perjantai 30. lokakuuta 2020

Pakko vaihtaa työpaikkaa - 3 askelta alkuun

Kuvituskuva: Plan A Plan B

Työelämässä tulee vastaan tilanteita, joissa uuteen suuntaan lähteminen on eri syistä ajankohtaista. Näihin suunnanmuutoksiin voi vaikuttaa omaan sisäiseen motivaatioon liittyvät syyt tai ulkoa tulevat pakottavat syyt. Ulkoa tulevista tekijöistä koronapandemian kaltaiset työelämään ja työmahdollisuuksien määrään vaikuttavat tekijät ovat ehkä äärimmäisimpiä esimerkkejä tilanteesta, joissa valinta ja päätösvalta ei ole omissa käsissä. Ulkoiset realiteetit puhuvat selkeää kieltää eikä omassa työssä jatkamiseksi välttämättä löydy vaihtoehtoja. Miten tässä tilanteessa voit lähteä liikkeelle työelämästä uusien työmahdollisuuksien löytämiseksi?

1) Kuka olet ja mitkä asiat sinua työssä motivoivat?

Työuran muutokseen tähtäävä prosessi kannattaa aloittaa kääntämällä katse tiukasti itseesi. Lokakuussa -19 julkaistuun Suotuisa suunta blogiin Urasuunnittelun ABC on koottu konkreettisia sinuun itseesi ja työelämän tulevaisuuden toiveisiin liittyviä kysymyksiä, joita kannattaa miettiä työuralla sopivaa suuntaa pohtiessasi.

Käy rauhassa läpi näitä blogin kysymyksiä ja näkökulmia niitä sopivasti pienempiin osiin pilkkoen. Tee pohdinnan edetessä itsellesi muistiinpanoja eli kirjoita mieleesi nousevat ajatukset heti ylös. Ajatus on, että usein on hyvä pohtia riittävästi sitä minkälaiset työroolit, työn sisällöt, teemat ja tekemisen tavat tuntuvat tärkeiltä, arvokkailta ja tavoittelemisen arvoisilta. Kaikkiin näihin kysymyksiin löydät vastauksia tähänastisista työelämän kokemuksistasi. Näiden pohdintojen ja tiivistysten kautta voit onnistua selkeyttämään aiempaa paremmin minkälainen työrooli ja työn sisältö sopii sinulle – mitä haluat pitää mukana aiemmasta ja mistä olet enemmän kuin valmis luopumaan?

2) Osaamisalueet - Minkälaista siirrettävää osaamista sinulta löytyy?

Omien osaamisten tunnistaminen ja sanoiksi pukeminen on konkreettinen keino, joka auttaa sinua hahmottamaan mitä osaat ja sen jälkeen kertomaan sen muille. Mitä työstä toiseen tai alalta toiselle siirrettävissä olevia osaamisia ja taitoja sinulle on kertynyt? Aina ei ole välttämätöntä opiskella uutta tutkintoa uuteen työpaikkaan tai uudentyyppiseen työrooliin päästäksesi.

Ensiksi: Työhistorian läpikäyminen

Aloita nykyisestä työstäsi ja siirry yksi työpaikka kerrallaan taaksepäin. Kirjaa tekemäsi työtehtävät ylös mahdollisimman tarkasti koko työhistorian ajalta. Kirjoita muistiin kaikki mitä olet tehnyt ranskalaisin viivoin. Ota myös vähäpätöisiltä tuntuvat työtehtävät mukaan, palautellen mieleen minkälainen oli tyypillinen työviikko, mitä kaikkea siihen mahtui. Mitkä tekemiset tuottivat myönteistä onnistumisen oloa? Listauksesta voi tulla hyvinkin pitkä, se on vain hyvä. Tämä on muistilista, jonka pohjalta jatkat osaamisalueiden ryhmittelyä seuraavassa vaiheessa.

Tähän tyyliin siis:

Henkilöstöasiantuntija xxxx-xxxx
  • henkilöstön perehdyttämisohjelman jalkauttamisesta vastaaminen
  • perehdyttämisohjelman päivittäminen ja kehittäminen
  • henkilöstöohjeiden päivittämisvastuu intranettiin
  • henkilöstön yhteydenottoihin ja kysymyksiin vastaaminen
  • rekrytointiasioihin liittyvä esimiesten kouluttaminen
  • some-kanavien käyttö rekrytointiviestinnässä
Asiakasneuvoja xxxx-xxxx
  • asiakkaiden neuvonta puhelimessa yksityishenkilöiden vakuutusasioissa, suomeksi ja englanniksi
  • asiakkaiden sähköisiin yhteydenottoihin vastaaminen ja neuvonta, suomeksi ja englanniksi
  • tiimipalavereihin osallistuminen viikoittain
  • sähköisen yhteydenottokanavan kehittämistyöryhmän jäsen
  • sähköisen yhteydenottokanavan perehdyttäjä
  • useiden tietojärjestelmien käyttö
Myyjä xxxx-xxxx
  • myymälästä huolehtiminen
  • tuotteista huolehtiminen
  • asiakaspalvelu suomeksi ja englanniksi
  • myyntityö
  • kassa- ja myyntilaskennat päivän päätyttyä
Toiseksi: Osaamisalueiden ryhmittely

Käy läpi ensimmäisessä vaiheessa tekemääsi listausta ja luokittele samansisältöiset ja sisällöllisesti yhteen sopivat työtehtävät yläotsikoiden alle, jotka nimeät itse. Sinulla saattaa olla kokemusta saman tyyppisistä työtehtävistä eri työnantajien ja organisaatioiden palveluksesta, joten otsikoiden alle tiivistyy koko työhistorian ajalta kertyneet kokemukset. Työtehtävien ryhmittely erilaisten sisältöalueiden mukaan omien otsikoiden alle auttaa näkemään mistä kaikista aiheista, sisällöistä ja vastuista sinulla onkaan kokemusta.

Mieti myös löytyykö koulutuksistasi osaamista, joka ei tule työkokemuksen kautta esille? Myös vapaa-ajallasi olet saattanut saada taitoja ja kokemusta, jolle on myös työelämässä käyttöä, esimerkiksi järjestöissä mukana olemisen tai vapaaehtoistyön kautta.

Katso vielä omaa listausta ja osaamisalueita ikään kuin ulkopuolisen silmin. Itsellesi itsestään selvät ja helpot asiat saattavat olla arvokasta osaamista, kun niitä katsoo henkilö, jolle ala ei ole tuttu. On siis tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisimman monipuolisesti siihen mitä osaat ja mistä kaikesta kokemusta on kertynyt.

Esimerkiksi näin:

Neuvonta ja opastus
  • henkilöstön yhteydenottoihin ja kysymyksiin vastaaminen
  • asiakkaiden neuvonta puhelimessa yksityishenkilöiden vakuutusasioissa
  • asiakkaiden sähköisiin yhteydenottoihin vastaaminen ja neuvonta
  • sähköisen yhteydenottokanavan kehittämistyöryhmän jäsen
  • asiakaspalvelu suomeksi ja englanniksi
Kehittämistyö
  • perehdyttämisohjelman päivittäminen ja kehittäminen
  • sähköisen yhteydenottokanavan kehittämistyöryhmän jäsen
Perehdyttäminen ja kouluttaminen
  • sähköisen yhteydenottokanavan perehdyttäjä
  • henkilöstön perehdyttämisohjelman jalkauttamisesta vastaaminen
  • rekrytointiasioihin liittyvä esimiesten kouluttaminen
Englannin kieli
  • asiakkaiden neuvonta puhelimessa yksityishenkilöiden vakuutusasioissa englanniksi
  • asiakkaiden sähköisiin yhteydenottoihin vastaaminen ja neuvonta englanniksi
  • asiakaspalvelu englanniksi

Kun olet näin ryhmitellyt yksittäiset työtehtäväsi osaamisalueiksi saat siis selkeämmän kokonaiskuvan omasta osaamisestasi. Sinulla on nyt käytössäsi konkreettisia esimerkkejä, kuvauksia ja sanoja siitä mitä osaat ja mistä kaikesta sinulle on kertynyt kokemusta. Tämä on tärkeää itseluottamuksen vahvistumisen kannalta.

3) Missä työtehtävissä sisältö ja osaamisesi mätsäävät riittävän hyvin?

Jatka tutkimalla kärsivällisesti ja ajatuksen kanssa työpaikkatarjontaa eri rekrytointisivustoilta. Missä työtehtävissä ja -rooleissa odotetaan niitä osaamisalueita ja taitoja, joita sinulta osaamisalueiden työstämisen pohjalta löytyy? Onko näissä työtehtävissä täsmäkoulutusvaatimus, vai vaikuttaako siltä, että oma koulutuspohjasi olisi passeli tähän tehtävään? Jos rekryilmoituksessa on yhteyshenkilö, soita ja kysy rohkeasti miltä oma osaamisesi vaikuttaa kyseiseen työhön suhteutettuna.

Työssä ja elämässä motivoivien ja merkityksellisten sisältöjen tunnistaminen ja omien alalta toiselle siirrettävissä olevien osaamisalueiden tunnistaminen voi auttaa hahmottamaan miltä uuteen työhön pääsemisen mahdollisuutesi näyttävät. Joskus tämä selvitystyö voi selkeyttää, että omalle osaamiselle on hyvinkin käyttöä työelämässä jollakin kokonaan uudella maaperällä. Tai saatat huomata, että mahdollisuudet päästä suoraan johonkin hyvältä tuntuvaan uuteen työhön ovat heikot.

Joskus kartoitustyö voi selkeyttää, että uuteen työhön pääseminen edellyttää lisäosaamisen hankkimista tietyistä itselle uusista sisällöistä. Voitko lähteä kartuttamaan tätä lisäosaamista esim. jonkin välivaiheen työpaikan kautta? Työn, jossa työnsisältö on ihan ok ja antaa kokemusta jostakin jutusta, joka voi viedä sinua eteenpäin haluamaasi suuntaan? Edellyttääkö tuohon haluamaasi suuntaan pääseminen lisäopiskelua tai kenties kokonaan uutta tutkintoa?

Jenni
Psykologi
Valtakunnallinen uraohjaus

Lähteenä osaamisalueiden tunnistamisen osiossa on käytetty KEHA-keskuksen Osaamisprofiili -tehtävää, joka on muokattu AS3:n tuottaman materiaalin pohjalta.

Lisätietoa:

Osaamispohjainen CV – Pääsylippusi työhaastatteluun?


keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Psykologina Opiskeluterveydenhuollossa

Syksy on jo pitkällä ja oppilaitosten työ on täydessä käynnissä. Oppilaitoksissa toimii opiskelijoiden ja opettajien lisäksi erilaisia opiskelua tukevia ammattilaisia. Nyt tutustumme opiskeluterveydenhuollon psykologin työhön. Haastattelin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin opiskeluterveydenhuollon psykologi Kirsi Mauranen-Järvistä.

Kuvituskuva: Koulu

Oletko ainoa psykologi tässä Etelä-Karjalan opiskeluterveydenhuollossa?

En toki! Toimin yhtenä kolmesta psykologista tässä opiskeluterveydenhuollon tiimissä. EKSOTEn opiskeluterveydenhuollon tiimit on jaettu alueittain ja aloittain. Yhteen psykososiaaliseen tiimiin kuuluu noin 1000 opiskelijaa. Meistä kaksi toimii Lappeenrannassa ja yksi Imatralla. Meillä psykologit ovat osa terveystoimea. Suomessa opiskeluterveydenhuollon psykologit kuuluvat yleisemmin sivistystoimen alle.

Kenelle tämä palvelu on tarkoitettu?

Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat kaikki toisella asteella opiskelevat nuoret, eli lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee terveydenhuollon lainsäädäntö sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on tukea opiskelijaa. Koulutusuudistusten myötä vuodesta 2019 lähtien opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat nykyään myös toisen asteen aikuisopiskelijat.

Miten palveluun pääsee? Pitääkö olla lähete?

Palvelu toimii hyvin matalalla kynnyksellä, mitään lähetettä ei tarvita. Opiskeluterveydenhuoltoon voi hakeutua omatoimisesti. Usein meille tullaan opinto-ohjaajan, opettajan, erityisopettajan tai kuraattorin suosituksesta. Aloite palvelun käyttöön on tullut myös lääkäriltä tai terveydenhoitajalta. Lisäksi nuoren vanhempi voi olla aloitteentekijä.

Pitääkö aika varata etukäteen?

Tällä hetkellä aika pitää varata etukäteen. Ajan voi varata Wilmasta, sähköpostilla tai soittamalla.

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Psykologit ovat psyykkisen kehityksen asiantuntijoita, joilla on tietämystä ja kokemusta ihmisen psyykkisen kehityksen vaiheista.

Psykologin työmenetelmiä ovat tukikeskustelut, toiminnalliset menetelmät, rentoutusharjoitukset ja tarvittaessa psykologiset tutkimukset. Myös ryhmiä voidaan pitää yhdessä kuraattorin kanssa.

Kaksi kolmasosaa opiskeluterveydenhuollon psykologien työstä koostuu opiskelijoiden tukikäynneistä ja noin kolmasosan muodostavat tutkimukset.

Minkälaisia asioita tutkitaan?

Asiakkaan kokonaistilannetta arvioidaan moniammatillisesti, alussa määritellään opiskelijan kannalta oikea taho, josta asiakkaan auttaminen alkaa. Opiskelijan psykologisen avun tarve on voinut tulla esiin esimerkiksi lääkärin, terveydenhoitajan, psykiatrisen sairaanhoitajan tai kuraattorin käynnillä.

Psykologin tutkimusselvittelyä vaativat oppimis- ja erityisvaikeudet. Oppimisvaikeudet voivat liittyä esimerkiksi tarkkaavuuden säätelyyn, hahmottamiseen tai jaksamiseen. Opiskelijalla voi olla prosessoinnin hitautta ja erityisvaikeutta jollain alueella. Opiskeluterveydenhuollossa psykologi selvittelee alustavasti kehityksellisiä neurobiologisia oireita ja ohjaa asiakkaan tarpeen mukaan ADHD-, ADD- tai Asperger- tutkimuksiin. Luki-vaikeutta on noin 20 prosentilla opiskelijoista.

Tutkimus koostuu keskimäärin viidestä käyntikerrasta ja tutkimusvälineinä ovat psykologiset testit, mittarit ja haastattelu sekä havainnointi.

Mitä hyötyä tutkimuksista on opiskelijalle?

Tulosten perusteella opiskelija voidaan ohjata tarkempiin tutkimuksiin, esimerkiksi neuropsykologille. Opiskelijan opiskelun helpottamiseksi voidaan tehdä yhteistyössä oppilaitoksen kanssa järjestelyjä. Voidaan mm. määritellä, tarvitseeko opiskelija lisäaikaa kokeissa ja tenteissä. Yhteistyössä moniammatillisen tiimin ja alaikäisten kohdalla vanhempien kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma. Joskus tarvitaan sairaalahoitoa, usein riittävät erilaiset terapiat ja kuntouttavat toimet. Kuntoutusta voi saada yksilöllisesti tai ryhmissä. Ryhmäkuntoutusta tarjoavat useat tahot, suurimpana on KELA. Päihdekuntoutukseen asiakas ohjataan A-klinikalle tai Mielenterveyspäivystys- ja päihdepoliklinikalle. Opiskeluterveydenhuollossa psykologi voi jatkaa asiakkaan kanssa niin sanottuja tukikäyntejä.

Mitä nuo tukikäynnit ovat?

Tukikäynneillä psykologit tarjoavat tukikeskusteluja. Tukikeskustelut voivat liittyä esimerkiksi identiteetin pohtimiseen, seurustelusuhteisiin tai koulukiusaamiseen. Opiskelijoilla voi esiintyä ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä, pakko-oireita, aggressiivisuutta, alakuloa, masentuneisuutta, surua ja ihmissuhdevaikeuksia. Opiskelijalla voi olla stressiä tai univaikeuksia. Moni on yksinäinen.

Koulukiusaamisen lopettamisessa on tavoitteena yhdenvertainen koulu eli väkivallan kitkeminen oppilaitoksista kokonaan. Asioita käsitellään psykologin vastaanotolla keskustellen. Lisänä voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten rentoutusohjelmia stressin hoitoon. Vaikeiden asioiden tai tunnetilojen sanoittamiseen on käytössä erilaisia välineitä ja menetelmiä. Tukikäyntejä tarjotaan asiakkaan tarpeen mukaan, käyntimäärää ei ole rajoitettu.

Mitä voisit kertoa työsi tuloksista?

Opiskelijat pystyvät hyötymään tutkimuksista ja arvioinneista, he saavat asianmukaista apua ja ohjausta kuntoutukseen. Tukikäynnit auttavat opiskelijoita jatkamaan opinnoissaan, vältetään opiskelun keskeytykset. Joskus opiskelualan vaihtaminen on ratkaisu, joskus selvä irrottautuminen tai tauon pitäminen opiskelusta on parasta. Vaikeista elämänkokemuksista päästään yli puhumalla. Vähitellen itsetunto vahvistuu ja rohkeus kasvaa. Kuljemme opiskelijan rinnalla tarpeellisen ajan, ja kun omat voimat riittävät, voidaan tuki lopettaa. Tavoitteena on omien voimavarojen löytyminen, omaan itsenäiseen elämään ohjaaminen.

Kuvituskuva: Opiskelja
Mitä muuta työhösi kuuluu?

Opiskeluterveydenhuolto on moniammatillista yhteistyötä asiantuntijoiden kesken. Yhteisöllinen työ on eri ammattilaisten vuoropuhelua. Työtä kehitetään ja suunnitellaan, yhdessä ja erikseen. Hyvin usein pohditaan asiakkaiden tilanteita terveydenhoitajien ja koululääkäreiden kanssa. Kuraattorien kanssa on jatkuvaa yhteistyötä. Psykologit ovat asiantuntijoina oppilashuoltotyöryhmissä. Yhteistyötä on myös Ohjaamon, Etsivän nuorisotyön ja seurakuntien kanssa.

Tämä työ on ennaltaehkäisevää tiimityötä. Opiskelijoiden ikähaitarin leventyminen on tuonut työhön näkökulman laajennusta ja uutta haastetta.

Työhöni kuuluu tietenkin kouluttautumista ja meillä on järjestetty myös työnohjaus.

Tunnetaanko opiskeluterveydenhuollon psykologin palvelua riittävästi?

Tiedotus on osa oppilasterveydenhuoltoa. Psykologit esittäytyvät Wilmassa, käyvät kouluilla ja ovat syksyisin mukana vanhempainilloissa, jotta kasvot tulevat tutuiksi, puolin ja toisin. Psykologit ovat mukana esimerkiksi ”Kahviparkeissa” oppilaitoksissamme.

Mikä on työssäsi parasta?

Tämä työ on hyvin palkitsevaa. Varsinkin nuorten parissa työskentelyssä on positiivinen pohjavire. On hienoa nähdä opiskelijoiden etenevän opinnoissaan ja pääsevän eteenpäin - joskus hitaammin, joskus nopeammin. Aina keväisin iloitsen nähdessäni tuttuja nimiä valmistuneiden opiskelijoiden joukossa. Jotkut opiskelijat tulevat kertomaan kuulumisiaan käyntien jälkeenkin. Olen onnekas, koska saan tehdä näin mielekästä työtä!

Kiitos haastattelusta ja hyvää syksyn jatkoa!

Elise
Psykologi
Valtakunnallinen Uraohjaus