keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Kiire!

Jos sinulla ei ole ihan tulenpalava kiire, ehdit ehkä lukea tämän jutun. Onko tämän lukemisesta sinulle mitään iloa – sitä en voi taata.

Lapsena moni meistä on pitkästynyt – muistatko? Menit äidin luo valittamaan, ettei ole mitään tekemistä. Nykyajan lapsilla on samantapaisia piirteitä käyttäytymisessään. Koulunkäynnin aloitus vähentää pitkästymistä.  Alakoululaiset ovat innokkaita oppimaan. Kun oppiminen edistyy, ajattelu kehittyy ja pitkästyminen vähenee. Lapsena on kiire leikkimään ja kavereiden kanssa olemaan. Murrosikäisen nuoren maailma sisältää muutoksia, jopa draamaa – silloin harva valittaa pitkästyvänsä. Kiire vain lisääntyy opiskeluvaiheessa. Kaikki ns. pakollinen vie aikaa siitä, mikä kiinnostaa enemmän – alkaa olla kiire elää.
Kolmissakymmenissä monella on jo valmis ammatti-identiteetti tai se on juuri muovautumassa. Useilla on menossa kiireisin lapsiperhe- ja/tai uranluomisaika. Joku on jo vakiintuneella työuralla. Moni tekee pätkätöitä ja liian moni joutuu olemaan työtön. Työnhakuakin voi leimata kiire; työnhakijaa vaivaa sellainen tunne, että onko nyt varmasti huomannut kaikki mahdollisuutensa.

Keski-iän vaiheilla, nelikymppisenä, kiireinen arki on erittäin tuttua. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voi olla kunnossa, vaan ei välttämättä. Erilaiset yllätykset, joista sairastuminen on ikävimpiä, tekevät töyssyjä ja mutkia sujuvaan arkeen. On onnellista, jos on tukiverkosto; sukulaisia tai ystäviä apuna. Oma aika on ns. ”kortilla”, kiireesti juostaan kellon kanssa kilpaa ja yritetään ehtiä ajoissa joka paikkaan.
Kiire ei lopu työelämän loppuvuosinakaan, kun aika ei oikein tahdo riittää riittävään kunnon ylläpitoon ja lepoon! Ja eläkkeelle jääneistä tiedämme, että he vasta kiireisiä ovatkin!

On pohdittu, onko nykyaika kiireisempää kuin entinen. No, taitaa olla, kun ajattelee esimerkiksi liikkumista. Ennen ehti jopa kävellen paikasta toiseen. Hevoset olivat pitkään hyvä apu, nyt lentokonekin voi tuntua liian hitaalta. Henkilökohtainen helikopteri olisi poikaa! Sellainen tieteiselokuvissa käytetty aineen siirtämiskone tulisi tarpeeseen.
Tässä kiireessä joku alkaa miettiä, mitä oikeastaan haluaisi. Useat haaveilevat kiireettömästä työstä, päivistä, jolloin voisi välillä hengähtää ja kuulla omat ajatuksensa. Onko se elämännälkä, joka kiihtyy kiihtymistään? Ihminen haluaa saada osansa kaikesta haluamastaan. Ja vastapainona ollaan stressaantuneita siitä, ettei ole aikaa ja lepohetket ovat lyhyitä. Jopa yöunesta pitää nipistää. Vapaa-aikaakin kalenteroidaan. Kiire aiheuttaa stressiä, väsymystä, uupumusta ja – virheitä!  On niin kiire, ettei ehditä varmistaa suojalaitteiden lukitusta, on niin kiire, että suojaköysi jää laittamatta kiinni, on niin kiire, ettei kuivata märkää ja liukasta lattiaa kunnolla – ja seurauksena on työtapaturmia, vapaa-ajan loukkaantumisia ja jopa kuolema. Kuolema lopettaa kiireen.

Kiireeseen ja sen seurauksiin on tarjolla erilaisia keinoja, vanhoja konsteja ja uusia muodikkaita apuja- mietiskelyä, meditaatiota, retriittiä, mindfulnessia, joogaa, elämäntavan valmennusta, terveyskursseja kaukana sivilisaatiosta tai netissä. Tärkeää on löytää itselleen sopiva tapa päästä irti kiireen tunnusta ja rentoutua. Vielä tärkeämpää on saada tästä tavasta pysyvä apu. Tähän ajatukseen kannattaa ihan pysähtyä. Otapa vaikka teekuppi käteesi ja mieti asiaa.
Mitä, jos oikeasti ottaisit tulevan lomasi ihan levon kannalta?

Elise

 

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Miten tapahtumat liittyvät toisiinsa?


Tapahtumat voivat liittyä toisiinsa ja niillä voi olla syitä.  Tapahtumien kulkua voi ohjata sattuma, olosuhteet tai ihmisten aikomukset. Sitten on vielä olemassa meidän omat ajatuksemme, jotka käsittelevät koko ajan kaikkea tapahtuvaa. Jos tarkkailet läheistesi ja itsesi puhetta, voit huomata monessakin tilanteessa mielen tulkintaa nykyhetkestä tai tulevaisuudesta.

Psykologiassa on käsite locus of control, joka tarkoittaa suomeksi hallintakäsitystä. Sanalla viitataan siihen, millainen käsitys ihmisellä on omasta kyvystä hallita tapahtumia. Käsite on ollut psykologiassa ja sosiaalipsykologiassa 50-luvulta lähtien. Hallintakäsitys liittyy myös motivaatioon ja stressiin: on esimerkiksi huomattu, että kun uskoo oman toimintansa voivan muuttaa lopputulosta, on kiinnostuneempi työskentelemään lopputuloksen saavuttamiseksi. Jos odottaa epäonnistumista, ei jaksa yrittää. Yksinkertaistaen ”pessimisti ei pety” ja toisaalta optimistilla ”lasi on puoliksi täysi”. Puolestaan taipumus ajatella siten, että ei ole mahdollisuutta vaikuttaa itselleen tapahtuviin asioihin, lisää masennusriskiä. Jos kiinnostut lisää aiheesta, tiedon lähteille voit löytää esimerkiksi Wikipedian artikkelista.

Työnhaussa ollaan hallintakäsityksen veitsenterällä silloin, kun alkaa selvitä saammeko hakemaamme työpaikkaa. Hetkeä on odottanut ristiriitaisin toivein ja valmistautunut eri vaihtoehtoihin. Kun tilanne ratkeaa, hakuprosessia käy vielä mielessään lävitse.  Mieleen voi tulla hetkiä, joiden arvelee vaikuttaneen työnantajan päätökseen. Huomaatko tässä kohti, miten itselläsi on taipumus selittää tapahtumia työnhakutilanteissa? Saatko eroteltua seikat, jotka ovat kenties olleet realistista päättelyä ja mitkä ovat olleet tunnepitoista tulkintaa: kenties varmuutta, epäröimistä tai pelkoa. Huomaatko että ajattelet siinä käyvän kuten viimeksikin. Onko sattumalla tai jopa hyvällä tuurilla osuutta asiaan? Entä oman ammatillisen osaamisen, elämänkokemuksen ja persoonan vaikutus? Tieto lisää viisautta tässä kohti. Saatat huomata että olet taipuvainen selittämään epäonnistumista omalla väsymyksellä, joka johtuu väärällä jalalla heräämisestä. Ehkä tunnet olevasi huonompi kuin tehtävään valittu henkilö.  Voit miettiä seuraavaksi, mitä näistä ajatuksista seuraa. Murjottaminen on luonnollista, mutta ehkä on mahdollista huomata tilanteesta muutakin. Ehkä kysymys ei ollutkaan juuri sinun persoonastasi tai taidoistasi, vaan myös muilla tekijöillä on voinut olla merkitystä. Ehkä seuraavassa haussa on eri määrä hakijoita, ainakin eri ihmisiä jolloin menestys voi olla parempaa. Uusi tilanne on aina uusi mahdollisuus. Hyviä vinkkejä voit saada vaikkapa ammattiyhdistyksen kautta: mistä kannattaisi töitä kysyä ja mitä osaamista voisi täydentää. Jos voi ajatteluaan ohjata, se kannattaa tehdä. Itseä saa kannustaa. Voi keskittää huomion niihin asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa. Jos hallintakäsitystä ei voi hallita, sitä voi ainakin ohjailla lempeästi haluttuun suuntaan.

Heli

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Tekniikkaa auttaa oppijaa – tunnetko omien työvälineidesi mahdollisuudet?

Kuluneen kymmenen vuoden aikana tietotekniikka on tullut taskuihin älypuhelinten muodossa. Emme enää opettele puhelinnumeroita tai osoitteita ulkoa. Internetsivustot ovat lisääntyneet tänä aikana niin huimasti, että melkeinpä mihin pulmaan tahansa löydät ohjeet ja ilmaiset sovellukset. Viime kuukausien aikana olen esimerkiksi puhelimella etsinyt tietoa seuraaviin ongelmiin: miten avata numerolukollinen matkalaukku, mitä eri kemikaaleja on eri pyykinpesuaineissa ja miten löytää vieraassa kaupungissa ravintola.

Tekniikka on oiva väline oman ajattelun jatkeena. Esimerkiksi netissä olevat ilmaiset sovellukset ovat hyvä apu muistamiseen ja oppimiseen. Esimerkiksi Pearltrees –sovellus (www.pearltrees.com) on itselläni päivittäisessä käytössä. Kyseiseen netissä toimivaan ohjelmaan voin tallettaa ryhmitellen omia nettilinkkejä, jolloin ne ovat löydettävissä kaikilla laitteilla samalta sivulta. Myös Google Driven käytön opettelu lisää tietojen löytämisen helppoutta: laitan sinne sellaisia tiedostoja, jotka ovat sellaisia mitkä haluan nopeasti löytää, mutta eivät ole luottamuksellisia. Monille on tuttua älypuhelimen kameran ja videokuvauksen hyödyntäminen eri tilanteissa vaikkapa tilapäisten muistiinpanojen tekemiseen. Mielestäni on helpompi löytää muistilaput puhelimesta valokuvattuna kuin että ne olisivat joko työpöydällä, laukussa, jääkaapin ovessa tai keittiön sivupöydällä. Kuva pitää vain muistaa ottaa ennen lapun kadottamista.  Tietokoneissa ja muissa päätelaitteissa on toki myös muistio- ja muistilappusovelluksia, laskimia ja puheen äänitysohjelmia, joihin kannattaa tutustua, ja miettiä mitä hyötyä niistä voisi olla ja missä tilanteessa.  Oppimiselle hyviä tukia ovat myös ohjelmat, jotka lukevat ääneen tekstiä, tai joiden avulla voi tehdä merkintöjä esimerkiksi pdf-tiedostoihin. Muistiinpanoja voi olla mahdollista tallettaa niin, että niitä voi etsiä hakusanojen perusteella. Omassa koneessa tai puhelimessa on hyvä opetella myös näytönkopiointi-toiminto, jolla voi tallettaa sillä hetkellä näkyvän näytön tai sen osan. Vertailu kannattaa. Ohjelmat muuttuvat, kehittyvät ja toisaalta poistuvat käytöstä.
Tekniikasta voi olla apua oppimisen pulmiin. Erilaisten oppijoiden liitto on kerännyt sivuilleen apuvälinekeskuksen oppimisen tueksi, sivun osoite on http://lukiapuvaline.fi/. Vaikka sinulla ei varsinaista oppimisen vaikeutta olisikaan, voit löytää sivuilta kiinnostavia vinkkejä työhön, vapaa-aikaan ja opintoihin.  Sivuilla on myös lapsille sopivia tietokoneohjelmia ja menetelmiä, joilla voi tukea ja innostaa oppimiseen. Erilaisten oppijoiden liittoon voit ottaa suoraan yhteyttä, jos kaipaat apua tai vertaistukea oppimisasioissa. He järjestävät tilaisuuksia ja tapahtumia aihepiiriin liittyen.
Heli