keskiviikko 1. marraskuuta 2023

Oikaisuvaatimuksen tekeminen työvoimakoulutuksen valintapäätöksestä

Havainnekuva. Kuvassa kerrottu informaatio kerrotaan tekstisisällössä.

Työvoimakoulutukseen valituksi tuleminen ei ole mitenkään itsestään selvää. Kielteisen valintapäätöksen tapauksessa on hyvä tietää muutoksen hakemisen mahdollisuudesta, jos olet eri mieltä päätöksestä ja sinulla on siihen perustelut. Joissakin tilanteissa varsinaista oikaisuvaatimusta ei tarvitse tehdä, vaan asia voidaan käsitellä virheen korjaamisena.

Palvelulain perusteella tehtyjen päätösten muutoksenhaku on kaksivaiheinen. Päätökseen tyytymätön tekee ensin oikaisuvaatimuksen TE-toimistolle. Oikaisuvaatimuksesta annettuun kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeuteen valittamalla. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos siihen on annettu valituslupa. Olen rajannut tämän blogitekstin aihetta siten, että käsittelen muutoksenhausta vain oikaisuvaatimusta ja vain työvoimakoulutuksen näkökulmasta.



Oikaisuvaatimuksesta on säädetty palvelulain ja lain soveltamisohjeen 14 luvussa, jossa käsitellään muutoksenhakua.

Milloin oikaisuvaatimusta ei voi tehdä?

Muutoksenhakukiellon alaisille päätöksille yhteistä on se, että niissä on evätty jokin harkinnanvarainen etuus tai palvelu. Palvelulain mukaan päätökseen ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa, jos työvoimakoulutuksen opiskelijavalintaa koskeva päätös perustuu 5 luvun 3 §:n 1 momentissa säädettyihin edellytyksiin. Kyseiset edellytykset on kerrottu tässä:

"Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve. Alle 20-vuotias oppivelvollisuuden suorittanut voidaan valita muuhun kuin kotoutumiskoulutukseen vain, jos koulutuksen suorittaminen ei ole mahdollista tai muutoin tarkoituksenmukaista omaehtoisena opiskeluna."

Näin ollen esimerkiksi koulutustarpeen puuttuminen on hylkäyssyy, josta ei voi vaatia oikaisua tai valittaa.

Palvelulain mukaan opiskelijavalintaa koskevaan päätökseen, joka on perustunut henkilön soveltuvuuteen, saa kuitenkin vaatia oikaisua tai siitä saa valittaa. Mahdollisuus ei koske kuitenkaan 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettuja koulutuksia, eli yhteishankintakoulutuksia. Sellaisiksi koulutuksiksi katsotaan ainakin rekry-, täsmä- ja muutoskoulutukset.

Myöskään seuraavista kielteisistä päätöksistä ei saa vaatia oikaisua eikä niistä saa valittaa:

  • Päätös työvoimakoulutuksen matka- ja yöpymiskustannusten korvaamisesta, jos päätöksen perusteena on, että 10 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetty edellytys ei täyty. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa kustannusten korvaamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena työvoiman saatavuuden ja työttömän työllistymisen kannalta. Muutosta voi hakea esimerkiksi päätökseen, jolla etuus on evätty koska työvoimaviranomainen ei ole katsonut asiakkaan olleen kuljetuspalvelun tarpeessa tai pitänyt henkilökohtaista asiointia välttämättömänä.
  • 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu kulukorvaus työ- ja elinkeinotoimiston tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella. Työvoimaviranomainen voi myöntää harkinnanvaraista kulukorvausta kaikkien edellytysten täyttyessä, mutta kaikkien edellytysten täyttyessäkin myöntäminen on aina harkinnanvaraista. Harkintaan perustuvaan kielteiseen päätökseen ei voi hakea muutosta. Jos päätös on kielteinen jostain muusta syystä, muutosta voi hakea. Muutosta voi hakea esimerkiksi korvauspäivistä tai korvauksen määrästä, joihin ei liity harkintaa.

Lähtökohtana on, että jos päätökseen saa hakea muutosta, on päätökseen liitettävä mukaan oikaisuvaatimusohjeet.

Minkälainen aikataulu oikaisuvaatimuksen tekemiselle on?

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos oikaisuvaatimus tehdään myöhässä, se jätetään tutkimatta. Lähettäjän vastuulla on huolehtia asiakirjan saapumisesta TE-toimistolle määräajassa. Oikaisuvaatimus osoitetaan päätöksen tehneelle TE-toimistolle, joka on mainittu päätöksen mukana tulleessa oikaisuvaatimusohjeessa. Ohjeessa on mainittu myös oikaisuvaatimusaika ja mistä se lasketaan. Esimerkin oikaisuvaatimusohjeesta löydät palvelulain soveltamisohjeen liitteestä 2.

Työvoimakoulutuksen tapauksessa päätöksen tehnyt viranomainen on yleensä sen alueen TE-toimisto, jonka paikkakunnalla koulutus järjestetään. Tältä verkkosivulta löydät paikallisten TE-toimistojen sivustot ja niiden alta osoitetiedot.

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa TE-toimistolle sähköisesti Turvaviestin kautta.

Mitä tietoja oikaisuvaatimuksessa on oltava?

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta,
  • päätös, johon haetaan oikaisua,
  • millaista oikaisua vaaditaan,
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä:

  • päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä,
  • ne asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu TE-toimistolle,
  • jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku toinen henkilö, on ilmoitettava myös asiamiehen nimi, kotikunta ja mukaan on liitettävä asiamiehen valtakirja.

Oikaisuvaatimuksen tekijän tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuksessa on annettava yhteystiedot (postiosoite ja puhelinnumero), jotta oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan lähettää ilmoituksia.

Oikaisua voi pyytää muutenkin – virheen korjaaminen

Hallintolain 8 luvussa on säädetty asiavirheen ja kirjoitusvirheen korjaamisesta. Vaatimus voidaan käsitellä tavanomaisena virheen korjaamista koskevana asiana esimerkiksi, jos työvoimaviranomainen havaitsee itse virheen tai oikaisuvaatimus on tehty myöhässä.

Hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos

  1. päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;
  2. päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;
  3. päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai
  4. asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen vahingoksi, jos tämä suostuu päätöksen korjaamiseen. Jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä, asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita. Sen sijaan kohdan 4 tilanteessa päätös voidaan korjata ainoastaan asianosaisen eduksi.

Päätöksessä olevan ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen taikka muuhun niihin verrattavan selvän virheen viranomaisen on korjattava viran puolesta. Virhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Aloite tai vaatimus virheen korjaamiseksi on tehtävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Päätökseen, jolla viranomainen on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 31.8.2023)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Hallintolaki (6.6.2003/434) (viitattu 8.9.2023)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (VN/20391/2023) (viitattu 31.8.2023)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/49517

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti