keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

Verkko-ohjaus urasuunnittelun tukena

 

Kuvituskuva: Ohjaaja ja asiakas työpöydän ääressä

Oletko paras versio itsestäsi? Pitäisikö sinun liikkua enemmän? Aloittaa elämäntaparemontti? Tehdä jotain unelmiesi eteen? Nukkua enemmän, ajatella positiivisemmin, suorittaa elämääsi nopeammin, korkeammalle ja tehokkaammin?

Vai pitäisikö sinun olla armollinen itsellesi? Nyt niin muodikasta life coachausta myydään sekä tehokkuus- ja suorittamispuheella että armollisuuspuheella. Välillä tarvitaankin ulkopuolisen apua kirkastamaan omia tavoitteita ja suunnittelemaan seuraavia askeleita. Jos haluat rauhassa pohtia uraasi jonkun sellaisen kanssa, joka ei hiosta eikä yritä myydä sinulle lisää valmennustunteja tai kaiken korjaavia ihmetuotteita, miksi et hakeutuisi julkisten työvoimapalveluiden uraohjaukseen? Uraohjaus on tukenasi esimerkiksi, kun kohtaat haasteita työelämässä tai etsit uutta ammatillista suuntaa.

Olet itse oman elämäsi paras asiantuntija. Ohjaaja ei anna valmiita vastauksia tai ratkaisumalleja, vaan pyrkii vahvistamaan omaa asiantuntijuuttasi elämäsi suhteen. Ohjauksen tavoitteena on, että hahmotat paremmin vaihtoehdot ja sinulle mahdolliset toimintatavat, jotka johtavat toivomallesi tielle. Ohjauksessa korostetaan asioiden tulkinnanvaraisuutta ja pyritään löytämään uudenlaisia näkökulmia.

Toisen näkökulmaa voi tarvita esimerkiksi omaa kehittymistä pohtiessa. Moni arvioi omaa osaamistaan vain erilaisissa kilpailu- ja arviointitilanteissa, kuten työtä tai opiskelupaikkaa hakiessa. Silloin itsekriittisyys kasvaa ja kriittiset ajatukset voivat estää oman osaamisen laajuuden tai syvyyden hahmottamista. Itsemyötätunto auttaa oman osaamisen tunnistamisessa, mutta suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme tarvitaan joskus se ohjauksen ammattilainen, joka antaa luvan olla itselleen armollinen.

Kun uraohjauksessa puhutaan mikrotarinoista, ei niillä tarkoiteta tiktok-videoita tai someen jaettua oman elämän esittämistä. Pikemminkin on kyse oman elämän suunnittelusta (Life Design) sekä toivottavan tulevaisuuden rakentamisesta. Ohjauksessa voi rakentaa oman uratarinansa uudelleen. Ura tai tuleva ura koostuu erilaisista mikrotarinoista ja valintojen hetkistä. Niissä saattaa toistua samanlaisia narratiiveja tai toistuvia toimintamalleja, jotka näkee paremmin ulkopuolelta. Ohjauksen ammattilainen auttaa oman haitallisen ajattelutavan tunnistamisessa ja oman uratarinansa uudelleen rakentamisessa.

Jos sinua kiinnostaa tarinallinen lähestymistapa ammatilliseen suuntautumiseesi, verkko-ohjaus voisi sopia sinulle oikein hyvin. Verkko-ohjauksessa työstät tarinaasi kirjoittamalla ja myös keskustelemalla. Julkisten työvoimapalveluiden uraohjaus on monikanavaista, ja tekstipohjainen ohjaus vain yksi kanava muiden joukossa.

Koko maan TE-toimistoilla sekä TE-puhelinpalveluilla on nyt käytössä uusi verkko-ohjauksen alusta Ohjaustaverkossa.fi. Se sopii oikein hyvin kaikille, joilla on halu muutokseen työuralla sekä aikaa työskentelyyn ammattilaisen tuella. Verkko-ohjauksessa voit pysähtyä pohtimaan siirtymävaiheita, rakentamaan tarinaasi uudelleen sekä kuvittelemaan ja työstämään parempaa versiota tulevaisuudestasi.

Ohjaustaverkossa.fi on tietoturvallinen virtuaalinen alusta, jonka avulla voit

  • käydä ohjaajan kanssa luottamuksellista keskustelua kirjoittamalla
  • jakaa ohjaajalle henkilökohtaisia tietojasi ja tiedostoja turvallisesti
  • työstää ohjaajan suosittelemien aktivoivien tehtävien avulla tilannettasi ja tarinaasi myös ohjauskeskustelujen välissä.

Tarvitset vain nettiselaimen sekä vahvan tunnistautumisen välineet. Hakeudu verkko-ohjaukseen TE-toimistojen tai TE-puhelinpalvelujen ajanvarauskäytännön kautta. Ohjaaja luo ohjaustilan ja lähettää sinulle sähköpostikutsun. Tunnistaudut Suomi.fi:llä ja yhteinen verkkotyöskentely kohti uutta ja toivottavampaa suuntaa voi alkaa.

Satu Meriluoto

Digitalisaation moniosaaja ja verkkovuorovaikutuksen kehittäjä. Innostunut elinikäisen ohjauksen ja jatkuvan oppimisen teemoista aina vain.
Keski-Suomen ELY / Kohtaamo-hanke
Ohjaustaverkossa.fi

Katso myös

keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Tieteellisen jatkotutkinnon suorittaminen työttömyysetuudella

 

Kuvassa on käsitekartan kautta esitetty, että tieteellinen jatkotutkinto on mahdollista suorittaa työttömyysetuudella, jos toteutuu lyhytkestoinen opiskelu (enintään 6 kuukautta) tai jos toteutuu sivutoiminen opiskelu. Sivutoiminen opiskelu voi toteutua joko laajuuden perusteella tai työhistorian perusteella. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu ei ole mahdollinen.

(Päivitetty 20.5.2022)

Tässä blogitekstissä kerron sinulle niistä edellytyksistä, joilla voit säilyttää työttömyysetuuden saaminen tieteellisen jatkotutkinnon suorittamisen aikana. Mikä sitten on tieteellinen jatkotutkinto? Tieteellisiä jatkotutkintoja ovat yliopistossa suoritettavat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Niitä kutsutaan usein myös jatko-opinnoiksi. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnot eivät ole kuitenkaan tieteellisiä jatkotutkintoja vaan ylempiä korkeakoulututkintoja, kuten esimerkiksi filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot.

Voit säilyttää työttömyysetuuden saamisen tieteellisen jatkotutkinnon suorittamisen aikana, jos opiskelu on lyhytkestoista, sivutoimista laajuuden perusteella tai sivutoimista työhistorian perusteella.

Lyhytkestoinen opiskelu voi tulla kyseeseen vain, jos olet 25 vuotta täyttänyt ja opinnot kestävät enintään 6 kuukautta. Tämä vaihtoehto ei tarkoita esimerkiksi mahdollisuutta opiskella työttömyysetuudella ensimmäiset 6 kuukautta kaikkiaan 4 vuotta kestävistä jatko-opinnoista. Tämä vaihtoehto sopii lähinnä kesken jääneiden jatko-opintojen loppuun saattamiseen esimerkiksi tilanteissa, kun opinnot ovat olleet keskeytyneenä vähintään vuoden ajan tai jos ne ovat aloitettu työsuhteen aikana. Tämä vaihtoehto ei ole kovin yleinen jatko-opintojen rahoitusmuoto, koska jatko-opinnot kestävät yleensä vuosia ja lyhytkestoisen opiskelun soveltaminen jo alkaneisiin opintoihin on rajoitettua. Lyhytkestoinen opiskelu on mainittu tässä blogitekstissä kuitenkin ensimmäiseksi, koska se on aina ensisijainen työttömyysetuudella opiskelun muoto. Löydät tarkan kuvauksen tästä vaihtoehdosta blogitekstistäni Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista.

Toinen mahdollisuus on opintojen katsominen sivutoimisiksi. Tieteelliseen jatkotutkintoon johtavat opinnot katsotaan sivutoimisiksi, jos opinnoille ei ole määritelty tiettyä suoritusaikaa esimerkiksi henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Suoritusajan ollessa määritelty, opinnot ovat sivutoimisia, jos opintosuunnitelman mukainen laajuus jää keskimäärin alle 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Jos opintojen laajuutta ei ole määritelty opintopisteissä, kiinnitetään huomiota keskimääräiseen viikkotuntimäärään. Opiskelu on sivutoimista, jos sitä on opetusohjelman mukaan keskimäärin alle 25 tuntia viikossa, sisältäen kaiken opiskelun. Viikkotuntimäärällä on merkitystä vain siinä tilanteessa, jos opintojen laajuutta ei ole määritelty opintopisteissä. Mahdollinen apuraha ei vaikuta suoritettavien opintojen laajuuteen, jonka vuoksi jatko-opiskelu ei muutu päätoimiseksi opiskeluksi apurahan seurauksena. Sivutoimisen opiskelun enimmäiskestoa ei ole rajoitettu.

Laajuuden perusteella päätoiminen opiskelu (väh. 5 op/kk tai väh. 25 h/vko) on osoitettavissa sivutoimiseksi työhistorian perusteella, jolloin opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista. Työhistorian perusteella sivutoimiseksi katsominen edellyttää, että opintoja on tehty työn ohessa riittävän pitkään (yleensä väh. 6 kk), etkä ole irtisanoutunut työstä. Tarkoituksena on osoittaa työhistorialla, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Tästä vaihtoehdosta olen kertonut tarkemmin blogitekstissäni Opintojen osoittaminen sivutoimiseksi työhistorialla.

Muissa tilanteissa työttömyysturvalaki on yksiselitteinen: päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Niin sanottua työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua, joka on päätoimisen opiskelun tukimuoto, ei voida soveltaa tieteellisiin jatkotutkintoihin. Rajaus löytyy lain soveltamisohjeen 6 luvun 3 §:stä.

Palataan vielä siihen, mitä lyhytkestoinen tai sivutoiminen opiskelu tarkoittaa työttömyysetuuden kannalta. Lyhytkestoinen tai sivutoiminen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista, jos sinulla on siihen muuten oikeus. Työttömyysetuudella tarkoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa (eli ansiopäivärahaa), peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Etuuden maksaa opiskelun aikana joko työttömyyskassa tai Kela. Lyhytkestoinen tai sivutoiminen opiskelu ei oikeuta työttömyysetuuden korotusosaan, kuten työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu tai työvoimakoulutus. Opiskelun perusteella et voi saada myöskään kulukorvausta kuten työvoimakoulutuksessa. Esimerkiksi korvaukseton määräaika (eli karenssi) tai työssäolovelvoite estävät työttömyysetuuden saamisen lyhytkestoisen ja sivutoimisen opiskelun aikana. Ansiopäivärahan enimmäismaksuaika kuluu täysin normaalisti niin lyhytkestoisen kuin sivutoimisenkin opiskelun aikana. Työskentely opintojen rinnalla ja tulot vaikuttavat työttömyysetuuteen kuten muutenkin työnhakijana ollessa.

Työnhaku pitää säilyttää voimassa opiskelun aikana tai muuten etuuden saaminen katkeaa. Kaikki työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet koskevat lyhytkestoisesti tai sivutoimisesti opiskelevaa. Työttömyysetuutta saadaksesi sinun pitää hakea työtä työllisyysviranomaisen kanssa suunnitelmassa sovitulla tavalla opinnoista huolimatta. Työllisyysviranomaisella tarkoitan tässä oman alueen TE-toimistoa tai kotikuntaa, riippuen siitä kumman asiakas olet. Työllisyyden kuntakokeilun asiakkaita palvelee kotikunta. Voit halutessasi tarkistaa oletko TE-toimiston vai kuntakokeilun asiakas kirjautumalla sisään Oma asiointiin.

Ilmoitathan työnhakijana ollessa kaikista opinnoista työllisyysviranomaiselle. Kuinka ilmoittaminen tapahtuu? Lyhytkestoisten opintojen ilmoittaminen tapahtuu kätevästi jättämällä Oma asiointiin yhteydenottopyyntö koskien koulutusta. Tekstikentässä voit kertoa lyhytkestoisesta opiskelusta sekä tietoja opinnoista. Työllisyysviranomainen on yhteydessä sinuun puhelimitse yhteydenottopyynnön johdosta.

Sivutoimiset ja päätoimiset jatko-opinnot voit ilmoittaa sähköisesti Oma asioinnin kautta kohdasta, jossa tehdään muutoksia työnhakuun. Työllisyysviranomainen selvittää, onko opinnoilla vaikutusta työttömyysetuuden saamiseen.

Voiko työttömyysetuudella opiskelu vaikuttaa palkkatuen suuruuteen?

Työttömyysetuudella opiskelulla voi olla vaikutusta palkkatukeen, jos se on jotain seuraavista:

Sen sijaan sivutoimisella opiskelulla ei ole vaikutusta. Sillä ei ole merkitystä, onko opiskelu sivutoimista laajuuden vai työhistorian perusteella. Sivutoimisen opiskelun edellytykset täyttävällä lyhytkestoisella opiskelulla ei ole vaikutusta palkkatukeen.

Heräsikö kysyttävää? Ota rohkeasti yhteyttä meille Koulutusneuvontaan.

/Panu

Koulutusneuvoja

Valtakunnallinen koulutusneuvonta (Päivitetty 20.5.2022. Päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle.)


(Päivitetty 5.4.2022. Poistettiin tieto lomautettujen ja yrittäjien lakimuutoksista vanhentuneena.)

(Päivitetty 23.2.2022. Lisättiin tieto työttömyysetuudella opiskelun mahdollisesta vaikutuksesta palkkatukeen.)

(Päivitetty 20.10.2021. Päivitettiin tieto yrittäjiä koskevan lakimuutoksen jatkumisesta.) (Päivitetty 9.8.2021. Päivitettiin tieto yrittäjiä koskevan lakimuutoksen jatkumisesta.)

Lähteet ja lisätietoja

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 16.3.2021)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 16.3.2021)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Yliopistolaki (24.7.2009/558) (viitattu 12.4.2021)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) (viitattu 12.4.2021)
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (29.04.2022 TEM/12765/2022) (viitattu 20.5.2022)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48158

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017) (viitattu 16.3.2021)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

TEM.fi: Työttömyysturvan poikkeussäännökset: Mitä työttömän on hyvä huomioida vuodenvaihteessa? (viitattu 12.4.2021)
https://tem.fi/-/tyottomyysturvan-poikkeussaannokset-mita-tyottoman-on-hyva-huomioida-vuodenvaihteessa-

Työmarkkinatori: Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka (viitattu 20.5.2022)
https://tyomarkkinatori.fi/

Suotuisa suunta: Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista (viitattu 16.3.2021)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/02/lyhytkestoinen-opiskelu-ei-esta.html

Suotuisa suunta: Opintojen osoittaminen sivutoimiseksi työhistorialla (viitattu 16.3.2021)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2021/02/opintojen-osoittaminen-sivutoimiseksi.html

Suotuisa suunta: Työvoimakoulutuksen aikana maksettavasta kulukorvauksesta (viitattu 12.4.2021)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/10/tyovoimakoulutuksen-aikana.html

Kela.fi: Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva (viitattu 8.4.2021)
https://www.kela.fi/tyottomyysturva-yrittaja

TYJ.fi (viitattu 16.3.2021)
https://www.tyj.fi/