keskiviikko 21. joulukuuta 2022

Ei unohdeta liikettä - ihminen on kokonaisuus myös töissä



Olen alkanut enenevissä määrin kaivata liikettä istumatyöhöni. Seisomapöydät ja taukojumpat ovat yleisiä, mutta eivät itsessään oikein tunnu riittävän liikkeen tarpeeseen. Tiedän, että en ole yksin, sillä kohtaan työssäni asiakkaita, jotka epäröivät sinänsä kiinnostavalle alalle lähtemistä, koska eivät usko, että jaksavat istumista päätteen ääressä. Tai miettivät alan vaihtamista liiallisen istumisen vuoksi. Kuitenkin tietotyö on jo arkipäivää ja teknologian kehityksen myötä se tulee vain lisääntymään. Tilastojen valossa työssäkäyvistä 2,6 miljoonasta ihmisestä suurin osa eli 1,7 miljoonaa tekee lähitulevaisuudessa pääasiassa istumatyyppistä työtä (lähde: liikkuvatyoelama.fi). Koska tietotyötä me ei tulla pääsemään pakoon, voitaisiin miettiä miten siihen saada lisää liikettä.

Panostaminen liikkeen lisäämiseen työelämässä maksaa ajan ja vaivan takaisin – sekä meidän ihmisten henkilökohtaisena hyvinvointina, että parempina tuloksina työssä. Liiallisen istumisen merkittävät terveyshaitat ovat jo yleistietoa. Se aiheuttaa muun muassa ongelmia aineenvaihduntaan, painoon, verenkiertoelimistöön, verensokeriin ja rasva-arvoihin. Lisäksi jatkuva istuminen passivoi lihaksia, lisää tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia, laskee mielialaa ja lisää unihäiriöitä. Liikunta edistää fyysisen kunnon lisäksi mielenterveyttä.

Vaaditaan hieman kekseliäisyyttä ja uudelleen ajattelua sekä meiltä työntekijöiltä että työnantajalta. Työn tauot kannattaa käyttää aktiivisesti. Aktiivisuus voi olla esimerkiksi kävelyä, taukojumppaa tai tiskikoneen tyhjentämistä. Joka tapauksessa penkiltä kannattaa nousta. Myös työntekemisen tapoihin voi hakea muutosta. Puheluja voi puhua seisten, kokouksien aikana liikkua tai ainakin seistä, tai vaihdella istuinta. Jos käyt työssä kodin ulkopuolella, työmatkoja voi toki hyödyntää liikkumiseen. Mitä muuta tulee mieleen?

Liikkumisen edistäminen kuuluu osaksi työkykyjohtamista. Sitoutuminen liikkeen lisääminen pitää todentua työn arjessa ja johdon esimerkissä, jotta sillä on merkitystä. Työnantaja voi tehdä asioita liikkeen lisäämiseksi, tällaisia keinoja voivat olla muun muassa kävelypalaverit, liikkeen tukeminen työpäivän aikana tauoilla, mahdollisuus valita etä- ja läsnätyön välillä (toinen lisää toiselle liikettä, toinen toiselle) jne. Täällä lisää vinkkejä mitä työnantajan toimesta voidaan tehdä: Liikkuva työelämä (liikkuvatyoelama.fi)



Itse löysin kävelymaton yhdeksi tavaksi lisätä liikettä työpäiviin. Olen nyt käyttänyt sitä 1,5 kuukautta ja voin sanoa, että siihen jää suorastaan koukkuun. Olen huomannut, että 2-3 tuntia kävelyä päivässä on sopiva määrä. Enempi käy liian raskaaksi. Muun ajan olen seissyt maton päällä tai työskennellyt istuen sängyllä. En ole kokenut tarvetta siirtää mattoa pois, vaikka aluksi mietin, että sellainen olo saattaisi tulla. Hitaimmalla nopeudella, joka vastaa suunnilleen jalkojen hidasta heiluttelua, saa hyvin tehtyä keskittymistäkin vaativaa työtä sekä kirjoitettua. Palavereissa ja webinaareissa taas voi laittaa vähän enemmän vauhtia. Suurimmalla vauhdilla tarvitsee jo pikkaisen hölkötellä, sitä olen joskus käyttänyt lyhyen aikaa tauoilla. Välitön vaikutus heti kun aloitin kävelyn, oli ajatuksen virkistyminen. Tiedät ehkä tunteen, kun kävely- tai juoksulenkin aikana jokin askarruttava asia ratkeaa kuin itsestään – joko kaverin kanssa keskustellen tai itsekseen pohtien. Saman kokemuksen koin, kun aloin kävellä työtä tehdessäni.

Myös työhyvinvoinnin huoltamista voisi ajatella uudella tavalla, huomioiden kehon ja mielen yhteys. Työ mielletään monesti vain rationaalisen mielen asiaksi, ja varsinkin tietotyössä lähestulkoon unohdetaan psykofyysinen yhteys. Tutkija-liiketerapeutti Pauliina Jääskeläinen sanoo, että vaikka ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, työelämässä näitä käsitellään erillisinä osa-alueina. Työhyvinvointitoiminta keskittyy joko kehon välineelliseen huoltamiseen tai asioista puhumiseen. On kuitenkin olemassa myös näitä puolia yhdistävää toimintaa, eli kehollisia menetelmiä. Ehkä niitä tuomalla mukaan myös työelämään, ihmiset löytäisivät uudestaan luontaisen liikkeensä. Jääskeläinen kysyykin voiko liike auttaa meitä olemaan kokonaisia ihmisiä myös töissä?

Koska tietotyö vaatii hyvää tiedonkäsittelykykyä, tärkeää on myös kognitiivinen ergonomia. Siihenkin voi auttaa liike. Aivotutkimukset osoittavat, että fyysinen aktiivisuus on tärkeintä mitä voimme tehdä aivoillemme. Liikkuminen muun muassa vilkastuttaa aivojen verenkiertoa, vauhdittaa uusien aivosolujen muodostumista, tehostaa tiedonkäsittelykykyä, virkistää ja palauttaa, parantaa stressinsietoa ja kohottaa mielialaa.

Liikkumisen aloittaminen työpäivän aikana voi tuntua rasittavalta, mutta kannattaa muistaa, että se on juuri sen tarkoitus. Keho tarvitsee aikaa tottua uuteen aktiivisuuteen ja siitä voi seurata kolotuksia ja uusia tuntemuksia. Hyöty ei välttämättä ole heti havaittavissa. Työyhteisöltäkin vaaditaan uudenlaista tottumista siihen, että liike saa kuulua myös tietotyöhön. Ei enää anneta unohtua, että ihminen on luotu liikkumaan.

Heini
Psykologi, valtakunnallinen uraohjaus  

keskiviikko 7. joulukuuta 2022

Suotuisa suunta -blogissa ylittyi 600000 katselun raja – kiitos teille lukijamme!


Suotuisa Suunta blogi täytti marraskuussa kunnioitettavat 9 vuotta. Samalla ylittyi merkittävä virstanpylväs: blogissamme on ollut tähän asti yhteensä yli 600 000 katselukertaa! Syytä juhlaan on siis monella tapaa.

Näiden yhdeksän vuoden aikana blogissa on julkaistu yhteensä 393 tekstiä, jotka ovat käsitelleet erilaisia urasuunnitteluun, opiskeluun, työnhakuun ja työelämän valintoihin liittyviä teemoja. Tekstejä ovat kirjoittaneet urapsykologit, koulutusneuvojat, kansainvälisen puhelinpalvelun asiantuntijat sekä vierailevat kirjoittajat. Monissa teksteissä on haastateltu eri aiheiden asiantuntijoita. Tekstejä on tarjolla myös englanniksi (ne löydät laittamalla hakusanaan ”english”). Viisi kaikkein luetuinta tekstiä koko blogin olemassaolon ajalta löydät jutun lopusta linkkeinä – niistä huomaa, että opiskeluun liittyvät asiat ovat olleet eniten lukijoiden mielissä.

Kirjoitamme blogissa sellaisista urasuunnitteluun, opiskeluun ja työhön liittyvistä aiheista, joista meiltä usein kysytään ja jotka työssämme ovat paljon pinnalla. Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni lukija voisi saada blogistamme apua, uusia näkökulmia ja rohkaisua omaan tilanteeseensa. Mielellämme kuulemme myös toiveita juttuaiheista, niitä voi meille lähettää lisäämällä kommentin tämän tekstin kommenttikenttään.

Mari
urapsykologi


Luetuimmat top 5 tekstit:

Opintovapaa on lakisääteinen oikeus http://suotuisasuunta.blogspot.com/search?q=opintovapaa+on+lakis%C3%A4%C3%A4teinen+oikeus

Avoimen opintojen tukimahdollisuuksista http://suotuisasuunta.blogspot.com/search?q=avoimen+opintojen+tukimahdollisuuksista

7 hyvää kysymystä, jotka työnhakija voi kysyä työhaastattelussa http://suotuisasuunta.blogspot.com/search?q=avoimen+opintojen+tukimahdollisuuksista

Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun hakemisesta http://suotuisasuunta.blogspot.com/search?q=Opiskelun+aikainen+ty%C3%B6nhakuvelvollisuus+uudessa+ty%C3%B6voimapalvelumallissa

Pakkohaun uudet vaatteet http://suotuisasuunta.blogspot.com/search?q=Opiskelun+aikainen+ty%C3%B6nhakuvelvollisuus+uudessa+ty%C3%B6voimapalvelumallissa

keskiviikko 23. marraskuuta 2022

Mielen treeniä keskittymiskyvyn elvyttämiseen!

Kuvituskuva.
Tajusin, miten herkästi keskittymiskykyni voi herpaantua, kun näin oman älypuhelimeni työpöydällä. Ajatus karkasi pohtimaan, onko odottamani viesti mahdollisesti tullut ja olenko digisovelluksen koukussa. Etätyö kotona sisältää useita keskittymistä vaativia työtilanteita (asiakastyötä, lainopillisia koulutussessioita, tekstin kirjoittamista). Häiriötekijöitä voi olla vaikea eliminoida tietotyössä Teams - sovelluksen viestien pompahtaessa ruudulle tai jonkun järjestelmän jumiutuessa. Huomaan, että joskus on vaikeaa päästä "virtaan" tai ”työn imuun”. Huomiokykyni askaroi eri tehtävien äärellä ja moniajomoodi taistelee tarkkaavaisuudestani. Onko kyse ajan ilmiöstä, joka liittyy tarkkaavaisuuden hajaantumiseen digimaailman rytmittäessä ja kiireen tunteen sanellessa arjen toimintatapoja. Jatkuva valppaana olo ympäristön yllykkeille ja reagointiin, voi ylläpitää mielen taistele tai pakene -tilaa, josta luovuus, aikaansaamisen ja hallinnan tunne on kaukana.

Ajatusten harhateillä

Oletko sinä istunut työpöytäsi ääressä vaeltavan mielen kanssa ja tiedostat rästissä olevien tehtävien määräajat. Muistatko päivän elämästäsi, jossa työ ja opiskelu, että arkipuuhat sisälsivät useita muistettavia ja hoidettavia tekemisiä. Tällöin saatamme sortua multitaskaamisen harhaan ja hypimme hommasta toiseen ja tuntuu, ettei valmista tule. Henkistä energiaa on kyllä palanut, ja ylikuormituksen voi tuntea kehossa. Sitten on niitä mieluisia tehtäviä ja epämieluisia. Viivyttely tunnetusti tuottaa stressiä, suorastaan ahdistusta. Täytämme helposti päivämme asioilla, joita ei alun perin ollut tarkoitus tehdä. Saatamme ajatella: ”Hoidan nopeasti sen yhden sähköpostin”, ja sujuvasti keskeytämme itse itsemme. Alitajunnassa tiedämme tekemättömät työt ja viivyttelyn tuoman epämiellyttävän kiireen tunteen ja aloittamisen tuskan. Onko tuttua? Lause ”kiire on ennakoimaton ajanpuute” sai pohtimaan syvemmin ilmiötä. Ensinnäkin hyvä neuvo on olla käyttämättä kiire sanaa, joka itsessään voi ruokkia kuormittavaa toimintaketjua.

Tarkkaavaisuus on kykyämme ohjata keskittymistä, huomiokykyä valitsemaamme yhteen kohteeseen. Miten edistää keskittymistä oman tavoitteellisen ja hyvän suorituskyvyn elvyttämiseksi? Yhden koon mallia, joka tepsii kaikille ei ole. Nykytutkimusten tulokset antavat toivoa, sillä tarkkavaisuutta voi aikuinenkin kehittää eri keinoin. Sinun on selvitettävä, mikä toimii sinulle parhaiten ja harjoiteltava huomion tietoista suuntaamista sinulle arvokkaisiin asioihin. Tartuin härkää sarvista ja luin Bullet Journal -metodista, jonka idea on saada aikaan enemmän, mutta käyttämällä vähemmän aikaa ja energiaa. Lisäksi tutustuin teokseen, jossa tarjottiin uusin tieteellinen tieto aivojen hyvinvointia tukevista keinoista.

Kiteytän tähän keskeisimmät vinkit, joita päätin kokeilla viikon ajan. Aluksi tein ohjeen mukaan ajatuslistan mielen tyhjentämisestä A4 kokoiselle paperille. Kysymysten ideana on päätösväsymyksen karsiminen. Kirjoittaminen auttaa, kun ulkoistaa ajatukset, jotka pyörivät päässä. 1. Listaa kaikki asiat, joiden parissa työskentelet tällä hetkellä 2. Asiat, joita sinun pitäisi parhaillaan työstää. 3. Asiat, joita haluaisit työstää. Sen jälkeen on päätettävä, mikä saa jäädä ja mikä heitetään kokonaan pois. Seuraavaksi esitä kaksi kysymystä, onko tämä elintärkeää minulle, säilytettävä asia, ja onko sillä oikeasti väliä? Metodi auttoi tyhjentämään mieltä sellaisista velvollisuuksista, joilla ei ole väliä ja laitoin asiat tärkeysjärjestykseen.

Ajatuslista

  • Nyt työn alla olevat 


  • Mitä pitäisi tehdä 


  • Mitä haluan tehdä



    Kuvituskuva.

    Aivot oppivat uusia temppuja

    Alla on keskittymiskyvyn rankka treenipäiväkirja ja kokemuksia eri tekemisten äärellä.

    1. Jos mahdollista, yritä luoda rauhallinen työtila siten, että suljet häiriötekijät pois. Vein kännykän ja muut härpäkkeet pois näkyviltä ja laitoin viestimet äänettömälle ja älä häiritse tilaan. Siivosin työpöytäni pöydällä turhaan lojuvista tavaroista. Paras vireystilani on aamupäivällä. Joten pyrin tunnistamaan tärkeimmät ja sijoittamaan aamun virtausjaksoon vaikeimmalta tuntuvan tehtävän tekemisen, pois alta asenteella.
    2. Opi tunnistamaan ja pysähdy huomaamaan, milloin mielesi poukkoilee, on askel oikeaan suuntaan. Mikä on toimintasi tämänhetkinen olennaisin tavoite? Hyvä neuvo on kirjoittaa muistivihkoon mielessä pyörivät asiat tärkeysjärjestykseen. Näin ne eivät häiritse ajatteluasi ja kuormita muistitilaasi. Anna itsellesi lupa keskittyä.
    3. Sopivan aktiivisen vireystilan ja keskittymisen huoltamiseksi, aivot tarvitsevat rauhallisen toiminnantilan palautuakseen. Kun työskentelet projektisi parissa, voit kokeilla Pomodoro -tekniikkaa. Pidä tauko, (itsesi näköinen palauttava mikrohetki), kun alat tuntea olevasi jumissa. Tutkitusti liikunta, kävelyllä käynti, luonnossa oleminen, ja musiikin kuuntelu vahvistavat keskittymiskykyä ja muistia. Ne palauttavat itsemme tähän hetkeen lisäämällä aivojen välittäjäaineita, kuten dopamiini-, norepinefriini- ja serotoniinitasoja. Viikon aikana testasin oppeja ja kävin ruokatunnilla 10 min kävelyllä lounaan jälkeen. Ja kaksi kertaa kahvitauolla kolmen minuutin hengähdystaukoa keskittyen hengitykseen ja tein lyhyen hartiavenyttelyn.
    4. Kunnollisen unen ja monipuolisen terveellisen ravitsemuksen merkitystä aivoterveydelle ei korosteta turhaan. Pyrin iltaisin varaamaan aikaa nk. mielen rauhoittumisjaksolle. Tarkoitus on hidastaa rytmiä mieltä rentouttavien tekemisten kautta ja iltarutiinit auttavat tietoisesti siirtymään nukkumiseen ja levolliseen uneen.
    5. Ajan hallinta, organisointi ja tehtävien jakaminen ovat taitoja, joita voimme oppia. Aikataulu suojaa kaaokselta. Voit kokeilla Eisenhowerin ajanhallintamenetelmänä tunnettua visuaalista Matriisia, jolla sijoitat tehtävät nelikenttään niiden kiireellisyys- ja tärkeysasteen mukaisesti. Mallin avulla sinulle syntyy käsitys siitä, pitääkö tehtävä tehdä nyt, myöhemmin vai delegoida muille. Selkeytin itselleni heti aamulla päivän kiireelliset ja tärkeimmät tekemiset. Pyrin parhaani mukaan näkemään lopputuloksen kannalta käytännönläheiset ja realistiset tavoitteet. Vastasin itselleni, miksi asettamani pienet tavoitteet ovat minulle tärkeitä. Tietoisella oman tekemisen suunnittelulla on tutkitusti lukuisia positiivisia vaikutuksia: stressin väheneminen, lisää energiaa, tavoitteista aikaansaamisen kokemus, kehittää priorisointikykyä, viivyttelyn vähentäminen, itseluottamuksen lisääminen.

    Mielen kesyttämisen kokemukset tiivistäen

    Ymmärsin, että olen automatisoinut tarkastamaan älypuhelimeni sovelluksia ja sivustoja. Silläkin uhalla, että monen asian yhtäaikainen tekeminen itse asiassa ruokkii sisäistä levottomuutta. Houkutuksen vastustaminen vaati tahdonvoimaa ja kykyä aloittaa uudestaan. Voin luvata, että onnistuminen on palkitsevaa ja lisää itseluottamustasi. Jokainen pieni arjen teko auttaa muutoksen vakiinnuttamisessa eli uuden tottumuksen toistoa ja aikaa. Psyykkisen valmennuksen tutkimus kertoo, että yksinkertaisenkin uuden tottumuksen tulee jatkua kahden kuukauden ajan ja toistua lähes päivittäin vakiintuakseen pysyväksi tavaksi. Kun päätät käyttää valitsemaasi menetelmää, arvioi muutaman viikon kokeilun jälkeen, miten hyvin menetelmä toimii. Seuraa edistymistäsi, miltä sinusta tuntuu ja mitä ajatuksia tehdystä herää?

    Johanna
    Psykologi, Valtakunnallinen Uraohjaus

    Lähde:

    Huotilainen M. & Moisala M. (2018). Keskittymiskyvyn elvytysopas (2018). Tuuma-Kustannus.

    Lue lisää ajanhallinnan menetelmistä Karelian artikkelista. Työpaikan sammakot ja norsut kuriin : vinkkejä ajanhallintaan - Karelia-ammattikorkeakoulu




keskiviikko 9. marraskuuta 2022

Suoma — karttasi tulokselliseen työnhakuun

Banneri jossa lukee Suoma suuntaa työnhakuun.

Uusi työvoimapalvelumalli tuli voimaan 2.5.2022 alkaen. Sen myötä työnhakijan omatoiminen työnhaku korostuu entisestään. Työnhaun vaiheet ja niihin liittyvät ohjeistukset oli tärkeä saada samalle teemasivustolle, jotta työtä hakevat saavat tarvittavat ohjeet yhdestä paikasta. Suoma – suuntaa työnhakuun -teemasivusto julkaistiin alkuvuodesta 2022. Teemasivustolle avattiin samalla chat -palvelu, josta voi kysyä vinkkejä TE-asiakaspalvelukeskuksen työnhaun asiantuntijoilta. Chat-palvelussa opastetaan asiakkaita ma–pe klo 09.00–12.00. Itsepalveluaineisto on käytössä 24/7. Löydät Suoman täältä Työmarkkinatori.fi -> Henkilöasiakkaat -> työnhaku -> vinkkejä työnhakuun -> Suoma – suuntaa työnhakuun. Ja tässä suora linkki Suoma -sivustolle: https://toimistot.te-palvelut.fi/web/suoma/etusivu

Suoman 7 rastia

  • ☒ Jos olet jäämässä työttömäksi, kannattaa aloittaa työnhaku heti ja etsiä tietoa mahdollisista työnantajista ja uusista työmahdollisuuksista sekä hakea tietoa haettavien työtehtävien sisällöistä ja sinulle sopivista työnhakukanavista
  • ☒ Tiesithän, että Suoma ei ole tarkoitettu ainoastaan TE-toimistossa tai kuntakokeilussa asiakkaana oleville. Voit olla esimerkiksi alanvaihtaja, juuri opinnoista valmistunut, opiskelija tai eläkeläinen. Itsepalveluaineisto sopii kaikille työtä etsiville!
  • ☒ Tunnista omat vahvuutesi työntekijänä! Suoma-sivulla esitellään erilaisia oman osaamisen itsearvioinnin työkaluja
  • ☒ Tuntuuko, että työnhakusi junnaa paikallaan ja katsot joka päivä samat työpaikkailmoitukset Työmarkkinatorilta? Voit laajentaa työnhakuasi ottamalla suoraan yhteyttä sinua kiinnostavien alojen työnantajiin ja kannattaa myös kurkistaa yritysten nettisivuille, jossa työnantajat usein julkaisevat avoimet työpaikkailmoitukset. Yhä useampi työnantaja hyödyntää sosiaalista mediaa sopivien työntekijöiden löytämiseksi (esimerkiksi LinkedIn, Facebook)
  • ☒ Ovatko työnhakuun liittyvät asiakirjat ajan tasalla? Suoma-sivustolta löytyy ohjeet, kuinka teet erottuvan ansioluettelon ja työhakemuksen
  • ☒ Jännittääkö työhaastattelu? Mitähän siellä kysytään? Suomasta löytyy tähän paljon tietoa ja vinkkejä, muun muassa esimerkkejä yleisistä työhaastattelukysymyksistä ja siitä kuinka voit valmistautua työhaastatteluun
  • ☒ Suoma -sivuston oikeasta alareunasta löydät arkipäivisin chatin. Chat -ruutu on näkyvissä silloin, kun asiantuntija on vapaana keskustelemaan. Muista, olemme täällä Suoma-chatissa Sinua varten!

Kun työn etsiminen tulee sinulle ajankohtaiseksi, suuntaa ensin Suoma -teemasivustolle ja kerää sieltä parhaat työnhaun tärpit!

Anna ja Mervi
TE-asiakaspalvelukeskuksen työnhaun asiantuntijat

keskiviikko 26. lokakuuta 2022

Näin käytät AVO-ohjelmaa

AVO-ammatinvalintaohjelman avulla voit tutkia työhön liittyviä toiveitasi ja löytää niihin sopivia ammattivaihtoehtoja. Löydät AVO-ammatinvalintaohjelman sivulta https://asiointi.mol.fi/avo/responsive/front-page.xhtml. Tässä kirjoituksessa esittelen AVO-ohjelman toimintoja

1. Itsearviointi -välilehdellä pääset vastaamaan kysymyksiin. Kysymyksiin vastataan valitsemalla oman kiinnostuksen mukainen hymiö. Seuraavaan osatehtävään pääset sivun vasemman laidan ”Valitse tehtävä”-kohdasta valitsemalla seuraavan osatehtävän. Hymiöiden alla näet ”Vastatut” -kohdan, johon osatehtävän vastaukset kerääntyvät. Jos mielesi muuttuu jostain kysymyksestä, niin voit siirtää hymiövalinnan oikeaan kohtaan. Kun saat osatehtävän valmiiksi, sivun oikean laidan TOP-10 -lista päivittyy vastaamaan toiveitasi. Huomaa, että jos valitset ”Työn sisältö” osatehtävissä ”surunaaman” (=en halua tätä), saa kyseistä toimintaa sisältävät ammatit miinuspisteitä eivätkä ne tällöin voi nousta listan kärkisijoille.

Kuva AVO-ohjelman itsearviointi-välilehdestä.


2. Vastattuasi kaikkiin kysymyksiin ohjelma kehottaa siirtymään Omat tulokset – välilehdelle, jota kannattaa tutkia huolellisesti. Kyseisellä välilehdellä on yhteenvedot erikseen sinun kiinnostuksistasi ja työn sisältötoiveista. Kannattaa lukea ohjeet kysymysmerkkien takaa, ne ohjaavat sinua arvioimaan kysymyksiä ja vielä kerran palaamaan tutkimaan antamiasi vastauksia, joita pääset tarvittaessa muuttamaan.

Kuvassa kaksi laatikkoa. Vasemmalla olevan laatikon otsikko on "Kiinnostukset Yhteenveto". Oikealla olevan laatikon otsikko on "Työn sisältö Yhteenveto".


Käytä painikkeita ”näytä kiinnostuskoodivalinta”, jonka avulla näet lisää yksityiskohtia liittyen valintoihisi ja olemassa oleviin ammattivaihtoehtoihin. Sivun oikeassa laidassa näet oman tähtilistasi otsikolla ”Suosikit”. Voit valita tähteä painamalla omalle suosikkilistalle sinua kiinnostavia ammatteja, joihin haluat perehtyä tarkemmin. Ammattinimikkeet ovat linkkejä, joiden kautta pääsee lukemaan ammatista lisätietoja

3. Top-10 listan pystyt laajentamaan listaksi kaikista ammatinvalintaohjelman sisältämistä yli 300 ammateista. Edelleen järjestys listassa säilyy siten, että ylimpänä on parhaiten sinun vastauksiisi sopivat ammatit. Jos ammatit vastaavat toiveitasi yhtä paljon, ne esitetään aakkosjärjestyksessä. Kun klikkaat ammatin nimeä, saat esiin ammattikortin, joka sisältää lyhyen kuvauksen ammatista, tarkemman arvion siitä mitä ammatti vaatii, millaisessa oppilaitoksessa sitä voi opiskella, ja miltä osin ammatti sopii kiinnostuksiisi. Infopallojen alta löydät tulosten tulkintaan ohjeita. Voit katsoa tarkemman kuvauksen ammatin sisältämistä työtehtävistä painamalla Ammattinetti -linkkiä, joka ohjaa Työmarkkinatorin Ammattitieto -osioon kyseisen ammatin kuvaukseen. Opintopolku-linkki ohjaa sivustolle, jonka avulla voit etsiä tutkintoon johtavia koulutuksia, ja löydät sieltä tietoja koulutuksiin hakeutumisesta. Jos et löydä sieltä etsimääsi, kannattaa kysyä vinkkiä Koulutusneuvonnasta soittamalla tai lähettämällä kysymyksiä verkkolomakkeella. 

Kuvassa näkyy sivu, jonka otsikko on "Liikunnanohjaaja". Sivulla on tietoa liikunnanohjaajan ammatista, ja miten hyvin se vastaa omiin vastauksiin.

4. Voit tallettaa tuloksesi, jotta pääset tutkimaan niitä myöhemmin ja halutessasi kokeilemaan, mitä uusia mahdollisuuksia avautuu, jos painotatkin valinnoissasi toisia tekijöitä. Tämä onnistuu rekisteröitymällä Avo-ohjelmaan sivun oikeasta ylälaidasta kohdasta ”kirjaudu AVO-palveluun”. Rekisteröitymiseen riittää, että keksii käyttäjätunnuksen ja salasanan, sen henkilökohtaisempia tietoja palvelu ei kerää. Jos haluat, voit yhdessä ohjaajasi kanssa tutkia tuloksia, kun tapaatte. ”Omat tulokset” välilehdellä on käytettävissä myös mahdollisuus lähettää testin tulokset pdf-tiedostona sähköpostiin. Löydät vihreän lähetyspainikkeen sivun oikeasta ylälaidasta.

Kuvakaappaus nettisivun yläreunasta, jossa on painike "lähetä omat tulokset".

5. Tulosten tutkimisen yhteydessä kannattaa arvioida, mitä hyötyä AVO-ohjelmasta oli. Ammatin valitsemiseen vaikuttaa monenlaisia elämäntilanteeseenkin ja asuinpaikkaan liittyviä seikkoja, joita testi ei ota huomioon. Voit kuitenkin poimia AVO-ohjelmasta mukaasi sitä tietoa, mikä itseäsi hyödyttää. Kokeile ja mieti, mitä se sinun kohdallasi voisi olla? Löysitkö ehkä jonkun ammatin, jota et ollut ajatellut aiemmin, vai vahvistiko testi aiemmin miettimääsi suuntaa?

Lisää palveluja ja vinkkejä urasuunnittelun tueksi löydät Työmarkkinatorista

http://suotuisasuunta.blogspot.com/2022/06/te-palveluiden-sivusto-muuttunut-nain.html

blogimme muita kirjoituksia

http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/09/mista-valita-kun-mietit-uutta-ammattia.html
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/09/urasuunnittelun-abc.html

Heli
psykologi
Valtakunnallinen uraohjaus


keskiviikko 12. lokakuuta 2022

Työttömyysetuudella opiskelun muutokset vuonna 2023

Kaaviokuva, joka havainnollistaa mistä blogiteksti kertoo. Kuvan sisältämä tieto on kerrottu blogitekstissä.

(Päivitetty 1.2.2023)

Tilannetieto: lakimuutokset astuivat voimaan 1.1.2023.

Elämme muutoksen aikaa. Uusi työvoimapalvelumalli astui voimaan 2.5.2022, joka toi mukanaan työttömyysetuudella opiskelevalle muun muassa työnhakuvelvollisuuden. Nyt työttömyysetuudella opiskeluun on tullut lisää merkittäviä muutoksia. Tässä blogitekstissä esitetyt tiedot perustuvat  pääasiassa työttömyysturvalakiin, palvelulakiintyöttömyysturvalain soveltamisohjeeseen ja hallituksen esitykseen (HE 176/2022 vp). Lakimuutokset ovat astuneet voimaan 1.1.2023. Työttömyysturvalain soveltamisohje on jo julkaistu, mutta palvelulain soveltamisohjetta odotellaan vielä. Hallituksen esitykseen kirjatut suunnitelmat lain soveltamisesta ovat myös kaikkien luettavissa. TEM on kouluttanut asiantuntijoita vuodenvaihteen muutoksiin. Päivitän tätä blogitekstiäni (ja viiveellä muitakin tekstejäni) sitä mukaa, kun tietoa tihkuu lisää.

En esittele tässä tekstistä kaikkia työttömyysetuudella opiskelun mahdollisuuksia vaan keskityn muutoksiin. Kerron heti alkuun tiivistetysti mistä on kyse. Työttömyysetuudella opiskelu on laajentunut ja osittain helpottunut. Seuraavia opintoja saa opiskella työttömyysetuutta menettämättä: muita kuin työttömyysturvalaissa määriteltyjä opintoja, enintään 3 kuukautta kestäviä avoimen yliopiston/ammattikorkeakoulun opintoja (riippumatta laajuudesta) sekä työsuhteen aikana aloitettuja opintoja, jos työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Uuden työttömyysturvalain piiriin kuulumattomista "muista opinnoista" ei tarvitse ilmoittaa TE-toimistolle/kuntakokeilulle, eikä niitä selvitetä. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana on voimassa lähtökohtaisesti täysimääräinen työnhakuvelvollisuus (4 paikkaa / kk) ammattikouluttautuneiden kohdalla. Alennettu työnhakuvelvollisuus (3 paikkaa / 3 kk) koskee jatkossa vain ammattikouluttamattomia. Työnhakuvelvollisuuteen suunnitellut muutokset eivät kohdistu niihin henkilöihin, joiden työttömyysetuudella tuetut omaehtoiset opinnot ovat alkaneet ennen ehdotettujen muutosten voimaantuloa. Lyhytkestoiseen opiskeluun on tullut mahdollisuus suorittaa useita enintään 3 kuukauden kestoisia opintoja peräkkäin.

Muut opinnot

Vuodenvaihteen muutos toi tullessaan sen, että opintojen pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan opintojen laajuuden perusteella vain tiettyjen, erikseen työttömyysturvalaissa määriteltyjen opintojen osalta. Muut kuin edellä mainitut opinnot eivät vaikuta työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisuutta opiskella muita kuin työttömyysturvalaissa määriteltyjä opintoja vapaasti työttömyysetuutta menettämättä.

Kutsun näitä uuden työttömyysturvalain piiriin kuulumattomia opintoja yksinkertaisuuden vuoksi “muiksi opinnoiksi”. Tällaisia muita opintoja ovat esimerkiksi erilaiset lyhyehköt kurssit ja koulutukset, pätevöitymiskoulutukset sekä opinnot kansalaisopistossa. Työnhakijan ei tarvitse ilmoittaa muista opinnoista TE-toimistolle tai kuntakokeilulle, eikä niitä selvitetä. Tämä onkin uudistuksen hyvä puoli, koska silloin muista opinnoista ei seuraa katkoksia työttömyysetuuden saamiseen. Jotta ymmärrämme muita opintoja paremmin, on ymmärrettävä ensin työttömyysturvalain piiriin kuuluvia opintoja. Kerron siitä seuraavaksi.

Päätoimisina opintoina pidetään 1.1.2023 alkaen:

  1. Opintoja, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen
  2. Opintoja, joiden tavoitteena on yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen
  3. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisia opintoja, joiden tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon tai tutkinnon osan tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) suorittaminen
  4. Lukio-opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 150 opintopistettä; sisäoppilaitoksessa (esim. kansanopistot) järjestetyt lukio-opinnot katsotaan kuitenkin aina päätoimisiksi
  5. Opintoja, joiden tavoitteena on tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) tarkoitetun koulutuksen (TUVA) suorittaminen
  6. Perusopetuslain (628/1998) 46 §:ssä tarkoitetun aikuisten perusopetuksen opintoja, joiden laajuus on vähintään 22 kurssia lukuvuodessa
  7. Avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettavia opintoja, joiden opintosuunnitelman mukainen kesto on yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna yli kolme kuukautta ja laajuus keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti
  8. Opintoja, joiden tavoitteena on yliopistossa suoritettavan jatkotutkinnon (lisensiaatti tai tohtori) suorittaminen ja joiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti
  9. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisia opintoja, joiden tavoitteena on ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen ja joiden henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti
  10. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetussa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa tapahtuvaa koulutusta, jonka opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti tai 25 opetustuntia viikossa
  11. Muita kuin 1–10 kohdassa tarkoitettuja ammatillisia valmiuksia antavia keskimäärin vähintään neljänä päivänä kalenteriviikossa järjestettäviä kokoaikaisia opintoja (esim. yksityisten oppilaitosten opinnot)

Tämä listaus löytyy työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:stä. Kun toin listauksen tähän blogitekstiin, lisäsin siihen muutamia selventäviä sanoja sulkuihin kursiivilla sekä linkkejä verkkosivuille.

Kohtien 1–11 mukaiset opinnot ilmoitetaan jatkossakin TE-toimistolle/kuntakokeilulle, jotta opintojen mahdollinen vaikutus työttömyysetuuden saamiseen arvioidaan. Opinnot eivät estä työttömyysetuuden saamista, jos työnhakija opiskelee muita kuin edellä mainittuja päätoimiseksi määriteltäviä opintoja tai jos opinnot ovat katsottu sivutoimisiksi esimerkiksi opiskeluaikaisen työssäolon perusteella.

Kohta 11. ja siinä mainittu “kokoaikaisten opintojen” käsite ovat täysin uusia työttömyysturvalaissa. Kokoaikaisella opiskelulla tarkoitetaan tässä kohtaa sellaisten opintojen suorittamista, joita järjestetään keskimäärin vähintään neljänä päivänä kalenteriviikossa kuusi tuntia päivässäTyöttömyysturvalain soveltamisohjeen kappaleen 3.2.9 mukaan kyse ei ole esimerkiksi laajuuden tai muun työmäärän perusteella laskettavasta keskimääräisestä laskennallisesta opiskelupäivän kestosta, vaan siitä, että työnhakija osallistuu lähiopetukseen, opintoihin kuuluvaan harjoitteluun tai vastaavaan toimintaan vähintään kuuden tunnin ajan päivässä. Itseopiskelu ei ole tässä tarkoitettua toimintaa. Opintoja pitää olla järjestettynä jossakin kohdassa opintoja vähintään neljänä päivänä kalenteriviikossa.

Tämän kohdan 11. perusteella arvioidaan esimerkiksi yksityisissä oppilaitoksissa järjestettävät ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, jotka eivät ole 1–10 kohdassa säädettyjen tutkintojen, tutkinnon osien tai opintojen suorittamista. Hallituksen esityksessä on erikseen mainittu Snellman-korkeakoulussa suoritettavien opintojen pää- ja sivutoimisuuden arvioinnin tapahtuvan tämän kohdan perusteella.

Jos opintoihin ei kuulu lainkaan vähintään kuusi tuntia kestäviä opiskelupäiviä, opintojen pää- ja sivutoimisuutta ei ratkaista tämän kohdan perusteella. Kokonaiskestoltaan alle neljä päivää kestävät opinnot eivät voi olla milloinkaan tämän kohdan 11. mukaisesti päätoimisia, jolloin niitä ei oteta myöskään huomioon. Yhteenvetona: silloin kun opinnot eivät ole kokoaikaisia tai niiden kesto on enintään kolme päivää, opinnot eivät ole luettelon 11. kohdassa tarkoitettuja opintoja. Sellaisista opinnoista ei ole velvollisuutta ilmoittaa TE-toimistolle tai kuntakokeilulle, opintojen pää- ja sivutoimisuutta ei selvitetä, eikä niistä anneta työvoimapoliittisia lausuntoja.

Päätoiminen ja kokoaikainen opiskelu ovat valitettavasti sellaisia käsitteitä, jotka voivat mennä (ja menevätkin) helposti sekaisin asioista puhuttaessa. Ja uudessa laissa on nyt molemmat käsitteet mukana.

Työsuhteen aikana aloitetut opinnot

Uutena lisäyksenä työttömyysturvalakiin on tullut, että työnhakijan opintoja ei pidetä päätoimisina, jos opinnot on aloitettu työsuhteen aikana ja työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Sellaiset opinnot katsotaan suoraan sivutoimiseksi opiskeluaikaisen työhistorian kestosta riippumatta. 

Lain soveltamisohjeen mukaan tässä tilanteessa ei ole merkitystä esimerkiksi opintotyypillä, opintojen laajuudella tai opintojen järjestämistavalla. Myöskään työsuhteen pituus tai työaika eivät vaikuta säännöksen soveltamiseen. Vaikka henkilö ei olisi tehnyt työtä esimerkiksi perhevapaan takia, sillä ei ole merkitystä arvioitaessa, onko opinnot aloitettu työsuhteen aikana. Päättyvän työsuhteen ei tarvitse olla sama työsuhde, jonka aikana opinnot ovat aikoinaan alkaneet. Tämän säännöksen soveltaminen ei edellytä henkilön olevan opintoja aloittaessaan tietämätön tulevasta työttömyydestä.

Kyseisen säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu muun muassa sellaiset tilanteet, joissa työsuhteen päättyminen johtuu työnhakijasta johtuvasta syystä kuten työstä eroamisesta. Tätä säännöstä ei sovelleta myöskään oppisopimuskoulutuksen purkautuessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä, koska oppisopimuskoulutuksen tapauksessa työttömyys ei johtuisi irtisanomisesta. 

Lomautuksella tarkoitetaan työnantajan suorittamaa lomautusta tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Lomautukseen rinnastettava syy ei riitä tässä tilanteessa, koska siinä ei ole kysymys työttömyysturvalain mukaisesta lomautuksesta. Opintojen pitää olla aloitettu työsuhteen aikana ennen lomautuksen alkamista, jotta tätä säännöstä voidaan soveltaa.

Jatkossakin on mahdollista osoittaa mitkä tahansa opinnot sivutoimisiksi vähintään 6 kuukautta kestäneen opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella. Tämä vastaa aikaisempaa soveltamiskäytäntöä, mutta nyt 6 kuukauden riittävyydestä on selkeä maininta työttömyysturvalaissa. Tämä poistaa säännöksen soveltamiseen mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä.

Sivutoimisesti opiskellessa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on, että haet työmahdollisuuksia työllistymissuunnitelmassa (tai sitä korvaavassa suunnitelmassa) sovitulla tavalla ja olet valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä. Lisäksi sinun pitää olla valmis osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin sellaisia tarjottaessa. Työnhakuvelvollisuus on lähtökohtaisesti täysimääräinen, ellei sitä ole alennettu tai jätetty asettamatta palvelulaissa säädetyin perustein. Täysimääräinen työnhakuvelvollisuus tarkoittaa neljän työmahdollisuuden hakemista kuukauden kestävän tarkastelujakson aikana. Olet lähtökohtaisesti myös tavanomaisen palveluprosessin piirissä, eli sinulle järjestetään työnhakukeskustelut ja täydentävät työnhakukeskustelut palvelulain mukaisesti.

Avoimen opinnot

Avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnoilla ei ole vaikutusta työttömyysetuuden saamiseen, jos niiden opintosuunnitelman mukainen kesto on yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään 3 kuukautta. Opinto-oikeuden pituudella ei ole merkitystä. Opinto-oikeus voi olla myönnetty esimerkiksi koko lukukaudelle tai -vuodelle, kunhan opintosuunnitelman mukainen kesto ei ylitä 3 kuukautta. Jos henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi kesken opintojen, otetaan huomioon opintojen kesto kokonaisuudessaan niiden alkamisesta lukien. Suoritettavien opintojen laajuudella, eli opintopisteiden määrällä, ei ole tässä tilanteessa merkitystä.

Keston ylittäessä 3 kuukautta, arvioidaan avoimen opintojen päätoimisuus/sivutoimisuus opintojen laajuuden perusteella opintojen alusta lukien. Lähtökohtaisesti ratkaisu koskisi vain 3 kuukauden jälkeistä aikaa, eikä esimerkiksi opintojen viivästyminen työnhakijasta johtuvasta syystä vaikuttaisi asiaan.

Missään nimessä ei kannata ilmoittaa tahallisesti vääriä tietoja koskien opintojen kestoa, koska se voi johtaa maksettujen työttömyysetuuksien takaisinperintään. Työnhakijan työttömyysturvaoikeutta koskeva ratkaisu tehtäisiin takautuvasti opintojen alkamisesta lukien, jos kyseessä säännöstä on sovellettu virheellisten tietojen perusteella. Virheelliset tiedot voisivat liittyä esimerkiksi siihen, että opintojen kesto on jo alun perin ollut yli 3 kuukautta. Työttömyysetuuden maksaja huolehtii tarvittaessa perusteetta maksetun etuuden perimisestä takaisin nykyisten säännösten perusteella.

Yli 3 kuukautta kestävien opintojen osalta opinnot katsotaan päätoimisiksi, jos niiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. 

Jos avoimen opinnot keskeytyvät jostakin syystä kokonaan, tämä voidaan ottaa huomioon käsittelemällä opintoja jaksotettuna koulutuksena. Silloin eritellään toisistaan opiskelujaksot ja niiden väliin jää "keskeytysaika". Tämä edellyttää yhteydenottoa TE-toimistoon/kuntakokeiluun riittävän ajoissa. Voit esimerkiksi jättää Oma asioinnista yhteydenottopyynnön koskien koulutusta. Lähtökohtaisesti oma ilmoituksesi opintojen keskeytymisestä riittää. Tositteita ei kysytä, oppilaitokseen ei olla yhteydessä, eikä opintojen etenemistä seurata, ellei ole syytä epäillä vilppiä. Keskeytykseltä ei edellytetä pätevää syytä, toisin kuin työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa. Opintojen kestoa koskevaa 3 kuukauden enimmäisaikaa ei pidennetä, vaikka opinnot olisivat viivästyneet sinänsä hyväksyttävistä syistä. Toisin sanoen, opiskelujaksot voivat kestää yhteensä enintään 3 kuukautta. Opiskelujaksojen väliin jäävälle keskeytysajalle ei ole enimmäisaikaa.

Säännöstä 3 kuukauden kestosta ei sovelleta, jos työnhakija pyrkii työttömyysetuutta saadakseen jakamaan tarkoituksellisesti opintokokonaisuuksia 3 kuukautta lyhyemmiksi jaksoiksi. Siinä tilanteessa opintojen päätoimisuutta arvioidaan laajuuden perusteella ensimmäisen opintojakson alkamisesta lukien.

Huomion arvoista on, että enintään 3 kuukautta kestäneet aikaisemmat opinnot eivät vaikuta oikeuteen opiskella lyhytkestoisia opintoja (enint. 6 kk) työttömyysetuutta menettämättä.

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

Aikaisemmin arviolta yli kuukauden ajan työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita koski määrältään alennettu työnhakuvelvollisuus. Tämä on rajattu nyt palvelulaissa koskemaan vain sellaisia omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevan koulutusta vailla olevan työnhakijan tulee hakea kolmea työmahdollisuutta kolme kuukautta kestävän tarkastelujakson aikana

Jos olet suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen (ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto), olet lähtökohtaisesti täysimääräisen työnhakuvelvollisuuden piirissä opintojen aikana. Tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti neljän työmahdollisuuden hakemista kuukauden kestävän tarkastelujakson aikana, ellei työnhakijan määrällistä työnhakuvelvollisuutta ole alennettu tai jätetty asettamatta. Palvelulaissa säädetyt perusteet määrällisen työnhakuvelvollisuuden alentamiselle ja työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättämiselle ovat säilyneet muilta osin ennallaan.

Ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen suorittaneille järjestetään yli kuukauden kestävien opintojen aikana työnhakukeskustelu kolmen kuukauden välein. Työnhakukeskustelulla tuetaan työnhakua, arvioidaan sen tuloksellisuutta ja työllistymissuunnitelman toteutumista. Työnhakukeskustelussa tarkastetaan myös työnhakuvelvollisuuden ajantasaisuus. Jos työllistymissuunnitelman toteutumista tarkastellaan jatkossa kolmen kuukauden välein, tarkastellaanko opintojen riittävää etenemistäkin jatkossa kolmen kuukauden välein? Se jää nähtäväksi.

Hallituksen esityksen kappaleen 4.2.1.1 mukaan palvelulaissa tarkoitettuja työttömyysetuudella tuettuja omaehtoisia opintoja opiskelevista arviolta noin 38 prosenttia on peruskoulun tai ylioppilastutkinnon varassa ja arviolta noin 62 prosenttia on suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeisen ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen.

Opiskelun aikaista työnhakuvelvollisuutta koskevan muutoksen arvioidaan parantavan työllisyyttä noin 1100 työllisellä ja vahvistavan julkista taloutta noin 41 miljoonalla eurolla vuodessa vuodesta 2025 alkaen. Esitys on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta.

Lyhytkestoinen opiskelu

Lyhytkestoisen opiskelun osalta lakiin tulee vain pieniä muutoksia. Työttömyysturvalain 2 luvun 10 b §:n on tullut soveltamissäännös, joka osoittaa lyhytkestoisen opiskelun olevan ensisijainen työttömyysetuudella opiskelun muoto, jos lyhytkestoisen opiskelun edellytykset vain täyttyvät. Merkittävä muutos koskee mahdollisuutta suorittaa useita enintään 3 kuukauden kestoisia opintoja peräkkäin.

Lyhytkestoisen opiskelun mahdollisuus tulee uudelleen, kun opinnot ovat päättyneet ja henkilö on sen jälkeen täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika on alkanut alusta. Laki on muuttunut siten, että tätä edellä mainittua "nollaussääntöä" ei edellytetä, jos aiempien opintojen kesto on ollut yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään 3 kuukautta. Enintään 3 kuukauden opintojaksojen määrää ei ole rajoitettu. Jos aikaisempien opintojen kesto oli kuitenkin yli 3 kuukautta, "nollaussääntöä" edellytetään vaikka uudet opinnot olisivat enintään 3 kuukautta.

Huom.! Lyhytkestoisen opiskelun keskeytyessä kokonaan tilapäisesti, opiskelua on mahdollista käsitellä jaksotettuna samalla tavalla kuin enintään 3 kuukautta kestäviä avoimen opintojakin (ks. Avoimen opinnot).

Kuinka opintojen aikaista työnhakuvelvollisuutta koskevaa lakimuutosta sovelletaan jo ennen vuotta 2023 alkaneiden opintojen kohdalla?

Työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevien työnhakuvelvollisuuteen ja palveluprosessiin esitetyt muutokset eivät kohdistu niihin henkilöihin, joiden työttömyysetuudella tuetut omaehtoiset opinnot ovat alkaneet ennen ehdotettujen muutosten voimaantuloa. Työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevien työnhakuvelvollisuus tai palveluprosessi ei siten muutu kesken jo aiemmin aloitettuja opintoja. Jos opinnot alkavat lain voimaantulon jälkeen, asiakkaan työnhakuvelvollisuus arvioidaan työnhakukeskustelujen yhteydessä.

Työllistymistä edistävien palvelujen osana järjestettävät opinnot

Työttömyysturvalain mukaan osana työllistymistä edistäviä palveluja olevia opintoja ei katsota päätoimisiksi, eivätkä ne siis estä työttömyysetuuden saamista. Säännös ei vaikuta työllistymistä edistävien palveluiden sisältöön, ja palvelut järjestetään aina niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Olin hieman ihmeissäni hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa mainitusta esimerkistä: “Työnhakija voisi esimerkiksi osana työllistymistä edistävää palvelua suorittaa ammatilliseen tutkintoon kuuluvia näyttöjä ilman, että ilmoittautuminen opiskelijaksi oppilaitokseen näytön suorittamista varten estäisi työttömyysetuuden saamisen.” Eikö tämä esimerkissä kerrottu ollut mahdollista jo aikaisemman lain puitteissa? Nimittäin, edellisessä työttömyysturvalain soveltamisohjeessa (TEM/12765/2022) kerrottiin kappaleessa 3.11.6 seuraavalla tavalla: "Pelkästään näyttöön (tai vast.) osallistumista ei katsota TTL 2 luvun 10 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuiksi opinnoiksi eikä osallistumisella ole vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta. Näin on myös tilanteissa, joissa työnhakija on otettu kirjoille oppilaitokseen ainoastaan näyttöön osallistumista varten." Mutta ei takerruta tähän esimerkkiin liikaa, vaan palataan suunnitteilla olevaan lakimuutokseen.

Opintojen suorittamisesta osana työllistymistä edistävää palvelua tulisi sopia työllistymissuunnitelmassa (tai sitä korvaavassa suunnitelmassa) ennen kyseisten opintojen aloittamista palveluun osallistumisesta sopimisen yhteydessä. Opintojen sisältyminen työllistymissuunnitelmaan ei olisi kuitenkaan ehdoton edellytys säännöksen soveltamiselle.

Työttömyysuhan alaisen käsite

Työttömyysuhanalaisen käsite on laajentunut hieman nykyisestään. Palvelulain mukaan työttömyysuhan alaisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole työtön ja joka on vaarassa jäädä työttömäksi kahden viikon kuluessa. Työttömyysuhan alaisena pidetään esimerkiksi henkilöä, jonka määräaikaista työsuhdetta, irtisanomisaikaa tai päätoimisia opintoja on jäljellä enintään kaksi viikkoa. Tämä säilyy ennallaan.

Tammikuusta 2023 alkaen työttömyysuhan alaisiksi katsotaan myös palvelulain 5 a luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetut työsuhteestaan irtisanotut henkilöt, joilla on oikeus muutosturvakoulutukseen. Työnhakijalla voi olla oikeus muutosturvakoulutukseen, jos hän on täyttänyt 55 vuotta ja hänet on irtisanottu tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Muutosturvakoulutusta ei pidetä päätoimisena opiskeluna.

Lakia sovelletaan, jos työsuhteen irtisanomispäivä on 1.1.2023 tai sen jälkeen. Työttömyysuhan alaisuudella on merkitystä esimerkiksi työnhakuvelvollisuuden asettamisen, työnhakukeskustelujen järjestämisen, työttömyysetuuden saamisen ja työvoimakoulutusten opiskelijavalintojen kannalta. Työvoimakoulutusten ensisijaiseen kohderyhmään kun kuuluvat työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt. Työvoimakoulutus on yksi työttömyysetuudella opiskelun muodoista. Tämä lakimuutos perustui hallituksen esitykseen (HE 62/2022 vp).

Heräsikö sinulle kysyttävää työttömyysetuudella opiskelusta?

Ota yhteyttä Koulutusneuvontaan! Me autamme opintoihin liittyvissä asioissa.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 5.10.2022)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 5.10.2022)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017) (viitattu 7.10.2022)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (VN/34741/2022) (viitattu 18.1.2023)
https://finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48879

Asian käsittelytiedot HE 62/2022 vp (viitattu 10.10.2022)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_62+2022.aspx

TEM.fi: Hallitus esittää parannuksia työttömien opiskelumahdollisuuksiin (viitattu 3.10.2022)
https://tem.fi/-/hallitus-esittaa-parannuksia-tyottomien-opiskelumahdollisuuksiin

TEM: Opiskelua koskevien työttömyysturvalain säännösten uudistaminen 1.1.2023: Koulutus asiakastyön asiantuntijoille (henkilöstökoulutus 14.12.2022)

(Päivitetty 1.2.2023. Lisättiin kohtien "Avoimen opinnot" ja "Lyhytkestoinen opiskelu" alle tarkennukset koskien jaksottamisen mahdollisuudesta opintojen keskeytyessä kokonaan tilapäisesti.)

(Päivitetty 31.1.2023. Lisättiin kohdan "Työsuhteen aikana aloitetut opinnot" alle useita tarkennuksia.)

(Päivitetty 25.1.2023. Lisättiin kohdan "Työsuhteen aikana aloitetut opinnot" alle varmistetut tiedot siitä, että päättyneen työsuhteen ei tarvitse olla sama jonka aikana opinnot ovat alkaneet, työnhakijan ei tarvitse olla tietämätön tulevasta työttömyydestä ja oppisopimuskoulutuksen purkautuessa tuta-syistä tätä säännöstä ei sovelleta.
)

(Päivitetty 20.1.2023. Lisättiin kohdan "Muut opinnot" alle täsmennys, että opintoja pitää olla järjestettynä jossakin kohdassa opintoja vähintään neljänä päivänä kalenteriviikossa
.)

(Päivitetty 18.1.2023. Päivitettiin otsikko, lisättiin tilannetieto, päivitettiin linkit ja lähdeluettelo 
ajan tasalle. Muotoiltiin lauseita uudelleen, koska lait ovat astuneet jo voimaan eikä puhuta enää pelkästä hallituksen esityksestä.)

(Päivitetty 12.1.2023. Lisättiin otsikon "Työsuhteen aikana aloitetut opinnot" alle lomautuksen määritelmä ja tieto siitä, ettei lomautukseen rinnastettava syy riitä. Lisättiin otsikon "Työttömyysuhan alaisen käsite" alle tarkennusta siitä, kenellä voi olla oikeus muutosturvakoulutukseen ja ettei sitä pidetä päätoimisena opiskeluna.)

(Päivitetty 23.12.2022. Lisättiin otsikon "Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu" alle pohdintaa/kysymys opintojen riittävän etenemisen mahdollisesta tarkastelemisesta työnhakukeskustelujen yhteydessä. Korostettiin tekstiä samasta kappaleesta.)

(Päivitetty 22.12.2022. Lisättiin alkuun päivitetty tilannetieto siitä, että presidentti hyväksyi esityksen. Muutettiin tiedon pohjalta hieman johdantotekstin sananmuotoja. Lisättiin alun tiivistelmään ja otsikon "Lyhytkestoinen opiskelu" alle tietoa lyhytkestoiseen opiskeluun tulevista muutoksista.)

(Päivitetty 14.12.2022. Lisättiin tekstin alkuun tilannepäivitys. Lisättiin tieto otsikon "Avoimen opinnot" alle koskien opinto-oikeuden pituuden merkityksettömyyttä ja tilanteesta, jos henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi kesken opintojen. Lisättiin lause otsikon "Kuinka opintojen aikaista työnhakuvelvollisuutta koskevaa lakimuutosta on suunniteltu sovellettavan jo ennen vuotta 2023 alkaneiden opintojen kohdalla?" alle koskien tilannetta, jossa opinnot alkavat lain voimaantulon jälkeen. Lisättiin lähde lähdeluetteloon.)

(Päivitetty 8.12.2022. Lisättiin tekstin alkuun lainaus eduskunnan verkkosivulta, josta käy ilmi käsittelyn tämänhetkinen tila.)

(Päivitetty 20.10.2022. Lisättiin otsikon "Työsuhteen aikana aloitetut opinnot" alle tarkennus koskien mitä tarkoitetaan täysimääräisellä työnhakuvelvollisuudella.)

keskiviikko 28. syyskuuta 2022

Älä jää levypalloksi – opettele vaikuttamisen keinot työnhakuun

”En taaskaan päässyt edes haastatteluun!” Kiukuttaa ja lannistaa. Epäonnistuminen saa työnhakijan helposti spekuloimaan syillä, jotka nostivat tien pystyyn. Tekisi mieli veistää voodoonukkeja rekrytoijista ja pistellä niitä arkoihin paikkoihin. Taikauskon sijasta työnhaussa toimivat aktiivisuus sekä kyky erottautua edukseen hakijajoukosta. Tarvitaan siis kolmannen maailman katulapsen neuvokkuutta – ja erilaisia vaikuttamisen keinoja.

Kuvassa blogitekstin kirjoittanut Manne Pyykkö pitää sylissään koripalloa. Taustalla koripallopelin kori.
Kirjoittaja: Manne Pyykkö, psykologi Uudenmaan TE-toimisto

Elämän juoni on, että ihmisen kannattaa lopulta murehtia vain asioita, joihin voi vaikuttaa. Tämä pätee työnhakuunkin.

Ei kannata jäädä odottamaan aggressiivisesti seuraava työpaikkailmoitusta. Omatoimista aktiivisuutta vaaditaan tavalla taikka toisella. Tämä kirjoitus keskittyy siihen, millaisia aktiivisia vaikuttamiskeinoja työnhaussa voi hyödyntää.

Passiivista aktiiviseksi

Työnhaku on täysipäiväistä työtä. Tarkennettuna: työnhaku on myyntityötä, jossa myydään omaa osaamista – ja samalla omaa ainutkertaista elämää.

Peruselementtejä on kolme: suunta, määrä ja laatu. Suunta viittaa luonnollisesti siihen, mitä haetaan ja ketä kontaktoidaan.

On tärkeää mieltää, että työpaikkailmoitukseen asti päätyy vain jäävuoren huippu työpaikoista. Kiireellä raskautetut työnantajat aloittavat usein lähipiiristä ja kyselevät, tunteeko kukaan ketään.

Näin ollen työnhakijan kannattaa panostaa piilotyöpaikkojen kartoittamiseen ja yleiseen iholla olemiseen, vaikkapa rakentavalla LinkedIn -aktiivisuudella. Määrä viittaa asiaasi edistävien aktiviteettien määrään. Eli jääkiekkotermein: lisää vetoja maalille.

On myös tärkeää mieltää, että usein määrä asettaa raamit, joiden sisällä laatu voi toteutua. Eli logiikalla: Toki tuhannen taalan paikkaan kannattaa satsata paljon, mutta toisaalta yhden haun kohdalla on mahdotonta tietää, millaisia tekijöitä siinä voi piillä taustalla.

Allekirjoittanut huomasi muutama vuosi sitten olevansa uuden tilanteen edessä. Kahden vuosikymmenen yrittäjäura päättyi yllättäen ja ikävästi. Edessä oli toisen palvelukseen hakeutuminen.

Vaikka olin ollut vuosien varrella monessa mukana, taustani ei näyttänyt säväyttävän työnantajia sellaisenaan. Määrittelin oman alani sisältä 3–4 eri suuntaa tai tehtävätyyppiä, joita ryhdyin hakemaan.

Hain 4–5 kuukauden aikana noin 80 työpaikkaa, mutta keskeistä oli myös se, että määräaktiviteetteja oli paljon enemmän. Soitin esimerkiksi jokaiseen paikkaan etukäteen. Pyysin lisäksi palautetta jälkikäteen, jos olin päässyt haastatteluun.

Nämä noin 80 hakemusta tuottivat hieman yli kymmenen haastattelua ja tai soveltuvuustutkimusprosessia. Nämä poikivat 1–2 työtarjousta. Tällaisen myyntisuppilon numerot muodostivat kohdallani.

Seuraavaksi syvennymme kolmanteen tekijää, aktiviteettien laatuun.

Mitä vaikuttamisen keinot ovat?

On selvää, että työnantajilla on olemassa vakiintuneet käytännöt ja rekrytointiprosessit, joita he noudattavat. Niiden suhteen ei kannatta yrittää heiluttaa venettä.

On kuitenkin olemassa monia paikkoja ja mahdollisuuksia erottua edukseen ja vaikuttaa näiden annettujen raamien sisällä. Lähtökohtaisesti ei kannatta marssia keskirivin keskellä.

Vaikuttamisen keinot ovat automatisoituneita tapoja käsitellä tietoa ja suhtautua asioihin. Niistä on meille paljon hyötyä ”psykoekonomian” kannalta, mutta tällainen autopilotilla eteneminen tekee meistä myös virhealttiita.

Nobel-voittaja Daniel Kahneman viittaa tällaiseen vaikutelman varaiseen mielenmaisemaan termillä nopea ajattelu (”thinking fast”), kun taas tärkeiden asioiden edessä pysähdymme ja otamme analyyttisen kapasiteetin käyttöön (”thinking slow”).

Nopean ajattelun moodissa ihminen on erityisen altis erilaisille vaikuttamisen keinoille, mutta monesti vaikuttamisen keinot yltävät myös kriittiseen ja keskittyneeseenkin mielentilaan. Sosiaalipsykologian professori Robert Cialdini on vaikuttamispsykologian uranuurtaja, mutta sittemmin hänen ajatuksiaan on jatkettu pidemmälle.

10 vaikuttamisen keinoa työnhaussa

1. Vastavuoroisuus vaikuttamisen keinona viittaa antamiseen ja saamiseen, tasapainoon ja harmoniaan.

Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla vaikkapa siitä, että jos lupaat lähettää hakemuksen seuraavan päivän aikana, kannattaa se silloin lähettää. Tämä rakentaa luottamusta.

Edelleen: oma avoimuus luo avoimuutta. Työnhaussa on lähtökohtaisesti kyse jonkinlaisesta vaakakuppivertauksesta. Puntarissa on paitsi työpaikka myös työnhakija. Toisaalta kandidaatin vahvuus- ja kehittämisalueet ovat myös arvioinnissa.

Vastavuoroisuuteen liittyy myös kontrasti – miten voisit erottua eduksesi?

Yksi esimerkki on pyytää palautetta ja vinkkejä rannalle jäämisen jälkeenkin, ja kiittää siitä vilpittömästi. Muistijäljellä on merkitystä. Piirit ovat usein pienet.

2. Henkilökemia vaikuttaa. Tykkäämme ihmisistä, jotka ovat itsemme kaltaisia, tekevät kanssamme yhteistyötä ja jakavat näkemyksemme.

Viehättävyys ja puoleensavetävyys vaikuttavat myös, aivan kuten yhteiset tuttavat. Samanmielisyys yhdessä asiassa johtaa helposti samanmielisyyteen toisessakin asiassa. Nämä tekijät saavat ihmiset istumaan – vertauskuvallisesti – samalle puolelle pöytää.

Melkein kaikki työtehtävät ovat melkein kaikkien opittavissa, mutta kaikkien kanssa ei ole kiva työskennellä.

Voit esimerkiksi soittaa annettuna aikana. Rikkoa näin jään luontevasti, myydä itsesi mukavana kandidaattina ja rakentaa luottamusta. Tämä voi osaltaan auttaa saamaan sellaista tietoa, jonka pohjalta voit laatia paremman hakemuksen.

On myös tärkeää saada rakennettua silta puhelinvaikutelman ja hakemuksen välille. ”Ai, tämä on se mukava tyyppi, jonka kanssa juttelinkin…”

3. Vakuuttavuus on yksi ikivihreä vaikuttamisen keino, mutta työnhaussa se ymmärretään usein väärin.

Työnantaja tai rekrytoija haluaa toki vakuuttua kandidaatin valmiuksista, mutta työnhakijan ei kannatta tähdätä siihen liian suoraviivaisesti, jotta hänestä ei välittyisi häiritsevän itsetehosteista tai kaikkitietävää vaikutelmaa.

Käytännössä myyt asiantuntijuutesi ja varmaotteisen vaikutelman parhaiten relevanttien kysymysten muodossa. Tee kotiläksysi ja kysy jotain sellaista, mistä välittyy epäsuorasti, että sellaista voi kysyä vain kandidaatti, joka todella ymmärtää työnantajan tilanteen. Syvällisesti.

Merkityksellinen keskustelu olisi kullan arvoinen. Meriittisi löytyvät hakemuksesta.

4. Sankariksi tekeminen viittaa siihen, mitä hyötyä työnantaja saisi henkilökohtaisesti sinun palkkaamisestasi?

Ihmiset ovat lähtökohtaisesti itsekkäitä, ja esihenkilön oma etu voi helposti mennä organisaation edun edelle.

Esimerkiksi. Miten juuri sinuun osunut palkkauspäätös ylentäisi esihenkilösi päälliköstä johtajaksi tai takaisi hänelle täydet bonukset? Tai mikä saisi pomon näyttämään hyvältä ja nostamaan hänen osakkeitaan?

Liian suora ei pidä olla, mutta hienovarainen mahdollisuuksien maalaaminen tai näkymän luominen paremmasta huomisesta voi olla se höyhen, joka katkaisee kamelin selän.

Minimivaatimuksena kannattaa ainakin osoittaa, että osaat nähdä asioita myös toisen näkökulmasta.

5. Aikaisemmat näytöt, sosiaalinen todiste, referenssit ja maine ovat selkeitä vaikuttamisen keinoja työnhaussa.

Maine kulkee edelläsi, ja toisten kehut ovat arvokkaampia kuin itsensä kehuminen. Omasta digijalanjäljestä huolehtiminen on tänä päivänä kansalaistaito. Miksi työnantaja lukisi vain hakemustasi, tutustumatta bittiavaruuden antiin?

Graafisen suunnittelun ammattilaisilla on ollut kautta aikojen portfolioita aikaisemmista töistään ja sama todistamisen tarve näyttää koskevan tänä päivänä yhä useampaa.

Dokumentoi siis tarkoituksenmukaisesti. Mennyt ei ole tae tulevaisuudesta, mutta palkkauspäätöstä puntaroivan mielessä näytöt painavat paljon.

Palkkaaja perustelee usein päätöksensä omalle esihenkilölleen juuri valitun henkilön aikaisemmilla näytöillä.

6. Eettinen kestävyys on yksi vaikuttamisen keino, jota voi myös hyödyntää.

Onko työtehtävä sellainen, että siinä edistetään jotain eettisiä tai kestävän kehityksen mukaisia päämääriä? Voiko sellaisia lisätä kokonaisuuteen luontevasti?

Usein ihmiset kokevat enemmän merkityksellisyyttä ja jaksavat paremmin, kun työ on linjassa omien arvojen kanssa. Ehkäpä valintasi rikastuttaisi työyhteisöä ja olisi eettinen valinta itsessään.

Uhriutuminen ei kannata, mutta jokainen on vähemmistöä jonkin ominaisuutensa suhteen.

7. ”En tarvitse perehdytystä”, voi vaikuttaa epärealistiselta tai suurieleiseltä repliikiltä.

Se voi myös olla palkkaajan korvissa helpotus, joka saattaa nytkäyttää asioita eteenpäin. Vaikea sanoa.

Vaikuttamisen keinojen tasolla kommentissa on kyse keskustelukumppanin aktivoinnista. Se on mukaelma vanhasta jalka-oven-väliin-taktiikasta. Kaikki haluavat päästä ainakin joskus helpolla, ja perehdyttäminen on tietointensiivissä töissä kaikkein kallein osa rekrytointia.

Esteiden poistaminen, hetken hyödyntäminen ja asioiden tekeminen helpoksi on keskustelukumppanin aktivointia.

8. Niukkuus tai paitsi jäämisen pelko saa aikaan kiirettä ja pakottavuutta, ”fomoa” tai pesäpallotermein, ajolähtöasetelman.

Ensiassosiaatio on tietenkin ajatus yhdestä (niukasta) työpaikasta ja monista hakijoista. Tässä katsantokannassa unohtuu helposti kolikon toinen puoli. Sinua on vain yksi.

Ihannetilanteessa pääset kertomaan – kysyttäessä, että sinulla riittää kilpakosijoita, ja että sinulle on tarjottu hiljattain kahta työtä ja lisäksi ensi viikolla tarjotaan mahdollisesti myös kolmatta.

Ihmiset haluavat ennen kaikkea sellaista, mitä he eivät voi saada.

9. Numerot ovat vaikuttamisen keinoja itsessään.

Kaikki ymmärtävät euroja, ja asiakkaiden antamat tähdet painavat paljon verkossa. Lisäksi silmäparit, tykkäykset ja seuraajamäärät ohjaavat meitä ja maailmaa.

Voitko työnhakijana konkretisoida kokemustasi ja erinomaisuuttasi? Esimerkiksi: ”Asiakastyytyväisyyspalaute asiakaspalvelutyöstäni on viimeisen kolmen vuoden aikana 4,2 (1–5 asteikolla). Data on kerätty kolmannen osapuolen toimesta”.

Numerot konkretisoivat, mutta yhtä hyvin tätä vaikuttamisen keinoa voi hyödyntää esimerkiksi toteamalla: Olen ylittänyt määrätavoitteet jokaisena vuotena.

Työnantajan tavoitemetriikasta kysyminen voi myös konkretisoida keskustelua.

10. Fyysinen läsnäolo on vaikuttamisen keino, joka on saattanut unohtua korona-aikana.

Erilaiset rekrytointitapahtumat, messut ja muut tilaisuudet voivat olla erittäin tärkeitä työllistymisen mahdollistajia. Työharjoittelut ja -kokeilut ovat samaa sukua.

Näin ollen kannattaa pyrkiä tapaamaan kasvokkain, jos vain mahdollista. Joskus työnantajaan törmääminen vapaa-aikana tai jopa ulkomailla voi olla ratkaiseva tekijä.

Jotkut vientimyyjät nimittäin puhuvat siitä, että heidän pitää mennä messuille toiselle puolelle maailmaa, jotta he pääsevät keskusteluyhteyteen potentiaalisen suomalaisasiakkaan kanssa.

Tarjoile valitsijalle oivalluksia

Vaikuttamisen keinot sulautuvat usein toinen toisiinsa, ja työnhakijan kannattaa pyrkiä hyödyntämään erilaisia vaikuttamisen keinoja kokeilukulttuurin tavoin.

Vaikuttamisen keinojen kohdalla on tärkeintä muistaa, että kukaan ei pidä siitä, että heille myydään, mutta kaikki rakastavat ostaa.

Näin ollen kyse on oivallukseen ohjailemisesta. Siitä, että palkkauspäätöksen tekijä kokee oivaltavansa itse ja laittaa omaehtoisesti pisteen i-kirjaimen päälle.

Ole aito, oma itsesi. Ihmiset aistivat aitouden. Myös virheiden myöntäminen laskee usein suojausta.

Anna siis haastattelijan tavata tyyppi – stereotyypin sijaan.

Manne Pyykkö, psykologi
Uudenmaan TE-toimisto

Kirjoittaja on pohtinut aihetta laajemminkin yhdessä professori Petri Parvisen kanssa teoksessa: Vaikuttaminen ja manipulointi Docendo (2020).

Blogikirjoitus on julkaistu alunperin 8.6.2022 Työtä näkyvissä - Uudenmaan TE-toimiston blogisivulla osoitteessa https://tyotanakyvissa.fi/ala-jaa-levypalloksi-opettele-vaikuttamisen-keinot-tyonhakuun/


keskiviikko 7. syyskuuta 2022

Kaikki osaaminen näkyviin

Kuva erilaisista harrastuksista

Olen opiskellut yliopistossa humanistisen tutkinnon, toiminut aktiivina useammassa järjestössä ja urheiluseurassa, lukenut valtaisat määrät kirjoja, harrastanut liikuntaa ja käsitöitä sekä taiteillut lasten ja teinien kanssa elämää eteenpäin. Näistä kaikista olen oppinut valtavan määrän asioita. Asioita, joista valtaosasta minulla ei ole tutkintoa tai paperia. Ne kaikki ovat kuitenkin kasvattaneet minun osaamistani. Jo yliopisto-opinnot opettivat paljon enemmän kuin, mitä voi lukea todistuksestani. Siellä ei kerrota, että opin kuuntelemaan muita ja perustelemaan mielipiteitäni istuessani loputtomia tunteja yliopiston kahviossa väittelemässä politiikasta ja pohtimassa elämää. Siellä ei sanota suoraan, että yliopisto-opintojen kautta minulla on loistava kyky hankkia tietoa, käsitellä tietoa ja jakaa tietoa. Esimerkiksi gradun teko on iso näyttö projektinhallintakyvyistäni. Missään ei myöskään kerrota, että organisointikykyni on loistava, vaikka järjestötehtävissä ja urheilujoukkueen joukkueenjohtajana minun tehtäväni on ollut huolehtia, että kaikki hoituu parhaalla mahdollisella tavalla. Tai että urheiluseuran tiedotusvastaavana olen oppinut toimimaan yhteistyössä median kanssa ja laatimaan ymmärrettäviä tekstejä.

Meillä kaikilla on lukuisia taitoja, joita emme pidä niin kovin ihmeellisinä. Niitä vain kertyy matkan varrella. Kokeilepa samaa ajatusleikkiä. Nappaa muutama harrastuksesi tai muu vapaa-ajan toimintasi ja pohdi, mitä olet oppinut niistä. Ihan huikeita juttuja. Juttuja, joille työelämässä olisi käyttöä. Oletko esimerkiksi urheillut tavoitteellisesti? Mieti miten se on kehittänyt paineensietokykyäsi ja ajanhallinta- ja priorisointitaitojasi. Urheilussa opitun sanottamista voit harjoitella Osaaminen näkyviin -viikon työkalulla. Samaa kaavaa voi käyttää myös muihin harrastuksiin.

Tällä viikolla vietetään Osaaminen näkyviin -viikkoa. Viikon tavoitteena on kannustaa aikuisia huomaamaan omaa moninaista osaamistaan. Lisäksi halutaan herättää julkista keskustelua osaamisen näkyväksi tekemisestä ja tuoda erilaiset toimijat yhteisen sanoman äärelle. Viikon organisoimisesta vastaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA), mutta viikkoa tekemässä ja organisoimassa on ollut yli 350 erilaista toimijaa. Tapahtumia löydät sosiaalisesta mediasta #OsaaminenNäkyviin. Voit tutustua Osaaminen näkyviin -viikon työkaluihin viikon sivuilla. Viikon fokus on osaamisen huomaamisessa ja näkyväksi tekemisessä. On tärkeää arvostaa ihmistä ja keskittyä olemassa olevaan osaamiseen. Missä vain syntynyt osaaminen on arvokasta. Sillä ei ole väliä, onko osaaminen saavutettu koulutuksen, työelämän, arjen, harrastusten, vapaa-ajan vai perhe-elämän kautta.

Itsekritiikki voi vaikeuttaa oman osaamisen huomaamista. Joskus kilpailutilanteet ja arviointi kapeuttavat ajattelua. Silloin keskittyy helposti siihen, mitä ei osaa. Näin voi käydä esimerkiksi työnhakutilanteessa, jos ei täytä aivan kaikkia työpaikkailmoituksen vaatimuksia. Silloin voi ajatella, että ei voi hakea paikkaa, vaikka kaikki muut toiveet täyttyisivät. Joskus taas itsensä kehuminen ja oman osaamisensa esiin nostaminen voi vaivaannuttaa. Se ei oikein tunnu sopivan omaan suuhun tai suomalaiseen kulttuuriin. Toisinaan oma osaaminen saattaa tuntua hähmäiseltä. Ei oikein tiedetä, milloin osaamista uskaltaa sanoa osaamiseksi. Taustalla voi olla pelko, että muut osaavat paremmin tai mielikuva siitä, että osaamisesta täytyy olla todistus.

Miksi oman osaamisen tunnistaminen on sitten niin tärkeää? Ihminen voi jumittua epätyydyttävään elämäntilanteeseen, kun kuvittelee, että ei osaa tai ei pysty. Esimerkiksi uuden työn hakeminen voi pelottaa, kun ei huomaa, kuinka paljon jo osaa. Lisäksi koulutukseen hakeutuminen voi jännittää, kun pelkää, että ei opikaan asioita. Kun omaa osaamistaan tunnistaa, uskaltaa paljon enemmän. Se luo pohjaa jatkuvalle oppimiselle. Vakuutan usein työssäni asiakkailleni, että he osaavat. Pyydän pysähtymään ja miettimään, kuinka valtavasti heillä on osaamista. Kerron, että uusissa opinnoissa asioita voi peilata aiempaan osaamiseen ja elämänkokemukseen. Jo tämä voi avata lukkoja. Ihminen voi huomata, että tosiaan, osaanhan minä valtavan paljon enemmän kuin ensimmäistä kertaa koulutukseen hakiessani. On tosi tärkeää, että koulutus ja työssä oppimisen mahdollisuudet eivät kasaannu vain jo aiemmin pitemmän koulutuksen hankkineille. Tämän vuoksi jokaisen on tärkeää oppia sanoittamaan ja tekemään näkyväksi omaa osaamistaan. Osaamista, jota on syntynyt monissa eri tilanteissa.

#OsaaminenNäkyviin

Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

keskiviikko 31. elokuuta 2022

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku

kuvituskuva

Tänään käynnistyy jälleen korkeakouluhaku, jossa voit tavoitella opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Syksyn yhteishaussa mukana olevat koulutukset alkavat tammikuussa 2023. Syksyn yhteishaku tapahtuu Opintopolussa ajalla 31.8.2022 klo 8:00 − 14.9.2022 klo 15:00. Löydät syksyn yhteishaussa mukana olevat koulutukset Opintopolusta.

Syksyn yhteishaussa hakulomakkeelle valitaan koulutukset mieluisuusjärjestyksessä, eli valitse ensimmäiseksi hakukohteeksi se koulutus, johon eniten haluat. Yhteensä voit valita kuusi hakukohdetta. Hakukohteet voivat olla sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen koulutuksia. Sinulle tarjotaan sitä hakujärjestyksessäsi ylimpänä olevaa paikkaa, johon valintamenestyksesi riittää. Järjestys kannattaa siis miettiä huolella. Samana lukukautena alkavista koulutuksista voit ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan.

Selvitä aina huolellisesti koulutuskuvauksesta, hakukohteen Valintaperusteet -kohdasta, sisältyykö koulutuksen hakuun ennakkotehtäviä, pääsykokeita tai vaikkapa valintakurssin suorittaminen. Pääsykokeisiin ei lähetetä yleensä erillistä kutsua, joten tarkista valintakokeen aika ja paikka, sekä muut ohjeet hakukohteen Valintaperusteet -kohdasta.  Opintopolun Usein kysyttyä korkeakouluun hakemisesta – sivulta löydät vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, ja tarvittaessa ole yhteydessä korkeakoulujen hakijapalveluihin. Korkeakoulujen yhteishaussa ensisijainen neuvova taho ovat korkeakoulujen hakijapalvelut.

Syksyn korkeakouluhakuun liittyviä päivämääriä: 

25.11.2022 Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään
2.12.2022 klo 15.00 Ota opiskelupaikka vastaan ennen tätä ajankohtaa
13.12.2022 klo 15.00 Varasijoilta hyväksyminen päättyy

Joten onnea koulutushakuun! Ehkä uusi vuosi tuo tullessaan korkeakouluopintojen aloituksen ja opiskelijaelämän. Koulutushakuja pohtiessasi myös me Koulutusneuvonnassa autamme, ja alanvalintaan liittyen saat apua Uraohjauksesta.

Katja
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta


keskiviikko 17. elokuuta 2022

Työttömyys aiheuttaa monenlaisia tunteita


Työelämän ulkopuolelle joutuminen voi olla monelle shokki ja kriisin paikka. Työttömyys aiheuttaa usein huolta toimeentulosta, mutta sillä voi olla myös toimeentulosta irrallinen henkinen vaikutus, jonka voimakkuus saattaa joskus yllättää. Yleisiä tunteita ovat ahdistus, turvattomuus, pelko, pettymys, epäonnistumisen tunne, viha ja häpeä. Ylipäätään voi tulla tunne, etten pysty vaikuttamaan omaan elämääni ja sen kulkuun. Työttömyyden henkisen vaikutuksen voimakkuus vaihtelee ihmisten välillä. Yleistäen voisi sanoa, että mitä enemmän työrooli määrittää omaa identiteettiä, sitä pahemmalta työttömyys tuntuu. Sekin on hyvä tunnistaa, että joskus työttömyys voi olla myös helpotus, jos työ on ollut fyysisesti tai psyykkisesti liian kuormittavaa. Työttömyys ylipäätään sisältää hyvin monenlaisia tunteita.

Työttömyyteen koetaan myös liittyvän häpeää ja stigmaa. ”Työtön” voi jo terminä tuntua leimaavalta ja vältettävältä vaikka objektiivisesti tarkastellen se on neutraali sana. Sillä tarkoittaa ihmistä, jolla ei juuri nyt ole työtä, ei sen enempää, eikä se esimerkiksi kommentoi työttömyyden syytä tai ihmistä sinänsä. On mahdollista, että ihminen voi itsekin tulkita toisten puheita tarpeettoman negatiivisessa valossa. Ehkä salakavalinta onkin se kritiikki, mitä henkilö voi itselleen esittää. Professori Helena Blomberg-Kroll Helsingin yliopistosta siteeraa ruotsalaista tutkijaa Bengt Starria, joka on todennut, että mitä enemmän työttömyyden vuoksi kokee häpeää (ja mitä enemmän se vaikuttaa taloudellisesti) sen suurempi kriisi. Hän kuvaa häpeää sosiaaliseksi tunteeksi, joka usein perustuu vain mielikuvaan muiden suhtautumisesta. Kaikki eivät häpeä — eikä pidäkään.

Kuitenkin häpeän tunne on todellista monelle työttömälle. Miiru Vehkala on kertonut kuinka työttömänä ollessaan hän ei kehdannut edes viedä roskapussia virka-aikaan, jotta ei joutuisi selittelemään naapureille, miksi on kotona. Hän sanoo, että jos ei ole kokenut vasten tahtoaan työttömyyttä, voi tämä kuulostaa jopa huvittavalta ja vaikealta ymmärtää. Nettikeskustelussa keskustelija kertoo, että lenkkeily tai pihalla olo päivällä hävettää, koska pelkää, että naapurit tulevat juttusille ja kyselemään töistä, ja kuinka somessa olo päivisin on jäänyt vähiin huolehtiessa mitä muut siitä ajattelevat. Häpeä voi näin ollen alkaa vaikuttamaan siihen, mitä sallii itselleen ja millaiseksi elämäänsä rakentaa.

Työttömyyden henkiset (ja taloudelliset) vaikutukset voivat joillakin ihmisillä vaikuttaa merkittävästi mielialaan. Kuten nettikeskustelijan kuvauksesta siitä, miten joka aamu herääminen on vaikeaa, ja päivät menevät itkiessä hammasta purren, on havaittavissa. Lisäksi harva joutuu kohtaamaan yhtä paljon torjutuksi tulemista kuin ahkerasti työtä etsivä työtön. Vaatii ennen kuulumatonta itsetuntoa, jotta torjuminen ei henkisesti vaikuttaisi. Eräässä keskustelussa henkilö kertoo, kuinka eniten masentaa se, kun samana päivänä tulee useammasta paikasta kielteinen vastaus, tai kun suurin toivein valmistautuu haastatteluun sellaiseen paikkaan, johon tietää olevansa ansioitunein hakija — ja silti ei tule valituksi.

Työ tai sen puute ei kuitenkaan määritä arvoamme ihmisinä. Ihmisellä on kiistaton ihmisarvo, riippumatta siitä onko tämä työssä vai ei. Tästä huolimatta työttömyys monesti laittaa miettimään omia arvoja ja näkökulmia uusiksi. Millaisesta tekemisestä nautin? Mistä saan sosiaalista kanssakäymistä? Mikä oikeastaan onkaan elämässä tärkeää? Elämän uudenlainen katsominen voi vaatia aikaa ja pohtimista. Jos taas työttömyys on jo tuttu seuralainen, oman arjen suunnittelu mielekkäämmäksi voi silti olla ajankohtaista. Vaikka Miiru Vehkala kertoi työttömyyden aiheuttaneen häpeää, ei hänkään antautunut vain odottamaan, että elämä alkaa uuden työn myötä. Työttömyydestä on lupa löytää myös myönteisiä puolia. Erityisesti jos työelämä on kuormittanut, voi työttömyysaika sisältää omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja itsensä kehittämistä. Ja vaikka saisi pian töitä, elämän avartaminen on joka tapauksessa satsaus elämänlaatuun, vaikka tulevien eläkepäivien varalle.



Petja Eklund kuvaa blogitekstissä ”Miksi työttömyys hävettää?” kuinka kulttuurista suhtautumistamme työhön ja työttömyyteen ovat muokanneet suomalaisten historiassa tapahtuneet yhteisön eteen työskentely, sodat, jälleenrakentaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan luominen. Nykymaailmassa tämän kehän rikkominen vaatisi työttömyyden monimuotoisempaa käsittelyä. Lähtökohtaisesti kukaan ei halua olla työtön, mutta maailma ei enää ole niin kuin ennen. Työttömyys kohtaa yhä useampia meistä työuran aikana. Se ei enää ole poikkeus sääntöön, vaan työurien rikkonaisemmiksi muotoutumisen myötä monesti luonteva osa sitä. Petja Eklund kirjoittaa, että meidän ei kansakuntana ja ihmisinä ole järkeä tuntea syyllisyyttä työttömyydestä, ja että työttömyyden voi nähdä myös mahdollisuutena. Meillä Suomessa on kattava työttömyysturvajärjestelmä sekä työnhakua, kouluttautumista ja työllistymistä edistäviä palveluja muun muassa te-palvelujen kautta, jotka yhdessä mahdollistavat uudet alut ja joustavan jatkamisen.

Kuten Petra Olli blogissaan "Menisit sinäkin oikeisiin töihin" kirjoittaa: ”Työ muuttuu, maailma muuttuu ja niin muuttuu työttömyyskin. Vanhat uskomukset ja ennakkoluulot joutavat suoraan roskakoriin. Elämme työttömyyden murroksen aikakautta.” Hän itse kertoo muistelevansa aikaa ilman tuttuja ja turvallisia töitä lämpimästi: oli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tilaa pysähtyä ja luoda jotain uutta sekä tehdä itselle merkityksellisiä asioita.

Heini
Psykologi
Valtakunnallinen uraohjaus

Lähde: