1. Hakeudu lääkärin
vastaanotolle
Aivan ensimmäiseksi kannattaa keskustella lääkärin kanssa
tilanteesta. Työsuhteessa oleville työterveyslääkäri on ensisijainen taho.
Lääkäri arvioi sairauden tai vamman laatua ja sen aiheuttamia työrajoitteita.
Yleensä ensiksi pohditaan, olisiko nykyisessä työssä erilaisilla tukitoimilla
tai työnkuvan ja työajan muutoksilla mahdollista jatkaa.
2. Keskustele
esimiehesi kanssa
Lääkärin arvion jälkeen on hyvä ottaa asia puheeksi
esimiehen kanssa. Keskustelut terveydentilaan liittyvistä asioista ovat
luottamuksellisia ja esimies on näistä asioista vaitiolovelvollinen.
Esimiehellä on vastuu työntekijän työkyvyn ylläpitämisestä, joten hänen on
asemansa vuoksi reagoitava asiaan ja etsittävä ratkaisuja. Kannattaa miettiä jo
ennen keskustelua, millaisia muutoksia tarvittaisiin ja ehdottaa niitä
keskustelussa esimiehelle rauhallisesti perustellen. Voi myös kysyä, olisiko
työnantajalla tarjota terveydentilalle paremmin sopivaa työtehtävää.
3. Työterveysneuvottelu
Usein on hyödyllistä järjestää työterveysneuvottelu
työntekijän tilanteesta. Aloitteen työterveysneuvotteluun voi tehdä esimies,
työntekijä tai henkilöstöhallinnon tai työterveyshuollon edustaja. Joskus
aloite voi tulla myös työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä, muusta
terveydenhuollosta tai kuntoutustaholta. Työterveysneuvottelu toteutetaan
työntekijän suostumuksella. Siinä ovat läsnä työntekijä, työnantajan edustaja
(yleensä lähiesimies) sekä hoitava työterveyslääkäri. Tavoitteena on yhteistyössä
auttaa työntekijää sovittamalla työtä hänen työkykyynsä sopivaksi ja etsiä
keinoja siihen, millaisin käytännön toimin voidaan tukea työntekijän työkykyä.
Tilanteen ratkaisemiseksi voidaan kutsua mukaan henkilöstön tai työsuojelun
edustaja, ylempi esimies tai muita tahoja. Työntekijällä on oikeus kutsua
neuvotteluun valitsemansa tukihenkilö (esim. luottamusmies).
Terveydentilatietoja käsitellään vain työntekijän suostumuksella. Kaikki
työterveysneuvotteluun osallistuvat ovat salassapitovelvollisia.
4. Ammatillisen
kuntoutus
Jos työpaikalla tehtyjen tukitoimien, työhön liittyvien
käytännön järjestelyjen ja mahdollisen työnkuvan muokkauksen jälkeen oireilu ja
terveydelliset ongelmat edelleen jatkuvat ja ammatinvaihto on terveyssyistä
välttämätöntä, on syytä miettiä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia. Jos
nykyisessä työssä ei pysty enää jatkamaan, lääkärin kanssa pohditaan
alanvaihtoa ja uudelleenkouluttautumista. Lääkäri arvioi työrajoitteet ja
niiden vaikutuksen työkykyyn ja kirjoittaa B-lausunnon. Sen perusteella voi
hakea ammatillista kuntoutusta, joka voi olla esimerkiksi koulutusta,
kurssitusta tai työkokeilua. Kannattaa miettiä, millaista työtä pystyisi
tekemään, mitä haluaisi tehdä ja miten hankkisi tarvittavan uuden osaamisen.
Ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat työeläkelaitokset ja Kela.
Lisätietoja: https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/kuntoutuksella-takaisin-toihin/#title
5. Täytä hakemus
Ammatillista kuntoutusta haetaan täyttämällä hakemuslomake.
Siinä kuvataan omin sanoin terveysrajoitteiden vaikutus työntekoon ja työssä
selviytymiseen. Lisäksi kerrotaan, mihin ammattiin aikoo vaihtaa ja millä
keinoin. Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto ja työnantajan selvitys työssä
tehdyistä muutoksista, joilla työssä selviytymistä on tuettu. Hakemus
lähetetään siihen vakuutusyhtiöön, jossa on työeläkevakuutettuna. Hakemuksen
voi lähettää, vaikka ei vielä tietäisi, mikä uusi ammatti itselle sopisi.
Työeläkelaitokselta saa tarvittaessa ohjausta alanvalintaan.
Oman työeläkelaitoksen voi selvittää www.tyoelake.fi-sivuston verkkoasiointipalvelusta
valitsemalla etusivulta linkki ”Siirry työeläkelaitoksesi palveluun”. Sivustolta
löytyy lisätietoa ammatillisesta kuntoutuksesta ja hakemuslomakkeet ohjeineen.
Tiedon omasta työeläkelaitoksesta saa myös kysymällä Kelasta, omasta
työterveyshuollosta tai palkanlaskijalta.
Milla ja Sari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti