytyä hakemasta TE-toimiston tai kuntakokeilun osoittamaa työpaikkaa, jos työn vastaanottaminen johtaa koulutuksen keskeytymiseen oppilaitoksesta johtuvasta syystä. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa opintoja ei voisi jatkaa työn ohessa.

Jos tulet valituksi hakemaasi työpaikkaan, johon olet hakenut täyttääksesi työnhakuvelvoitteen, kyseisestä työstä kieltäytymisestä voi aiheutua seuraamuksia työttömyysetuuden saamiseen myös tuetun opiskelun aikana. Sen sijaan palvelulain mukaisen työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun tai kotoutumislain mukaisen luku- ja kirjoitustaidon päätoimisen opiskelun aikana tapahtuvasta työstä eroamisesta tai työnantajan yksilöidysti tarjoamasta työstä kieltäytymisestä ei aiheudu seuraamuksia työttömyysetuuden saamiseen. Työnantajan yksilöidysti tarjoamalla työllä tarkoitetaan esimerkiksi työnantajan suoraan sinulle tarjoamaa työtä, johon työllistyminen olisi varmaa.

Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun alettua esimerkiksi sitä edeltävä korvaukseton määräaika (eli karenssi), työssäolovelvoite tai työmarkkinatuen odotusaika eivät estä työttömyysetuuden saamista opintojen tukemisen aikana. Palvelulain mukaisen työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun tai kotoutumislain mukaisen luku- ja kirjoitustaidon päätoimisen opiskelun aikana aloitettuja muita opintoja tai uutta yritystoimintaa ei tutkita. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ne eivät voi estää työttömyysetuuden saamista edellä mainittujen opintojen tukemisen aikana.

Sivutoiminen opiskelu

Sivutoimisesti opiskelevia koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työttömiä, joten opiskelun aikana on voimassa lähtökohtaisesti pääsäännön mukainen työnhakuvelvollisuus.

Muu päätoiminen opiskelu

Päätoimisella opiskelijalla ei ole velvollisuutta hakea työtä silloin, kun hän ei ole palvelulain mukaisesti työtön, eikä myöskään opiskele työvoimakoulutuksessa tai työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa.

Mistä voin varmistaa, kuinka moneen työmahdollisuuteen minun täytyy hakea ja ovatko hakemani paikat sopivia?

Työnhakuvelvollisuudesta on sovittu (tai sovitaan) TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa suunnitelmassa, jota voit tarkastella Oma asiointi -palvelun kautta. Tarvittaessa voit olla yhteydessä oman alueesi TE-toimistoon tai kuntakokeiluun, riippuen siitä kumman asiakas olet. Lisätietoja uudesta työvoimapalvelumallista löydät esimerkiksi TEM:n verkkosivuilta ja Työmarkkinatorilta, TE-liven tallenteesta sekä hallituksen esityksestä.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 25.3.2022)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 31.3.2022)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2010/1386) (viitattu 31.3.2022)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 167/2021 vp) (viitattu 26.4.2022)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_167+2021.aspx

TEM.fi: Kysymyksiä ja vastauksia pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista (viitattu 29.3.2022)
https://tem.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-pohjoismaisesta-tyovoimapalvelumallista

Ely-keskus.fi: Yhteishankintakoulutus (25.3.2022)
https://www.ely-keskus.fi/yhteishankintakoulutus

TE-live.fi: Mitä uusi asiakaspalvelumalli tarkoittaa työnhakijalle? (viitattu 22.4.2022)
https://te-live.fi/lahetykset/egPHXGADf

Työmarkkinatori: Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka (viitattu 19.5.2022)
https://tyomarkkinatori.fi/

Kuntaliitto.fi: Työllisyyskokeilut (viitattu 4.4.2022)
https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/tyollisyys/tyollisyyskokeilut

Suotuisa suunta: Opintojen etenemisvaatimus työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa (viitattu 28.3.2022)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2021/10/opintojen-etenemisvaatimus.html

Suotuisa suunta: Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista (viitattu 31.3.2022)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/02/lyhytkestoinen-opiskelu-ei-esta.html

Suotuisa suunta: Kotoutumislain mukainen maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu (viitattu 4.4.2022)
https://suotuisasuunta.blogspot.com/2021/03/kotoutumislain-mukainen-maahanmuuttajan.html

(Päivitetty 19.5.2022. Päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle. Päivitettiin tietoja kaksi tai kolme kuukautta kestävän työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun osalta.)

keskiviikko 13. huhtikuuta 2022

Haaveena koulutus — Koulutusneuvonta auttaa

Kuva koulutusneuvojista lempipuuhissaan.
Kuva: Tommi Kirvesniemi

Olen Kirsti ja olen koulutusneuvojana valtakunnallisessa palvelussa. Meillä on täällä ihan huippuporukka vastaamassa kaikkiin mahdollisiin koulutusaiheisiin kysymyksiin. Voit kysyä meiltä apua, jos haaveilet uudesta työstä ja pohdit, millainen koulutus siihen tarvitaan. Autamme sinua koulutuspaikkojen etsinnässä ja koulutukseen hakemisessa. Me tunnemme tutkintojen sisällöt ja eri alojen kelpoisuusvaatimukset. Meillä on hallussa myös koulutuksen rahoitusmahdollisuudet erilaisissa elämäntilanteissa. Meiltä kysytään paljon myös työvoimakoulutuksista.

Meidän palvelussamme on katto korkealla ja seinät leveällä. Voit ottaa meihin yhteyttä elämäntilanteestasi riippumatta. Autamme työttömiä, työssä olevia, perhevapailla tai muuten työmarkkinoiden ulkopuolella olevia, nuoria ja yhteistyökumppaneita.

Työskentelytapana meillä on keskustelu. Asiakkaana sinä päätät, mihin tarvitset apua. Tahdomme kuunnella sinun tarinasi ja auttaa sinua omien haaveittesi toteuttamisessa. Jos olet työnhakijana, voimme vilkaista työnhakutietojasi, mutta etenemme sinun tarinastasi käsin. Emme tee rahoituspäätöksiä, emmekä jaa opiskelupaikkoja, mutta voimme auttaa löytämään sinulle parhaat vaihtoehdot.

Palvelemme sinua usealla eri palvelukanavalla. Voit ottaa meihin yhteyttä sinulle parhaiten sopivalla tavalla ja sinulle parhaiten sopivana ajankohtana. Puhelin ja chat palvelevat klo 9–16.15 arkipäivisin. Puhelimella kannattaa soittaa erityisesti silloin, kun tahdot, että näemme työnhakutietosi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun tahdot tietää, oletko päässyt työvoimakoulutukseen tai tahdot meidän näkevän työvoimapoliittiset lausuntosi ja aiemmat kontaktisi TE-toimistoon. Chat on tosi kätevä väline, jos tahdot kysyä jotain pientä nopeasti. Sitä kautta meidän on helppo linkata sinua oikeille tiedonlähteille.

Jos et ehdi ottaa yhteyttä virka-aikana, voit kysyä meiltä verkossa ympäri vuorokauden. Vastaamme viesteihin, kun tulemme paikalle. Pääset lukemaan vastauksen oman sähköpostisi kautta. Verkossa voit taustoittaa asiaasi enemmän kuin chatissa. Verkossa kysyttäessä meillä on eniten aikaa etsiä sinulle sopivia koulutusmahdollisuuksia ja sitä kautta meidän on helppo jakaa linkkejä esimerkiksi oppilaitosten sivuille.

Koulutusneuvonnan Facebook-sivuilta löydät tietoa ajankohtaisista koulutusaiheista. Tule seuraamaan, jos koulutus kiinnostaa. Joka päivälle löydämme jotain uutta kerrottavaa. Löydät sivuilta itse tuottamiamme koulutusaiheisia videoita, blogi-kirjoituksia ja kysymyskeskiviikko-päivityksiä. Jaamme seuraajillemme myös eri medioiden ja yhteistyökumppaneiden päivityksiä tai tietoja. Jos meidän videomme kiinnostavat laajemmin, löydät kaikki ne meidän Youtube-kanavaltamme.

Kuvassa kysytään: Tahdotko vielä tietää, mikä meidän työssämme on parasta? Varoitan, että tämän jälkeen tahdotte kaikki meille töihin. Vastauksena seitsemän asiaa: Yhteiset oivallukset asiakkaan kanssa. Tiimi, joka jakaa yhteisen innostuksen jatkuvaan oppimiseen. Kun pääsee tutustumaan erilaisten ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin -opettaa ymmärtämään muita ihmisiä ja samalla itseään paremmin. Aivan ihanat asiakkaat, monipuoliset työtehtävät ja hyvin toimiva ammattitaitoinen tiimi. Soittajien laidasta laitaan vaihtelevat tilanteet. On hienoa löytää asiakkaan tilanteeseen sopivia koulutus- tai rahoitusvaihtoehtoja. Asiakkailta saatu positiivinen palaute. Moni ilahtuu meidän osaamisestamme. Tyäpäivän päätteeksi jää hyvä mieli.

Millainen meidän joukkueemme sitten on? Meitä on yhdeksän innokasta koulutusneuvojaa. Koulutusasiat on meille tärkeitä ja moni meistä opiskelee koko ajan. On helppo innostua, kun on koko ajan mahtavien koulutusmahdollisuuksien äärellä. Pidämme osaamistamme yllä myös perehtymällä jatkuvasti koulutuskenttään ja koulutuksen rahoitusmahdollisuuksiin. Palvelemme sinua samalla ammattitaidolla ympäri Suomen. Emme ole sidoksissa tiettyihin maakuntiin, kaupunkeihin tai oppilaitoksiin, joten osaamme katsoa vaihtoehtoja laajemmin. Aina sopivin vaihtoehto ei löydy viereisestä oppilaitoksesta, vaan se voi löytyä monimuoto- tai verkkokoulutuksesta oman alueen ulkopuolelta.

Meitä koulutusneuvojia yhdistää se, että saamme iloa etsimisestä ja löytämisestä. Mitä vaikeampi kysymys, sitä enemmän haastat ammattitaitoamme. On upeaa löytää viimein vastaus, joka avaa sinulle uuden maailman. Silti meiltä saa kysyä myös helppoja kysymyksiä. Me toivomme, että otat meihin yhteyttä kaikissa koulutuskysymyksissä. 

Voit soittaa meille numeroon 0295 020 702 (ma–pe klo 9–16.15). Chatin ja verkko-ohjauksen löydät meidän yhteystiedoistamme TE-palvelujen sivuilta.


Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

keskiviikko 30. maaliskuuta 2022

Mindfulness -taidot ja tunteiden myllerrys urasuunnittelussa


Nainen lukee kirjaa. Ympärillä on paljon kirjoja.

Tämän päivän työympäristöissä ja ammattien osaamisvaatimuksissa tapahtuvat nopeat muutokset herättävät meidät pohtimaan urakehitystä ja omaa paikkaamme työn maailmassa. Kevään isot koulutus- ja uravalinnat alkavat olla monien osalta päätöksessä. Urapäätösten tekeminen ja onnistuminen työmarkkinoiden muutoksissa voi tuntua hämmentävältä. Siksi on luonnollista, että tunteet vaihtuvat nopeasti innostuksesta epäuskoon. Uratilanteiden siirtymissä saatamme kokea huoliajatuksia tulevasta (entä-jos -ajattelu, murehtiminen), stressiä (onnistumisen odotukset) ja epävarmuuden sävyttämiä tunnekokemuksia (pelottaa, ahdistaa). Muutos koskettaa käsityksiä itsestämme, kuka olen ja miksi haluan tulla, uskoa omista kyvyistä, ja voimavaroista kehittyä ammatillisena osaajana. 

Kielteistä tunnekokemusta ammatinvalinnassa ja työuran muutoksissa voivat aiheuttaa monenlaiset seikat. Esimerkiksi koulutusvalinnassa voi herätä kriittisiä kysymyksiä: vastaako ala omia toiveita mieluisesta työstä, riittävätkö kykyni alavalinnoissa, ja olenko riittävän hyvä ammattien osaamisvaatimuksien muuttuessa. Työn menettäminen, oman työroolin ja työtaitojen epäselvyys, työpaikan ihmissuhderistiriidat, työolot, ja työpaikan uudistuneet toimintamallit herättävät kohtaamaan työuran muutosta, ja voivat aikaansaada kielteisiä reaktioita niin yksilössä kuin työympäristössäkin. Pettymykset ovat osa kehityspolkua ja koskettavat ammatillista itseluottamusta koulutusta ja työtä hakiessa. 

Miten tunteet estävät tai auttavat uravalinnassa?

Sanonta ”elämä ilman tunteita olisi tyhjää” pätee myös työ- ja uravalinnoissa, kun pyrimme oivaltamaan tarkoituksellisuutemme työn maailmassa. Ammatilliset vaihtoehdot ja työn mielekkyys arvioidaan usein tunnetasolla. Tunteilla on tärkeä viesti tarjottavana työn kiinnostusta arvioidessa, esimerkiksi kun koetaan kiinnostusta, tylsyyttä, epämiellyttävyyttä, keskinkertaisuutta, iloa tai intoa. On tärkeä ymmärtää, että kaiken sävyiset tunteet (esim. viha, ärsytys, pelko, syyllisyys, suru, alemmuus, hämmennys ja passiivisuus) ovat mahdollisia, kun oman ammatillisen itsemme toteuttamisen jatkuvuus on kyseenalaistettu. Tunteet herättävät meidät pohtimaan tietoisesti, mikä meille on viime kädessä tärkeää ja mitä voimme tehdä sisäisen tasapainon saavuttamiseksi, ja omien ammatillisten tarpeiden täyttämiseksi opiskelu- ja työympäristöissä. 

Meillä ihmisillä on tapana ongelmallisissa tilanteissa etsiä järkiselityksiä kohtaamillemme tapahtumille ja toiminnalle. Tulkinnoillamme on merkitys omien ammatillisten tavoitteiden eteenpäin viemisessä.  Tasapaino järjen ja tunteen äänen kuuntelemisessa on keskeinen taito urasuunnittelussa. Kun uramatka ei etene ja muutoksessa huomaa olevansa jumissa, umpikujassa, tunteiden vuoristorata voi yllättää. Saatamme vältellä tilanteiden ja asioiden kohtaamista, tai alamme epäillä itseämme. Epätietoisuus kasvaa ja päättämättömyys tulevista mahdollisuuksista koetaan raskaana. Tällöin on tärkeää pysähtyä ja pyrkiä ymmärtämään omaa uratarinaa ja tilannetta syvemmin. Sisäisiä selityksiä voi tutkia, ovatko tulkinnat urahuolista itseä kannustavia, ratkaisuja ja mahdollisuuksia visioivia vai itseä arvostelevia tai tulevaa epäileviä? 


Uravalinnoissa kannatta suosia järkeä ja antaa tunteiden istua takapenkillä. Näin voi edistää tavoitesuuntautunutta ongelmanratkaisua. Liikkeelle pääsyssä auttaa, kun harkitsee tietoisesti edessä olevia haasteita ja asettaa ratkaistavia asioita tärkeysjärjestykseen, ja toimii mikä on olennaista tässä  hetkessä. Kannattaa tutkia ammatillisia kiinnostuksia ja henkilökohtaisia taitoja ja vahvuuksia, sekä haussa olevia työpaikkoja. Voit etsiä uratarinoista tietoa ja löytää vaihtoehtoja omalle urapolulle. Tunteet auttavat tiedostamaan motivaation suunnan ammatillisen elämän tavoitteissa ja ohjaavat kohti sitä, mikä on tärkeää. 

Kaksi opastekylttiä, vasemmalle ja oikealle. Molemmissa lukee englanniksi choice.

Tietoisuustaidot 

Mindfulness määritellään tietoisuuden ominaisuudeksi ja olemisen tilaksi, jossa ihminen on tietoinen ajatuksista, tunteista, kehon aistimuksista ja ulkoisista ärsykkeistä. Tietoisen mielen tilaan pääsee, kun tarkoituksellisesti huomioi nykyhetken kokemusta ei-tuomitsevalla ja hyväksyvällä tavalla. Mindfulnessin harjoitukset voivat auttaa tulemaan tietoiseksi mieleen ilmestyvästä ajatusten jatkuvasta virrasta. Harjoitukset tukevat tunteiden itsesäätelyä: voimme hyväksyä ajatukset ohimeneviksi kiinnittymättä tai samaistumatta kielteisiin tunteisiin ja ajatuskehiin. Urakehityksen päätöksenteossa mindfulness-taitojen harjoittaminen on todettu vähentävän ahdistusta ja negatiivisia huoliajatuksia tulevaisuudesta, sekä lisäävän itsetuntemusta ja ongelmanratkaisutaitoja. 

Mindfulnessin kolme avainelementtiä ovat tietoisuus, nykyhetkessä oleminen ja hyväksyminen. Tietoisuustaitoa voi lähestyä pysähtymällä huomaamaan automaattiset ajatukset ja pysäyttämällä niiden aiheuttamat käyttäytymismallit esimerkiksi syvään hengittämällä. Pysähtyminen voi tarkoittaa myös hidastamista, jolloin voit hellittää muutoksen herättämästä kiirehdinnän tunteesta. Tilanteen tietoinen tarkkailu auttaa oppimaan senkin, että joskus huoliajatukset estävät meitä havaitsemasta hyviä puolia ja tarjolla olevia toiminnan mahdollisuuksia. Yksi keino on havainnoida ystävällisesti kokemusten herättämiä sisäisiä ajatus- ja käyttäytymismalleja ja nimeämällä itsessä herääviä tunteita. Epämukavat tunteet ovat tärkeitä kohdata. Voit tiedostaa, mitä sisäistä uskomusta tai itselle arvokasta asiaa muutos eniten horjuttaa. Kun tiedostat omat tapasi selittää toiminnan syitä, voit kysyä, mitä erilaisia tapoja itselläni on nähdä tässä ja nyt todellisuus? 

Hyväksyvä itsen kohtaaminen tarkoittaa ei-tuomitsevaa ja uteliasta asennetta nykyhetken kokemukseen. Huomion siirtäminen siihen, mitä tapahtuu tässä ja nyt, auttaa kokemusten tunnustamista ja herättää tietoisen toimijan meissä, jolla on tarkoitus ja tärkeä tehtävä käsillä. Mitkä ovat sellaisia tärkeitä konkreettisia tekemisiä, joilla voit ja haluat oikeasti vaikuttaa toivomaasi lopputulokseen? Mitkä puolestaan ulkoisista muutosolosuhteista johtuvia, joihin itse et voi vaikuttaa? Muutosta voi lähestyä pienempien itselle tärkeiden tavoitteiden ja tekojen kautta, ja nähdä vaihtoehtoja uudessa mittasuhteessa. 

Mieli kääntyy hiljalleen pois menneen kielteisestä murehtimisesta, miksi minä en -ajattelusta ja liiasta riskien ennakoinnista tulevaisuuden suhteen. Työmarkkinoilla tapahtuu asioita, jotka heijastuvat ajoittain sekä uudistavina että ikävinä muutosilmiöinä ja trendeinä. Niiden heijastuksien ymmärtäminen omalla työelämän polulla auttaa suunnistamaan arvojen mukaiseen työnsisältöön. Työuran virrassa voimme oppia uutta ja pyrkiä kehittymään toivomaamme suuntaan. Tulevaisuudessa auttaa, jos visioimme ja käsikirjoitamme itselle useampia ammatillisia työpolkuja ja vaihtoehtoisia reittejä saavuttaa tavoitteemme.

Mindfulness on keino vähentää stressiä ja negatiivisten ajatusten ja tunteiden pohtimista. Siitä voi olla apua, jos koet olevasi jumissa kielteisissä tunneajatuksissa, jotka liittyvät opiskelun tai työn epävarmuuteen. Seuraavilla verkkosivustoilla olevat harjoitukset tarjoavat työkaluja mielen hyvinvointitaitojen kehittämiseen ja itsestä oppimiseen. Voit huomata, että ongelmia tulee ja menee, ja saat vapauden olla kiintymättä liikaa vaikeisiin kokemuksiisi. Sinussa herää muutosjoustavuutta ja luottamusta kun kohtaat ajatuksia, ja voit ymmärtää niitä syvemmin ja hyväksyen.  


Johanna,
Psykologi, Uraohjaus

Linkit ja lähteet

MIELI Suomen mielenterveys ry
https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/ 

Nyyti ry:n Mindfulness tieto-osio 
https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/stressi/mindfulness/ 

Galles, J., Lenz J., Peterson G.W., & Sampson Jr, J.P. Jr (2019). Mindfulness and Decision-Making Style: Predicting Career Thoughts and Vocational Identity. The Career Development Quarterly, 67(1), 77-91.
Jacobs S. J. & Blustein, D.L. (2008). Mindfulness as a Coping Mechanism for Employment Uncertainty. The Career Development Quarterly December 57, 174-180.
Tunnisteet: Tunteet, urasuunnittelu, tietoisuus, mindfulness -taidot, päätöksenteko.