keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Mitä jos työnhaku ahdistaa? 6 lääkettä luurikammoon ja muihin epätoivon hetkiin

 

Kuvituskuva

Unelmien uusi työpaikka on kutkuttava tavoite. Töitä hakiessa joutuu kohtaamaan itsensä sellaisena kuin on kaikkine kokemuksineen ja elämäntilanteineen. Työpaikan tavoittelu on kuin suuri vuori, jota lähdet kipuamaan yhdeltä laidalta. Kiireellä harppoessa voi uupua ja eksyä, mutta pienin välitavoittein matkanteko on hallittavissa paremmin. Maltillisella etenemisellä huomaat matkalta paremmin myös etenemisvihjeitä ja tukijoukkoja. Jos olet jo hakenut töitä pitkään niin myös epätoivo, turhautuminen ja ulkopuolelle jäämisen tunteet saattavat vallata mielen.

1. Itsetuntemus ja aiemmat onnistumiset

Katsele mielessäsi itseäsi lintuperspektiivistä käsin ja myötätuntoisesti. Mieti kulkemaasi polkua ja muistele millaisia onnistumisia on liittynyt esimerkiksi uuteen harrastusporukkaan liittymiseen sekä koulupaikan tai kesätyön saamiseen. Mitä tapahtui, että onnistuit pääsemään mukaan: oliko onni myötä, auttoiko joku, millaisen onnistumisen koit? Ehkä voit tulevaisuudessakin kokea jotain samankaltaista.

2. Pilko tavoite pieniin osasiin, jotta onnistut

Luurikammo on mielestäni hyvä sana kuvailemaan jännitystä, mikä liittyy tärkeän puhelun aloittamiseen. Luurikammon osalta voi perinteiset konstit auttaa: muistilista siitä mitä piti sanoa, ja että soittaa lämmittelypuhelun johonkin vähemmän kammottavaan numeroon. Kokonaista työnhakuajatustakin kannattaa pilkkoa pienempiin tavoitteisiin, sen kokoisiin mitä itse hallitsee ja jotka eivät ole liian epäselviä. Kaikkea ei tarvitse tehdä saman päivän aikana ja voit pyytää läheisiltä tai työkavereilta kommentteja työhakemukseen.

3. Pidä päiväkirjaa tai muistivihkoa, johon kirjaat tärkeitä huomioita

Jotkut ovat kertoneet esimerkiksi pitävänsä Excel -taulukkoa projektistaan, vähemmän järjestelmälliselle voi muistikirja toimia aivan hyvin. Muistiinpanoissa on se viisaus, että näet konkreettisesti, mitä olet tehnyt tavoitteen edistämiseksi vaikkapa tyyliin (1.2. ansioluettelon viimeistely, 3.2. LinkedIn ajan tasalle 5.2. soitto avoinna olevaan työpaikkaan xxx henkilölle xxx, jonka kanssa sovittiin…)

4. Ole armollinen itsellesi ja yritä nähdä työnantaja mahdollisimman inhimillisenä ja tavallisena ihmisenä

Työnantajaakin joskus jännittää uusien ihmisten kohtaaminen, ja toisaalta mahdollinen jännittäminen kuuluu asiaan. Harvoin jännittäminen on niin haittaavaa, etteikö työnantaja pystyisi siitä huolimatta arvioimaan sekä ennakkotietojen että kysymiensä kysymysten perusteella, oletko sopiva tehtävään. Työn hakemiseen harjaantuu. Jos haluat kokeilla, miltä työnhakusi näyttää toisten silmin, voit kokeilla sitä Haastis-sovelluksen avulla (https://www.tek.fi/fi/tyoelama/urapalvelut/tyonhakuvalmennus/haastis-haastatteluappi). Sen avulla voit huomata myös pieniä maneereja puheessa tai eleissä – tällaisiin yksittäisiin pieniin tapoihin voit vaikuttaa tarvittaessa, kun tiedät mitä ne ovat.

5. Tukeudu toisiin, et ole yksin

Työnhaku on täyttä työtä. Toistuvat hylkäämiskokemukset aiheuttavat huolta ja vaativat veronsa. Työnantajilta voi olla vaikea saada palautetta hakemisen yhteydessä. Itseluottamuksen kuihtuessa, tukea kannattaa hakea luotettavilta ihmisiltä.  Oman perhepiirin lisäksi, tukea voi hakea ystävästä, kurssikaverista, ammattiliittojen toiminnasta, keskustelupalstoilta ja TE-palveluista. Työn hakemisesta on monella omakohtaista kokemusta.

6. Palkitse itsesi onnistumisista

Katso taaksepäin ja näe sinnikkään ihmisen tarina. Vaikka et päätavoitettasi ehkä vielä saavuttanutkaan, olet ehkä saanut kokemusta, tietoa ja uuden kohtaamisen työurasi varrelle. Toisaalta jos sait työn, niin ryhdyt valmistautumaan työn aloitukseen ja uuteen tulevaisuuteen. Oli niin tai näin, olet ansainnut hengähdyksen ja kiitoksen tästä rupeamasta.

Heli 
psykologi
Valtakunnallinen Uraohjaus

keskiviikko 12. toukokuuta 2021

Kokemuksia aikuisena opiskelusta koronan aikana

Kuvituskuva: Dream Big & Make it happen
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja hyväksiluku opinnoissa. Nuo sanat ovat vaikeasti hahmotettavia. Mitä ne oikein konkretiassa tarkoittaisivat minun kohdallani? Mieli halajaisi opiskelemaan vaan miten edetä? Mitä pitäisi tietää ja mistä hakea apuja? Mielessä pyörii monta kysymystä joihin kaipaa vastauksia. Näin oli ainakin itselläni tutkaillessani opintojen mahdollisuutta keväällä 2020.

Kirjoitan tätä huhtikuun lopulla 2021. Korona-viruksen kanssa taiteilu on vienyt energiaa meiltä kaikilta. Työnteko ja opiskelu ovat ylipäätään aiempaa monin tavoin haasteellisempia tapahtuessaan etänä. Olemme helposti melko yksin kokemustemme kanssa ja kahvitauoilla tai käytävillä tapahtuvaa vuorovaikutusta ei normaaliin tapaan ole. Olemme eläneet poikkeusoloissa yli vuoden.

OPINTOPOLKUNI

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen on merkittävä osa aikuisena opiskelevan opintopolkua. En tiennyt opintoja harkitessani yksityiskohtaisesti missä määrin osaamiseni on hyväksiluettavissa opintopisteiksi.

Päätin rohkaista mieleni opintojen suhteen keväällä 2020 ja opintoni alkoivat Humanistisessa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2020. Opiskelen työelämän kehittäjäksi ja valmistun vuoden 2021 aikana yhteisöpedagogiksi. Opintojen laajuus on 210 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työpanosta. Sain aikaisemmin hankitusta osaamisesta työelämässä, opinnoissa ja vapaaehtoistyössä hyväksiluettua kolmasosan kokonaisopintopisteiden määrästä.

MITÄ JOS MINÄKIN LÄHTISIN OPISKELEMAAN?

On iso henkinenkin askel aloittaa opinnot aikuisena. Kenties sinäkin, blogin lukija, saatat pohtia uutta urapolkua? Mielessä pyörii ehkä paljon kysymyksiä. Onko aikainvestointi opintoihin varmasti sen arvoista? Pystynkö ja kykenenkö oppimaan uutta tässä iässä? En kuitenkaan osaa käyttää kaikki digihärpäkkeitä ja mitä naapuritkin siitä ajattelee jos alkaa näin vanhana opiskella?

YHTEISÖPEDAGOGIN OPINTOJEN EETOS

Yhteisöpedagogin tutkinto antaa vahvan perustan jatkuvalle ammatillisuuden ja ammatti-identiteetin kehittymiselle prosessina. Yhteisöpedagogit ovat monipuoliset vuorovaikutuksen ja ohjauksen taidot omaavia ammattilaisia. Työyhteisön kehittäjänä on mahdollisuus sijoittua työyhteisöjen ohjaus-, koulutus-, organisointi-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin työelämän eri toimintasektoreille. Itseäni puhutteli eniten opintojen myötä syventyvä yhteiskunta- ja työelämätietous.

MONIMUOTO-OPISKELU ON MAHDOLLISTA TYÖN OHESSA

Opiskelemaan lähteminen liittyy myös oman elämän ajankäyttöön. Päätös opintoihin lähtemisestä vahvistui, kun selvisi, että verkko-opinnot mahdollistavat tutkinnon suorittamisen monimuotoisena ja työn ohessa. Lähiopetusta eli koronan aikana verkkoluentoja on kolmena päivänä kuukaudessa. Ajankäytöllisesti verkko-opiskelu ja opintoihin liittyvät yksilö- ja ryhmätehtävät vaativat oman yllättävänkin suuren ajallisen panostuksensa.

MIKSI JUURI YHTEISÖPEDAGOGIKSI?

Opinnoissa tunnen tulleeni kotiin. Työelämäni ajan olen työskennellyt asiantuntija- ja johtotehtävissä motivoiden ihmisiä toimimaan yhdessä. Minulle on annettu hyvää palautetta kommunikoinnin ja yhteistyön tekemisen taidoistani. Saamani positiivinen palaute on myös koskenut kykyjäni viedä asioita organisoidusti toteutukseen asti. Tuntui erittäin perustellulta lähteä opiskelemaan työelämälähtöistä tutkintoa, jonka arvopohja on yhteneväinen oman arvopohjani kanssa. Ihmislähtöinen, vuorovaikutukseen ja toisen kunnioitukseen perustuva eetos on se arvopohja jolta olen jo lapsuuden perheestäni ponnistanut.

Aikuisopiskelijana on tosi hauskaa ja rankkaa. Olen tutustunut verkossa täysin uusiin ihmisiin ja saanut käydä hedelmällistä ja rikastavaa vuorovaikutusta heidän kanssaan. Olen rakentamassa itselleni tulevaisuuden ammatillista identiteettiä.

Opintojen alku oli lievästi sanottuna kaaosmaista. Olimme ensimmäinen vain verkon kautta koko tutkinnon opiskeleva ryhmä. Korona toi siis opintoihin oman pikantin lisän. Miettiessäni seuraavia ammatillisia askelmerkkejä sain kannustusta ja ohjausta TE-palvelujen uraohjauksen ammattilaisilta. Sparraus vahvisti käsitystäni siitä että olen tekemässä oikeaa ratkaisua. Meillä jokaisella on työelämässä erilaisia vaiheita. Sisällä saattaa kaihertaa onttouden tunne. Omat piilossa olevat kyvyt eivät ehkä tule nähdyiksi tai huomioiduiksi omassa nykyisessä työyhteisössä ja mieli halajaisi kohti uuden oppimista.

OPINTOPOLULLE OHJAUSTA

Kokemukseni perusteella opintojen polku kannattaa valita ja apuja saa. On erittäin palkitsevaa havaita, miten oma työ on rakentanut kokemushistoriaa, josta voi opinnoissa olla hyötyä uudella tavalla. Opintojen aikana esille nousseet asiat ja teemat asettuvat luontevasti osaksi uudistuvaa identiteettiä rikastaen sitä palkitsevalla tavalla ja kasvattaen ruokahalua opiskelua kohtaan. Monipuolista kokemusta ja sen päivittämistä erilailla tulevaisuuden työn taidoilla kaipaa myös yhteiskuntamme. Voisimme kiinnittää enemmänkin huomiota siihen, miten rohkaista yhä useampia aikuisia lähtemään opintielle vahvistamaan omaa osallisuuttaan ja polkuaan pidentyvillä työurilla. Voisimmeko madaltaa opintojen aloittamisen kynnystä? Kysymys kuuluu mitä sinä kaipaisit, jotta lähtisit kohti uutta?

Unelmista totta – opintopiste kerrallaan!



Mari Peltomäki

Tuleva työyhteisöjen kehittäjä, yhteisöpedagogi AMK

Humanistinen Ammattikorkeakoulu, Helsinki


P.S. Lue lisää yhteisöpedagogin ammatista sivuilta https://kokeile.tyomarkkinatori.fi/ammatit/Yhteis%C3%B6pedagogi ja mihin yhteisöpedagogit ovat sijoittuneet työelämässä https://toissa.fi/