keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Kirjoja ammatinvalinnan tueksi


Yhteishaut ovat kevään osalta käynnistyneet ja moni nuori ja vanhempikin pohtii koulutukseen ja työelämään liittyviä kysymyksiä. Esittelen tässä blogitekstissä kaksi suomenkielistä ammatinvalintaan liittyvää kirjaa, jotka ovat helposti saatavilla useimmista kirjastoista ja kirjakaupoista. Kirjat ovat Ammatinvalintakysymys ja Tietoisen ammatinvalinnan opas.  

Ammatinvalintakysymys on Anne Ventelän kirjoittama kirja vuodelta 2016. Kirjassa on faktatietoa nykyisestä työelämästä, mielenkiintoisia koulutus- ja uratarinoita ja lisäksi kirja on ilo silmälle upeiden valokuvien ja hienon graafisen toteutuksen ansiosta. Kirja esittelee itse itsensä heti alkulehdillä: ”Tämä kirja on sinulle, joka et tiedä, mikä sinusta tulee isona. Käytännössä tämä tarkoittaa jokaista meistä”. Kirja kannustaa pohtimaan ammatinvalintaa tästä hetkestä käsin, mikä on mahdollista tällä hetkellä ja todennäköisesti tulevaisuudessa. Lisäksi kirja tuo esille tosiasian, että kukaan meistä ei voi varmuudella tietää mitä tekee työkseen 25 vuoden kuluttua. Kehitys on nopeaa ja vaikka olisikin samassa ammatissa 25 vuoden päästä voi työ olla sisällöltään hyvin erilaista kuin mitä se on tällä hetkellä.

Ammatinvalintakysymys nostaa esille työn keskeisen roolin elämässämme ja kuinka se määrittelee meitä yhteiskunnan jäsenenä. Valitsemamme koulutus ja työ vaikuttavat siihen minkälaisten asioiden tai ihmisten parissa vietämme ison osan valveillaoloajastamme. Kirjassa nostetaan esiin myös työhön liittyvien arvojen muuttuminen viime vuosien aikana. Nykyihminen on vaativampi sen osalta, minkälaista työtä haluaa tehdä ja haluamme aikaa jäävän myös muulle elämälle. Lisäksi ihmisen merkitys tai identiteetti ei rakennu pelkästään työn varaan. Kirja esittää myös hyviä kysymyksiä, kuten tarvitseeko kunnianhimoa automaattisesti kanavoida työhön. Tulevaisuudesta emme tiedä, mutta varmaa on se, että ihminen tarvitsee edelleen järkevää tekemistä ja myös riittävän toimeentulon.

Onnistuneiden ammattivalintojen tekeminen edellyttää, että tuntee vaihtoehdot joista valita ja itsensä valitsijana. Toisaalta kukaan ei voi tietää mitä haluaa tehdä loppuelämänsä ja meidän olisikin hyvä oppia ajattelemaan, mitä haluamme tehdä seuraavaksi. Lisäksi kirja kannustaa pohtimaan uravalintoja nimenomaan omalta kannalta, ei sen perusteella mitä muut sinulta toivovat tai mihin he sinua kannustavat. ”Sinähän ne työtkin teet”.

Kirjassa on esitelty 14 nuoren aikuisen uratarina, jossa he kertovat oman polkunsa mielenkiintoisine eri vaiheeseen. Tarinoissa näyttäytyy hyvin tämän päivän työelämä, joka rakentuu monipuolisesti erilaisista koulutuksista, työvaiheista, unelmista ja varasuunnitelmista.

Tietoisen ammatinvalinnan opas on ilmestynyt vuonna 2013 ja sen on kirjoittanut kokenut ammatinvalintapsykologi Marjatta Mulari. Kirja lähestyy ammatinvalintaa psykodynaamisen teorian näkökulmasta. Mulari kertoo ammatinvalintaan vaikuttavien tekijöiden saaneen lisäsyvyyttä suorittamansa psykoterapeuttikoulutuksen ja psykoterapeuttina työskentelyn kautta. Kirja on suunnattu eri-ikäisille ammatinvalintaa miettiville aikuisille. Psykodynaamisen teoria ja käytetyt termit voivat tuntua joissakin kohdin vierailta, jos ei ole aikaisemmin teoriaan tutustunut.

Mularin mukaan nykyihmisen haaste on jatkuvasti muuttuva maailma, jossa joudumme pohtimaan esimerkiksi ammatinvalintaa jopa useita kertoja elämämme aikana. Valintatilanteessa ratkaisevinta on se, mitä eri vaihtoehdot merkitsevät valitsijalle itselleen. Kirjassa nostetaan esille ihmisen varhainen vuorovaikutus, tunnekokemukset sekä tiedostamaton, jotka ohjaavat valintojamme ja joihin tarkemmin tutustumalla voimme helpommin tehdä myös ammatinvalintaan liittyviä ratkaisuja. Ammatinvalintaan liittyy myös itsestä riippumattomia tekijöitä kuten opiskeluvaihtoehtojen ja ammattien moninaisuus, joita voi olla vaikea hahmottaa valinnan hetkellä. Lisäksi ammatteja häviää ja uusia ammatteja ja työnkuvia syntyy jatkuvasti. Ammatinvalintaa varten tarvitsemme kahdenlaista tietoa: tietoa ympäröivän yhteiskunnan mahdollisuuksista sekä tietoa itsestämme.

Kirjan parasta antia ovat herättelevät kysymykset ja aiheet, joiden avulla voi lisätä itsetuntemustaan ja tulla tietoisemmaksi arvoista, jotka ohjaajat toimintaamme. Kun valitsee uutta urapolkua tai koulutuspaikkaa, pitää järjestää tilaa tunteille ja toiveille ja pyrkiä tunnistamaan valintaan vaikuttavat tekijät mahdollisimman hyvin. Ammatinvalinta on parhaimmillaan voimaannuttava ja positiivinen vaihe, jossa pääsee konkreettisesti vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Toisaalta varmuutta ei voi etukäteen saada vaan valintojen seuraukset ja merkityksen näkee vasta jälkikäteen, joka tuo valintatilanteeseen haastetta. Kirjassa nostetaan esiin myös paradoksi, jossa ihminen joutuu tekemään valintoja, vaikka ei olisikaan kypsä tekemään valintaa. Valitsematta jättäminen olisi kuitenkin usein huonoin vaihtoehto. Työn merkitys ja arvot voivat myös muuttua iän myötä ja joskus toivealan opiskelu aloitetaankin vasta keski-iässä.

Kirjassa tuodaan esiin myös lohdullinen näkökulma eli vaikka kokisit epävarmuutta ammatinvalinnan edessä tai tuntisit tehneesi aikaisemmin vääriä valintoja, voi suunnanmuutoksia tehdä myöhemminkin työuran aikana. Kaikki valinnat vievät meitä eteenpäin ja antavat meille lisätietoa itsestämme ja helpottavat oman suunnan löytymistä tulevaisuudessa.
Antoisia lukuhetkiä!

Marianna

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Internet ja digitaalisten palvelujen käyttö uutena kansalaistaitona urasuunnittelussa

Internetin valtaisan tietovarannon päivittäinen käyttö on tullut osaksi jokaisen arkea, ja se vie uudella tavalla aikaamme.  Käytössämme on myös erilaisia päätelaitteita. Käytämme pikaviestimiä (esim.  Whatsapp, Messenger) ja etsimme tietoa itselle mieluisista aiheista (erilaiset blogit, elämäntyyliimme sopivat sovellukset), lataamme ja katsomme erisisältöisiä multimediatuotoksia (YouTube -videot, musiikki, elokuvat), osallistumme sosiaalisen verkoston ylläpitämiseen tilapäivityksineen (esim. Facebook, Instagram). Virallisemmissa verkkoyhteyksissä hoidamme pankkiasiamme, ostamisen ja hyödynnämme digitaalisia välineitä tietoisemmin päivittäisessä työssämme (videoneuvottelut, yhteiset työskentelyalustat, pilvipalvelut, ammattikohtaiset työvälineet verkossa jne.).

Osaammeko navigoida luotettaville sivustoille, jotka tarjoavat rakennusaineita ammatillisen identiteetin ja työelämän rakentamiseen?  ”Kaikki on käden ulottuvilla”, mutta löydämmekö verkosta luotettavat sivustot, jotka avaavat tietonäkymän, joka vastaa yksilöllisiin tarpeisiimme? Lukuisat yksityiset henkilöstöpalveluyritykset, eri alojen ammattiliitot (esim. Akava, STTK ja SAK) ja kattava eri alojen ja koulutuksien opintopolku-portaali kukin tarjoavat lisäresursseja uran ja osaamisen kehittämiseen. Lisäksi uudet keskenään kommunikoivat teknologiat tekevät tulevaisuuden urasuunnittelusta entistä käyttäjäystävällisempää. Ne voivat tarjota yllättäviäkin opiskelu- ja työvaihtoehtoja, sekä kannustaa meitä itsemme tutkimiseen ja kehittämiseen luovalla tavalla.
Julkisten tahojen digitaaliset verkkopalvelut on suunniteltu helpottamaan yhteydenpitoa kansalaisen ja viranomaisen välillä. Verkkopalvelu on tärkeä palvelukanava kasvokkaisen ja puhelimitse tapahtuvan asioinnin ohella. TE-hallinnon verkkopalveluissa saa tietoa ja tukea, tarvittaessa myös neuvontaa ja ohjausta, jos etsii työtä tai työntekijää.  TE-puhelinpalveluissa kehitetään palveluja asiakkaille ajasta ja asuinpaikasta riippumatta. On hienoa, että voimme tutkia nopeasti tietoportaalien avulla työ- ja koulutusmahdollisuuksia laajalla maantieteellisellä alueella, ja suoraan hakea työtä tai koulutusta. Digitaalisuus helpottaa palvelujen saatavuutta ja sosiaalista verkostoitumista.

Älykäs alustateknologia muotoilee työnhaun
Kevään 2019 yhteishaku on jo käynnistynyt, ja moni selailee Opintopolkua hämmentyneenä.  Joudumme miettimään omaa tiedonhakustrategiaamme. Kysymyksiä herää, mistä ja millä hakusanalla löydän itselleni sopivan koulutusvaihtoehdon ja miten suodatan epäoleellista tietoa? Mistä kuvakkeesta pitäisi klikata, ymmärsinkö haku- ja valintakoeohjeet sekä osaanko luoda asiallisen digitaalisen hakemuksen tai ammatillisen ansioluetteloni. Työuran muutostilanteet, kuten ammatinvaihto tai työn päättyminen, haastavat kirjatumaan digitaalisiin verkkopalveluihin, jotta saisi yhteyden työllisyyspalveluihin ja oppilaitoksiin. On pysähdyttävä kuvaamaan osaamistaan, ja valittava mitkä palvelut auttavat parhaiten oppimista ja työllistymistä.

Digitaalisen lukemisen taidot urakehityksessä tarkoittavat internetistä löytyvien tietojen huolellista lukemista ja hyödyntämistä. Lisäksi tulee ymmärtää nykyajan tietoturvariskit ja oman yksityisyyden suojaaminen. Taitoihin kuuluu, että osaa käyttää laadukkaita ja reaaliajassa olevia opiskelu- ja työmarkkinatietoa koostavia tietoportaaleja, sekä käyttää itsearviointimenetelmiä omatoimisesti.  Edessä on hyvin usein osaajaprofiilin, e-portfolion tai online-ansioluettelon luominen, jotta sopivat avoimet työpaikat ja oma ammatillinen osaaminen löytävät toisensa verkkoalustoilla, jotka on kehitetty “matsaamaan” niitä toisiinsa tekoälyn algoritmien keinoin.  Oman osaamisen sanoittamisesta enemmän kiinnostuneet voivat saada vinkkejä Jyväskylän Yliopiston opiskelijoilla käytössä olevasta ePortfolion esittelymateriaalista. 
 
Digitaidot urasuunnittelussa
Verkkoympäristössä itsensä tutkiminen, ja koulutukseen ja työelämään liittyvän tiedon suuntaan navigointi vaativat siis syvällisen ymmärryksen omasta henkilökohtaisesta tavastamme etsiä, vastaanottaa, käsitellä, arvioida, muokata ja jakaa meille merkityksellistä tietoa. Sekä diginatiiville että ei-digiajalla syntyneelle ihmiselle pelkkä sovelluksen kautta asiointi ja tiedonvälittäminen voivat herättää epävarmuutta. Kirjautuessamme uuteen tietojärjestelmään saatamme kysyä itseltämme, opinko käyttämään sitä riittävän hyvin. Kannattaa tutkia yhtä sovellusta kerrallaan, aivan rauhassa vaikkapa ohjevideon avulla. Sähköiset palvelut, joita yritysten (esim. Linkedin, Oikotie, Monster) ja julkisen puolen työnhaun palveluissa tarjotaan (esim. Oma Yritys-Suomi, valtiolle.fi, Kuntarekry, Työmarkkinatori, Kela) tai oppilaitoksien digitaaliset ja multimediaa hyödyntävät oppimisalustat (esim. Adobe Connect, Moodle, kyvyt) ovat tukenamme, jotta voimme hallita digitaalista ammatillista oppimispolkuamme. Digiteknologia antaa mahdollisuuden tehdä asioita uudella tavalla.

Toivottavasti digitaalinen lukutaito ei jää pelkäksi sanahelinäksi tietoyhteiskunnan ja yksilön tasolla. Kuinka sitä voi oppia? Hooley (2017) on kuvannut digitaalisen uranhallinnan lukutaitona, mikä tarkoittaa kykyä käyttää verkkoympäristöä: etsiä, arvioida tietolähteet, tehdä yhteyksiä, saada vastauksia kysymyksiin ja luoda positiivinen verkkomaine. Voit testata omia vahvuuksiasi tulevaisuuden työelämään Sitran uuden työn kuntotestillä tai perusdigitaitojasi Ylen ylläpitämillä oppimisen Digitreeni -sivustolla. Jos olet työelämässä, voit tarkistaa omia käsityksiä teknologiasta Ilmarisen Future Score -testillä. Itsearviointiin perustuvat testit toimivat eräänlaisina tietoisuuden laajentamisen välineinä itsellesi.  Voit huomata, mitä digitaitoja olisi hyödyllistä oppia.  Muista: luottamus digitaaliseen tekemiseen syntyy vain kokeilemalla!

Miten voit aloittaa uramatkasi digitalisoinnin?
Mitä tietoa tarvitset tehdäksesi tietoisia ja tärkeitä päätöksiä urapolkusi tienhaaroissa?  Voit syventää itsetuntemustasi verkkotesteillä (taidot, vahvuuksien arviointi, persoonallisuustestit: 16Personalities, AVO, Duunikone, Urakone). Voit myös kerätä tietoa alojen työllistävyydestä, ammateista, ja niissä vaadittavista taidoista (Ammattinetti , ForeAmmatti, ja Ammattibarometri). Tiedonhaku on valmis, kun olet kerännyt kattavasti tietoa itsestäsi ja oikeasti olemassa olevista vaihtoehdoista, sekä vertaillut, zoomaillut ja keskustellut merkityksellisten ihmisten kanssa. Lopuksi yhdistät kerätyt tiedot asettamalla tavoitteet opiskelullesi ja työnhaullesi. Älä unohda Plan B –vaihtoehtoja, jotka voivat osoittautua tarpeellisiksi. Muista, että et ole yksin uraasi rakentamassa, vaan verkkoyhteydet sekä toisten kanssa keskusteleminen esimerkiksi joBitti työnhakuryhmässä tekevät tavoitteestasi todellista!

Ole utelias ja päättäväinen, kun etsit vastauksia. Millainen olet? Millaisten asioiden parissa viihdyt parhaiten? Mitä työtaitoja arvostat ja haluaisit oppia? Millaiseksi haluat ammatillisena osaajana kasvaa ja kehittyä? Antaako toiveammatin opiskelun tai uuden työnkuvan ajatteleminen sinulle energiaa - jos näin on, mitä luultavimmin olet menossa oikeaan suuntaan. Motivaatiosta saat voimaa matkasuunnitelmien ja –valmistelujen tekemiseen tulevaa uramatkaasi varten.
Urakehitys on ammatillisen identiteetin rakentamista ja uskallusta tehdä itselle tärkeitä ratkaisuja. Jos olet eksyksissä opinnoissasi, on kysyttävä apua rohkeasti oppilaitoksen opoilta tai virtuaaliopolta tai työelämän siirtymissä  TE-palveluiden koulutusneuvonnasta ja uraohjauksesta. Ja muista, että aina voit palata lähtöselvitykseen. Palatessasi olet viisaampi itsesi ja työelämän suhteen. Muista hyödyntää digitaalisia palveluja ja tietoportaaleja, sillä niistä löydät ideoita pieniin tai suuriinkin muutoksiin urallasi. Ne myös auttavat sinua hoksaamaan itsesi ja työelämän erilaiset mahdollisuudet. Oman ajattelumme ja aikaisempien oppimiskokemusten kautta rakennamme ammatillista minäkuvamme, ja lopulta teemme omannäköisiä urapäätöksiä.

Johanna
 

Lähde: Hooley, T. (2017). Developing your career: harnessing the power of the internet for “digital
career management”. Development and Learning in Organizations. An International Journal, 31 (1), 9-11, https://doi.org/10.1108/DLO-07-2016-0066

 

 

 

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Opiskelijana Aalto-yliopistossa

Kuva: Aalto-yliopisto, Taina Hyppölä
Juttusarjassamme tutustumme eri oppilaitosten opiskelijakokemuksiin. Tällä kertaa vuorossa on Aalto-yliopiston tekniikan opiskelija.

Mitä opiskelet, ja missä vaiheessa opintojasi olet nyt?
Opiskelen pääaineenani tietotekniikkaa (Computer Science) ja olen ensimmäisen vuoden maisteriopiskelija. Pääaineessani erikoistun Algorithms, Logic & Computation -trackiin.

Miten päädyit opiskelemaan juuri tietotekniikkaa? Oliko sinulla muita vaihtoehtoja?
Olen lapsesta asti viettänyt paljon aikaa tietokoneella, joten tietotekniikan opinnot tuntuivat sopivalta vaihtoehdolta. En tosin ollut koodannut lainkaan ennen opiskelujen alkua. Hain myös opiskelemaan meteorologiaa Helsingin yliopistoon, sillä myös sääasiat kiinnostavat.

Millainen kokemus opiskelijaksi hakeminen oli? Olivatko pääsykokeet vaikeat, vai tulitko valituksi suoraan todistusten perusteella?
Hakeminen itsessään oli varsin yksinkertaista. Kävin pääsykokeissa, jotka olivat toki haastavat, mutta palauttelin ennen niitä mieleeni lukion matematiikkaa ja fysiikkaa valmennuskurssilla.

Mitä sinulle on jäänyt mieleen opiskelujen aloittamisesta? Mikä yllätti?
Ensimmäisiltä viikoilta mieleeni jäivät erilaiset fuksitapahtumat kuten sitsit ja suunnistukset. Pian kuitenkin alkoi arki, ja yllätyin siitä kuinka paljon vaivaa minun täytyi nähdä opiskeluissa pärjäämisen eteen verrattuna esim. lukioon.

Minkälaista väkeä tietotekniikkaa opiskelee? Onko olemassa ”tyypillistä” tietotekniikan ylioppilasta?
Kaikenlaista! Vaikka monia yhdistää kiinnostus esimerkiksi tietokonepeleihin, on ihmisiä monenlaisista taustoista, on introverttejä, ekstroverttejä ja kaikkea siltä väliltä. Toki sukupuolijakauma on vahvasti mies(oletettu)valtainen, joita omalla vuosikurssillani aloittaessani oli yli 95%.

Oletko paljon tekemisissä myös muita pääaineita opiskelevien kanssa? Huomaako eron eri pääaineita opiskelevien välillä osaamisessa tai persoonallisuudessa?
Olen ollut jonkin verran tekemisissä muiden teknillisen alan opiskelijoiden kanssa, erityisesti fyysikoiden. Huomaan enemmän eroja yksilötasolla; hyvin monenlaisia persoonia on tullut vastaan. Vähän nörttejä melkein kaikki on kuitenkin. J

Opiskelet pääasiassa Otaniemessä, etkö vain? Suosittelisitko opintojaan aloittelevalle myös asumista Teekkarikylässä, vai onko sillä mielestäsi merkitystä opiskelijalle?
Kyllä, opiskelen Otaniemessä. Teekkarikylässä asuminen kannattaa ainakin opintojen alkuvaiheessa, sillä se on oma ainutlaatuinen yhteisönsä, josta jokainen halutessaan löytää paikkansa. Monet tapahtumat ja kerhotoiminnat sijaitsevat Teekkarikylässä tai sen lähellä, joten siellä asuminen on kätevää. Mikäli kaipaa hiljaisuutta ja biletys häiritsee, voi tällöin pohtia asumista jossain muualla.

Mikä on parasta Aalto-yliopistossa opiskelussa?
Yhteisöllisyys ja mahdollisuus olla oma itsensä, opiskella fiksujen ja ystävällisten ihmisten kanssa!

Minkälaisia ajatuksia sinulla on opintojen jälkeiselle elämälle? Tuntuuko se vielä kaukaiselta?
Toivon päätyväni tekemään jotain merkityksellistä ja inspiroivaa työtä, johon siirtyminen opiskelusta ei ole liian suuri ”hyppy tuntemattomaan”. Toistaiseksi se tuntuu melko kaukaiselta, erityisesti koska en vielä tiedä mitä tulen tekemään ja mihin kykyni tulevat riittämään.

Kiitos haastattelusta ja hyvää opiskeluintoa jatkossakin!

Tässä linkki tietotekniikan opintoihin Aalto-yliopistossa.

Satu

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

”Kun joku vain kertoisi minulle, mitä teen”


Uraohjauksessa pohditaan erilaisia siirtymiä työuralla: alan valintaa, työpaikan valintaa, työnhaun suuntaamista, uudelleenkouluttautumista ja alan vaihtoa. Näissä tilanteissa on usein paljon vaihtoehtoja, joista on vaikea valita. Tai sitten on pari vaihtoehtoa, mutta valinnan tekeminen niiden välillä on hankalaa. Tällaisessa tilanteessa olevat asiakkaat kuvaavat olevansa jumissa: ei uskalla tehdä oikein mitään, koska valinnan seuraukset tai riski väärästä valinnasta pelottavat. Joskus nämä jumitilanteet kestävät pitkäänkin. Asiakas on ikään kuin jäänyt seisomaan tienristeykseen, kun ei uskalla edetä mihinkään suuntaan. Tällöin asiakas monesti toivoo, että joku ulkopuolinen tulisi ja ratkaisisi tilanteen, tekisi valinnan omasta puolesta. Tämä toive saatetaan esittää myös uraohjauksen psykologille.

Oman elämän valintoja ei kuitenkaan voi ulkoistaa. Jokaisen on otettava vastuu omista päätöksistään, koska on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Uraohjauksessa saa apua prosessin eteenpäin viemiseen, mutta ei valmiita vastauksia. Urapsykologi auttaa tarkastelemaan valintatilannetta eri näkökulmista ja punnitsemaan eri vaihtoehtoja. Keskusteluissa voidaan pohtia, mihin eri vaihtoehtojen valitseminen johtaisi ja mitä hyviä ja huonoja puolia vaihtoehdoissa on, mutta lopullisen valinnan tekeminen on asiakkaan omalla vastuulla.

Jotkut asiakkaat kertovat, että eivät uskalla tehdä päätöstä, koska eivät ole siitä 100 % varmoja. Heidän kanssaan keskustelen siitä, että elämään ja sen valintoihin liittyy aina epävarmuutta, 100 % varmuuteen tuskin voi päästä missään asiassa. Esimerkiksi opiskelualaa valitessa ei voi koskaan olla 100 % varma siitä, että valmistuttuaan työllistyy. Jokainen joutuu omissa valintatilanteissaan pohtimaan, minkä kokoisen epävarmuustekijän on valmis hyväksymään. Kaikki inhimillinen kasvu edellyttää epämukavuuden sekä vaikeiden tunteiden ja ajatusten sietämistä.

Valintaan liittyvässä jumitilanteessa kannattaa miettiä, mikä siinä auttaisi eteenpäin. Mikä olisi pienin mahdollinen askel? Mitä voisit tehdä jo tänään? Entä mitä sen jälkeen? Tarvitsetko jotain tietoa päätöksenteon tueksi? Jos, niin mistä saat sen? Mikä on aiemmin auttanut onnistumaan vastaavissa tilanteissa?

Itsetuntemuksen kehittäminen auttaa valintojen tekemisessä. Pysähdy siis pohtimaan, millainen olet ihmisenä ja mitkä ovat vahvuutesi. Minkälainen olet persoonaltasi? Minkälaisissa asioissa olet aiemmin onnistunut? Mikä on tuolloin auttanut onnistumaan? Minkälaisissa tilanteissa olet saanut toiminnastasi hyvää palautetta? Mitä tähänastiset elämänkokemuksesi ovat opettaneet sinulle?

Pyydä muilta palautetta omista vahvuuksistasi. Voit esimerkiksi kysyä lähipiirisi ihmisiltä, missä tilanteessa he ovat nähneet sinut parhaimmillasi. Monille tämä on avannut aivan uusia näköaloja omaan itseen, koska muut huomaavat asioita, joita itse saattaa tehdä automaattisesti tai pitää itsestäänselvyyksinä. Ihmisillä on taipumus myös unohtaa onnistumisen kokemukset ja muistaa vain epäonnistumiset.

Huomaa, että olet yksilö, ainutlaatuinen, kukaan toinen ei ole samanlainen kuin sinä. Sinulla on omat ainutkertaiset vahvuutesi, ja niitä on enemmän kuin uskot. Ota vahvuutesi rohkeasti käyttöön ja tee elämässäsi itsesi näköisiä valintoja!

Milla

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Kesytä keskeytykset

On kaksi toistensa kaltaista käsitettä: elämänhallinta ja ajanhallinta. Molemmat johtavat samanmoiseen ahdinkoon siitä, että tehtävä on mahdoton. En käytä mielelläni kumpaakaan. Mielestäni parempi on varautua siihen, että ihan kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Kaikkea ei tarvitse hallita tai tietää, voi tehdä hyviä arvauksia, unelmoida ja nauttia matkanteosta päämäärää kohti. Usein ajankäyttöä suunnitellessa ei voi tietää, mikä kaikki keskeyttää omien suunnitelmien etenemisen. Kun ei pyri liikaa hallitsemaan, on mahdollisempaa sopeutua ja keksiä ratkaisuja yllättäviin tilanteisiin. Suunnittelu ja tavoitteellisuus vievät lempeämmin lopputulokseen, kun ei edetä kontrollin säestyksellä.


Mikä häiritsee arjessa?

On havaittu, että monen tehtävän yhtäaikainen tekeminen ja työn keskeytyminen ovat kuormitusta lisääviä, varsinkin jos näihin yhdistyy vielä kiire. Työterveyslaitoksella on tutkittu asiantuntijatyön keskeytymisiä. Kyseisessä hankkeessa löydettiinkin konsteja keskeytysten vähentämiseen. Niitä ovat mm. keskeytyvien tilanteiden tunnistaminen, työn kokonaisuuksien organisointi, tapahtumaketjujen analysointi, työn määrän ennakointi, palautumisen mahdollistaminen, yhteistyön siivittämien keskeytysten säilyttäminen ja haitallisten keskeytykset yksintyöskentelyssä. On tärkeää myös kokeilla ja sovittaa erilaisia menetelmiä oman organisaation tilanteeseen ja tarpeisiin. Työterveyslaitoksen hankkeesta löydät lisää tietoa täältä. Hyvä uutinen on siis tämä, että työn keskeytymisiin voi vaikuttaa. Se edellyttää kuitenkin koko organisaation yhteistä sopimista työskentelytapojen suhteen.  Keskeytyminen voi tarkoittaa erilaisia asioita lähityössä, etätyössä ja eri työryhmissä. Projektimaisessa työssä voi olla mahdollista, että on erilaisia projekteja meneillään yhtä aikaa. Silloin on erityisen tärkeää tuoda omia toiveita esiin asioiden sopimisen yhteydessä. Asiakaspalveluaikojen rajaamiset voivat olla joillakin työpaikoilla mahdollisia. Voi olla tarpeen varata itselleen aikoja, jolloin ei ole käytettävissä keskeytyksiin. Sellaiset työtehtävät, joihin ei tarvitse paneutua, kestävät helpommin keskeytymistä.

Saanko hyötyä keskeytysten vähentämisestä?

Kannattaa kokeilla karsimista, niin voi huomata hyödyn. Voi hieman lykätä työtehtäviä tehtäväksi myöhemmin tai jakaa töitä toisten kanssa. Myös työtovereilta on mahdollista oppia tapoja töiden suunnitteluun. Pieni muutos riittää aluksi. Se tuo tilaa hengittää ja suunnitella seuraavia pieniä tekoja kohti työrauhaa. Voit lukea täältä aivotutkijan parhaat vinkit työn rauhoittamiseen.
 
Heli