keskiviikko 20. heinäkuuta 2022

Polkuopinnoilla kohti ammattikorkeakoulututkintoa


Oletko jo kuullut, että ammattikorkeakouluopinnot voi aloittaa polkuopinnoilla? Polkuopinnoissa pääset opiskelemaan avoimen kautta samassa opiskeluryhmässä varsinaisten tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on suorittaa ensimmäisen vuoden opinnot. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa laajuus on yleensä 55–60 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa se voi olla 10–30 opintopistettä.

•	Jäit ilman opiskelupaikkaa yhteishaussa •	Yhteishaku meni jo •	Sinulta puuttuu hakukelpoinen tutkinto

Polkuopinnot ovat loistava vaihtoehto silloin, kun et ole päässyt opiskelemaan yhteishaussa tai yhteishaku on jo päättynyt. Sinun ei tarvitse odottaa seuraavaan vuoteen, vaan voit aloittaa tutkintoon tähtäävät opinnot avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Polkuopinnot on tarkoitettu kaikille iästä ja koulutustaustasta huolimatta. Voit päästä opiskelemaan polkuopintoja, vaikka sinulla ei olisi ylioppilastutkintoa tai ammatillista tutkintoa. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa voit päästä tekemään polkuopintoina joko ammattikorkeakoulututkinnon tai opistoasteen tutkinnon pohjalta. Voit aloittaa ylemmän ammattikorkeakoulun polkuopinnot ilman kahden vuoden työkokemusta.

Polkuopinnot toteutetaan samoin kuin varsinaiset tutkinto-opinnot. Koulutuksesta riippuen voit opiskella päivä-, monimuoto- tai verkko-opintoina. Polkuopiskelijana saat saman opetuksen, ohjauksen ja tuen opinnoille kuin varsinaiset opiskelijat. Polkuopiskelijana eroat ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoista siten, että sinä maksat opinnoistasi. Tavallisesti polkuopinnot maksavat 300–400 euroa lukuvuodessa. Toinen ero on opiskelijakortin puuttuminen. Ruokailusta maksetaan usein henkilökuntahinnan mukaan.

Paikkoja polkuopinnoissa on rajoitetusti ja ammattikorkeakoulut päättävät itsenäisesti tarjottavien paikkojen määrän. Polkuopinnot voi aloittaa opiskelijaryhmien mukana syksyllä ja tammikuussa. Haku opintoihin on sen jälkeen, kun tutkinto-opiskelijat on valittu. Löydät hakuajat ammattikorkeakoulujen sivuilta. Hakuajat vaihtelevat ammattikorkeakouluittain.

Opiskelijat valitaan polkuopintoihin pääasiassa ilmoittautumisjärjestyksessä. Nopeus on siis valttia. Hakuaika on lyhyt ja paikat saattavat täyttyä parissakymmenessä minuutissa. Kannattaa tutkia hakuajat tarkoin ja olla valmiina heti hakuajan alkaessa. Jotkut ammattikorkeakoulut valitsevat opiskelijoita arpomalla tai motivaatiolomakkeen avulla.

Polkuopintojen suorittamisen jälkeen voit hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta. Ammattikorkeakoulu voi hyväksyä sinut opiskelijaksi, jos olet suorittanut riittävän määrän opintoja vähintään hyvillä tiedoilla. Mikä parasta pääset yleensä tutkinto-opiskelijana jatkamaan tutussa opiskelijaryhmässäsi. Polkuopintojen jälkeen ei haittaa, vaikka sinulla ei olisi hakukelpoista tutkintoa suoritettuna. Polkuopinnoilla olet pystynyt osoittamaan, että sinulla on riittävät valmiudet ammattikorkeakouluopintoihin.

Polkuopinnot ovat mahtava mahdollisuus päästä aloittamaan ammattikorkeakouluopintoja. Heikkoutena on rahoitus. Polkuopintoihin ei voi saada Kelan opintotukea. Tämä hankaloittaa monen opiskelua. Opintoja voi rahoittaa työnteolla tai työttömyysetuudella. Voit tutustua eri tukivaihtoehtoihin aiemmassa blogikirjoituksessamme Avoimen opintojen tukimahdollisuuksista. Jos sinulla on kysyttävää, voit aina ottaa yhteyttä Koulutusneuvontaan.

Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

keskiviikko 6. heinäkuuta 2022

Uraohjaus - mitä monipuolisinta psykologityötä jo 85 vuotta

Ruskea nahkasalkku.

Tämä salkku on vuodelta 1969 ja ammatinvalinnanohjaajan, nykyisin ammatinvalintapsykologin perustyöväline hänen käydessään kouluilla testaamassa ja ohjaamassa. Siinä psykologi kuljetti ohjauskortit, testit ja ammatinvalintakirjat.

Enhän toki itse sitä ole vielä ihan niin kauaa tehnyt, mutta onhan siitä tänä keväänä jo 37 vuotta, kun ensimmäisen kerran istuin ammatinvalintapsykologin pallille kesäloman sijaiseksi. Jo lukioaikana olin käynyt asiakkaana ja tykästynyt työhön, niin että päätin vielä joskus päästä ”kalifiksi kalifin paikalle” Vakituisemmin siinä aloitin välittömästi valmistuttuani käytyäni opintojeni loppumetreillä sivuaineopinnoissani tekemässä puheviestinnän opintojen ammattihaastattelun yhdestä ammatinvalintapsykologista – ja muutaman viikon päästä olinkin hänen pallillaan. Siitä lähes viisivuotisesta työsuhteesta lähtien olen noudattanut läksiäislahjaksi saamani kortin ohjetta: Käy välillä muissa töissä ja palaa sitten takaisin työvoimatoimistoon.

Toki on antoisaa käydä välillä niissä muissa töissä, ja opinnoissakin, ja päästä hyödyntämään niin kertynyttä kokemusta asiakkaiden hyväksi. Työvoimatoimistoista on tullut TE-toimistoja, ja nimike muuttunut alkuperäisestä ammatinvalinnanohjaajasta pelkäksi psykologiksi. Yhdellä sivuvastaanotolla oli vielä viime vuosikymmenellä oveni pieleen laitettu tuo alkuperäinen virkanimike, koska ”eihän sulle kukaan muuten uskalla tulla”

Psykologien lukumäärä TE-toimistoissa on laskenut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, ja nyt osa heistä on siirtynyt Kuntakokeiluiden palvelukseen säilyen kuitenkin vielä valtion työntekijöinä. Tulevaisuudessa työsuhteet siirtyvätkin valtiolta kunnille, jolloin ympyrä sulkeutuu, sillä kunnallisena toimintona ammatinvalinnanohjaus alkoikin silloin 85 vuotta sitten ensimmäisenä viranhaltijana muuan Niilo Mäki, jonka mukaan nimetty instituutti tutkii ja kehittää oppimisvaikeuksiin liittyviä menetelmiä tänäkin päivänä. Helsinkiin perustettiin tuolloin työnvälityksen nuoriso-osasto, jonne Mäki psykologina katsottiin pätevimmäksi toiminnan aloittajaksi. Ohjaus linjautui meillä alusta alkaen psykologiseksi toiminnaksi, jollaiseksi YK:n alainen ILO, kansainvälinen työjärjestö sen myöhemmin vahvisti. Vuoteen 1960 saakka muutamat kaupungit (13) vastasivat ammatinvalinnanohjauksesta vaihtelevin resurssein, kunnes seuraavana vuonna tuli voimaan valtiollinen erillislaki ja toimintaa alettiin kehittää valtiollisesti työministeriön johdolla.

Maailmanlaajuisesti ammatinvalinnanohjaus kehittyi teollistumisen rinnalla ammattien erilaistuessa. Alkuun pyrittiin sovittamaan ihmisten mitattavia ominaisuuksia ja ammattien vaatimuksia keskenään. Pian USA:ssa kuitenkin ohjauksen lähtökohdaksi otettiin asiakkaan itsetuntemuksen lisääminen ja varottiin tarjoamasta valmiita ratkaisuja valintatilanteeseen. Asiakkaan kanssa käytiin läpi ohjauksessa esiin tulleet tiedot, joiden pohjalta asiakas itse teki ratkaisunsa. Toisaalta Saksassa todettiin myös, että psykologisilla valinnoilla voitiin vähentää raitiovaunuonnettomuuksia ja parantaa siten liikenneturvallisuutta.

Meillä Suomessa lähdettiin liikkeelle yksilön valinnan vapautta korostavasta ohjauksesta, jossa uskottiin ohjattavan kehittymismahdollisuuksiin. Vallalla oli myös työelämän tarpeista lähtenyt suuntaus, jonka myötä kehitettiin rekrytointitestausta.

Nykyään psykologin asiakaskuntaa ammatinvalinnan- tai uraohjauksessa on lähes vauvasta vaariin. Peruskoululaisten jatkokoulutusvalintojen pohtimisesta eläkeikää lähestyvien pohdintoihin työelämässä jatkamisesta. Kyse ei ole vain suppeasta alanvalinnasta, vaan mukana on koko elämän kokonaisuus, johon uravalintapäätös väistämättä vaikuttaa. Etenkin perheellisen syrjäkylillä asuvan ammatinvaihtajan kohdalla voidaan tarvita melkoisesti rohkaisua tarvittaviin elämänmuutoksiin ryhtymiseksi. Psykologin täytyy tuntea psykologian lisäksi koulutus- ja työelämää, ja pysytellä mukana niiden muutoksissa. Asiakkaita voidaan tutkia ja tukea niin suuntautumis-, persoonallisuus- kuin kykytesteinkin. Fyysisiä ja psyykkisiä rajoituksia käsitellään, ja koetetaan löytää moniammatillisessa yhteistyössä toteuttamiskelpoisia urapolkuja.

Kari
Psykologi
Valtakunnallinen Uraohjaus