keskiviikko 27. lokakuuta 2021

Korkeakoulututkinto tuo uutta nostetta uralle

Kuvituskuva
 
Opiskelemaan lähteminen aikuisena saattaa jännittää, mutta elämänkokemus ja hyvä motivaatio tekevät oppimisesta helppoa.

Korkeakoulututkinnon puuttuminen sai Iiris Vuorisen, 36, hakemaan opiskelijaksi Turun ammattikorkeakouluun. Hän opiskelee nyt toista vuotta myyntityön tradenomiksi.

“Tein yli kymmenen vuotta töitä myynnin parissa ja olen kiinnostunut siitä, miten yritysmaailma toimii. Siksi halusin opiskella nimenomaan liiketaloutta”, Vuorinen kertoo. 

Iiris Vuorinen aloitti insinööriopinnot Turun AMK:ssa heti lukion jälkeen, mutta päätyi nopeasti työelämään ja ehti suorittaa alkuperäisestä tutkinnostaan noin puolet. Nyt hän haluaisi löytää itselleen uusia työmahdollisuuksia ja ennen kaikkea edetä urallaan.

“Minulla on paljon monipuolista työkokemusta, mutta työnhaussa se ei välttämättä riitä. On tullut sellainen fiilis, että eteenpäin pääseminen vaatii korkeakoulututkintoa. Lisäksi opintojen myötä saan lisää esiintymiskokemusta, jota työnantajat tuntuvat arvostavan”, Vuorinen selittää.

Kuvassa Iiris Vuorinen
Korkeakoulututkinnon suorittaminen on jo pitkään ollut Iiris Vuorisen haaveena.
Kuva: Salla Nurminen

Opiskelu aikuisena on usein tarkkaan harkittu päätös

TE-palvelujen ammatinvalintapsykologin Mari Nurmen mukaan aikuisopiskelijat usein miettivät, mahtavatko he enää pärjätä opinnoissaan tai onko heillä ylipäänsä oikeutusta opiskella, jos takataskussa on jo jokin aiemmin suoritettu tutkinto. Jotkut myös pohtivat sitä, miten nuoret opiskelijakollegat heihin suhtautuvat. 

Iiris Vuorista jännitti ennen opintojen alkua eniten juuri se, miten opiskelu lähtee sujumaan pitkän tauon jälkeen. Uuden tiedon sisäistäminen ja olennaisten asioiden erottaminen epäolennaisista on kuitenkin tuntunut helpolta. Samalla hän sanoo, että on paljon vaativampi itseään kohtaan kuin aiemmin.



“Tuntuu, että haluan tehdä kaiken joskus vähän liiankin hyvin. Itsensä voisi ehkä jossain tilanteissa päästää helpommallakin”, Vuorinen toteaa. 

Vuorinen ei ole edes halunnut selvittää, voisiko saada aiempia opintojaan hyväksiluettua. 

“Niistä on jo niin kauan, ja asiat ovat muuttuneet. Päätin tehdä kaiken uudestaan, jotta opiskelusta tulee kunnolla rutiinia”, hän sanoo. 

Mari Nurmi vahvistaa, että aikuiselle on opinnoissa etua elämänkokemuksesta. Uudet asiat on helppo liittää jo olemassa olevaan tietopohjaan. 

“Aikuisopiskelijat ovat myös harkinneet opiskelemaan lähtemistä perin pohjin ja ovat siksi motivoituneita opiskelemaan. Motivaatio tunnetusti edistää oppimista”, Nurmi sanoo. 

Kuvassa Mari Nurmi
Ammatinvalintapsykologi Mari Nurmi tietää, mitä aikuisena opiskelemaan lähtevät mietiskelevät.
Kuva: Mari Nurmi

Omaa tai opiskelijakollegoidensa ikää Vuorinen ei oikeastaan kovin paljon ajattele. 

“On sitä paitsi vahvuus, että porukassa on eri-ikäisiä. Kaikki nuoret osaavat editoida ja käyttää esimerkiksi erilaisia esitysohjelmia, ja olen sitä kautta oppinut myös itse. Minulla taas on kyky tarttua toimeen ja saada asiat etenemään, koska se on työelämästä tuttua. Siitä on paljon hyötyä ryhmätöissä”, hän sanoo.

Aikuiset opiskelevat määrätietoisesti

Mari Nurmi haluaa kannustaa aikuisia opiskelun pariin, vaikka esimerkiksi toimeentulon järjestäminen opiskelun ajaksi voi saada epäröimään päätöstä jättää työelämä ja sitoutua opiskeluun. Korkeakoulututkinnon suorittaminen vie kuitenkin vain muutamia vuosia ja on usein kannattava investointi tulevaisuutta ajatellen. 

“Aikuisopiskelijoita yhdistää se, että heillä on yleensä halu päästä mahdollisimman pian takaisin työelämään. Vaikka on olemassa erilaisia keinoja rahoittaa opiskelua myös aikuisiällä, monilla on silti painetta suorittaa opinnot nopeasti”, Nurmi sanoo.

Salla Nurminen

Teksti julkaistu alunperin 30.9.Turun ammattikorkeakoulun Tutka -verkkojulkaisussa: https://tutka.pro/yhteiskunta/korkeakoulututkinto-tuo-uutta-nostetta-uralle/


keskiviikko 13. lokakuuta 2021

Opintojen etenemisvaatimus työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa


Kuva - Opintojen eteneminen: Kuva selitetty tekstissä

(Päivitetty 9.2.2024)

Opintojen etenemiseen liittyvistä vaatimuksista löytyy hyvin vähän kirjallista aineistoa, joka inspiroi minua kokoamaan ajatukseni tähän blogitekstiin. Täsmennyksenä mainittakoon, että tekstini koskee nimenomaan työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun etenemistä. Kerron asioista tavalliseen tapaani kysymysten ja vastausten kautta. Toivottavasti tästä tekstistä on apua kaikille teille, jotka harkitsette työttömyysetuudella opiskelua tai jotka olette jo opinnot aloittaneet.

Toisin kuin lyhytkestoisessa ja sivutoimisessa opiskelussa, työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa pitää edetä opinnoissa vaaditulla tavalla ja etenemistä seurataan määräajoin. Lisäksi opinnoilta vaaditaan päätoimisuutta. Opintojen etenemisen ja päätoimisuuden vaatimukset ovat joskus samat, mutta eivät suinkaan aina. Etenemisvaatimuksesta on säädetty palvelulain ja soveltamisohjeen 6 luvun 6 §:ssä. Lähdetään vyyhdin purkamisessa liikkeelle siitä, että etenemisvaatimus riippuu suorittamistasi opinnoista.

Korkeakouluopinnot

Etenemisvaatimus on korkeakouluopinnoissa keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Toisin sanoen, korkeakouluopinnoissa pitää edetä puolessa vuodessa vähintään 30 opintopistettä ja vuodessa 60 opintopistettä, jotta eteneminen on riittävää. Vaatimus koskee sekä tutkintoon johtavia että tutkintoon johtamattomia korkeakouluopintoja. Jälkimmäisistä esimerkkinä avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnot.

Korkeakouluopintojen etenemisvaatimus ei toteudu automaattisesti kaikissa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa, jotka ovat suunniteltu työn ohessa tehtäviksi. Sellaisessa tilanteissa kannattaa selvittää suoraan ammattikorkeakoulusta, onko opinnot mahdollista suorittaa nopeammalla aikataululla. On hyvä tiedostaa, että jos etenemisvaatimus (väh. 5 op/kk) ei toteudu ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen kohdalla, se ei tarkoita opintojen olevan sivutoimisia.

Ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavat opinnot ovat lähtökohtaisesti päätoimisia riippumatta siitä, kuinka monta opintopistettä opinnoista kertyy keskimäärin opiskelukuukautta kohti. Tilanne on opiskelun tukemisen kannalta hankala, jos opintojen etenemisvaatimus ei voi täyttyä, mutta päätoimisen opiskelun kriteerit täyttyvät. Silloin työttömyysetuutta voi saada vain, jos opiskelu on osoitettavissa sivutoimiseksi työhistorian tai työsuhteen aikana aloittamisen perusteella. Se taas ei onnistu opintojen alkamisesta lähtien. Opintojen tukemisen kannalta on välttämätöntä, että sekä etenemisvaatimus että päätoimisuuden vaatimukset toteutuvat.

Tutkintoon johtamattomissa yli 3 kuukautta kestävissä avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintojen päätoimisuuden vaatimus täyttyy, kun opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Avoimen opintojen päätoimisuuden vaatimus on siis tässä tilanteessa sama kuin etenemisvaatimus.

Muiden tutkintoon johtamattomien korkeakouluopintojen tilanne ei ole enää sama tammikuussa 2023 voimaan astuneen lakimuutoksen johdosta. Esimerkiksi varsinaisen yliopiston erilliset opinnot, kesäyliopiston opinnot ja ammatillisen opettajakorkeakoulun opinnot ovat päätoimista opiskelua, jos opintoja järjestetään keskimäärin vähintään 4 päivänä kalenteriviikossa 6 tuntia päivässä. Silloin opinnot ovat kokoaikaisia. Mukaan lasketaan lähiopetus, opintoihin kuuluvaa harjoittelu tai vastaava toiminta, mutta ei itseopiskelua. Opintopisteillä ei ole enää mitään merkitystä näiden opintojen päätoimisuuden arvioinnin kannalta. Edellä mainittujen opintojen päätoimisuus lasketaan siten, että kaikki opintojaksoon kuuluvat vähintään 6 tunnin opiskeluläsnäolopäivät lasketaan yhteen ja jaetaan opiskeluviikkojen määrällä. Opiskelu on päätoimista, jos näin laskemalla 6 tunnin opiskelupäiviä on keskimäärin vähintään 4 per viikko. Muussa tapauksessa kyse on sivutoimisesta opiskelusta.

Muut kuin korkeakouluopinnot

Muiden opintojen osalta edellytetään, että opinnot etenevät koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Esimerkiksi ammatilliseen tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavat opinnot kuuluvat tähän kategoriaan.

Kokemukseni perusteella on melko yleistä, että opintojen riittävän etenemisen ja opintojen päätoimisuuden vaatimukset sekoittuvat keskenään. Molemmat niistä vaatimuksista pitää täyttyä opintojen tukemisen kannalta, mutta ne eivät ole aina samat. Yritän havainnollistaa asiaa kahdella esimerkillä.

Esimerkki 1. Suoritat työttömyysetuudella tuetusti sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavia opintoja. Lain mukaan opintojen pitää edetä koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Ammatilliseen perustutkintoon johtavat opinnot ovat päätoimisia riippumatta siitä, kuinka monta osaamispistettä opiskelukuukautta kohti opinnot etenevät. Riittävän opintojen etenemisen tahdin määrittää siis koulutus- tai opintosuunnitelma.

Huom.! Muista ilmoittaa koulutus- tai opintosuunnitelman muuttumisesta TE-toimistolle tai kuntakokeilulle riippuen siitä kumman asiakas olet.

Esimerkki 2. Suoritat työttömyysetuudella tuetusti ajoneuvoalan ammattitutkintoon johtavia opintoja. Lain mukaan opintojen pitää edetä koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Ammattitutkintoon johtavat opinnot ovat päätoimisia, jos niiden henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti. Opintojen on siis edettävä keskimäärin riittävän monta osaamispistettä opiskelukuukautta kohti senkin vuoksi, että opinnot ovat päätoimisia ja opiskelua voidaan tukea. Tässä on ero ammatilliseen perustutkintoon nähden.

Opintojen päätoimisuus muissa kuin korkeakouluopinnoissa

Tuettavien opintojen päätoimisuuden vaatimuksesta on säädetty palvelulain 6 luvun 3 §:ssä. Tiivistetysti mainittakoon, että ammatillisen perustutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon osan suorittaminen täyttää päätoimisen opiskelun kriteerit. 

Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tai tutkinnon osaan johtavat opinnot ovat päätoimisia, jos niiden henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti. 

Päätoimisia ovat aikuisten perusopetuksen opinnot, joiden laajuus on vähintään 22 kurssia lukuvuodessa. Sellaiset lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi, joiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 150 opintopistettä ("vanhan lain" mukaan vähintään 75 kurssia). Ainakin nuorille suunnatut lukio-opinnot täyttävät tämän kriteerin. Päätoimisia ovat myös sisäoppilaitoksessa (esim. kansanopistossa) järjestetyt lukio-opinnot. 

Työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n listaus päätoimisista opinnoista on tyhjentävä, joten en lähde toistamaan sen tietoja tässä kohtaa. Aihe on muutenkin liian laaja käsiteltäväksi tässä blogitekstissä. Tarvittaessa saat lisätietoja lain soveltamisohjeen luvusta 3.2. tai ottamalla yhteyttä meille Koulutusneuvontaan.

Kuka opintojen etenemistä seuraa?

Opintojen etenemistä seuraa oman alueesi TE-toimisto tai kuntakokeilu, riippuen siitä kumman asiakas olet. Oma asioinnin etusivulta voit tarkistaa oletko kuntakokeilun asiakas.

Seuraa oman alueesi TE-toimiston tai kuntakokeilun antamia ohjeita. Muista myös pitää TE-toimisto tai kuntakokeilu ajan tasalla kaikista tuettua opiskelua koskevista muutoksista.

Miten opintojen etenemisestä sovitaan?

Opintojen etenemisen seurannasta sovitaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa siinä vaiheessa, kun opintojen tukemisesta työttömyysetuudella on päätetty. Suunnitelmaan kirjataan päivämäärät mihin mennessä ja miten opintojesi etenemistä seurataan. Yleensä sinun pitää ilmoittaa opintojen etenemisestä puolen vuoden välein, jos kysymys on pidemmistä opinnoista. Voit tarkistaa opintojesi seuranta-ajankohdat Oma asioinnista.

Kuinka opintojen etenemisestä ilmoitetaan?

Opintojen etenemisestä ilmoittaminen onnistuu kätevimmin rasti ruutuun -periaatteella Oma asioinnissa. Lain soveltamisohjeen 6 luvun 6 §:n mukaan opiskelijan oma ilmoitus TE-toimistolle riittää opintojen etenemisen todentamisessa. Kuntakokeilun asiakas ilmoittaa opintojen etenemisestä Oma asioinnin kautta tai suoraan kotikuntaan.

Seuraa oman alueesi TE-toimiston tai kotikuntasi antamia ohjeita. Mikäli sinua on pyydetty toimittamaan opintosuoritusote, tutkintotodistus tai jokin muu selvitys, voit tarvittaessa kuvata tai skannata sen ja lisätä Oma asioinnista tekemäsi ilmoituksen liitteeksi. Kannattaa suosia liitteissä joko pdf-, jpg- tai word-muotoa, jotta asiakirjat saadaan varmasti avattua. Vaihtoehtoisesti asiakirjoja voi toimittaa TE-toimistolle Turvaviestin kautta.

Tarkistathan Oma asioinnista, että puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi ovat ajan tasalla, jotta sinuun saadaan tarvittaessa yhteys.

Mitä tapahtuu, jos en ilmoita opintojen etenemisestä ajoissa?

Jos et ilmoita opintojen etenemisestä sovitulla tavalla ja sovitussa ajassa, opintoja ei voida enää tukea seuranta-ajankohdasta lukien ja työttömyysetuuden maksaminen katkeaa.

Mikäli toimitat selvityksen kuitenkin myöhemmin ja se hyväksytään, opintojen tukeminen työttömyysetuudella jatkuu siitä mihin se alun perin katkesi. Asiasta on säädetty lain soveltamisohjeen 6 luvun 7 §:ssä.

Tuetut opintoni eivät etene riittävästi. Voinko suorittaa rinnalla jotain muita opintoja siten, että niistä saadut opintopisteet otetaan huomioon etenemistä tarkasteltaessa?

Opintosuoritusten pitää olla tuettavaan opintokokonaisuuteen kuuluvia. Jos suoritat rinnalla muita opintoja, niitä ei huomioida. Toimi seuraavan kysymyksen vastauksessa annettujen ohjeiden mukaisesti.

Kuinka toimin, jos opinnot eivät etene vaaditulla tavalla?

Opintojen viivästyessä ota heti yhteyttä TE-toimistoon, jotta opintojen tukeminen voidaan arvioida uudelleen. Jos olet kuntakokeilun asiakas, ole yhteydessä kotikuntaasi.

Voit esimerkiksi jättää yhteydenottopyynnön Oma asioinnin kautta koskien koulutusta. Kerro tekstikentässä tilanteestasi. Sinuun ollaan puhelimitse yhteydessä TE-toimistosta tai kuntakokeilusta riippuen siitä kumman asiakas olet. 

Mikäli opintosi eivät etene esimerkiksi sairauden, perhevapaan tai työhön menon vuoksi, kysy viipymättä TE-toimistosta tai kotikunnasta voisiko opiskelun tukemisen keskeyttää tilapäisesti. Tilapäisen keskeytyksen aikana opinnoissa ei tarvitse edetä, mutta eteneminen on kuitenkin sallittua. Tilapäinen keskeytys onnistuu vain pätevästä syystä. Löydät lisätietoja tilapäisen keskeytyksen mahdollisuudesta lain soveltamisohjeen 6 luvun 5 §:stä.

Mitä opintojen etenemisen laiminlyönnistä voi seurata?

Pahimmassa tapauksessa sinulle maksettuja työttömyysetuuksia voidaan periä takaisin. Opintoja ei voida enää tukea työttömyysetuudella, jos opinnot eivät ole edenneet riittävästi sinulta saadun selvityksen mukaan. Oikeus etuuteen voidaan evätä takautuvasti siitä ajankohdasta, josta alkaen olet laiminlyönyt koulutus- ja opintosuunnitelmassa määrättyjä opintosuorituksia. Lainsäädäntö mahdollistaa etuuden lakkauttamisen myös sovitusta seuranta-ajankohdasta lukien. Seurauksista on säädetty lain ja soveltamisohjeen 6 luvun 7 §:ssä.

Huom.! Jos opintojen tukeminen joudutaan lopettamaan, samoja opintoja voidaan tukea uudelleen aikaisintaan opintojen oltua todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden ajan. Opintojen todisteellisella keskeytymisellä tarkoitetaan sitä, että sinulla ei ole opintosuorituksia vähintään vuoteen etkä ole muutoinkaan ottanut osaa opetukseen tai valmistellut lopputyötä. Sillä ei ole merkitystä, oletko ilmoittautunut oppilaitokseen poissaolevaksi vai läsnäolevaksi.

Opiskelun tukeminen työttömyysetuudella voi jatkua ihan normaalisti, jos TE-toimisto tai kotikunta arvioi esittämäsi suunnitelman perusteella sinun pystyvän suorittamaan puuttuvat opinnot ja saavuttamaan etenemistavoitteen seuraavan tarkastelujakson aikana. Tarvittaessa on mahdollista pidentää tarkastelujaksoa. Asiasta sovitaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.

Hyväksyttäväksi syyksi opintojen etenemättömyydelle katsotaan, jos et saa suoritettua tukijakson aikana sovittua määrää opintoja oppilaitoksesta riippuvasta syystä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sellaista tilannetta, jossa olet suorittanut opinnot hyväksytysti, mutta suorituksia ei ole vielä ehditty kirjaamaan opintorekisteriin. Ilmoitathan tästäkin tilanteesta TE-toimistoon tai kotikuntaasi.

Otetaanko hyväksiluvut huomioon etenemistä seurattaessa?

Ei oteta huomioon. Etenemistä seurattaessa vain tukiaikana suoritetut opinnot otetaan huomioon. Esimerkiksi aikaisemmista opinnoista tai työhistoriasta saatavia hyväksilukuja ei oteta huomioon. Asiasta on säädetty lain soveltamisohjeen 6 luvun 7 §:ssä.

Milloin opintojen ei tarvitse edetä?

Opintojen ei tarvitse edetä oppilaitoksen lomakuukausina, opintojen tukemisen tilapäisen keskeytyksen aikana tai jaksotettujen opintojen tapauksessa jaksojen välisenä aikana. Lomakuukaudet eivät ole opiskelukuukausia. Lomakuukausien pitää olla seurausta oppilaitoksesta johtuvista syistä. Lomakuukaudet ovat sellaisia, joista oppilaitos ilmoittaa esimerkiksi TEM621- tai KK621-lomakkeella. Myös sinulla on velvollisuus ilmoittaa opintojen aikaisista lomajaksoista. Korkeakouluopinnoissa opiskelukuukausia on lähtökohtaisesti 12 vuodessa, mutta otathan huomioon, että opintosuoritusten ei tarvitse jakautua tasaisesti ympäri vuoden. Kerron siitä lisää seuraavaksi.

Pitääkö suoritusmerkintöjä tulla rekisteriin jokainen kuukausi vähintään 5 op tai 4,5 osp?

Ei tarvitse tulla. Opintojen etenemisen seurannassa tarkastellaan keskimääräistä etenemistä opiskelukuukautta kohti. Silloin kun etenemistä tarkastellaan opintosuoritusotteen tasolla ja jos etenemiselle on opinnoissasi asetettu tietty määrällinen vaatimus (esim. op tai osp/kk), tarkastelujakson aikana suoritettujen opintojen opintopisteiden tai osaamispisteiden yhteenlaskettu määrä jaetaan tarkastelujakson opiskelukuukausien määrällä. Eteneminen on ollut riittävää, jos tulos on etenemisvaatimuksen mukainen ja opiskelu on päätoimista. On täysin luonnollista, että opintosuorituksia kertyy epätasaisesti opintojen ajalle: yhtenä kuukautena voi tulla suorituksia 15 opintopistettä ja toisena kuukautena 0 opintopistettä.

Esimerkiksi korkeakouluopinnoissa kesäajat voivat olla hiljaisempia opintosuoritusten kertymisen osalta. Tärkeää on, että opintoja kertyy kuitenkin keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Pitempien opintojen kohdalla tämä tarkoittaa vähintään 60 opintopistettä vuodessa. Kesän ajaksi kannattaa pyrkiä järjestämään esimerkiksi itseopiskelua, työssäoppimista, valmistautumista tuleviin tentteihin tai lopputyön tekemistä.

Tosielämässä voi tulla vastaan monenlaisia haasteita opinnoissa etenemisen suhteen. Joku hankala kurssi ei välttämättä mene läpi ensimmäisellä yrittämällä tai opintosuorituksen kirjautuminen rekisteriin voi viivästyä itsestä riippumattomista syistä. On tärkeää pitää TE-toimisto tai kuntakokeilu ajan tasalla opintojen etenemisen haasteista.

Mistä saan lisätietoja?

Lisätietoja voit kysyä Koulutusneuvonnasta, jos haluat keskustella opintojen etenemisestä ja siihen liittyvistä vaatimuksista yleisellä tasolla. Oman alueesi TE-toimistoon saat yhteyden jättämällä Oma asioinnista yhteydenottopyynnön koskien koulutusta tai lähettämällä Turvaviestiä TE-toimiston kirjaamoon. Jos olet kuntakokeilun asiakas, ota yhteyttä kotikuntaasi. Tarvittaessa voit tarkistaa Oma asioinnin etusivulta oletko kuntakokeilun asiakas.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 9.9.2021)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 17.9.2021)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (VN/34741/2022) (viitattu 16.2.2023)
https://finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48879

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017) (viitattu 9.9.2021)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

TEM.fi: Työllisyyden kuntakokeilut (viitattu 15.9.2021)
https://tem.fi/tyollisyyskokeilut

Työmarkkinatori: Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka (viitattu 20.5.2022)
https://tyomarkkinatori.fi/

Kuntaliitto.fi: Työllisyyskokeilut (viitattu 15.9.2021)
https://www.kuntaliitto.fi/elinvoima-ja-tyollisyys/tyollisyys/tyollisyyskokeilut

OPH: Opintopolku.fi -portaali (viitattu 15.9.2021)
https://opintopolku.fi/wp/fi/

Suotuisa suunta: Opintojen osoittaminen sivutoimiseksi työhistorialla (viitattu 15.9.2021)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2021/02/opintojen-osoittaminen-sivutoimiseksi.html

Suotuisa suunta: Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista (viitattu 21.9.2021)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/02/lyhytkestoinen-opiskelu-ei-esta.html

(Päivitetty 9.2.2024. Lisättiin tarkennus siitä, kuinka työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaisten opintojen päätoimisuus lasketaan.)

(Päivitetty 16.2.2023. Päivitettiin koko teksti tammikuussa 2023 voimaan astuneiden lakimuutosten johdosta.)

(Päivitetty 20.5.2022. Päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle.)