keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Työnhaun aloittaminen

Olen aloittanut tämän blogitekstin kirjoittamisen useita kertoja. Vähintään yhtä usein olen muuttanut teemaa, josta kirjoitan. Niitä kertoja, kun olen lykännyt kirjoittamista ja keskittynyt muuhun työhön, en edes yritä laskea. Aloittamista on helppo siirtää, jolloin oma olotila hetkellisesti helpottuu. Harvoin lykkääminen kuitenkaan johtaa toivottuun lopputulokseen, eli välteltävän asian hoitumiseen itsestään.

Aloittamisen haaste liittyy myös työnhaun käynnistämiseen. Edellisestä työnhakukerrasta on voinut kulua vuosia tai aiempiin työpaikkoihin on saattanut päästä niitä varsinaisesti hakematta. Työhakemuksen ja CV:n kirjoittaminen tuntuu työläältä. Ei ole olemassa yhtä oikeaa ohjetta, miten asiakirjat muotoilisi tai mitä niissä painottaisi. Jos tämä olisikin vielä suhteellisen selvää, niin vielä pitäisi löytää itseä kiinnostavia työpaikkailmoituksia tai tutkia mahdollisia työpaikkoja, joihin voisi laittaa avoimen hakemuksen.

Työnhaussa pääsee alkuun, kun jakaa tavoitteen useampaan pieneen osaan. Aluksi voi selventää itselle, minkälaista työtä tavoittelee ja mitä reunaehtoja tähän liittyy. Tässä voi käyttää apuna netistä löytyviä työpaikkailmoituksia. Tämän jälkeen voi muokata CV:tä ja laatia hakemuksen johonkin kiinnostavaan ja potentiaaliseen työpaikkaan. Hakemus voi olla myös avoin hakemus. Mahdollisia työnantajia voi kartoittaa esimerkiksi verkostojen tai yritysrekisterin avulla. Jokaiseen vaiheeseen kuuluu useita pienempiä vaiheita, joita voi myös jakaa osiin ja muodostaa näin itselle tavoitteita. Ei ole tarkoituksenmukaista yrittää selvitä työnhakuprosessin opettelusta yhden päivän aikana. Tämä on toki mahdollista, mutta riittävän hyvä alku on jo se, että tekee yhden, pieneltäkin tuntuvan teon, joka vie prosessia eteenpäin.

Osiin jaon lisäksi on hyvä hyödyntää aikatauluttamista. Työnhaussa on monesti deadlineja, jotka voivat toimia aktivoijina. Aikapaineen alla moni kokee saavansa asioita paremmin tehdyksi kuin ilman tällaista painetta. Deadlineja voi asettaa myös itse itselleen. Tässä voi olla apua, jos kertoo tavoitteistaan jollekin läheiselle. Näin aikatauluista tulee pitäneeksi paremmin kiinni.

On tärkeää myös muistaa, että ahdistus ja turhautuminen ovat normaaleja tunteita, jotka kuuluvat työnhakuun. Niiden väistymistä ei kannata jäädä odottamaan, vaan ne on hyvä hyväksyä osaksi normaalia tunneskaalaa. Kyse ei ole pysyvistä tunteista tai tunnetiloista, vaan oikeammin olosuhteiden aiheuttamista tuntemuksista, joissa tapahtuu muutosta ajan ja elämäntapahtumien myötä.

Usein käy niin, että aloittamisen jälkeen tekeminen helpottuu. Kun mielessä olevat uhkakuvat ja epätietoisuus tai epävarmuus väistyvät, voi keskittyä itse tekemiseen ja sen hahmottamiseen, mitä varsinaisesti pitäisi tehdä. Näin kävi myös tätä blogitekstiä kirjoittaessa. Kun pääsin alkua pidemmälle, loppu lähti sujumaan joutuisammin ja ahdistuksen tunne väheni.

Hannele

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Harrastaminen palauttaa

Syyspimeiden tullessa on erityisen tärkeää pitää huolta palautumisesta. Tästä aiheesta on viime viikkoina kirjoitettu sanoma- ja aikakauslehdissä paljon. Aikatauluttamaton lepo ja puuhastelu ovat palautumisen kannalta välttämättömiä. Haluan haastaa jokaisen kokeilemaan jotain uutta elämyksellistä ajan kuluttamisen tapaa. Esittelen tässä muutaman mahdollisen tavan, ja niiden terveysvaikutuksia.

1. Luonnossa liikkuminen: Kannattaa koukata metsän tai puiston kautta kävelyreitillä. Luonnossa voi myös oleskella ja yöpyä. Luonto rauhoittaa tutkitusti: Luonnossa oleskelun myötä keskittymiskyky paranee, liikumme reippaammin, syke ja verenpaine rauhoittuvat. 

2. Musiikin kuuntelu: musiikki herättää tunteita ja voi rentouttaa. Ilmiötä voinee verrata siihen eroon, mikä on vaikkapa lyhyiden tekstipätkien lukemisen vaikutus verrattuna elämykselliseen romaaniin. Myös aivot kaipaavat vaihtelua, eli kuullun hälyn sijasta taide-elämyksiä. Aiheesta on kiinnostava artikkeli

3. Kirjallisuuden lukeminen: Romaaneja, runoja ja novelleja voisi olla ruokalistalla tietokirjallisuuden ja uutisten lisäksi. Kirjallisuus koskettaa tunteita. Lukeminen kehittää sanavarastoa, ajattelua, itsetuntemusta ja myötätuntoa. Lyhyt ja ytimekäs uutinen aiheeseen liittyen löytyy täältä

4. Kirjoittaminen: Voit purkaa mieltäsi ja jäsentää arkea kirjoittaen vapaasti mieleen tulevista aiheista. Se voi tuoda terveemmän ja itsetuntoisemman olon. Tätäkin aihetta on tutkittu.

5. Tanssi: Tanssi aktivoi meitä kokonaisvaltaisesti myös aivotoiminnan tasolla. Tanssia voi yksin, mutta ryhmässä tanssiminen tuo siihen oman ulottuvuutensa, kuten esimerkiksi lavatansseissa. Tanssin vaikutuksista on meneillään Suomessakin tutkimusta

6. Kuvataide ja käsityöt: Kuva on voimallinen ilmaisumuoto. Kuvan on sanottu kertovan enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvataiteen terveysvaikutuksia on muiden taidemuotojen ohella koottu tähän artikkeliin

7. Seura:  Yhdessä olon kokemukset ovat osa ihmisyyttä. Hyvän ystävän kanssa voi vain olla ja aika kuluu sen kummemmin ajasta tai paikasta välittämättä. On tärkeä että on läheisiä ihmisiä, ja että kuuluu yhteisöön. Yhteisön terveysvaikutuksista löytyy kiinnostava tutkimuksia kokoava artikkeli.

Kenties jotain edellä mainituista kuuluu jo elämääsi. Haluatko vireyttää jonkun jo unohdetun harrastuksen tai kokeilla uutta taidenäyttelyä tai musiikkilajia? Uusi kokemus tuo uusia näkökulmia ja virkistää parhaiten. 

Heli

Linkit päivitetty 21.9.2022

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Mistä tähän on tultu ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjauksessa?

Eläkkeelle lähdön kynnyksellä muistelen vähän menneitä. Toimittuani yhdeksän vuotta koulu- ja terveyskeskuspsykologina hain ja pääsin ammatinvalintapsykologiksi työvoimatoimistoon. Kaksi kokenutta ammatinvalintapsykologia perehdyttivät minut perusteellisesti työhöni ja sain heiltä aina tarvitessa konsultointiapua uuden tehtävän haasteisiin. Saimme osallistua vuosittain useampiin alamme täydennyskoulutuksiin ja monina vuosina meillä oli myös ryhmätyönohjausta. Yhteydet yhteistyötahoille oppilaitoksiin, työpaikoille, terveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen olivat tiiviit. Tunsimme hyvin omien työvoimatoimistojemme henkilöstön ja muut yhteistyökumppanit.

Tapasimme ohjausta tarvitsevia asiakkaita kasvokkain alueemme kolmessa työvoimatoimistossa ja kouluilla ja yhteistyökumppaneita myös heidän toimipaikoissaan. Matkapäiviä kertyi aika paljon. Pitkästä matkasta tuleville asiakkaille maksettiin matkakustannusten korvausta. Nykyään niitä ei enää makseta. Nykytyössäni TE-asiakaspalvelukeskuksessa koko maasta ja ulkomailtakin tulevia asiakkaita ohjataan ammatinvalinnassa ja urasuunnittelussa puhelimella ja videolla, ensi vuonna myös verkkoalustalla kirjoittamalla. Aikaa ja rahaa säästyy, kun ei tarvitse matkustaa, ei asiakkaan eikä psykologin. TE-toimistoista saa edelleen psykologin ammatinvalinta- ja uraohjausta myös kasvokkain toimipaikassa tapaamalla.
Psykologin tutkimuksia tarvitsevista asiakkaista koottiin ryhmiä, jotka tekivät tarvittavat testitehtävät työvoimatoimiston kokoushuoneessa. Tuloksista keskusteltiin ja urasuunnittelua jatkettiin kunkin osallistujan kanssa yksilöllisesti. Nykyään monet testitehtävistä voi tehdä tietokoneella TE-toimipaikoissa ja osan niistä nettitesteinä kotikoneeltakin. Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun kannalta on tärkeä arvioida ammatillisten kiinnostusten lisäksi oppimisedellytyksiä ja toimintataipumuksia. Ohjauksessa on aina huomioitu ja huomioidaan edelleenkin myös asiakkaan voimavaroja ja elämäntilanteen kokonaisuutta, psykososiaalisen tuen tarpeita sekä etsitään asiakkaan fyysisen ja psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn kannalta sopivia uraratkaisuja.

Aiemmin työvoimatoimistoissa oli paljon paperisia palveluesitteitä, joita jaeltiin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Koulutusneuvonnan aineistoja olivat aulan hyllyt täynnä. Työpaikkailmoituksia oli ilmoitustauluilla toimistojen odotustiloissa. Myös uraohjauksen välitehtävät ja testitehtävät olivat paperisia. Niitä varten tarvittiin monta korkeaa kaappia. Nykyään kaikki palveluesitteet, tietoaineistot sekä koulutus- ja työpaikkatiedot ovat sähköisinä netissä valtakunnallisesti hyödynnettävinä. Monet urasuunnittelutehtävät ovat netissä asiakkaiden käytettävissä myös itsepalveluna. Osallistumme TE-asiakaspalvelukeskuksesta vahvasti uraohjauspalvelujen digitalisoinnin edistämiseen.
On ollut innostavaa ja palkitsevaa päästä vielä työuran loppuvuosina kehittämään ja käynnistämään sähköisiä ja digitaalisia uraohjauksen psykologipalveluja. Ne ovat asiakkaille helppokäyttöisiä ja hyödyllisiä. Saamamme asiakaspalaute on ollut erittäin hyvää. Tuotamme valtakunnalliset etäuraohjauspalvelut kustannustehokkaasti sekä yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti vaikuttavalla tavalla. Kehitämme jatkuvasti uusia palveluja. Kiitos asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja työkavereille! Hyvää jatkoa eteenpäin!

Sari

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Alanvaihto terveyssyistä – uusi mahdollisuus

Usein alanvaihto terveyssyistä on pitkällinen prosessi, jossa uutta alaa ehtii hahmottamaan pitkään. Ihmismieli ei kuitenkaan toimi niin rationaalisesti, että heti ensimmäisten oireiden ilmenemisen myötä lähtisi muodostumaan selkeää suunnitelmaa jatkosta. Mielen täyttävät todennäköisemmin pelko ja huoli työn jatkumisesta ja omasta terveydestä. Muuttuneen terveydentilan tutkiminen ja tilanteen selvittäminen terveydenhuollossa vievät aikaa. Muodostuneesta ammatti-identiteetistä luopuminen tai sen muuttaminen ovat myös aikaa vieviä prosesseja. Voi olla hankala hahmottaa muunlaista osaamista kuin mihin on nykytyössään tottunut. Onneksi meille kenellekään ei kuitenkaan ole olemassa vain yhtä niin sanotusti oikeaa ammattia.

Jos alanvaihto vaikuttaa ainoalta tai muuten varteenotettavalta vaihtoehdolta, itseään voi rauhoittaa ajatuksella, ettei päätöstä tarvitse tehdä tänään. Alanvaihtoa on luonnollista ensin pohtia mielessään ja lähteä pikkuhiljaa hakemaan tietoa eri vaihtoehdoista. Tiedonkeruu ei tarkoita, että päätös olisi tehty, vaan tiedon pohjalta on vasta mahdollista tehdä kauaskin kantavia suunnitelmia tulevaisuuden suhteen. Usein on apua vaihtoehtojen karsimisesta. Heti alkuun voi jo rajata pois väärältä tuntuvat tai terveydellisesti sopimattomat vaihtoehdot. On myös hyvä tutustua eri ammattialoihin ja hakea tätä kautta vahvistusta omalta tuntuvasta alasta.

Alanvaihto voi luoda mahdollisuuden lähteä harjoittamaan totutusta poikkeavia vahvuuksia, palata aiempien kiinnostusten pariin tai tehdä pitkäaikaisesta urahaaveesta todellisuutta. Jos lähtökohtaisesti kaikki vaihtoehdot tuntuvat vääriltä, voi olla helpompi aloittaa muutoksen purkamisesta. On tärkeää hahmottaa, mikä luopumisessa tuntuu raskaalta tai epäreilulta ja mikä muutoksessa mahdollisesti pelottaa. On normaalia, että muutos aiheuttaa jännitystä tai pelontunteita. Monesti tilanteen hahmottaminen eri näkökulmista auttaa jännityksen lieventymisessä eikä muutos enää tunnukaan niin pahalta kuin aikaisemmin.

Ohjeita terveyssyistä alanvaihtoprosessin käynnistämiseen löytyy aiemmista blogiteksteistä:  Mitä tehdä, kun ei terveydellisistä syistä pysty jatkamaan nykyisessä työssä? ja Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuminen työttömänä.

Hannele