keskiviikko 31. maaliskuuta 2021

Career planning ABC

Kuvituskuva: Läppäri, vihko, kynä, unelma, kännykkä, suunnitelma

In today’s working life change tends to be a permanent feature. During our career, we all face situations where we need to figure out what to do & where to head next. These situations may by prompted by external or internal reasons, whether it is moving to another country, dismissal, illness, or loss of motivation for one’s current profession. When you face a change in your career, it usually is good to pause for a moment to think about the following questions.

1. Who am I and what motivates me?

Career planning always starts with one key question: who are you and what do you want? Take some time to ponder this question. For example, you might think about the following matters: How would you describe yourself? What kind of character traits do you have? What are your personal strengths? What are your values? What kind of things interest / motivate you? What is important to you at work and in life? What do you want / don’t want from your job? What is your dream job like? To discover your personal strengths, you can also take VIA Character Strengths Survey or 16Personalities test.

2. What kind of skills do I possess?

Identifying your skills is important in career planning. In job search it is essential to be able to describe what you can do and what are you good at. Your skills can also be building blocks of a new career. In a new career or job, you can utilize the knowledge and skills that you have previously acquired. While identifying your skills, you can think about the following questions: What kind of tasks have I done in my previous jobs (describe in detail)? What kind of knowledge and skills have I acquired from my life experiences, previous jobs, and studies? What am I good at? What kind of successes have I had in my life or work? Which of these skills do I want to use also in my future career?

3. What kind of jobs match my motivation and skills?

After you have clarified yourself who you are, what do you want and what you already are capable of, the next question is what kind of a job would match your aspirations and skills. To do this you can explore websites that offer knowledge regarding different professions and fields. You can also get to know the Finnish educational system and the different vocational qualifications and degrees that are available in Finland. You can find useful links regarding professions and degrees at the bottom of this text. You can also browse through recruitment websites and read through job adverts. When you familiarize yourself with different professions and jobs, you can reflect on questions like: Which professions or jobs would suit your interests and skills? Where could I utilize my skills, knowhow, strengths, and previous experiences? Or do I want something totally different? What kind of professions could match my hopes and interests? Do I need further qualifications to reach my dream job? You can also utilize online career tests, for example AVO ammatinvalintaohjelma (in Finnish) or 123 Career Aptitude Test.

4. How to proceed? Where can I find help if needed?

Once your goal is clear, the next step is to start pursuing it. Sometimes it can seem overwhelming at first. A good way to circumvent this is to divide the goal into smaller, concrete actions or steps. You could list all the steps you think you need to take to reach your goal. What is the first step you could take? What can you do already today? How much time do you think reaching your goal would take?

If you already know what kind of job you want to apply for and if your skills match this job, then the next task is to search for open jobs and apply. There are several recruitment sites where you can find open jobs, for example TE Services’ open jobs. However, not all jobs are advertised at recruitment sites. Therefore, it can sometimes be useful to contact the companies directly and ask about their recruitment plans. If you need help with job search, you can contact your local TE Office. TE Offices offer a wide range of services that can help you in finding a job. You can read about their services here.

If you know what you want but you don’t have the necessary skills for the job yet, then the task is to figure out how to acquire the education or qualifications needed for the job. Once again, you can contact your local TE Office for help. Here you can find useful information about education and training in general and what kind of help TE Services offer regarding studies. You can also call Education and training guidance to discuss study-related matters.

When planning a career, it is also good to reflect on what do you need to take into account when choosing a profession or education – for example desired location, family, health, financial situation, labor market situation. Given these limitations, is your object still feasible? Is there anything you can do to overcome these obstacles? Sometimes it may be that the goal cannot be achieved, or it would take more resources or time than one has available. If so, you can consider possible other options. Are there other professions or jobs that fit your interests? Are there any other educational options that could take you there or close enough?

Take some time to reflect on these questions. Proceed step by step. Write down your thoughts so you can come back to them later. If you need help in career planning, you can contact your local TE Services for career coaching or other related services. You can also discuss your career aspirations with a career psychologist at your local TE Office or TE telephone services.

In the future, we will occasionally post blogs in English about career planning and studying. You can find them by writing search word “English” into Haku-area on the right-hand side of the blog.

Mari
Career psychologist

Sources

Suotuisa suunta -blogi. Pakko vaihtaa työpaikkaa – 3 askelta alkuun http://suotuisasuunta.blogspot.com/search?q=urasuunnittelun+abc

Suotuisa suunta -blogi. Urasuunnittelun ABC http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/09/urasuunnittelun-abc.html

Useful links

keskiviikko 17. maaliskuuta 2021

Kotoutumislain mukainen maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu

Kuvituskuva: Silta joen yli
Kuva: VisualHunt

Huomio:

Tämä blogikirjoitus sisältää osin vanhentunutta tietoa. Uusi työvoimapalvelumalli on tullut voimaan 2.5.2022. Blogikirjoitus tullaan päivittämään.


Huomautus kuntakokeilujen asiakkaille!

Jos olet saanut tiedon asiakkuutesi siirtymisestä kuntakokeiluun, ratkaisun työttömyysetuudella tuetusta opiskelusta antaa kotikuntasi. Kuntakokeilun asiakkaana käytät hakemiseen TEM-lomakkeiden sijaan KK-lomakkeita. Kotoutumislain mukaista omaehtoista opiskelua haetaan KK0714-lomakkeella. JTYP-lain mukaista omaehtoista opiskelua haetaan KK621 ja KK623 -lomakkeilla. Toimita lomakkeet suoraan kotikuntaasi, jonka yhteystiedot löydät Kuntaliiton verkkosivuilta.

Voit hakea opintojasi tuettaviksi kotoutumislain mukaan, jos olet maahanmuuttaja ja työnhakijana TE-toimistossa. Lisäksi sinulla pitää olla voimassa oleva kotoutumissuunnitelma.

Kotoutumiskoulutus tai kielikurssi omaehtoisina opintoina

TE-toimisto kutsuu sinut kotoutumiskoulutukseen, kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon ja sinulle on tehty kotoutumissuunnitelma. Koulutus sisältää suomen tai ruotsin kielen sekä työelämä- ja yhteiskuntataitojen opetusta. Kotoutumisaikana voit myös itse etsiä sopivan koulutuksen ja pyytää TE-toimistoa hyväksymään sen. Koulutuksen laajuuden pitää olla vähintään 20 tuntia viikossa. Se voi koostua esimerkiksi 16 tunnista kontaktiopetusta ja neljästä tunnista itsenäistä työskentelyä. Jos TE-toimisto hyväksyy koulutuksen, opintoja tuetaan kotoutumislain mukaisena maahanmuuttajan omaehtoisena opiskeluna.

Muut opinnot omaehtoisina opintoina

Kotoutumislain mukaan TE-toimisto voi tukea muutakin opiskelua, joka tapahtuu suomen tai ruotsin kielellä ja edistää kotoutumista ja työllistymistä. Se voi olla esimerkiksi ammatillista koulutusta, ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) tai opiskelua avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Myös luku- ja kirjoitustaidon opinnot ja peruskouluopinnot ovat mahdollisia. Vieraalla kielellä tapahtuvaa opiskelua ei voida tukea. Opintoja tuetaan enintään 24 kk (perusopetuksen oppimäärää suorittavalle 48 kk). Tukea voi saada enintään kotoutumisajan loppuun.

Tuen hakeminen

Kun olet saanut opiskelupaikan ja haluat hakea opintojen tukemista työttömyysetuudella, sinun pitää lähettää TE-toimistoon TEM0714-lomake. Oppilaitoksen edustaja täyttää lomakkeen. Lomake on saatavissa Suomi.fi-sivuilta. TE-toimisto saattaa lisäksi pyytää sinua täyttämään TEM623-lomakkeen. Lomakkeet pitää lähettää TE-toimistoon ennen koulutuksen alkamista, mieluiten heti kun olet saanut opiskelupaikan. Sinun pitää odottaa TE-toimiston päätöstä ennen kuin aloitat opiskelun. Jos TE-toimisto hyväksyy opinnot, se lähettää lausunnon työttömyysetuuden maksajalle. Lausunto mahdollistaa työttömyysetuuden ja kulukorvauksen saamisen opintojen aikana. Ota huomioon, että jos koulutus on maksullinen, TE-toimisto ei maksa koulutusmaksua.

Opintojen seuranta

TE-toimisto seuraa tuettavien opintojen etenemistä. Yleensä seuranta tehdään niin, että asiakas ilmoittaa opintojen etenemisestä 6 kk välein Oma asiointi -palvelussa Oma suunnitelma -sivulla. Kun opinnot ovat edenneet suunnitelman mukaisesti, voit ilmoittaa, että suunnitelman tehtävä on toteutunut laittamalla rastin ruutuun ”kyllä”. Liitä mukaan opintosuoritusote tai oppilaitoksen todistus opintojen etenemisestä. Jos opinnot eivät ole edenneet riittävästi, toimita silti opintosuoritusote TE-toimistoon. Sen voi lähettää myös Turvaviestillä.

Opiskelun velvoittavuus

Kotoutumislain mukainen työttömyysetuudella tuettu opiskelu on velvoittavaa. Se tarkoittaa, että opintoja ei voi keskeyttää ilman pätevää syytä. Sinulla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta, jos keskeytät opinnot ilman pätevää syytä. Opiskelu ei ole kuitenkaan pätevä syy erota työstä tai jättää hakematta mahdollisia tarjottuja työpaikkoja.

Opintojen tukeminen kotoutumislain vai JTYP-lain mukaan?

TE-toimiston asiakkaan omaehtoista opiskelua voidaan tukea myös julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain (JTYP-laki) mukaan. Voit hakea opintojen tukemista JTYP-lain mukaan, jos olet vähintään 25-vuotias ja sinulla on oikeus työttömyysetuuteen. Edellytyksenä tukemiselle on, että sinulla on TE-toimiston toteama koulutustarve ja että opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan mahdollisuuksiasi työllistyä. JTYP-lain mukainen omaehtoinen opiskelu on siis mahdollista myös maahanmuuttajalle. Kotoutumisaikana ensisijainen vaihtoehto on kuitenkin kotoutumislain mukainen opiskelu.

JTYP-lain mukainen opiskelu eroaa joiltain osin kotoutumislain mukaisesta opiskelusta. Opintojen pitää olla ammatillisia, eli kielikurssin tai VALMA-koulutuksen tukeminen ei ole mahdollista. Vieraalla kielellä järjestettävää koulutusta sen sijaan on mahdollista tukea, jos järjestäjänä on Suomessa toimiva oppilaitos. Tuettavien opintojen pitää olla päätoimisia ja opintojen etenemistä seurataan. JTYP-lain mukaiset opinnot eivät ole velvoittavia, eli ne on mahdollista keskeyttää ilman työttömyysetuuden menetystä. JTYP-lain mukaisen opiskelun ajalta ei makseta kulukorvausta.

Oheisessa taulukossa on vertailtu näitä kahta vaihtoehtoa.

Omaehtoinen opiskelu julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain mukaan: Kenelle: Vähintään 25-vuotiaalle työnhakijalle, jolla on koulutustarve. Mitä: Ammatillista opiskelua, joka olennaisesti parantaa mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Laajuus: Oltava päätoimista työttömyysturvalain mukaan. Eteneminen: Seurataan. Velvoittavuus: Ei ole velvoittavaa. Palvelun aikaiset tapahtumat: Palvelun aikana voi kieltäytyä tai erota työstä ilman seuraamusta. Palvelun aikana aloitettu yritystoiminta tai toiset opinnot eivät estä työttömyysetuutta palvelun aikana. Kulukorvaus: Ei. Lomakkeet: TEM621 ja TEM623. Omaehtoinen opiskelu kotoutumislain mukaan: Kenelle: Kotoutumisaikana työnhakijalle, jolla on koulutustarve. Mitä: Suomen tai ruotsin kielen, tai näillä kielillä tapahtuvaa opiskelua, joka tukee kotoutumista ja työllistymistä. Laajuus: Suositus vähintään 20 tuntia viikossa. Eteneminen: Seurataan. Velvoittavuus: On velvoittavaa. Palvelun aikaiset tapahtumat: Työstä kieltäytyminen ja eroaminen, yritystoiminta ja toiset opinnot voivat estää työttömyysetuuden. Kulukorvaus: Kyllä. Lomakkeet: TEM0714, pyydettäessä myös TEM623.
 
Muita omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia työttömyysetuudella ovat lyhytkestoinen opiskelu ja sivutoiminen opiskelu. Kannattaa tutustua myös blogikirjoituksiin JTYP-lain mukaisen omaehtoisen opiskelun hakemisesta ja opintojen rahoitusvaihtoehdoista.

Katja
Palveluasiantuntija

Lähteet ja lisätietoa

Laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2010/1386)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Työ- ja elinkeinoministeriö: Ohje kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) soveltamisesta työ- ja elinkeinotoimistoissa (01.04.2015 TEM/642/07.10.02/2015)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42077

Kotoutumislain käsikirja
https://kotouttaminen.fi/kotoutumislain-kasikirja

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (20.12.2018 TEM/2414/03.01.04/2018)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42905

keskiviikko 3. maaliskuuta 2021

Eläke - uusi elämänvaihe

Kuvituskuva: Latu järvellä

Eläke - uusi elämänvaihe

”Vanhat ovat tavallisesti unohtaneet, että ovat olleet nuoria, tai he unohtavat, että ovat vanhoja, eivätkä nuoret koskaan käsitä, että voivat tulla vanhoiksi.” Kurt Tucholsky

Nuorena ei todellakaan olisi uskonut, että itsekin vanhenee. Vielä lukiossakin opettajat näyttivät todella vanhoilta - vaikka jälkikäteen saatujen tietojen mukaan nuorimmat heistä olivat vain kymmenisen vuotta vanhempia kuin me opiskelijat! Nyt peilistä katsoo entinen nuori. Olen tullut vanhuuseläkkeelle siirtymisen vaiheeseen.

Kauppalehden toimittaja Hanna Eskola kysyy Töissä huomenna-podcastissa tutkija Pirkko Kasaselta, pitäisikö tai kannattaisiko eläkkeelle siirtyvien valmistautua paremmin tähän elämänmuutokseen. Pirkko Kasasen mukaan valmistautuminen kannattaa, jos se on mahdollista. Joskus eläkkeelle siirtyminen tulee yllättäen. Työ on saattanut viedä kaiken ajan, jolloin vasta eläkkeellä on aikaa ja tilaa eläkkeellä olon pohdintaan. Kasanen toteaa, että nykyään ymmärretään paremmin, että eläkkeelläkin ihminen on edelleen oma ainutlaatuinen itsensä, eikä sulaudu harmaaseen tasapaksuun eläkeläisten massaan. Valmistaudu vapauteen-kirjassaan hän kertoo, että jos elämä on rakentunut vahvasti oman ammatillisen identiteetin varaan, on muutos suuri. Uutta merkityksellisyyttä voi rakentaa entisen työn eri puolista tai uusia rooleja voi löytää esimerkiksi harrastuksista ja vapaaehtoistyöstä. Eläkkeellä olosta voi itsellä ja muilla olla erilaisia odotuksia. Odotuksiin ei kannattaisi sitoutua liikaa. Painetta hyvin aktiivisen eläkeläisen malliin kannattaa välttää. ”Omien haaveiden kirkastuminen eläkkeellä voi ottaa aikansa”, Pirkko Kasanen sanoo.

Eläkkeelläkin on tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin joukkoon. Koska minulla on paljon jo eläkkeelle siirtyneitä ystäviä, joiden joukkoon siis kohta kuulun, päätin turvautua vertaistukeen. Tein pienen haastattelun kuudelle ystävälleni, jotka edustavat kaikki erilaisia ammatteja ja asuvat eri puolilla Suomea. Kysyin viisi kysymystä.

1.Miltä tuntuu olla eläkkeellä?

”Eläkkeellä olo tuntuu hyvältä. Ajattelen, että tämä on uusi, oma elämänvaihe, joka tuo tullessaan tärkeitä kokemuksia. Työelämää en enää haikaile vaan muistelen ilolla. Tunne on huojentunut ja pidän eläkeikää yhtä tärkeänä elämänvaiheena kuin lapsuutta, nuoruutta ja työaikaa. Nyt on aika pitää itsestä hyvää huolta ja nauttia elämästä ja ottaa myös uusia haasteita vastaan.” Näin pohtii ystäväni Sinikka, joka on ollut 3,5 vuotta eläkkeellä.

Hyvä ystäväni Mirjam, joka on ollut eläkkeellä parisen vuotta, sanoo, että eläkkeellä olo tuntuu todella hienolta. Eläkkeelle vajaa neljä vuotta sitten siirtynyt työtoverini Vuokko ihmettelee, miten ehti aiemmin töihin ollenkaan, kun päivät eläkkeellä täyttyvät kaikenlaisista tekemisistä.

Hannu kertoo: ” Alussa oli pikkuisen kurja olo, johtuen siitä, että jouduin eläkkeelle tahtomattani. Toki se tapahtui vain pari kuukautta ennen eläkeikääni 65 vuotta, mutta olisin halunnut olla töissä vaikka 68-vuotiaaksi asti. Työni oli juuri minulle ihannetyö, vaikka sainkin sen aikoinaan lähes sattumalta ilman mitään varsinaista pätevyyttä kyseiseen työhön. Vaakakupissa painoi kuitenkin enemmän se, että olin siihen työhön 100-prosenttisen sopiva. Työnantajalla vain oli sillä hetkellä hieman rahavaikeuksia; osa henkilökunnasta irtisanottiin ja minut vanhimpana pistettiin eläkkeelle. Nykyisin tähän eläkkeellä oloon on jo tottunut. Päivät ovat keskenään aika samanlaisia - varsinkin nyt korona-aikana.” Hannu-serkku on ollut eläkkeellä viitisen vuotta. Hänellä on varsinkin kesäisin tee-se-itse-miehelle sopivaa tekemistä omakotitalossa riittämiin.

Pirjo oli työssä hieman yli 66-vuotiaaksi ja siirtyi uuteen elämänvaiheeseen pehmeällä laskulla. Hän on eläkkeelle siirryttyään jatkanut työntekoa omassa ammatissaan. Hän on tehnyt vuosi- ja sairauslomien sijaisuuksia. Hän kertoo: ”Eikä minulle olisi sopinutkaan yhtäkkiä jäädä tavallaan tyhjän päälle. Kun on lähes 50 vuotta ollut ihmisten kanssa tekemisissä, se olisi tuntunut kaaokselta, ellei olisi voinut olla edelleen työelämässä, jossa saan tavata asiakkaita ja jutella heidän kanssaan”. Hänen mukaansa mukavinta on se, kun ei tarvitse joka aamu nousta puoli kuudelta ja illalla voi mennä nukkumaan myöhemminkin. ” Nyt korona-aikaan, minulle yksinäiselle hyväkuntoiselle eläkkeellä olevalle muutaman tunnin työviikko on mitä parhain henkireikä”, Pirjo-serkkuni toteaa.

Myös ystäväni Markku on jatkanut työskentelyä eläkkeellä todeten: ”Ei paljon eroa kokoaikaiseen työhön, koska olen tehnyt sen jälkeen osa-aikaisena töitä. Aikaa on enemmän ja ehtii tehdä muutakin kuin työhön liittyvää”.

2. Muistatko, mitä teit ihan eläkkeesi alussa?

Sinikka lähti eläköitymisen jälkeen kurssikavereidensa kanssa viikon matkalle Kööpenhaminaan. ”Matka sattui sopivasti ja oli kuin palkintomatka! Matkalla sain tavata niitä ihmisiä, joiden kanssa olin saanut valmistautua työelämään. Ympyrä ikään kuin sulkeutui, uuden elämänvaiheen alku sai hyvän lähtölaskennan. ”

Laituri

Myös Vuokko oli eläkkeelle siirtyessään käynyt matkalla, kaupunkilomalla Prahassa. Samaten Pirjo matkusteli eläkkeelle jäätyään. Hän oli ottanut ns. äkkilähtöjä, kun loma-ajat sai valita vapaasti.


Hannu puolestaan kertoo, että hän jatkoi jo työssäoloaikanaan aloittamaansa sukututkimusta. Mirjam tapasi ystäviä ja vietti aikaa lapsenlapsiensa kanssa.

”Pari kuukautta ihmettelin ja suunnittelin, mitä alkaisin tekemään. Kun sitten osa-aikatyö sattui osumaan kohdalle, päätin jatkaa töitä osa-aikaisena”, kertoo Markku.

3. Oletko nyt eläkkeellä tehnyt niitä asioita, joita olit suunnitellut tekeväsi, mutta työurasi aikana et ehtinyt?

Vuokko liikkuu nyt eläkkeellä enemmän kuin työssäoloaikana. Hänellä on aikaa osallistua ryhmäliikuntatunteihin, tosin koronan vuoksi ryhmät eivät ole kokoontuneet. ” Hiihto on tosi kivaa ja hyvää liikuntaa luonnossa. Tänäänkin kävin hiihtämässä, aurinko paistoi ja metsässä oli todella kaunista”, toteaa Vuokko. Hän kertoo, että eläkkeellä on enemmän aikaa hoitaa lastenlapsia, olla heidän kanssaan sekä iloita heidän kehityksestään ja kasvustaan.

Kirjastosta on tullut Sinikalle yksi lempipaikoista, lukeminen on hänelle todella tärkeää. Työaikana hänellä ei ollut aikaa lukemiseen. Hän on mennyt myös kirjaston lukupiiriin ja nauttinut kirjallisista keskusteluista.

Mirjam on tehnyt erilaisia asioita runsain mitoin. Myös hän on lukenut ja sen lisäksi hän on jatkanut mm. ompeluharrastustaan – tuotoksistaan ovat saaneet iloita etenkin lapsenlapset.

Markku kertoo, ettei etukäteen suunnitellut mitään. ”Ehkä olen lueskellut hieman enemmän. Tutustunut hieman taloustieteisiin ja lukenut joitakin ostamiani kirjoja, joita en ollut ehtinyt lukea”, hän toteaa.

”Jos on 4-tuntinen työpäivä, niin hyvin ehtii lenkille tai mitä sitten haluaakin tehdä, lähteä tapaamaan kavereita, hoitaa puutarhaa tai vaikka mennä mökille saunomaan. Harmi, kun nyt ei pääse käymään teattereissa. Niissä tuli käytyä ennen koronaa”, tuumii Pirjo. Kesäisin hän on viettänyt lastenlastensa kanssa yhteistä mummu-lapsenlapsi-aikaa mökkeillen ja tekemällä kaikkea kivaa.

Hannu kertoo: ”Minulla ei ollut mitään erityisiä suunnitelmia, että sitten kun…. Olen vain tehnyt niitä juttuja, mitä eteen on tullut. Helpointa on tietysti esimerkiksi matkailun puolella, kun ei tarvitse miettiä, milloin on lomaa ja onko jossakin tilaa, kun kaikki muutkin ovat lomalla. Voi siis matkustaa vaikka hetken mielijohteesta ja tulla kotiin, kun siltä tuntuu.”

4. Onko jotain, mitä kaipaat työssäoloajalta?

Sinikka kokee, että sai antaa pitkän uransa aikana työlle kaiken voitavansa ja sai itse myös paljon. Hänellä oli aina hyvät työtoverit ja työyhteisö. ”Työstä on jäänyt elämään nykyisiä ystäviäkin. Myös asiakkaat ovat antaneet paljon. Tuota aikaa on mukava muistella”, Sinikka sanoo.

Mirjamilla ei ole työelämää ikävä, hän ei kaipaa sieltä mitään. Mutta hallinnon asiat ovat niin tuttuja, että niistä hän mielellään juttelee ja filosofoi ihmisten kanssa. Entisiä työkavereita on Mirjamin mielestä mukava tavata.

Vuokko kaipaa työkavereita, kuten Markkukin. Markku mainitsee, ettei ongelma toisaalta ei ole kovin suuri, koska hän on edelleen osa-aikatyössä. Hannu kaipaa hieman tiettyä säännöllisyyttä elämään. ”Työ rytmitti elämää sopivasti”, hän huomauttaa.

Pirjo kertoo: ” Onhan eläkkeellä olo tavallaan vapaampaa, voi mennä ja tulla milloin hyvänsä, ei ole kelloon sidottu. Ja kiva on käydä välillä töissäkin, se on ihan kuin lomalla olisi, kun sen ottaa huvin kannalta. Ei tee pakosta. Ja onhan työssä käymisestä hyötyäkin, saa eläkkeen lisäksi hiukan palkkaakin. Ja hyvän mielen.”

5. Onko sinulla vinkkiä tai neuvoa, mitä sanoisit eläkkeelle jäämässä olevalle?

”Jos suunnittelet kesälomasi tarkkaan, voit hyvin suunnitella myös eläkkeellä tehtäviä asioita. Jos kuitenkin kuulut niihin, joiden kesäsuunnitelmat ei juuri toteudu, kannattaa jättää eläkesuunnitelmatkin pois. Aika tuntuu joka tapauksessa valuvan varsin nopeasti ja alkaa vain harmittamaan, ettei ole ehtinyt tehdä kaikkea mitä olisi toivonut”, kommentoi Markku. Hannukin toteaa, että kyse on niin paljon henkilön persoonasta, että se, mikä sopii toiselle, ei ehkä sovikaan toiselle.

Vuokko huomauttaa, että eläkkeellä päivät täyttyvät itsestään, ei tule aika pitkäksi. Pirjon neuvo on, ettei paikalleen saa jäädä, jotain tekemistä, harrastusta tai vaikka työtoimintaa on hyvä keksiä.

Keväiset kukatSinikka suosittelee ottamaan uuden ajan avoimin mielin vastaan ja antamaan itselle aikaa ja mahdollisuuden uusiin asioihin. Tärkeää olisi löytää arkeen oma rytmi ja päiviin sisältöä. Tärkeää on huolehtia sekä fyysisestä, psyykkisestä että sosiaalisesta hyvinvoinnista: ”Myös eläkkeellä on hyvä tehdä valintoja ja huomata, että useinkin on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Elämä on lahja, jota kannattaa hoitaa myös tässä elämänvaiheessa. Nyt voi olla terveesti itsekäs ja valita iloa tuottavia asioita ja ihmisiä lähelleen. Ihmissuhteita kannattaa hoitaa yhä paremmin, sillä ne tulevat vielä tärkeämmäksi kuin työelämän aikana. Elämänkumppani, perhe, suku ja ystävät sekä harrastukset kannattelevat eteenpäin samoin kuin terveys, josta kannattaa huolehtia kaikin tavoin.”

Mirjam antaa ohjeen, jota myös aioin noudattaa. Hän kehottaa eläkkeelle jäävää: ”Lepää, nauti, älä katso taaksesi!”

Olen saanut tehdä pitkän ja monivaiheisen uran valtion palveluksessa. Olen työurallani kohdannut lukuisia muutoksia ja oppinut sopeutumaan niihin. Identiteettini ei rakennu pelkän ammattini varaan, vaikka olen ollut tyytyväinen ammatinvalintaani ja pitänyt työstäni todella paljon. Ja nyt, kun olen jo vuoden verran valmistautunut eläkkeelle siirtymiseen, voin hyvällä mielellä siirtyä eläkeläisten monenkirjavaan joukkoon. Sinne minua – ja samalla tämän kirjoituksen lukeneista muitakin - johdattelivat Hannu, Markku, Mirjam, Pirjo, Sinikka ja Vuokko, joille vielä esitän lämpimän kiitoksen oppaana olosta! Tulen muistelemaan työtäni ja siihen liittyviä ihmisiä kiitollisuudella ja ilolla.

Elise
Psykologi
Valtakunnallinen Uraohjaus