keskiviikko 30. syyskuuta 2020

Miten otan allergian huomioon ammatinvalinnassa?

Allergiset sairaudet ovat yleisiä ja lisääntymään päin. Oireita voi tulla hengityksen, kosketuksen tai ruoansulatuselimistön kautta. Allergia voi vaikuttaa työelämässä monin tavoin - se voi häiritä esimerkiksi tehtävissä, joissa käsiä joutuu pesemään usein, tai ympäristössä jossa on pölyjä ja kemikaaleja. Lääkärit tutkivat allergiaoireita ja antavat neuvoja niiden kanssa pärjäämiseen. 

 Kuvituskuva

Työterveyslaitoksen sivulla voit tehdä pikatestin siitä, minkä verran omat allergiaoireet rajoittavat ammattivaihtoehtojasi, ja mitä kannattaa ottaa huomioon.

Laajemmin löydät allergia- ja alakohtaista tietoa Opintopolusta ja Työterveyslaitoksen sivuilta. Joskus kiinnostukset kuitenkin kohdistuvat ammatteihin, joissa allergia rajoittaa työskentelyä jonkin verran. Silloin kannattaa keskustella tilanteesta useamman tahon kanssa. Lääkärillä voi olla hyviä näkökulmia siihen, onko allergian aiheuttajaa täysin vältettävä, vai riittääkö hyvä lääkitys tai suojavarusteet pärjäämään työssä. Täydentävää näkökulmaa kannattaa hakea oppilaitoksesta hakutoimiston kautta, jos on jo tiedossa mitkä alat kiinnostaisivat. Ammatinvalintapsykologin kanssa voi käydä keskusteluja laajemmin omista valmiuksista, kiinnostuksista ja ammattivaihtoehdoista. Jos lääkäri on myötämielinen jonkun verran riskiä sisältävien työympäristöjen kokeilemiseen, voi olla mahdollista tehdä kiinnostavalle alalle työkokeilu.

Ammatteja on onneksi satoja, joten voit katsella myös turvallisten ammattien listaa. Kannattaa muistaa armollisuus itseä kohtaan, ja rakentaa omaa polkua eteenpäin metri kerrallaan. Työelämässä tarvitaan vahvuuksiasi ja voimavarojasi - kun löydät sopivan paikkasi opinnoissa ja töissä, allergia ei enää tunnukaan niin isolta rajoitteelta elämässä.  

Heli

urapsykologi

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Miten varaan ajan ammatinvalinnanohjaukseen?

TE-palveluiden ammatinvalinnan- ja uraohjaus on henkilökohtaista, luottamuksellista ja maksutonta palvelua, johon jokainen työ- tai koulutustilanteesta riippumatta voi halutessaan hakeutua. Ammatinvalinnanohjauksessa hahmotetaan työhön tai koulutukseen liittyvää elämäntilannetta ja toiveita sekä suunnitelmia näiden suhteen yhdessä psykologin kanssa. Jokainen ohjausprosessi rakentuu yksilöllisesti ja näin ollen ohjauksen sisältö ja kesto vaihtelevat. Ohjauksen tavoitteena on auttaa asiakasta löytämään itselle sopiva ratkaisu kiinnostukset, vahvuudet, realiteetit ja mahdolliset rajoitteet huomioiden. Voit omatoimisesti tutustua ammatinvalinnanohjauksessa pohdittaviin aihepiireihin ja kysymyksiin täällä.
 

Asiakkaan on mahdollista valita itselle sopivin palvelumuoto. Ajanvarausohjeet ammatinvalinnanohjaukseen alueittain löydät TE-palveluiden sivuilta. Ohjaukseen hakeutumisesta voi tiedustella myös TE-toimistossa asioidessaan tai tarvittaessa jättää yhteydenottopyynnön Oma asiointi -palveluun. Ammatinvalinta- ja uraohjauksesta voit lukea lisää täällä.





PALVELUT ALUEITTAIN:

Etelä-Pohjanmaa: Tutustu Etelä-Pohjanmaan ammatinvalinnanohjaukseen. Voit myös varata ajan suoraan psykologille TE-palveluiden sivuilta löytyvien yhteystietojen avulla.

Etelä-Savo: Voit varata ajan jättämällä ajanvarauspyynnön osoitteeseen kirjaamo.etela-savo(at)te-toimisto.fi tai Oma asiointi -palveluun. Kerro ajanvarauspyynnössä, missä toimipaikassa (Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna) haluat ohjausta saada.

Häme: Voit varata ajan Hämeen te-palvelujen Uraohjauksen nettisivuilta sähköisellä ajanvarauskyselyllä. Kerro viestissä mille paikkakunnalle (Forssa, Hämeenlinna, Lahti, Riihimäki) haluat varata tapaamisajan, yhteystietosi, toiveet tapaamisajasta ja asiointitavasta sekä halutessasi lyhyt kuvaus kysymyksistä, joihin kaipaat apua. 

Kaakkois-Suomi: Voit varata ajan suoraan paikkakunnallasi (Imatra, Kotka, Kouvola, Lappeenranta) toimivalle psykologille TE-palveluiden sivulta löytyvien ohjeiden avulla.

KainuuAjanvarauksen voi tehdä ajanvarauslomakkeella, sähköpostilla (avo.kainuu@te-toimisto.fi) tai jättämällä viesti numeroon 0295039050 tai 0295039047. Kerro omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero), ikäsi ja toiveesi ajanvaraukseesi ja ohjauksen sisältöön liittyen.

Keski-Suomi: Ajanvaraus onnistuu myös Oma asiointi -palvelun kautta tai nettisivujemme kautta ajanvarauslomakkeella. Ohjausta on tarjolla kasvokkain Jyväskylässä (TE-toimisto tai Ohjaamo), Äänekoskella ja Jämsässä. Lisää tietoa palvelusta löydät täältä.

Lappi: Voit varata ajan Oma asiointi -palvelun kautta. Ajanvaraus onnistuu myös sähköpostitse osoitteella kirjaamo.lappi(at)te-toimisto.fi. Merkitse viestiin otsikoksi ”Yhteydenottopyyntö – psykologi”. Kerro viestissä nimesi, puhelinnumerosi ja asuinpaikkakuntasi.

Pohjanmaa: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta kirjaamo.pohjanmaa(at)te-toimisto.fi (Vaasa, Kokkola, Pietarsaari). Vaihtoehtoisesti voit jättää yhteydenottopyynnön Oma asiointi -palvelussa tai asioidessasi TE-toimistossa.

Pohjois-Karjala: Voit varata ajan ajanvarauslomakkeella. Lähetä lomake sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.pohjois-karjala@te-toimisto.fi tai voit jättää lomakkeen asioidessasi Pohjois-Karjalan TE-toimiston toimipaikassa. Palvelua on saatavilla Joensuussa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Kiteellä. 
   

Pohjois-Pohjanmaa: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta uraohjaus[at]te-toimisto.fi. Ilmoita ajanvarauspyynnön yhteydessä taustatietoja tämänhetkisestä tilanteestasi ja toiveistasi tulevan ohjauksen suhteen. Kerrothan yhteydenottoa varten myös yhteystietosi, kuten puhelinnumerosi.

Pohjois-Savo: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta avo.pohjois-savo(at)te-toimisto.fi otsikolla ”Yhteydenottopyyntö”. Kerro viestissä mille paikkakunnalle (Iisalmi, Kuopio, Varkaus) haluat varata ajan, nimesi, puhelinnumerosi, toiveet tapaamisajasta sekä halutessasi lyhyt kuvaus kysymyksistä, joihin kaipaat apua.

Pirkanmaa: Voit varata ajan yhteydenottopyyntölomakkeella.

Satakunta: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta uraohjaus.satakunta(at)te-toimisto.fi. Kerro mihin toimipaikkaan haluat varata ajan (Pori, Rauma, Harjavalta, Kankaanpää), toiveet tapaamisajasta, yhteystietosi ja halutessasi lyhyt kuvaus kysymyksistä, joihin kaipaat apua. Ilman ajanvarausta voit asioida Porin toimipaikassa (Teljänkatu 5, 4. krs) ma–to klo 9–11.

Uusimaa: Voit varata ajan ma–to klo 12–14 numerosta 0295 041 400.

Varsinais-Suomi:

Ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluja on saatavissa seuraavissa toimipaikoissamme: Turku, Salo, Loimaa ja Uusikaupunki. Turussa palvelemme myös ruotsin kielellä. Ohjauspalveluita on saatavilla myös videoyhteydellä. Ajanvarauksen voi tehdä Varsinais-Suomen TE-palveluiden nettisivuilta http://toimistot.te-palvelut.fi/varsinais-suomi/ammatinvalintajauraohjaus. Ajanvarauslomakkeen paperiversio on saatavissa toimipaikoista.

 

TE-puhelinpalveluiden valtakunnallinen uraohjaus

Ohjausta tarjotaan TE-puhelinpalveluiden uraohjauksessa puhelin- sekä video-ohjauksena suomen kielellä kaikkiin maakuntiin. Voit varata itsellesi sopivan ajan osoitteessa https://uraohjaus.te-palvelut.fi/#!/ . Voit saada ohjausta myös ilman ajanvarausta ma ja to klo 12–16 numerosta 0295 020 720.

keskiviikko 9. syyskuuta 2020

Erään alanvaihtajan tarina - aikuisiällä psykologiksi


Moni ajattelee, ettei aikuisena voi enää vaihtaa alaa. Tosiasiassa ikä ei ole este alan vaihtamiselle. Usein iän tuoma kokemus on itse asiassa monin tavoin hyödyksi alaa vaihtaessa. Itse lähdin vaihtamaan alaa vasta nelikymppisenä, alla oma tarinani.

 

 

 

Minulla ei nuorena koskaan ollut selkeää unelma-ammattia. Kaupassa tykkäsin olla töissä, joten lähdin lukion jälkeen opiskelemaan yliopistoon markkinointia. Koska olin ollut kaupan alalla töissä koko opiskeluaikani, pääsin töihin heti valmistumisen jälkeen ja etenin urallani, aina ulkomaille asti. Vastuuta oli paljon ja työ oli vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Työvuosien karttuessa alkoi kuitenkin jäytää tunne siitä, etten halua tehdä tätä työtä eläkeikään asti. Huomasin, että arvoni ja tahtotilani olivat iän myötä muuttuneet. Työni ei enää motivoinut minua, halusin työn jolla olisi minulle merkitystä. Yritin pitkään lakaista ajatukseni maton alle, koska muutos tuntui pelottavalta. Tämä johti siihen, että uupumus alkoi kolkutella ovella. Tuntui siltä, että joku muutos tilanteessa pitää tehdä. Aloin vakavissani pohtia alanvaihtoa.

 

Kun ajatukset alanvaihdosta heräsivät, en tiennyt yhtään, mihin suuntaan lähteä. Lähdin pohtimaan asiaa ammatinvalintapsykologin avustuksella. Uraohjaus auttoi minua selkiyttämään arvojani, kiinnostuksiani ja tahtotilaani. Halusin tehdä työtä, jossa saisin olla tekemisissä ihmisten kanssa. Työtä, jolla olisi joku merkitys. Vielä en tiennyt, mitä tällainen työ voisi olla. Ratkaisin akuutin tilanteen vaihtamalla työtehtäviä ja samalla lähdin työn ohessa tutustumaan erilaisiin vaihtoehtoihin. Otin avoimen yliopiston kautta kiinnostavia kursseja ja luin minua kiinnostavaa kirjallisuutta ja ihmisten uratarinoita. Pohdin, mikä minua kiinnostaa ja millaisessa työssä voisin hyödyntää aiemman kokemukseni. Lopulta suunta alkoi hahmottua: halusin ammatinvalintapsykologiksi itsekin. Siinä työssä voisin auttaa ihmisiä, edistää työhyvinvointia ja hyödyntää kaikkea aiempaa kokemustani. Psykologiaan liittyvät asiat taas olivat aina minua kiinnostaneet. 

 

Sitten työpaikallani tuli yt-neuvottelut, joiden myötä oma tehtäväni hävisi. Hyödynsin mahdollisuuden ja pidin opiskelutauon, jona aikana opiskelin avoimen yliopiston kautta psykologiaa ja tein coaching-tutkinnon. Sen jälkeen aloin suuntautua työtehtäviin, joissa pääsin työskentelemään enemmän ihmisten kanssa ja pohtimaan uraan liittyviä kysymyksiä (työhönvalmentaja, uravalmentaja, TE-toimisto) – halusin varmistua soveltuvuudestani alalle ennen opiskelemaan lähtemistä. Työ tuntui erittäin mielekkäältä ja koin pärjääväni siinä hyvin, joten hakeuduin psykologian tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon. Töiden ohessa oli hankala löytää tarpeeksi aikaa lukea pääsykokeisiin, joten ensimmäinen pääsykoe ei mennyt hyvin. Toisaalta nyt tiesin, millainen koe on ja sain kokemusta opintoihin hakeutumisesta ja pääsykokeisiin lukemisesta. Toisella kerralla panostin lukemiseen paljon ja käytin lukemisen tukena myös aiempia valintakoekysymyksiä - ja sitten tärppäsikin ja sain opiskelupaikan.

 

Olin jo kouluun hakeutuessani selvittänyt, paljonko voisin saada hyväksilukuja aiemman tutkintoni ja työkokemukseni perusteella. Opintojen alkaessa kävin oppilaitoksen opintosuunnitelman tarkasti läpi, jotta tietäisin, paljonko opintoja olisi suoritettavana, mitä opintojen suorittaminen vaatii ja kauanko minulla opintoihin menisi. Sitten eikun vain opiskelemaan! Opiskelu aikuisena oli aluksi haastavaa mutta äkkiä siihen tottui. Opinnoissa pystyin suoraan hyödyntämään aiempaa työ- ja elämänkokemustani. Se loi pohjaa asioiden laajemmalle ymmärtämiselle ja pystyin myös hyödyntämään omia kokemuksiani esimerkiksi esseiden tarkastelukohteina. Opiskelukaverit olivat enimmäkseen suoraan lukiosta tulleita nuoria, mikä sai olon aluksi tuntumaan orvoksi. Nuoret suhtautuivat keski-ikäiseen opiskelijaan kuitenkin erittäin hyvin, ja meitä oli onneksi muutama muukin aikuinen alanvaihtaja psykologiaa opiskelemassa. 

 

Omalla kohdallani opinnot kestivät yhteensä 2 vuotta, johtuen aiemmasta korkeakoulututkinnostani ja avoimessa yliopistossa tekemistäni opinnoista, jotka sain suoraan hyväksiluettua tutkintoon. Halusin myös itse tehdä opinnot mahdollisimman nopeasti. Ensimmäisen puoli vuotta opiskelin töiden ohessa hyödyntäen lomapäiviä, lopulle ajalle otin opintovapaata työstä ja hain opintovapaan ajalle aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastolta. Opinnot sujuivat suunnitelmani mukaan ja valmistuin psykologiksi ollessani 46-vuotias. Siitä lähtien olen toiminut ammatinvalintapsykologina ja pidän työstäni erittäin paljon. Päivääkään en ole katunut alanvaihtoani, vaikka matkan varrella on ollut myös monia vaikeita hetkiä. 

 

Jos sinua kiinnostaa psykologin ammatti, voit tutustua siihen Työmarkkinatorin Ammattitieto -osiossa. Psykologeja toimii hyvin erilaisissa työtehtävissä yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä ammatinharjoittajina. Psykologiliiton sivustolla voit tutustua psykologien erilaisiin työtehtäviin. Psykologina voi toimia vain psykologian maisterin yliopistotutkinnon suorittanut henkilö, joka on saanut Valviralta luvan toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä. Psykologian maisterin tutkinnon voi opiskella Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän tai Itä-Suomen (Joensuu) yliopistossa – tulevaisuudessa myös Oulun yliopistossa. Täältä löydät tietoa psykologian maisterin opintoihin hakeutumisesta. Psykologian opinnot ovat pääosin samanlaiset eri yliopistoissa, toki valinnaisissa aineissa voi olla eroja sen mukaan, mihin kukin yliopisto on tutkimuksessaan erikoistunut. Lisätietoja löydät yliopistojen nettisivuilta. 


Mari 

urapsykologi