keskiviikko 19. lokakuuta 2016

OPINTOVAPAA ON LAKISÄÄTEINEN OIKEUS

Työssäkäyvän yksi parhaista opintojen rahoittamisen keinoista on hankkia opintovapaata työstä ja sille ajalle anoa joko Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea tai Kelan opintotukea. Mutta mikä on tämä paljon hehkutettu opintovapaa ja kuinka sitä voi saada? Siihen paneudun tässä blogitekstissäni. Tarkoituksena ei ole tehdä kaiken kattavaa esitystä opintovapaasta, vaan pikemminkin käytännönläheinen johdatus aiheeseen.

Mikä ihmeen opintovapaa?

Opintovapaa on määräaikainen vapautus työstä opintojen tekemistä varten. Sitä ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen, kuten esimerkiksi “kielikylpymatkaan” ulkomaille, jollei kyseiseen matkaan liity opintovapaan kriteerit täyttävää opiskelua. Opintovapaa perustuu työntekijän omaan tahtoon ja sitä haetaan työnantajalta joko suullisesti tai kirjallisesti (hakemisesta tarkemmin myöhemmin). Yleensä opintovapaata haetaan sen vuoksi, ettei opintojen tekeminen onnistu työn ohessa. Opinnot voivat olla esimerkiksi niin kuormittavia, lähiopetusjaksot voivat osua työnteon kanssa pahasti päällekkäin ja/tai opinnot voivat tapahtua toisella paikkakunnalla.

Työntekijällä on lakisääteinen oikeus opintovapaaseen. Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa ja opintovapaa-asetuksessa. Asetuksessa on määritelty tarkemmin muun muassa opintovapaan hakeminen, myöntäminen, antamistapa ja opiskelun muoto. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa työelämässä toimivan väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia.

Opintovapaa on siinä mielessä subjektiivinen oikeus, että työnantajan on sitä myönnettävä, jos laissa ja asetuksessa säädetyt edellytykset myöntämiselle vain täyttyvät eikä perusteita siirtämiseen ole. Vaikka työntekijän oikeus opintovapaaseen on vahva, ei opintovapaata saa kuitenkaan aloittaa ilman työnantajalta saatua lupaa. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän tai purkaa työsuhteen, jos työntekijä jää opintovapaalle ilman työnantajan lupaa.

Opintovapaa on lähtökohtaisesti palkaton vapaa, ellei siitä ole toisin sovittu työ- tai virkaehtosopimuksesta tai työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijän palvelussuhde säilyy opintovapaan aikana. Työntekijää ei saa irtisanoa eikä työsuhdetta purkaa pelkästään opintovapaan vuoksi. Opintovapaa ei tarjoa täydellistä suojaa työsuhteen säilymiselle, vaan työsuhde on päätettävissä opintovapaan aikana samoilla perusteilla kuin muidenkin työntekijöiden työsuhteet.

Kuka voi jäädä opintovapaalle ja kuinka pitkäksi aikaa?

Oikeus opintovapaaseen koskee työntekijöitä, virkamiehiä ja viranhaltijoita. Oppisopimuskoulutusta suorittava ei voi saada opintovapaata, kuten ei myöskään valvottua työharjoittelua tekevä. Näissä työsuhteen muodoissa opiskelu on jo osa työsuhdetta.

Jos olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ajan yhdessä tai useammassa jaksossa, voit saada opintovapaata enintään 2 vuotta. Sen jälkeen kun olet ollut 2 vuotta opintovapaalla, voit päästä uudelleen opintovapaalle 5 vuoden kuluttua ensimmäisen opintovapaan alkamisen jälkeen. Jos olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 3 kuukautta, voit saada opintovapaata enintään 5 päivää.


Milloin ja kuinka opintovapaata haetaan?

Opintovapaata haetaan lähtökohtaisesti siinä vaiheessa, kun on saanut opiskelupaikan. Opintovapaan voi hakea joko yhtenä tai useampana jaksona. On siis mahdollista hakea kerralla 2 vuotta opintovapaata tai vaikka 6 kappaletta 4 kuukauden opintovapaajaksoa 5 vuoden aikana, ja käydä jaksojen välissä työssä. Opintovapaata voi hakea myös osalle työpäivästä, eli vapaata olisi esimerkiksi klo 14—17. Varaudu kuitenkin siihen, että opintovapaapäiviä yhteen laskettaessa osittaiset opintovapaapäivätkin voidaan katsoa kokonaisiksi opintovapaapäiviksi.

Jos opintovapaa koostuu useista jaksoista, ei opintovapaata ole pakko hakea kerralla jokaiselle jaksolle. Tässä on hyvä tiedostaa kuitenkin sellainen asia, että opintovapaalain 8 §:n mukaan työnantajalle voi muodostua oikeus siirtää opintovapaata, “kun työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta.”

Edellä mainitun vuoksi voi olla järkevintä hakea kaikki opintovapaajaksot kerralla, jos se on vain suinkin mahdollista. Myös Koulutusrahaston aikuiskoulutustuki kannattaa hakea kerralla mahdollisimman pitkälle ajalle, koska jos riskit toteutuvat ja työsuhde päättyykin opintovapaan aikana sinusta itsestä riippumattomista syistä johtuen, jo myönnetyt aikuiskoulutustukijaksot maksetaan työsuhteen päättymisestä huolimatta.

Opintovapaajaksoja miettiessä kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, mistä muodostuu toimeentulo opintojen kesälomien ajalle. Nimittäin, jos haet 2 vuotta opintovapaata putkeen ja sinulla on joka vuosi 3 kuukautta kesälomaa (jolloin et voi edetä opinnoissa), sinulle voi muodostua ongelma kesäajan toimeentulon kannalta. Kesäloman aikana ei yleensä pysty etenemään opinnoissa, joten kesäloman ajalle ei voi suositella aikuiskoulutustuen tai opintotuen hakemista. Tukea saavilla kun on velvollisuus edetä opinnoissa ja opinnoissa etenemistä myös seurataan etuuden maksajan taholta. Jos opinnoissa ei ole edennyt vaaditulla tavalla, jo maksetut tuet voidaan periä takaisin. Siksi on erittäin järkevää selvittää etukäteen oppilaitoksen kesälomajaksot ja hakea opintovapaa siten, että nämä jaksot jäävät opintovapaan ulkopuolelle. Tuolloin palaat kesälomien ajaksi oman työnantajan palvelukseen ja toimeentulo muodostuu palkasta.

Yli 5 työpäivää kestävää opintovapaata haetaan työnantajalta kirjallisesti vähintään 45 päivää ennen suunnitellun vapaan alkamista. Silloin työnantajan on ilmoitettava hakemusta koskevasta ratkaisusta kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen vapaan alkamista.

Enintään 5 työpäivää kestävää opintovapaata haetaan työnantajalta joko suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen suunnitellun vapaan alkamista. Silloin työnantajan on ilmoitettava hakemusta koskevasta ratkaisusta kirjallisesti vähintään 7 päivää ennen vapaan alkamista. Suosittelen opintovapaan hakemista aina kirjallisesti vaikka lain mukaan ei olisi pakko. Näin molemmat osapuolet pysyvät kartalla, mistä on sovittu ja milloin.

Opintovapaata haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jonka on pidettävä sisällään opintovapaa-asetuksen 6 §:ssä kerrotut tiedot. En lähde toistamaan tietoja tässä, vaan näin hyperlinkkien aikakaudella jokainen voi katsoa ne itse asetuksesta. Valtakunnallisesti yhtenäistä, “virallista” lomakepohjaa ei ole olemassa. Isoilla työnantajilla on omia lomakepohjia opintovapaan hakemiseen ja sellaista kannattaa tietysti käyttää aika kun mahdollista. Kirjoista ja netistä voi löytyä myös ihan käyttökelpoisia lomakepohjia. Hakemuksen liitteeksi on hyvä laittaa kopio oppilaitoksesta saadusta hyväksymisilmoituksesta opintoihin, mikä toimii todisteena opintovapaan hyväksyttävästä käyttämisestä.

Minkälaisiin opintoihin opintovapaata voi saada?

Opintovapaata voi saada julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen tai ammattiyhdistyskoulutukseen.

Julkisen valvonnan alaisella koulutuksella tarkoitetaan valtion tai kunnan järjestämää koulutusta ja valtionosuuteen oikeuttavaa tai valtion avustuksella tuettua koulutusta ja opetusministeriön erikseen hyväksymää muuta koulutusta. Opinnot voivat tapahtua myös ulkomailla, jos ne ovat rinnastettavissa julkisen valvonnan alaiseksi koulutukseksi.

Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisessä työehto- tai virkaehtosopimuksessa erikseen sovittua koulutusta sekä maatalousyrittäjille järjestettyyn koulutukseen osallistumista. Jälkimmäisessä tapauksessa koulutuksen pitää liittyä maatalousyrittäjien yhteiskunnalliseen edunvalvontaan.

Kattavaa luetteloa erilaisista koulutuksista, jotka oikeuttavat opintovapaaseen, ei ole olemassa. Hyvä nyrkkisääntö kuitenkin on, että jos koulutus täyttää aikuiskoulutustuen kriteerit, täyttää se myös opintovapaan kriteerit. Aikuiskoulutustuesta annetun lain 6 §:ssä on kerrottu aikuiskoulutustukeen oikeuttavasta koulutuksesta. Lisäksi opintovapaa-asetuksen 3 §:ssä on listattu yksityiskohtaisesti, mitä opintovapaalla suoritettava koulutus voi pitää sisällään (opetuksen seuraamista, käytännön harjoittelua jne.).

Opintovapaalla suoritettavien opintojen ei tarvitse liittyä millään tavalla nykyiseen työhön tai aikaisempaan koulutukseen. Opintojen kohteen saa työntekijä valita itse. Opintovapaa soveltuu siis erinomaisesti myös ammatinvaihtajille. Huomioithan kuitenkin sen, riittääkö opintovapaa opintojen loppuun suorittamiseen? Jos se ei riitä, kuinka rahoitat opintovapaan ylittävän ajan? Pystytkö tekemään opintoja työn ohessa? Nimittäin, jos joudut irtisanoutumaan työstä pelkästään omaehtoisten opintojen vuoksi, ei opintojen suorittaminen loppuun työttömyysetuudella tuetusti onnistu. Työvoimakoulutus on tässä suhteessa poikkeus, mutta siitä ei tässä yhteydessä enempää.


Voiko työnantaja estää opintovapaalle pääsyn tai siirtää sitä?

Periaatteessa työnantaja ei voi kokonaan estää työntekijää pääsemästä opintovapaalle, jos laissa ja asetuksessa säädetyt edellytykset vain täyttyvät. Työnantaja voi siirtää opintovapaalle pääsyä opintovapaalain 8 §:ssä mainituilla ehdoilla, eli muun muassa, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle.

Tuntuva haitta voisi syntyä esimerkiksi, jos työnantajalla on vaikeaa saada sijaista lyhyiksi ajoiksi kerrallaan.

Jos aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut alle 6 kuukautta, voi työnantaja siirtää opintovapaalle pääsyä, vaikka siitä ei aiheutuisi tuntuvaa haittaa. Siirtäminen ei kuitenkaan onnistu silloin, jos opintovapaalla saatetaan loppuun aiemman opintovapaan aikana aloitetut opinnot. Opintovapaan siirtäminen onnistuu yleensä enintään 2 kertaa peräkkäin. Poikkeuksen muodostavat ne työnantajat, joiden palveluksessa on alle 5 työntekijää, sillä heidän siirto-oikeutta ei ole rajoitettu.

Kuinka pitkäksi aikaa opintovapaalle pääsyä sitten voi siirtää? Työnantaja voi siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella kerralla. Jos kysymys on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta, vapaata voi siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.

Voiko työntekijä siirtää opintovapaata, perua tai keskeyttää sen?

Työntekijä voi siirtää opintovapaalle pääsyä, jos opintovapaata on myönnetty yli 5 päivää ja siirrosta ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Opintovapaan siirtämistä voidaan hakea enintään vuodeksi kerrallaan. Hakemus on tehtävä kirjallisesti.

Opintovapaan voi myös jättää käyttämättä kirjallisella ilmoituksella. Opintovapaan käyttämättä jättämisestä on tehtävä ilmoitus työnantajalle vähintään 2 viikkoa ennen opintovapaan alkamista.

Keskeyttäminen onnistuu, jos opintovapaata on myönnetty yli 50 työpäivän ajaksi. Keskeyttämisestä pitää ilmoittaa työnantajalle vähintään 4 viikkoa ennen aiottua työhön paluuta. Keskeytykselle ei edellytetä syytä.

Yleensä työnantaja palkkaa opintovapaan ajaksi sijaisen, mikä mutkistaa keskeyttämistä. Jos työnantaja on palkannut sijaisen, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaan keskeyttänyttä työntekijää takaisin töihin niin kauan kuin sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa.

Jos tulee työkyvyttömäksi opintovapaan aikana johtuen sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta ja työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisesti yli 7 päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta lueta opintovapaa-ajaksi. Edellytyksenä on, että työntekijä pyytää opintovapaan keskeyttämistä ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijä voi käyttää näin säästyneen opintovapaa-ajan myöhemmin.

Keneen otan yhteyttä ongelmatilanteissa?

Jos kuulut ammattiliittoon, voit kysyä apua opintovapaaseen liittyvissä ongelmatilanteissa oman ammattiliiton lakimieheltä. Apua voit kysyä myös työsuojeluviranomaiselta.


Lähteet ja lisätietoja


Opintovapaalaki 9.3.1979/273 (viitattu 14.10.2016)

Opintovapaa-asetus 7.12.1979/864 (viitattu 14.10.2016)

Laki aikuiskoulutustuesta 28.12.2000/1276 (viitattu 14.10.2016)

Työsuojelu: Opintovapaa (viitattu 14.10.2016)

Kirsi Parnila, Hanna Skurnik-Järvinen: Työpaikan poissaolot käytännönläheisesti (Kauppakamari 2015), s. 116-121

/Panu

Päivitetty 15.11.2017. Lisättiin blogitekstin loppuun lisätietoihin linkki TEM:n Opintovapaa-esitteeseen.

23 kommenttia:

  1. Moikka! Olen pyrkinyt kouluun. Miten on, jos haen opintovapaata suoraan 2 vuodeksi, kuinka voin menetellä koulujen loma-aikoina? Voinko tehdä keikkaa muille työnantajille? Olen töissä hoitoalalla joten keikkaa kyllä riittäisi. Rehellisesti sanottuna en välttämättä haluaisi palata omaan työhöni kesien ajaksi. Entä aikuiskoulutustuki. Haenko sitä vain lukukauden kuukausille vai onko aikuiskoulutustuki yhtäkuin opintovapaa ajallisesti? Ajatukseni olisi siis anoa kevät ja syyslukukausille aikuisopintotukea ja opintovapaata koko kahdelle vuodelle. Onnistuuko se?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiitos viestistä. Ensimmäinen vaihtoehto on hakea opintovapaata pelkästään niille jaksoille, kun oppilaitoksella on tarjota opetusta. Siinä tapauksessa kesäaika jää yleensä opintovapaan ulkopuolelle, jolloin palaat oman työnantajan palvelukseen (ellei työnantajan kanssa ole toisin sovittu). Voit selvittää oppilaitoksesta, pystyykö opinnoissa etenemään kesäaikana. Etenemismahdollisuus hieman vaihtelee koulutuksittain. Monissa korkeakouluopinnoissa voi edetä kesälläkin.

      Toinen vaihtoehto on hakea opintovapaata 2 vuotta yhteen putkeen. Tässä vaihtoehdossa omalla työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota sinulle työtä kesäaikana, eikä sinulla ole vastaavasti velvollisuutta palata työnantajasi palvelukseen kesäaikana. Voit hakea kesätyöpaikkaa toiselta työnantajalta, jollei oikeutta työskentelyyn toisen työnantajan palveluksessa ole mitenkään rajoitettu. Mahdolliset rajoitukset saat selville omalta työnantajaltasi.

      Opintovapaan hakeminen 2 vuotta putkeen ja aikuiskoulutustuen hakeminen pelkästään kevät- ja syyslukukausille on mahdollista. Aikuiskoulutustukea haetaan sille ajalle, jolloin ollaan opintovapaalla JA opiskellaan. Aikuiskoulutustukea ei siis tarvitse hakea koko opintovapaan ajalle. Kun tukea haetaan Koulutusrahastosta, hakulomakkeessa pystyy ilmoittamaan kesätauot, jolloin ei opiskella. /Panu

      Poista
  2. Kiitos kattavasta vastauksesta! Näillä on hyvä jatkaa eteenpäin.

    VastaaPoista
  3. Hei, Olen opettaja, ja opetukseni määrä vaihtelee aika paljon kuukausittain. Jos jään opintovapaalla sellaisina kuukausina, kun opetusta olisi yli opetusvelvollisuuden, voiko työnantaja pidättää palkastani enemmän kuin kuukausipalkan verran per kuukausi? En tosin tiedä, miten tällainen onnistuisi, ehkä takautuvasti. Vai jättääkö työantaja maksamatta vain kuukausipalkan opintovapaakuukausiltani riippumatta siitä, miten paljon minulle on suunnittelu opetusta kullekin kuukaudelle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos viestistä. Sinun kannattaa keskustella näistä palkan pidättämiseen liittyvistä yksityiskohdista ensiksi työnantajasi kanssa. Mikäli asiat eivät selviä sitä kautta tai olette asioista eri mieltä, voit kysyä neuvoa oman ammattiliiton lakimieheltä tai työsuojeluviranomaiselta. Koulutusneuvojana en osaa valitettavasti auttaa tässä asiassa. /Panu

      Poista
  4. Hei! Työskentelen henkilökohtaisena avustajana (110 h/kk) ja aion hakea sosionomi-monimuoto-opintoihin (Diak). Voinkohan saada opintovapaata, jos opiskelu työn ohella ei onnistu? Lähiopetusta on viikko 3-4 viikon välein. Vai voiko opintovapaata hakea vain näille lähiopetusviikoille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos viestistä! Voit saada opintovapaata, jos sen myöntämisen edellytykset täyttyvät kohdallasi. Edellytyksenä on muun muassa, että olet ollut työsuhteessasi yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Voit hakea vapaata vain lähiopetusviikoille tai esimerkiksi kerralla kahden vuoden ajalle. –Miia

      Poista
    2. Kiitos tiedosta!

      Poista
  5. Hei. Olen hakennut opintovapaata 3.6.2018 asti. Olen vakituisessa työsuhteessa. Mutta kesäksi ei ole työnantajalla töitä tarjota. Olen ns kesäkeskeytyksellä. Opintovapaata haen syksyllä uudestaan. Kysyn olenko kesänaikana oikeutettu liiton päivärahaan? Olen koulun kirjoilla 31.5.2019 asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos kysymyksestä. Täällä blogitekstin kommenteissa ja saatavilla olevien rajallisten tietojen (työsuhde ja opinnot) perusteella ei pysty arvioimaan varmuudella oikeutta työttömyysetuuteen.

      Epäilen kuitenkin vahvasti, että oikeutta työttömyysetuuteen kuten ansiopäivärahaan ei olisi jo sen vuoksi, koska opinnot ovat tuolloin vielä kesken. Epäilyni perustuu työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n, jonka mukaan "Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Rajoitus koskee myös päätoimisen opiskelun lomajaksoja." Useimmiten opintovapaalla suoritettavat opinnot ovat päätoimisia, koska se mahdollistaa opintovapaan ajalle haettavan tuen (opintotuki tai aikuiskoulutustuki) saamisen. Myös taustalla olevalla työsuhteella ja opintovapaan ottamisella siitä voi olla (ja todennäköisesti onkin) vaikutusta työttömyysetuuden saamiseen.

      Sinun kannattaa keskustella tarkemmin tästä vahvasti työttömyysturvaan liittyvästä asiasta olemalla yhteydessä työttömyysturvaneuvontaan, puh. 0295 020 701 (ma-pe klo 9.00–16.15). Voit halutessasi ilmoittautua työnhakijaksi Te-palvelut.fi -sivustolta kesän ajaksi, jolloin TE-toimisto tutkii oikeuden työttömyysetuuden saamiseen ja saat asiasta varmuuden. /Panu

      Poista
  6. Mitkä muut asiat kuin sijaisen saamattomuus voi säädösten nojalla aiheuttaa työnantajalle tuntuvaa haittaa, jolloin opintovapaan myöntämisen voisi evätä?

    Kuinka nopeasti työnantajan tulee käsitellä asia, kun koulutusrahaston sivuilta lähettää työnantajalle sen työnantajalomakkeen. Eli kuinka pitkään työnantaja voi laillisesti venyttää asiaa?

    Löytyykö näistä ennakkotapauksia?

    Kiitos selvennyksistä jo etukäteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos kysymyksistä.

      1. Lähtökohtana on, että työnantaja voi tietyissä tilanteissa siirtää opintovapaalle pääsyä, mutta ei kokonaan evätä opintovapaalle pääsyä (olettaen tässä opintovapaan perusedellytysten täyttyvän). TEM:n esite s. 5 kertoo siirtämisestä seuraavalla tavalla:

      "Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos se haittaa tuntuvasti työnantajan toimintaa. Vapaata saa kerralla siirtää enintään kuusi kuukautta. Jos kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden välein alkava koulutus, työnantaja voi siirtää opintovapaan alkua enintään seuraavan koulutusjakson alkamiseen.

      Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaata myös silloin, kun työntekijän edellisestä opintovapaasta on kulunut alle kuusi kuukautta, eikä tarkoitus ole päättää aiemmalla opintovapaalla aloitettuja opintoja.

      Vähintään viiden työntekijän yrityksissä työnantaja voi siirtää työntekijän opintovapaan alkamisajankohtaa vain kaksi kertaa peräkkäin. Enintään neljän työntekijän yrityksessä työnantajan oikeus opintovapaan siirtämiseen voi olla jatkuvakin. Kummassakin tapauksessa siirtäminen edellyttää, että opintovapaasta aiheutuu työnantajan toiminnalle tuntuvaa
      haittaa."

      Lähde:
      http://tem.fi/documents/1410877/2917589/Opintovapaa+31.1.2003/25a670ca-4d5a-47cb-950b-cee9cef4b1a5

      Valitettavasti minulla ei ole esittää muita esimerkkejä, joilla opintovapaan myöntämisen voisi siirtää hyväksytysti.

      Lisäksi kannattaa muistaa, että työnantajalla on myötävaikutusvelvollisuus. Kirsi Parnilan ja Hanna Skurnik-Järvisen kirjan "Työpaikan poissaolot käytännönläheisesti" s. 118 mukaan "Työnantajalla on aktiivinen velvollisuus myötävaikuttaa työntekijän opintovapaalle pääsyyn. Työnantajan velvollisuus on pyrkiä palkkaamaan sijaisia ja kouluttaa heitä tehtäviinsä ja näin edesauttaa työntekijän opintovapaan toteutumista."

      2. Siitä kuinka nopeasti työnantajan on annettava ratkaisu on säädetty opintovapaa-asetuksen 7 §:ssä seuraavalla tavalla:

      "Jos opintovapaata haetaan viittä työpäivää pitemmäksi ajaksi, työnantajan tulee ilmoittaa hakemusta koskevasta ratkaisustaan kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen koulutuksen tai opiskelun alkamista. (14.11.1986/812)

      Jos opintovapaata haetaan enintään viiden työpäivän ajaksi, työnantajan tulee ilmoittaa hakemusta koskevasta ratkaisustaan vähintään seitsemän päivää ennen koulutuksen tai opiskelun alkamista. (14.11.1986/812)

      Opintovapaahakemusta koskeva päätös on asianomaisen työntekijän pyynnöstä annettava tiedoksi myös sille työntekijöiden luottamushenkilölle, joka työpaikalla häntä lähinnä edustaa."

      Lähde:
      https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1979/19790864#P7

      3. Minulla ei ole valitettavasti esittää ennakkotapauksia, mutta suosittelen tutustumaan Sanna Lavosen opintovapaata koskettavan pro gradun kohtaan "4.1.3. Työnantajan näkökulmia opintovapaaseen", erityisesti sivulta 56 eteenpäin:
      http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97818/GRADU-1437976533.pdf;jsessionid=9CA48390095482FAD2C317A1D9AED071?sequence=1

      Toivottavasti näistä tiedoista on apua.

      /Panu

      Poista
  7. Hei
    Kiitos vastauksesta ja tuosta linkistä. Gradussa onkin hyvin kaikki mitä tarvitaan, kun ilmenee ongelmia työnantajan taholta vapaan myöntämisessä. Myös oikeustapaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Mukava kuulla, että löysit etsimäsi tiedon. Kovasti onnea ja menestystä opintoihin! /Panu

      Poista
  8. Työnantaja eväsi opintovapaan mikä alkaisi kolmen kuukauden kuluttua. Päätöstä perusteltiin uuden järjestelmän käyttöönotolla. Sijaista ei ole yritetty hankkia lainkaan vaan työnantajan mielestä em. järjestelmän käyttöönotto riittää perusteluksi. Työnantaja ilmoitti, että on tehty päätös että opintovapaiden myöntäminen on kielletty kokonaan loppuvuoden ajan. Samanaikaisesti on kuitenkin myönnetty ei-lakisääteinen loma ainakin yhdelle henkilölle em. ajalle. Toimiko työnantaja oikein? Mitä asiassa voisi tehdä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos viestistä. Onhan tuo todella ikävän kuuloinen tilanne. Näin koulutusneuvojana en osaa varmuudella vastata näihin kysymyksiisi, vaan suosittelen keskustelemaan asiasta joko oman ammattiliiton lakimiehen tai työsuojeluviranomaisen kanssa. Uskoisin, että löydät vastaukset näihin kysymyksiin parhaiten sitä kautta. /Panu

      Poista
    2. Onneksi AVI:n eli aluehallintovirastoon voi tehdä työsuhdeasioiden valvontapyynnön, kun lakisääteisiä vapaita evätään. Näistä on työnantajia tuomittu sakkoihin ja korvauksiin menetetyistä aikuiskoulutustuista, joten toivoa on. Ja lisäksi luottamusmies ja liiton lakimies onneksi auttavat.

      Poista
    3. Hei! Juuri niin. Hyviä vinkkejä kuinka asiaa voi viedä eteenpäin. /Panu

      Poista
  9. Hei
    Jos henkilö saa opintovapaan, voiko hän suorittaa haluamansa opinnot oppisopimuksella toisen työnantajan palveluksessa? VAi onko oppisopimus pois suljettu koulutusmuotovaihtoehto opintovapaalla suoritettavista opinnoista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos viestistä. Tuo on hyvä kysymys, enkä ole nähnyt asiaa oikein kunnolla avattuna missään. Mielestäni ei voi sanoa suoralta kädeltä pois suljetuksi, että suorittaisi oppisopimuskoulutusta opintovapaan aikana. (Jos joku blogin lukijoista on eri mieltä tästä asiasta, kerro ihmeessä kommenteissa minkä vuoksi.) Huomioon on syytä ottaa kuitenkin, että oppisopimuskoulutus on aina työsuhde, ja joissakin tilanteissa työn tekemistä toisen työnantajan palveluksessa on rajoitettu. Nämä rajoitukset voivat koskea myös opintovapaa-aikaa.

      Tämän edellä mainitun vuoksi oppisopimuskoulutuksen suorittamista opintovapaan aikana suunnittelevan kannattaa selvittää oman työnantajan kautta, onko työn tekemistä toisen työnantajan palveluksessa rajoitettu mitenkään. Jos tilanne näyttää lupaavalta siltä osin ja opintovapaan yleiset edellytykset täyttyvät, voi opintovapaata hakea oppisopimuskoulutuksen ajalle. Opintovapaan suhteen tilanne on onneksi siinä mielessä joustava, että työnantaja voi halutessaan myöntää opintovapaata myös muilla perusteilla kuin mitä opintovapaalaissa ja -asetuksessa on määritelty. /Panu

      Poista
  10. Hei! Työskentelen henkilökohtaisena avustajana vaikeasti vammaiselle ihmiselle. Haen opiskelupaikkaa ja jäisin siis opintovapaalle. Onko nollatuntisopimus riittävä peruste sille, ettei opiskelun aloitusta siirrettäisi? Työni ei vaadi ammatillista erityisosaamista ja vaikka teenkin lähestulkoon kokoaikatyötä, tulee minulle useamman kerran vuodessa työttömyysjaksoja mm.avustettavan kuntoutusjaksojen takia. Tuntuisi kohtuuttomalle että opintoja siirrettäisiin ja koska työpaikkani on täysin riippuvainen avustettavani terveydentilasta, on mahdollista, että puolen vuoden päästä ei olisi koko työtä, jos hän joutuisi vaikka laitokseen asumaan. Silloin opiskelun ehtona oleva vuoden voimassa ollut työsuhdekaan ei toteutuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos viestistä. Valitettavasti en osaa koulutusneuvojana varmuudella arvioida, voiko nollatyösopimuksella olla jotain vaikutusta työnantajan mahdollisuuteen siirtää opintovapaalle pääsyä. Ainakaan asiasta ei ole kerrottu suoraan opintovapaalaissa ja -asetuksessa. Työnantajalla on aktiivinen velvollisuus myötävaikuttaa työntekijän opintovapaalle pääsyyn, pyrkiä palkkaamaan tilalle sijainen ja edesauttaa näin opintovapaan toteutumista. Voit keskustella tilanteestasi oman ammattiliiton lakimiehen tai työsuojeluviranomaisen kanssa varsinkin, jos opintovapaan saamisen suhteen tulee vastaan ongelmia. Työnantajan kanssa voi ennen virallista opintovapaan hakemistakin keskustella omista suunnitelmista, kuulostella hieman tunnelmia.

      Viestistäsi ei käynyt ilmi, onko sinulla toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. Tämän asian suhteen kannattaa ottaa huomioon, että opintovapaata voi saada enintään niin pitkäksi aikaa kuin työsuhdetta on jäljellä. Määräaikainen työsopimus voi rajoittaa opintovapaan (ja sitä kautta myös aikuiskoulutustuen) kestoa. Opintovapaassa ja aikuiskoulutustuessa on vaatimuksena, että työsuhteen pitää olla kestänyt samaan työnantajaan vähintään vuoden ajan yhdessä tai useammassa jaksossa, johon viittaatkin viestisi lopussa. Lisäksi aikuiskoulutustuen saamiseen opintovapaan ajalle vaaditaan nykyisen työn osalta muun muassa, että työajan pitää olla keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa, mikä ei aina osa-aikatyön kohdalla toteudu. Jos tarkoituksena on hakea aikuiskoulutustukea, sen suhteen on myös 8 vuoden yleinen työhistoriavaatimus.

      Jos riskit toteutuvat ja käykin niin, että saat opiskelupaikan, mutta työsuhde päättyykin jostain muusta syystä kuin omasta pyynnöstäsi opintojen aloittamisen vuoksi, niin voit ilmoittautua työnhakijaksi Te-palvelut.fi -sivuston kautta ja hakea TE-toimistolta ns. työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua:
      http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/ammatinvalinta_koulutus/omaehtoinen_opiskelu/index.html

      Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu tarkoittaa sitä, että jos TE-toimisto lähtee puoltamaan opintojen tukemista, pystyy säilyttämään työttömyysetuuden saamisen päätoimisen opiskelun aikana enintään 24 kuukautta. Tämä tukimahdollisuus on tarkoitettu 25 vuotta täyttäneille ja perustuu aina oman alueen TE-toimiston tarveharkintaan. /Panu

      Poista