 |
| Opinnoissa avautuu uusi maailma |
Mikä sai sinut aloittamaan toisen maisteritutkinnon opinnot?
Tarvitsin työssäni enemmän tietoa sosiaalityöstä. Opiskelin ensin avoimessa yliopistossa työn ohella sosiaalityön perusopinnot syys- ja kevätlukukauden aikana. Kun huomasin, etteivät perusopinnot kuormittaneet liikaa, jatkoin aineopintoihin ja suoritin ne avoimessa seuraavan lukuvuoden aikana. Meillä oli hyvä pieni porukka ja kun maisteriohjelmaan haettiin uusia tutkinto-opiskelijoita, kaikki opiskelijat hakivat. Minäkin hain, sillä aineopinnot olivat sujuneet kohtuullisesti. Ajattelin, että kun työuraa on vielä jäljellä, ei toisesta maisteritutkinnosta ole haittaakaan. Yksi tutkinto ei välttämättä nykytyöelämässä riitä. Maisteriohjelmaan valittiin ilman pääsykoetta korkeakoulututkinnon suorittaneita, joilla oli sosiaalityön perus- ja aineopinnot suoritettuina riittävän hyvin arvosanoin.
Avoimen yliopiston opintoja on tarjolla muuallakin kuin yliopistopaikkakunnilla. Opinnot ovat kuitenkin kalliita ja joutuu miettimään, kannattaako uhrata rahaa niin paljon. Ikääntyneillä voi olla mahdollisuus saada opintoseteli, jolla saa alennusta. Kuluista voi yrittää saada myös vähennystä verotuksessa. Avoimen opinnot saattavat olla erihintaisia, joten jos on mahdollista valita, kannattaa hintoja vertailla. Minusta opinnot voi nähdä investointina. Työn saannin tai mieleisiin tehtäviin siirtymisen kannalta sosiaalityöntekijän pätevyyden saaminen on hyödyllistä. Opinnoissa pärjää, kun jaksaa yrittää ja tekee jutut loppuun, vaikka alkuun tuntuisi, etten selviä tästä ikinä. Ihminen venyy uskomattomiin suorituksiin, kun haluaa ja vain tekee. No pain – no gain.
Millaista opiskelu on nykyään?
Olen valmistunut maisteriksi 80-luvun alussa ja opinnot aloitin jo 70-luvulla. Opiskelu oli silloin monella tavalla erilaista. Yliopistoilla ei ollut tutkinnoista tulostavoitteita. Opiskelija sai olla oman onnensa nojassa, mutta toisaalta vallitsi akateeminen vapaus. Nykyäänkin opiskelija on opinnoistaan vastuussa, mutta yliopistolla korostetaan alusta alkaen, että tukea on saatavilla opintoneuvonnasta, opettajilta ja opiskelijaterveydenhuollosta. Opiskelija-alennukset ja opiskelijoiden halvemmat terveydenhuoltopalvelut ja hammashoito kannattaa myös hyödyntää.
Suurin muutos on tietotekniikan rooli opiskelussa. Pelkästään verkko-opintojen määrä ei yllättänyt, tehdäänhän nykytyötkin paljolti tietokoneen ääressä, vaan valtava verkosta haettavan tiedon määrä. Kaikki seminaariesitelmien, esseiden ja tutkimussuunnitelmien lähteet on haettava verkosta. Ellei hallitse tiedonhakua, voi tulla kymmeniä tuhansia lähteitä esiin. Lähteiden etsintä on ihan erilaista kuin aikanaan kirjaston kortistoista etsiessä. Opinnäytteitä myös arvioidaan sen perusteella, onko löytänyt oikeita ja olennaisia lähteitä. Myös kansainvälisiä tutkimuksia on käytettävä. Tiedonhakukurssi on välttämätön, että oppii systeemin.
Ensimmäisen tutkinnon aikaan kaikki opettajat eivät käyttäneet piirtoheittimiä eikä dataprojektoreita tunnettu eikä jaettu monisteita. Luennoilla opiskelijat tekivät muistiinpanoja luentotenttiä varten. Nykyään ei ole niin paljon tenttejä, vaan enemmänkin oppimistehtäviä. Oppimistehtävät verkossa ovat minusta mukavampi tapa opiskella kuin kirjatentit.
Opintojaksot, luennot ym. esitellään verkko-oppimisympäristössä. Ne etsitään sieltä itse ja ilmoittaudutaan ajoissa, että mahdutaan mukaan. Myös luentosalit ja ryhmätilat löydetään sieltä. Kannattaa lukea tarkkaan, montako tuntia opintojakson suorittamiseen pitää käyttää ja millä perusteilla oppimistehtävä, oppimispäiväkirja tai seminaariesitelmä arvioidaan.
Oppimispäiväkirjat ovat olleet minulle aivan uusi asia. Opin koko ajan lisää siitä, kuinka oppimispäiväkirjaa pitäisi tehdä. Toinen uusi asia on, että opiskelu oli aikanaan hyvin itsenäistä, kun taas nykyään tehdään paljon tiimityötä. Ryhmätöitä ja tiimitöitä edellytetään opinnoissa siksi, että niin opitaan vastaavia taitoja työelämää varten. Jos opettaja näkee, että kolmen hengen ryhmätyö koostuu vain kolmesta selvästi toisistaan eroavasta yksin tehdystä osiosta, pisteet laskevat. Kun opiskelukaveritkin opiskelevat työn ohella, en tavannut yhtä ryhmätyökumppania koskaan paikan päällä, mutta verkon kautta tekeminen onnistui hänenkin kanssaan. Seminaariesseitä ja oppimistehtäviä tehdään myös itsenäisesti.
Myös kirjastoa voi käyttää verkossa. Sieltä voi varata kirjat ja hakea ne oman paikkakunnan yliopistoyksikön kirjastosta. Hyllystä nouto -järjestelmä on kätevä varausmahdollisuus. Kirjat pitää varata ajoissa, niihin on pitkät jonot ja laina-aika vain kaksi viikkoa. Osa kirjoista on saatavissa sähköisinä.
Jostain syystä opettajat ovat kyllä nykyään selvästi nuorempia kuin ennen.
Miten aiempi tutkinto huomioitiin uutta opiskellessa?
Kandidaatin tutkintoa minulta ei vaadittu, ja aiemman tutkinnon ja työkokemuksen ansiosta ns. siltaopinnoista minun tarvitsee suorittaa noin puolet. Niiden lisäksi sitten pääaineen syventävät opinnot maisteriohjelmassa. Arvelen saavani opinnot tehtyä vuoden 2016 aikana. Minulla ei ole tarkkaa tavoiteaikataulua.
Miten voit hyödyntää uusia opintojasi työssäsi ja millä tavalla opiskeluasi tuetaan työpaikallasi?
Voin käyttää oppimiani uusia menetelmiä, heränneitä ajatuksia ja uutta tietoa omassa työssäni, kun kehitän palveluja. Pystyn käyttämään lomapäivät opintoihin. En ole hakenut opintovapaata tähän mennessä. Olen voinut ottaa joustavasti lomapäiviä ja saanut henkistä kannustusta. Säästöpaineet ovat monilla työpaikoilla kovia. Esimerkiksi palkallista opintovapaata ei monilla työnantajilla ole varaa myöntää.
Missä määrin opiskelijakavereissasi on toista tutkintoa suorittavia ja minkä ikäisiä opiskelijakaverisi ovat?
Opiskelijoissa on paljon muun tutkinnon suorittaneita ja siitä johtuen kaikenikäisiä: tuoreista ylioppilaista 60-vuotiaisiin, eniten ehkä 35–50 -vuotiaita.
Minkä verran opinnoista on lähiopetusta ja minkä verran verkko-opintoja?
Luennot eivät ole pakollisia, mutta niistä saa power point -esitykset ja luennoilla tulee enemmän asioita esille. Ainakin ensimmäiselle luennolle kannattaa minusta mennä. On niistä hyötyä muutenkin. Seminaareihin osallistuminen on pakollista. Vain rajoitettu määrä poissaoloja sallitaan. Käyn yliopistolla kursseista riippuen 1-2 kertaa kuukaudessa tai useamminkin. Matkaa kertyy 145 km suuntaansa. Matkustan tilanteen mukaan joko kimppakyydissä tai yksin.
Avoimen yliopiston tenttejä voi suorittaa yleisissä tenteissä oman paikkakunnan kesäyliopistolla. Yksi opintojakso oli mahdollista tenttiä kotona verkossa ja niin, että kirjoja sai käyttää apuna. Tämä on ollut minulle aivan uutta. Voin myös tehdä sähköisiä tenttejä paikkakunnallani olevassa yliopiston yksikössä. Olen käynyt yleisessä tentissä myös paikan päällä yliopiston pääkampuksella.
Entä englannin- tai muun kielisten opintojen osuus?
Kyllä niitä on paljon: englannin kielisiä kirjoja, kursseja ja verkkokursseja, ryhmätöitä ja yksilöesseitä englannin kielisistä aineistoista. Kielitaitoni kehittyi ensimmäisen tutkinnon aikana, kun lähes kaikki cumun ja laudaturin tenttikirjat olivat englanniksi, jotkut ruotsiksi ja joitakin saksaksi. Kielen sai usein valita. Sanakirjatkin ovat nykyään netissä.
Miten keksit gradun aiheen ja millaiselta tutkimuksen tekeminen tuntuu?
Aihe tuli työstä. Minulla oli aiheita ihan liikaa ja tutkimusaihe on vaatinut tiivistämistä ja rajaamista.
Missä määrin ehdit viettää vapaa-aikaa kotona tai harrastuksissa?
Opiskelu kyllä rajoittaa. Varmasti joutuu luopumaan jostakin. Olen joutunut vähentämään harrastuksia ja laiminlyömään kotitöitä. Elämä ei ole samanlaista kuin ennen opintoja. Kannattaa muistaa, että opinnot loppuvat aikanaan ja sitten voi palata entisiin harrastuksiin. Kesäloma kannattaa pitää. Työn ohella opiskelu ottaa voimille. On tärkeää levätä ja nukkua ja toipua kunnolla, jos sairastuu.
Opiskelu työn ohella on ollut minulle oikeastaan elämäntapa. Koko työuran ajan on ollut enemmän tai vähemmän meneillään. Olen suorittanut työn ohella muitakin opintoja, muun muassa johtamisen erikoisammattitutkinnon. Olisihan se ihannetilanne, jos voisi paneutua kokoaikaisesti vain opintoihin. Opiskelusta saa helposti tartunnan, sillä yliopistolle tullessa kokee aina inspiraation.
Sari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti