Työvoimabarometrista löytyy ajantasaista tietoa työvoimatarpeista

Uudesta työvoimabarometrista löytyy tietoa työmarkkinoiden osaamistarpeista ja ammattien työllistymisnäkymistä eri alueilla. Tiedonkeruutapa on tarkemmin määritelty kuin aiemmin käytössä olleessa ammattibarometrissa, lisäksi sivusto on nykyaikaisempi ja helpompi käyttää.

Palvelun etusivulta löytyy arvio koko Suomen kohtaantotilanteesta, eli onko työvoimapulaa vai ylitarjontaa, lisäksi infolaatikossa on eritelty mistä ammateista on pulaa ja mitä osaamista erityisesti tarvitaan. Kun menee hiiren osoittimella kartan maakuntien päälle, saa tarkempaa määrällistä tietoa. Etusivun tieto on todennäköisesti maltillisemmin muuttuvaa kuin muu työvoimabarometrin sisältö.

Sivun ylälaidan navigointipalkin avulla löytää kätevästi muut sivuston toiminnot. Alueet ja toimialat -välilehdellä on sivun alalaidassa kartta, josta voi katsoa tietoa ja siirtyminen osoittimella karttanäkymän päälle antaa lukumääräistä tietoa. Jos sivun ylälaidan hakuikkunoihin tekee valintoja, karttanäkymä ja infotaulu näyttävät valintojen mukaiset muutokset, esimerkiksi Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan alla näkyvän kuvan mukaan muistisairausosaamista, monikulttuurisuusosaamista ja toimintakyvyn arviointia.

Huomaan itse kaipaavani työssä eniten tietoa Ammatit- välilehdeltä, jossa hiirellä voi klikata hakuikkunaa ja saada avuksi ammattiehdotuksia. Myös kirjoittaminen tarjoaa alavalikkoon vaihtoehtoja, joista hakuja voi tehdä. Ammatit ovat tällä sivulla jo tarkalla tasolla, ja esimerkiksi asiantuntija- ja erikoisasiantuntijatasoa on eritelty perustason ammateista. Hakutuloksena tulee karttanäkymä lisätietoineen.

Mielestäni sivusto on helppokäyttöisempi ja monipuolisempi kuin aiempi Ammattibarometri, joskin monet hakumahdollisuudet ja hakutulosten tulkinta vaativat totuttelua. Jos joku tietty ala tai ammatti kiinnostaa enemmän, tarkempaa arviota niiden tilanteista voi löytää aiemmassa kirjoituksessani esitellyistä Työvoimatiekarttojen loppuraportista ja Työ ja elinkeinoministeriön toimialapalvelun seurantaraporteista. Myös ELY-keskuksen ennakointisivu tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia paikallistiedon etsintään.

Heli
psykologi
valtakunnallinen Uraohjaus

Aikuiskoulutustuki loppuu – Mitäs nyt?

Aikuiskoulutustuki, monen työelämässä olevan ihmisen tärkein taloudellinen tuki opiskeluun ja ammatinvaihtoon, on suunniteltu lopetettavaksi elokuussa 2024. Tämä päätös on herättänyt kysymyksiä ja huolta siitä, miten tulevaisuudessa rahoitetaan aikuisten opiskelua ja uudelleenkoulutusta. Mitä sen loppumisen jälkeen voisi tehdä kun kaipaa jotain uutta?

Opintotuki ja säästöt

Lakisääteistä opintovapaata pystyy kuitenkin edelleen saamaan, mutta koska se ei itsessään sisällä mitään taloudellista tukea, pitäisi opiskelu rahoittaa muilla keinoilla. Näitä voivat olla esimerkiksi omat säästöt tai Kelan opintotuki. Kuitenkin realiteetti on, että useimmille nämä eivät ole ainakaan pitkäaikaiseen opiskeluun varteen otettavia vaihtoehtoja, mutta voivat mahdollistaa esimerkiksi lyhyemmän opiskelutauon työstä.

Työn ohella opiskelu

Aikuiskoulutuksen loppumisen myötä työn ohella opiskelu kasvattanee entisestään suosiota. Se voi onnistua esimerkiksi monimuoto-opiskeluna, joka on luotu työn ohessa tapahtuvaksi. Tai osa-aikaisena opiskeluna. Osa-aikainen opiskelu tarkoittaa sitä, että opintopisteitä kertyy verkkaisemmin ja opinnot ottavat hieman enemmän aikaa. Joustavampien opiskeluaikataulujen harkitseminen voi kuitenkin olla järkevää. Onko aina välttämättä niin kiire - pitää muistaa huomioida oma jaksaminen sekä muu elämä työtä ja opiskelua yhteensovittaessa.

Oppisopimus

Oppisopimusta ei kannata unohtaa. Se on edelleen hyvin käyttökelpoinen vaihtoehto, jos tavoiteltava tutkinto tai tutkinnon osa on toisen asteen ammatillista koulutusta. Oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden tehdä työtä - joko nykyisellä tai uudella työnantajalla - samalla kun hankkii uutta koulutusta ja pätevyyttä. Korkeakouluopintoja ei ole mahdollista oppisopimuksena käydä.

Työnantajan tuki

Jotkut työnantajat tukevat työntekijöidensä opiskelua erilaisin keinoin. Työnantajan tuki on monimuotoinen ja voi vaihdella eri työnantajien välillä. Jos miettii, onko tällaisia mahdollisuuksia omalla työpaikalla, kannattaa keskustella asiasta työnantajan kanssa. Työnantajan tarjoama tuki voi olla muun muassa koulutus- ja kurssimaksuihin osallistuminen, vapaan saaminen opiskelun ajaksi, mahdollisuus osallistua koulutukseen työajan puitteissa tai työpaikan sisäiset koulutukset. Joskus koulutustukeen voi liittyä myös velvollisuuksia työnantajaa kohtaan, kuten aika työnantajan palveluksessa koulutuksen jälkeen.

Panostaminen (nykyiseen tai uuteen) työhön

Aina opiskelu ei kuitenkaan yrityksistä huolimatta onnistu taloudellisesti ja ajankäytöllisesti. Jos nykyiseen työhön on kuitenkin pääasiassa tyytyväinen, se voi tarjota sisällään mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittyä edelleen. Uudet vastuut tai kokonaan uusi rooli organisaation sisällä voi tuoda lisäarvoa ja avata uusia mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Toisaalta joskus voi tuntua siltä, että nykyinen työpaikka ei enää vastaa sitä mitä toivoo. Tällöin uusi työ voisi tuoda kaivattua kehittymistä, jos se vaan on realistinen vaihtoehto. Uutta voi oppia ja vaihtelua saada, vaikka toimisikin jo olemassa olevan osaamisen varassa.

Elämässä on muutakin

Kannattaa muistaa, että vaikka opiskelu ja työ ovat tärkeitä osia elämässä, ne eivät ole ainoat lähteet henkilökohtaiselle kehitykselle ja mielekkyydelle. Harrastukset tarjoavat mahdollisuuden oppia uusia taitoja, luoda sosiaalisia suhteita ja löytää innostavia tapoja käyttää aikaa. Harrastukset voivat olla mitä tahansa, kuten liikunta, taide, musiikki, kädentaidot tai vapaaehtoistyö. Harrastusten kautta voi rikastuttaa elämää, saada tasapainoa suorittamiselle ja ne voivat tarjota mahdollisuuden verkostoitua ihmisten kanssa.

Heini
psykologi, valtakunnallinen uraohjaus

Itsemyötätunto

Kristin Neff (2003a) on itsemyötätunnon tutkimuksen edelläkävijä ja määritellyt itsemyötätunnon kyvyksi olla avoin ja liikuttua omasta kärsimyksestä ja osoittaa itseä kohtaan ystävällisyyttä vaikeina aikoina. Myötätunnon osoittaminen itselle merkitsee itsestä välittämistä ja ymmärtävää, tuomitsematonta asennetta omaa riittämättömyyttään ja epäonnistumisia kohtaan. Sen sijaan, että vähättelisi epämukavia tunteita tai moittisi itseään itsekritiikillä, pyrkii tietoisesti kohtaamaan itselle hankalan kokemuksen samaistumatta siihen liiaksi. Lisäksi sen tunnistaminen, että oma kokemus on osa yhteistä inhimillistä ihmisenä olemisen kokemusta. Blogissani pohdin, voisiko itsemyötätunnosta olla tukea, kun kohtaamme työnhakuun tai ammatilliseen kehittymiseen liittyviä henkisesti kuormittavia hetkiä. 

Professori Neff (2023) on kuvannut, että useimmille meistä on helpompi olla ystävällinen ja tukeva tärkeille läheisillemme, kun he tuntevat olonsa huonoksi tai kokevat elämän haasteita. Kuitenkin olemme paljon ankarampia itsellemme ja saatamme tulkita itseämme negatiivisesti ja sanoa epäystävällisiä, lannistavia asioita ahdistuksen hetkinä. ”Ei tästä mitään tule”, ”Kaikki on omaa vikaa” tai ”En osaa kuitenkaan”. Tai voimme kamppailla, kieltää ja työnnämme epämukavan asian pois. Välttääksemme ikävät tunnekokemukset tosiasian kohtaamisesta, toimimme tavoilla, joilla emme näytä haavoittuvuuttamme. Näinä hetkinä tarvitsisimme eniten myötätuntoa tueksemme ja nähdä oma haavoittuvuutemme myönteisemmässä valossa. Itsemyötätunto ei tarkoita itsesääliä tai itsekeskeisyyttä, että asettaisimme henkilökohtaiset tarpeemme muiden tarpeiden etusijalle. Sen sijaan itsemyötätunto edellyttää yhteyden ja tunteiden tunnustamista, että epäonnistumiset ja puutteet ovat osa ihmisen tilaa ja että kaikki ihmiset – itse mukaan lukien – ovat myötätunnon arvoisia. 

Voisiko itsemyötätunnosta olla apua työelämän muutoksissa? 

Tutkimukset osoittavat, että itsemyötätunto on yksi tehokkaimmista käytettävissämme olevista selviytymisen ja kestävyyden lähteistä. Myötätuntoharjoituksien on todettu edistävän merkittävästi henkistä ja fyysistä hyvinvointia lisäämällä itseymmärrystä myötätuntoisen tunteiden säätelyn avulla. Harjoitukset vähentävät mm. stressiä, ahdistusta, ja masennusta. Lisäksi se motivoi meitä tekemään muutoksia ja saavuttamaan tavoitteemme itseä lempeästi kuunnellen ja välittämisen tekojen kautta. Itsemyötätunto sisältää kolme avaintekijää: itseystävällisyyden vastakohtana itsekritiikille (eli lohduttavien sanojen tarjoaminen moittimisen sijaan); tietoisuus toisin kuin yli-samaistuminen (eli epämiellyttävien ajatuksien ja tunteiden tarkkaileminen tuomitsematta ja avoimesti sen sijaan, että samastuisi niihin); ja yhteisen inhimillisyyden tunne eristyneisyyden vastakohtana (eli sen tunnustaminen, että kaikki ihmiset ovat epätäydellisiä, sen sijaan, että tuntisi olonsa yksinäisiksi epäonnistumisissa ja kärsimyksessä). 

Harjoitukset

Onneksi itsemyötätunto on taito, jota voi oppia ja kehittää harjoittelemalla. Neff (2003a) korostaa, että itsemyötätunto on olennaisinta tilanteissa, jotka herättävät häpeän tunnetta ja itsekritiikkiä. On monia tapoja olla myötätuntoinen itseäsi kohtaan hädän hetkellä. Voit lohduttaa itseäsi, rauhoittaa itseäsi ja tarjota itsellesi vahvistusta, ja voit huolehtia hyvinvoinnistasi ja motivoida itseäsi. Esimerkiksi käden laittaminen sydämelle, itselleen ystävällisesti puhuminen, lyhyt itsemyötätunto-meditaatio tai myötätuntoinen kirjoitusharjoitus. Harjoitukset tukevat lempeän ystävällisen yhteyden saamista itseen, selkeää tietoisuutta omista kokemuksista nykyhetkessä ja tunteiden rehellistä kohtaamista ja ilmaisemista, olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia. Sen sijaan, että jätettäisiin huomioimatta sivuuttamalla omat ongelmat tai liioittelisi omien epäonnistumisten ja olosuhteidensa vaikeuksien suuruutta. 

1. Tule tietoiseksi omasta kärsimyksestä

Itseystävällisyyteen kuuluu itsensä aktiivinen rauhoittaminen ja lohduttaminen ahdistuksen hetkinä. Myötätuntoisemman yhteyden herättämistä itseä kohtaan voi lähestyä tunnistamalla; mitä mieleni viestittää ja mitä minussa tapahtuu juuri nyt. Esimerkiksi sanoittamalla hyväntahtoisesti: "Tämä on todella vaikeaa juuri nyt” tai ”Huomaan, että minua ahdistaa.” Kun koemme henkilökohtaisia epäonnistumisia tai havaitsemme omia puutteita (esim. työnhaun aikana emme saa työpaikkaa, tai palautetta ja edistyminen on hidasta), ihmisinä meillä on taipumus keskittyä liioitellusti tämän negatiivisen kokemuksen vaikutuksiin omaan arvoomme ja miten näemme itsemme ihmisenä. Itsensä syyllistäminen voi kaventaa ymmärrystämme työmarkkinoiden todellisuudesta. Sisäinen kamppailu voi johtaa epävarmuuden ja eristyneisyyden tunteeseen, liian ankariin arviointeihin ja itsekritiikkiin. Sen tarkasteleminen, mitä olet kohdannut auttaa jäsentämään, mikä tekee oman kokemuksesi ymmärrettäväksi. Tukevan asenteen löytäminen itsestä ei ole helppoa. Päätä silti olla lempeä itseäsi kohtaan, ja kysy itseltäsi; miten voin parhaiten pitää huolta itsestäni juuri nyt ja mikä auttaa minua? Mitä tarvitsen nyt tunteakseni oloni paremmaksi ja turvalliseksi?

Tutkimus osoitti, että itsemyötätunto-kirjoitusharjoitus lisäsi työnhakijoiden itsemyötätuntoa, mikä puolestaan liittyi heidän tunnereaktioihinsa työnhakuun ja vähensi itsekritiikkiä (Kreemers ym., 2020). Myötätuntokirje itselle harjoitukseen voit varata 5–10 min. ja aloita tuomalla ensin mieleesi mielikuva hyvästä ystävästäsi tai viisas rakastava läheinen, joka tuntee ja hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet, vahvuuksien ja heikkouksien kanssa. Sen jälkeen kirjoitat kirjeen, jossa suhtaudut ymmärtäväisesti johonkin itseäsi harmittavaan työnhakutapahtumaan kuluneelta ajanjaksolta. Pysähdy ensin hetkeksi pohtimaan negatiivista työnhakukokemustasi yksityiskohtaisesti: kuinka monta viikkoa sitten se tapahtui, mitä tapahtui, ketkä olivat paikalla, ja mikä johti tapahtumaan. Kuvailet asioita, jotka vaivaat mieltäsi, joista tunnet riittämättömyyttä ja millaisia tunteita heräsi. Seuraavaksi kirjoita itselle myötätunnon sävyllä, jotain, mikä auttaa, rohkaisee ja antaa hyvää mieltä sinulle. Arvosta itseäsi siksi, että olet ja yrität. Ehkä jotain mitä sanoisit ystävällesi, joka olisi samassa tilanteessa. 

2. Osoita myötätuntoa itsellesi

Työnhakuun ja opiskeluaikaan voi liittyy erilaisia esteitä ja vaikeuksia, jotka voivat herättää negatiivisia tunteita (pettymys, stressi) ja mietimme, olemmeko tarpeeksi hyviä. Arjen vaikeuksien äärellä on inhimillistä kokea ahdistavia tuntemuksia ja on hyvä muistuttaa itseä, että ”Minussa ei ole mitään vikaa ja moni muukin kokee samanlaisia tunnetiloja tällaisen haasteen edessä”. Yksinkertaisin harjoitus on myötätuntoharjoitus, joka keskittyy, pehmenen-rauhoitun-sallin kokemukseen, ja auttaa tulemaan ystävällisemmäksi ja tietoiseksi kokemuksestasi. Tärkeää on muistuttaa, ettet ole yksin kokemuksesi kanssa. Löydät harjoituksia alla olevista lähteistä. Itsemyötätunto rohkaisee myös hakemaan tukea vastoinkäymisiä kohdatessa. Toisilta saatu ymmärrys auttaa käsittelemään tehokkaasti stressiä, joka syntyy negatiivisten työnhakukokemusten seurauksena. Keskustelu huolista auttaa ottamaan etäisyyttä, ja objektiivisempi tilanteen uudelleen tarkastelu voi helpottaa oman myötätuntoisen näkökulman ottamista työnhaun vaikeuksiin.  Avaa ajatuksia, miten muut samankaltaiseen tilanteeseen joutuneet selviävät tapahtumasta tai reagoivat siihen. Se sisältää kyvyn lähestyä elämäänsä "inhimillisenä kokemuksena", lempeän ja ei-arvostelevan asenteen osoittamisena itseään ja puutteita ja virheitä kohtaan. 

3. Päätä miten jatkat myötätuntoisesti

Oppiminen myötätuntoisemmaksi on prosessi, jossa pyrkimyksenä on hyväksyen muuttaa kokemustamme ja itseämme kohti sitä, mitä olemme jo. Itsemyötätunto auttaa päästämään irti tarpeettomasta kamppailusta ja toimimaan enemmän itseä kannustavalla ja tukevalla tavalla itselle tärkeiden tavoitteiden edessä. Pysähdy harkitsemaan hyödyllisempiä tapoja ja keinoja, miten haluat todella toimia tässä tilanteessa? Voit miettiä, mitä vahvuuttasi tai taitoasi voisit käyttää, joka tukee haluasi lähestyä vaikealta tuntuvaa työelämän tilannetta jatkossa eri tavalla. Kuinka voit motivoida itseäsi ystävällisyydellä, tuella ja ymmärryksellä kritiikin sijaan. Saatat löytää aktiviteetin, josta pidät, ja haluat oppia uutta tai jotain, joka rauhoittaa sinua, kuten ulkoileminen tai rupattelu hetki ystävän kanssa. Tilanteen rauhoittaminen hetkeksi on useimmiten paikallaan, jotta saa kerättyä henkisiä voimia ja sisäistä innostusta edetä asiassa uudelleen eteenpäin. Mieti yksi tai kaksi asiaa, mikä olisi kaikista auttavaisinta nyt? Mitä sellaista voisit tehdä jo tänään, ja mikä tuo hyvää mieltä ja tasapainottaa sinua.

Johanna
Psykologi,
Valtakunnallinen uraohjaus

Lähteet

Kreemers, L.M., van Hooft, E.A., van Vianen A.E., & Sisouw de Zilwa, S C. (2020). Testing a self-compassion intervention among job seekers: Self-compassion beneficially impacts affect through reduced self-criticism. Frontiers in Psychology, 11, Jul 2.

Neff K.D. (2023). Self-Compassion: Theory, Method, Research, and Intervention. Annual Review of Psychology, 74:193–218

Neff K.D. (2003a). Development and validation of a scale to measure self-compassion. Self Identity, 2: 223–250

Ronnie Grandell Itsemyötätuntoharjoitus YouTube linkki löytyy tästä.

Sydänliiton Itsemyötätuntoharjoitus löytyy YouTubesta verkkomateriaaliin linkki tästä.

Oikaisuvaatimuksen tekeminen työvoimakoulutuksen valintapäätöksestä

Työvoimakoulutukseen valituksi tuleminen ei ole mitenkään itsestään selvää. Kielteisen valintapäätöksen tapauksessa on hyvä tietää muutoksen hakemisen mahdollisuudesta, jos olet eri mieltä päätöksestä ja sinulla on siihen perustelut. Joissakin tilanteissa varsinaista oikaisuvaatimusta ei tarvitse tehdä, vaan asia voidaan käsitellä virheen korjaamisena.

Palvelulain perusteella tehtyjen päätösten muutoksenhaku on kaksivaiheinen. Päätökseen tyytymätön tekee ensin oikaisuvaatimuksen TE-toimistolle. Oikaisuvaatimuksesta annettuun kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeuteen valittamalla. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos siihen on annettu valituslupa. Olen rajannut tämän blogitekstin aihetta siten, että käsittelen muutoksenhausta vain oikaisuvaatimusta ja vain työvoimakoulutuksen näkökulmasta.

Oikaisuvaatimuksesta on säädetty palvelulain ja lain soveltamisohjeen 14 luvussa, jossa käsitellään muutoksenhakua.

Milloin oikaisuvaatimusta ei voi tehdä?

Muutoksenhakukiellon alaisille päätöksille yhteistä on se, että niissä on evätty jokin harkinnanvarainen etuus tai palvelu. Palvelulain mukaan päätökseen ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa, jos työvoimakoulutuksen opiskelijavalintaa koskeva päätös perustuu 5 luvun 3 §:n 1 momentissa säädettyihin edellytyksiin. Kyseiset edellytykset on kerrottu tässä:

"Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve. Alle 20-vuotias oppivelvollisuuden suorittanut voidaan valita muuhun kuin kotoutumiskoulutukseen vain, jos koulutuksen suorittaminen ei ole mahdollista tai muutoin tarkoituksenmukaista omaehtoisena opiskeluna."

Näin ollen esimerkiksi koulutustarpeen puuttuminen on hylkäyssyy, josta ei voi vaatia oikaisua tai valittaa.

Palvelulain mukaan opiskelijavalintaa koskevaan päätökseen, joka on perustunut henkilön soveltuvuuteen, saa kuitenkin vaatia oikaisua tai siitä saa valittaa. Mahdollisuus ei koske kuitenkaan 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettuja koulutuksia, eli yhteishankintakoulutuksia. Sellaisiksi koulutuksiksi katsotaan ainakin rekry-, täsmä- ja muutoskoulutukset.

Myöskään seuraavista kielteisistä päätöksistä ei saa vaatia oikaisua eikä niistä saa valittaa:

• Päätös työvoimakoulutuksen matka- ja yöpymiskustannusten korvaamisesta, jos päätöksen perusteena on, että 10 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetty edellytys ei täyty. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa kustannusten korvaamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena työvoiman saatavuuden ja työttömän työllistymisen kannalta. Muutosta voi hakea esimerkiksi päätökseen, jolla etuus on evätty koska työvoimaviranomainen ei ole katsonut asiakkaan olleen kuljetuspalvelun tarpeessa tai pitänyt henkilökohtaista asiointia välttämättömänä.
• 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu kulukorvaus työ- ja elinkeinotoimiston tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella. Työvoimaviranomainen voi myöntää harkinnanvaraista kulukorvausta kaikkien edellytysten täyttyessä, mutta kaikkien edellytysten täyttyessäkin myöntäminen on aina harkinnanvaraista. Harkintaan perustuvaan kielteiseen päätökseen ei voi hakea muutosta. Jos päätös on kielteinen jostain muusta syystä, muutosta voi hakea. Muutosta voi hakea esimerkiksi korvauspäivistä tai korvauksen määrästä, joihin ei liity harkintaa.

Lähtökohtana on, että jos päätökseen saa hakea muutosta, on päätökseen liitettävä mukaan oikaisuvaatimusohjeet.

Minkälainen aikataulu oikaisuvaatimuksen tekemiselle on?

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos oikaisuvaatimus tehdään myöhässä, se jätetään tutkimatta. Lähettäjän vastuulla on huolehtia asiakirjan saapumisesta TE-toimistolle määräajassa. Oikaisuvaatimus osoitetaan päätöksen tehneelle TE-toimistolle, joka on mainittu päätöksen mukana tulleessa oikaisuvaatimusohjeessa. Ohjeessa on mainittu myös oikaisuvaatimusaika ja mistä se lasketaan. Esimerkin oikaisuvaatimusohjeesta löydät palvelulain soveltamisohjeen liitteestä 2.

Työvoimakoulutuksen tapauksessa päätöksen tehnyt viranomainen on yleensä sen alueen TE-toimisto, jonka paikkakunnalla koulutus järjestetään. Tältä verkkosivulta löydät paikallisten TE-toimistojen sivustot ja niiden alta osoitetiedot.

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa TE-toimistolle sähköisesti Turvaviestin kautta.

Mitä tietoja oikaisuvaatimuksessa on oltava?

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

• oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta,
• päätös, johon haetaan oikaisua,
• millaista oikaisua vaaditaan,
• millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä:

• päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä,
• ne asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu TE-toimistolle,
• jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku toinen henkilö, on ilmoitettava myös asiamiehen nimi, kotikunta ja mukaan on liitettävä asiamiehen valtakirja.

Oikaisuvaatimuksen tekijän tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuksessa on annettava yhteystiedot (postiosoite ja puhelinnumero), jotta oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan lähettää ilmoituksia.

Oikaisua voi pyytää muutenkin – virheen korjaaminen

Hallintolain 8 luvussa on säädetty asiavirheen ja kirjoitusvirheen korjaamisesta. Vaatimus voidaan käsitellä tavanomaisena virheen korjaamista koskevana asiana esimerkiksi, jos työvoimaviranomainen havaitsee itse virheen tai oikaisuvaatimus on tehty myöhässä.

Hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos

1. päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;
2. päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;
3. päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai
4. asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen vahingoksi, jos tämä suostuu päätöksen korjaamiseen. Jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä, asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita. Sen sijaan kohdan 4 tilanteessa päätös voidaan korjata ainoastaan asianosaisen eduksi.

Päätöksessä olevan ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen taikka muuhun niihin verrattavan selvän virheen viranomaisen on korjattava viran puolesta. Virhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Aloite tai vaatimus virheen korjaamiseksi on tehtävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Päätökseen, jolla viranomainen on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 31.8.2023)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Hallintolaki (6.6.2003/434) (viitattu 8.9.2023)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (VN/20391/2023) (viitattu 31.8.2023)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/49517

Onnistu vuorovaikutuksessa

Ihmisellä on peruspyrkimys päästä yhteyteen ja läheisyyteen ihmissuhteissa. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen omien ajatuksien ja kokemuksiensa kanssa turvallisesti vahvistaa psyykkistä hyvinvointiamme. Vuorovaikutuksessa meillä on sisäinen tarve ilmaista, jakaa ja vastaanottaa mielipiteitä, tietoja, aikomuksia, toiveita ja tunteita. Jokaisella meistä on oma tapa olla vuorovaikutuksessa. Opimme jo varhaislapsuudessa läheisissä kiintymyssuhteissa, miten toimia muiden kanssa ja kohdata toinen ihminen. Hyvän ystävän kanssa vuorovaikutus voi olla avointa ja suoraa ja sujuu kuin tanssi. Kaikilla meistä on kokemuksia vaikeista kohtaamistilanteista, joissa viestimme on tulkittu eri tavalla kuin osasimme odottaa. Blogissani käsittelen, miten ongelmallisten asioiden kanssa tunteet nousevat helposti pintaan ja miten toimia rakentavasti riita tilanteissa.

”Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa”

Arkipäivässä kohtaamme vuorovaikutustilanteita eri ympäristöissä ja niihin liittyvistä rooleista käsin, kuten koulussa, töissä, kotona ja harrastuksissa. Väärinkäsityksiä syntyy helposti ihmissuhteissa. Riidat voivat liittyä sisällöllisiin erimielisyyksiin, arvo- ja tunneristiriitoihin tai valtakonflikteihin resursseista. Konfliktin syntyessä on inhimillistä, että saatamme tuoda tilanteeseen aiempien samankaltaisten kokemuksien tulkintoja ja tunnelasteja. Yhteentörmäykset yksilöiden ja ryhmien välillä ovat henkisesti kuluttavia ja vievät aikaa. Negatiiviset seuraukset voivat näkyä kielteisinä vuorovaikutuskehinä, hyvinvoinnin, motivaation ja suorituskykymme heikentymisenä niin töissä kuin vapaa-ajalla.

Työpaikalla työkaverin tai esihenkilön kiireen keskellä väärin lausutut sanat, negatiivinen palaute ilman keskustelua, tai epäselvästi ilmaistut odotukset omasta työroolista ja kunkin työvastuista voivat alkaa harmittamaan. Kotona puolison tilanteeseen nähden voimakas tunnereagointi, mitätöinti tai piikittely sinulle tärkeässä asiassa nostaa mielipahan, ärtymyksen ja pettymyksen tunteet. Harrastuksessa ohitetuksi tuleminen oman mielipiteen tai toiveen kanssa voi jäädä ikävänä kaikuna mieleemme. Siihen, miten toimimme haastavan tapahtuman seurauksena vaikuttaa se, miten tulkitsemme toisen reagointia, tarkoitusperiä ja sanomaa.

Kiistat, väittelyt ja eri mieltä olemiset ovat osa ihmisten kanssakäymistä. Ne eivät ole itsessään kuitenkaan haitallisia, kun ne kohdataan aidosti ja yrittäen ymmärtää toistemme kokemuksia. Vuorovaikutustaitoja voi harjoitella, jolloin myötätuntoinen läsnäolo voi avata syvempää ymmärrystä jaetuista kokemuksista. Miten tulkitset toisen sanomisen ja mitä itse tarvitsisit tuossa tilanteessa, auttavat tiedostamaan omia tarpeitamme vuorovaikutuksessa. Onko kuulemamme viesti uhka minälle ja haittaa itselle tärkeän tarpeen tai asian toteutumista. Vai tulkitsemme sen hyödyllisenä jonkin tärkeän tavoitteen edistämiseksi. Reagoimme kukin omalla vuorovaikutustyylillä tulkinnasta ja sisäisten tunteiden säätelystämme riippuen. Välillä kuppi voi mennä nurin ja ns. ”menee tunteisiin” ja ”käämit palavat”. Vihan ja ärtymyksen tunteet nousevat pintaan ja stressin alla oman käytöksen hallinnan tunne heikkenee.

Kiukustuessa saatamme loukkaantua ja automaattisesti yritämme puolustaa rajojamme esim. korottamalla ääntä. Ikävillä sana valinnoilla viestimme, että toinen on syypää ja olemme valmiit haastamaan eriäviä näkemyksiä. Tilanne voi eskaloitua, jos esiin nousee vanhat riidat tai ärsytyksen aiheet. Aikaisempi kokemus harhauttaa ajattelemaan: ”Aina tämä menee juuri näin”. Joskus tilanne yllättää esim. toinen huutaa asiaansa ja saatamme jähmettyä, menemme sanattomiksi ja vetäydymme tilanteesta, jolloin yhteys toiseen katkeaa. Hyvä vuorovaikutus rakentuu erilaisista taidoista, kuten avoimesta ajatuksien ja tarpeiden kertomisesta, toista kunnioittavasta vastavuoroisesta keskustelusta, myötätuntoisesta ja aidosta toisen kuuntelemisesta sekä halusta pyrkiä parempaan yhteistyöhön, joilla pystymme ylläpitämään luottamuksellisia suhteita muihin ihmisiin. Miten toimia toisen kohtaamisessa lempeän jämäkästi tavalla, joka saa toisessa ihmisessä aikaan suotuisamman reaktion.

”Parempi laiha sopu, kuin lihava riita”

Yleensä ihmiset lähtökohtaisesti yrittävät viestiä asioistaan fiksusti, mutta on inhimillistä, että me emme näe yksin kaikkea, mitä asioihin ja tapahtumiin liittyy. Näkemyserot, etu- tai arvoristiriidat voivat ruokkia sisäistä epävarmuuttamme. Vaatii rohkeutta astua askel toista lähemmäs, riisua oma ennakkoasenne toista tai asiaa kohtaan. Ongelman selvittely merkitsee, että sietää epämukavuutta, jossa yhteisistä ja eriävistä näkemyksistä ryhdytään avoimesti keskustelemaan toista kunnioittavalla, ei loukkaavalla tavalla. Vastuullinen vuorovaikutus ja luottamus rakentuu molempien halusta kehittää omaa toimintaa ja ajattelua eteenpäin ja tarjoaa mahdollisuuden oppia vaihtoehtoista näkökulmaa samasta todellisuudesta.

Miten usein pysähdyt tarkoin valitsemaan sanasi vai onko viestintätapasi spontaania. Omien ajatuksien ja tunteiden tiedostaminen ja ilmaiseminen toiselle ymmärrettävällä tavalla ei aina ole helppoa. Onneksi voimme oppia kompastuessamme ja voimme ottaa asian uudelleen puheeksi. Parhaassa tapauksessa yhdessä voi luoda uusia ratkaisuvaihtoehtoja ja vaikuttaa asioihin, niin että kunkin arvostamat asiat, käsitykset ja tunnetarpeet tulevat huomioiduksi. Ihmissuhteet paranevat ja ongelmat tuntuvat kevyemmiltä. Jos koet olevasi jumissa jonkin toistuvan tyyppisen toimintatavan kanssa lähisuhteissa, seuraavista keinoista voi olla apua kuormittavissa ihmissuhteissa. Miten voisi toimia uudella tavalla?

Mitä voit jakaa, mikä auttaisi minua näkemään sen, mitä sinä näet?

1. Sopivan keskusteluhetken varaaminen, jossa sovitaan molemminpuolisesta kunnioituksesta ja yhdessä avoimesti keskustellaan tavoite. Mitä olisi hyvä tapahtua, jotta asia etenee kaikin puolin hyvin? Mitä tilanteen purkaminen voi parhaimmillaan mahdollistaa? Mitä hyviä vaikutuksia välien korjaantumisella on kullekin osapuolelle? Tiedostetaan ääneen, että yhdessä ratkaisuja etsiessä, osapuolet voivat kertoa ajatuksistaan ilman keskeytystä tai arvostelua. Onnistuneessa vuorovaikutuksessa hyväksytään osapuolten erilaisuus ja erilaiset tarpeet ja silti voi kokea, että puhujan viesti otetaan aidosti vastaan. On turvallinen olo. Aluksi tunnistetaan, mistä riidassa on kyse. Tärkeää on sanoittaa vaikeat asiat selkeästi ja asiassa pysyen. Kun tiedostetaan, mistä ollaan samaa mieltä, mikä yhdistää meitä, rakennetaan samalla yhteisesti jaettua todellisuutta.
   
   
2. Rakentavassa keskustelussa luodaan mahdollisuuksia tulevaan. Jotta voi asettua toisen saappaisiin, se edellyttää aktiivista kuuntelun kykyä, ja hetkeksi toisen näkökulman ottamista. Kun suhtautuu toiseen arvostavasti ja empaattisesti, on helpompi ymmärtää, mitä hän tarkoittaa ja mikä hänelle on tärkeää. Kuunteleva osapuoli voi kysyä: Mitä sinä ajattelet tästä? ”Pystytkö hieman avaamaan sitä, mitä yrität sanoa?”, ”Ymmärsinkö oikein, että …” tai ”Mitä toivot minulta?” Tässä vaiheessa oma minuus on avoimen uteliaan kuuntelijan asemassa toisen käsityksiin tilanteesta ja tarpeista. Yhteisen sävelen näkökulmasta on tärkeää, että puhuja puolestaan kertoo omista tavoitteista, tunteista, kokemuksista ja tilanteen vaikutuksista minämuodossa. Hyvä keskustelu tuo esille yhteiset ja eriävät näkemykset. Ihmissuhteissa taito asettua toisen ihmisen asemaan, ja taito ymmärtää, miltä toisesta tuntuu, tarjoaa parhaimmillaan peilin, jolla oivallamme sitä, mitä sisällä koemme.
   
   
3. Jäsennetään yhdessä tilannetta, mitä osapuolet odottavat toiminnalta jatkossa ja minkä asioiden tulisi muuttua. Keskeinen osa keskustelua on pysähtyä suunnittelemaan luovasti erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja intressejä unohtamatta. Kaikki ehdotukset hyväksytään ilman kritiikkiä. On hyvä tiedostaa, mitkä asiat toimivat jo hyvin. Joskus oma väärinkäsitys tilanteen tulkitsemisesta voi korjaantua, kun tilanteesta on voinut rauhassa keskustella ja tuoda lisätietoa. Toiko eri näkemyksistä keskustelu jonkun uuden oivalluksen? Miten eri tavoin sinä ratkaisit tämän asian? Onko jotain, mitä ei ole vielä kokeiltu? Arvioidaan yhdessä, mikä olisi hyväksyttävä ratkaisu, joka voisi palvella molempia osapuolia. Karsitaan ne, jotka eivät toimi. Perusteluiden aikana osapuolet voivat muuttaa ajatusta, jos toisen mielipide, idea ja tavoitteet ovat vakuuttavia. Lopuksi sovitaan yhteistuumiin, mitä kokeillaan ja miten kukin toimii ja onko tilanteeseen hyvä palata myöhemmin.

Johanna Viheräkoski,
Psykologi

Lähteet: 

Arajärvi, P., & Thesleff, P. (2020). Suorituskyvyn psykologia: Tieto- ja taitokirja korkeaa suorituskykyä ja hyvinvointia rakentaville (1. painos.). VK-Kustannus Oy

Millä aloilla on töitä? Jatkossa löydät tiedot Työvoimabarometrista

Ammattibarometri (www.ammattibarometri.fi) on ollut oiva väline työmarkkinatiedon etsintään ympäri Suomen. Tällä hetkellä se on ollut valitettavasti pois käytöstä jo useamman kuukauden, koska parhaillaan kehitetään uutta korvaavaa palvelua. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa, että uudistunut Työvoimabarometri tulee käyttöön loppuvuodesta 2023 tarjoten aiempaa täsmällisempää tietoa. Täysin vailla tietoa ei odotellessakaan tarvitse olla, koska työllistymisnäkymiä koskevaa tietoa löytyy muiltakin sivuilta.

1.Työmarkkinatorin Ammattitieto

Ammattitieto -sivulla voit tutkia Ammattiala -valikossa eri ammattialoja. Kunkin alan kuvauksessa kerrotaan alan tyypillisimmistä työnkuvista, ja "Työllisyys" -kohdassa kerrotaan alalla työskentelevien henkilöiden määrä ja työllistymisnäkymät. Jos valitset tarkasteltavaksi jonkun yksittäisen ammatin, löydät "Työpaikat" otsikon alta linkin "Selaa avoimia työpaikkoja", josta pääset katsomaan listauksena tällä hetkellä Työmarkkinatorisivuille ilmoitettuja avoimia työpaikkoja. Voit rajata näkymään tietyn alueen tai paikkakunnan avoimet työpaikat. 

2.Haussa olevat työvoimakoulutukset

Työvoimakoulutuksia järjestetään aloille, joille tarvitaan lisää työntekijöitä ja joille kouluttautuminen ei vaadi kovin pitkää koulutuspolkua. Kirjoita hakusivulle Sijainti -kohtaan paikkakunta tai alue, jonka koulutuksia haluat tarkastella. 

3.Työvoimatiekarttojen loppuraportti 2022

Loppuraportin liitteenä olevista alueanalyyseista, sivulta 47 alkaen löydät työmarkkinatietoja, alueiden suosituimpia ammatteja, tietoa työvoimapula-ammateista ja työllisyydestä. 

4.Työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalvelu

Toimialapalvelun sivun vasemmasta alalaidasta löydät alaotsikoita, joita valitsemalla pääset lukemaan kyseisten toimialojen näkymistä ja työvoimatarpeista

5.Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -työkalu Työmarkkinatorilla 

Voit katsoa tältä sivulta esittelyvideon, millainen työkalu on kyseessä, ja linkistä jossa lukee "Siirry raporttiin", pääset käyttämään kyseistä työkalua itse. Raportin välilehdellä "Ammatit taulukkona" pääset melko vaivattomasti tarkastelemaan oman alueesi tilannetta ammateittain, kun teet sivun ylälaidassa tarkentavia valintoja. Taulukon oikeanpuoleinen sarake kertoo mm. ylitarjonta-, työvoimapula-, ja tasapaino -merkinnöin kyseisen ammatin työvoimatilanteesta. 

Tiedonhaku vie aikaa, joten hieman raotan verhoa viimeisimpiin uutisoituihin työvoimanäkymiin: Viime syksyn ammattibarometri kertoi, että suurin pula työntekijöistä on sosiaali- ja terveysalalla (lähihoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät), varhaiskasvatuksessa ja erityisopetuksessa. Kuntien puolella edellä mainittujen lisäksi pulaa on psykologeista ja luokanopettajista.

Heli
psykologi
valtakunnallinen Uraohjaus

Kiitollisia asiakkaita ja kiitollisia uraohjaajia

Me TE-puhelinpalveluiden uraohjauksessa, kuten TE-puhelinpalveluissa muutenkin, keräämme säännöllisesti palautetta teiltä, asiakkailtamme. Palautetta siitä miten meillä meni ja miten voisimme toimintaamme kehittää.

Joka kerta teidän palautteenne sykähdyttää positiivisuudellaan, niin tälläkin kerralla. Tänä vuonna lähetimme palautekyselyn puhelinjärjestelmämme kautta huhtikuun alusta elokuun loppuun kaikille puhelimitse uraohjaukseen osallistuneille. Kysyimme, kuinka hyvin onnistuimme teitä auttamaan ja arvosanaksi saimme huikean 4.8, maksimin ollessa 5. Arvosanan 5 antoi 88 % vastanneista ja arvosanan 4 tai 5 antoi 97 % vastanneista.

Samassa kyselyssä pyysimme teiltä myös avointa palautetta palvelustamme. Mikä ilo palautteita olikaan lukea, kiitos kaikille palautetta antaneille! Palautteissa kiiteltiin uraohjauksen vastanneen odotuksia, jopa ylittäneen ne. Kiitosta annettiin siitä, että uraohjaus antoi itseluottamusta, kaivattua tietoa ja neuvoja, uusia näkökulmia, tukea ja vahvistusta. Se lämmittää sydäntä sillä siihen me pyrimme ja se on meidän tehtävämme: olla teidän tukenanne uran haastekohdissa. Palveluamme kuvattiin ilmapiiriltään ystävälliseksi ja empaattiseksi, kohtaavaksi, rennoksi, avuliaaksi ja motivoivaksi – hieno juttu että se välittyy, meillä on kiva olla töissä ja rakastamme tehdä tätä työtä. Kiittelitte myös osaamistamme, kuvaten meitä asiantunteviksi ja ammattitaitoisiksi. Nöyrä kiitos siitä, pyrimme kehittämään osaamistamme koko ajan ja pysymään kärryillä alati muuttuvasta työelämästä. Monessa palautteessa kiiteltiin siitä, että ajan uraohjaukseen sai nopeasti ja niinhän se onkin, avaamme uusia aikoja nettikalenteriimme viikoittain eli aika on yleensä mahdollista saada ihan lähiviikoille. Palautteessa kiitettiin myös siitä, että tällainen palvelu on ilmaiseksi tarjolla kaikille, olet sitten työssä, työnhakijana, vanhempainvapaalla tai mikä tahansa tilanteesi onkin. Se on totta – meillä asioidessaan ei tarvitse olla TE-toimiston asiakas, vaan me palvelemme kaikkia ihmisiä ympäri Suomen työmarkkinatilanteesta huolimatta.

Todella ilahduttavaa kuulla, että olemme onnistuneet teitä auttamaan, sydämellinen kiitos vielä palautteestanne. Tässä työssä saa kokea merkityksen tunteita joka päivä, kun saa yhdessä toisen ihmisen kanssa pohtia ratkaisuja haastaviin tilanteisiin ja toivon mukaan sitä myötä toisen urapolun edes hitusen verran helpommaksi kulkea.

Jos haluat lukea aiempien vuosien asiakaspalautteistamme, ne löydät alla olevien linkkien takaa.

http://suotuisasuunta.blogspot.com/2022/02/kuunteleva-ja-kannustava-ihminen.html

http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/11/asiakaspalautteita-te-puhelinpalvelujen.html

http://suotuisasuunta.blogspot.com/2017/06/heratti-ajatuksia-kartoitti.html

http://suotuisasuunta.blogspot.com/2015/06/tyolinjan-uraohjauksen-asiakaspalaute.html

Mari
urapsykologi

Korkeakoulujen syksyn 2023 yhteishaku

Korkeakoulujen kevään yhteishakujen ollessa takanapäin, on syksyn yhteishaku jälleen käynnistymässä maanantaina 4.9. alkaen. Syksyn yhteishaussa voi tavoitella opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Syksyn yhteishaussa mukana olevat koulutukset alkavat tammikuussa 2024. Syksyn yhteishaku tapahtuu Opintopolussa ajalla 4.9.2023 – 14.9.2023 klo 15:00. Löydät syksyn yhteishaussa mukana olevat koulutukset Opintopolusta. Koulutustarjonta painottuu syksyn yhteishaussa enimmäkseen ammattikorkeakoulutuksen puolelle, mutta yliopistokoulutuksiakin on mukana.

Syksyn yhteishaussa hakulomakkeelle valitaan koulutukset mieluisuusjärjestyksessä, eli valitse ensimmäiseksi hakukohteeksi se koulutus, johon eniten haluat. Yhteensä voit valita kuusi hakukohdetta. Hakukohteet voivat olla sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen koulutuksia. Sinulle tarjotaan sitä hakujärjestyksessäsi ylimpänä olevaa paikkaa, johon valintamenestyksesi riittää. Järjestys kannattaa siis miettiä huolella. Samana lukukautena alkavista koulutuksista voit ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan.

Selvitä aina huolellisesti Opintopolun koulutuskuvauksesta, hakukohteen Valintaperusteet -kohdasta, sisältyykö koulutuksen hakuun ennakkotehtäviä, valintakokeita tai vaikkapa valintakurssin suorittaminen. Valintakokeisiin ei lähetetä yleensä erillistä kutsua, joten tarkista valintakokeen aika ja paikka, sekä muut ohjeet hakukohteen Valintaperusteet -kohdasta. Opintopolun hakuohjeista ja Usein kysyttyä korkeakouluun hakemisesta – sivulta löydät vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, ja ole tarvittaessa yhteydessä korkeakoulujen hakijapalveluihin. Todistusvalinnasta ja valintakokeista löydät tietoa myös ammattikorkeakouluun.fi ja yliopistovalinnat.fi -sivustoilta. Korkeakoulujen yhteishaussa ensisijainen neuvova taho ovat korkeakoulujen hakijapalvelut.

Onnea koulutushakuusi, jokainen yhteishaku on aina uusi mahdollisuus. Koulutushakuja pohtiessasi myös me Koulutusneuvonnassa autamme, ja alanvalintaan liittyen saat apua Uraohjauksesta.

Katja
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Mitä muutoksia hallitusohjelma tuo opiskeluun

 

Uusi hallitusohjelma tuo toteutuessaan monia muutoksia opiskelijoiden arkeen, opintoihin ja toimeentuloon. Tässä blogissa keskityn muuhun kuin oppivelvollisuusikäisten koulutukseen. Yhtään lakia ei ole vielä säädetty, joten tarkkoja yksityiskohtia ei tiedetä. Ei voida myöskään varmuudella tietää, tulevatko lait menemään läpi. Kirjoitan blogini siinä muodossa, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, mutta yksikään muutos ei ole vielä varma.

 

Aikuiskoulutustuki

Meidän asiakaskuntaamme koskettaisi kaikkein suurimmin aikuiskoulutustuen lakkautus. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautetaan elokuussa 2024. Tällä hetkellä aikuiskoulutustukea myönnetään ja maksetaan täysin normaalisti tämänhetkisen lain mukaan. Voit siis hakea tukea, kunnes lakimuutokset on hyväksytty eduskunnassa. Lakimuutokset eivät voi vaikuttaa ennen muutosta myönnettyihin tukiin. Jos tuki on myönnetty sinulle ennen mahdollista lakimuutosta, voit saada aikuiskoulutustukea myös elokuun 2024 jälkeen. Tukea voidaan myöntää enintään 15 kuukauden ajalle ja sitä voi hakea aikaisintaan neljä kuukautta ennen opintojen alkua.

 

Vuorotteluvapaa

Osa meidän asiakkaistamme on opiskelut vuorotteluvapaalla ja vuorottelukorvauksella. Vuorotteluvapaan käyttö opintojen tukimuotona on vähentynyt jo silloin, kun sen kestoa leikattiin enintään puoleen vuoteen ja työhistoria vaatimusta pidennettiin 20 vuoteen. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vuorotteluvapaa lakkautetaan vuonna 2024.

 

Kelan opintotuki

Hallitusohjelmassa kerrotaan, että opintotuen tavoitteena on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu. Tämän takia hallitus käynnistää opintotuen kokonaisuudistuksen. Tarkoituksena on tarkastella opintorahan tasoa, opintolainan suuruutta, opintolainahyvityksen määrää, tulorajoja, perheellisten opiskelijoiden asemaa ja asumisen tukea. Kokonaisuudistukseen ei ole tässä vaiheessa varattu määrärahaa. Se viittaisi siihen, että tuki ei välttämättä nouse. Indeksikorotukset jäädytetään vuoden 2024 alusta, joten ne eivät nosta Kelan opintotukea. Tulorajojen korotusta arvioidaan puoliväliriihen yhteydessä vuonna 2025.

 

Asumistuki

Asumistuen leikkaukset voivat tuntua myös opiskelijan kukkarossa. Asumistuen taso tippuu 70 prosenttiin hyväksytyistä asumismenoista. Tällä hetkellä tuki on 80 prosenttia. Kuntaryhmän 1 tuloraja tippuu kuntaryhmän kaksi tasolle. Jatkossa asumistuki pienenee, jos varallisuutta on yli 10 000 euroa. Jos varallisuutta on 50 000 euroa, asumistukea ei enää makseta. Varallisuuteen ei lasketa mukaan tuottamatonta omaisuutta, kuten autoa tai omassa käytössä olevaa kiinteistöä. Jatkossa asumistukea ei voi saada enää omistusasuntoihin.

Opiskelijoille aiotaan kehittää yleisen asumistuen rinnalle yhteisasumista suosiva vaihtoehto. Tällä hetkellä opiskelija-asuntosäätiöt muuttavat kiihtyvään tahtiin soluasuntoja yksiöiksi ja yhteisasuminen on vähentynyt jo pidemmän aikaa.

 

Työttömyysturva

Työttömyysturvan muutokset koskettavat keskeisesti työvoimakoulutuksessa tai työttömyysetuudella tuettuna opiskelevia. Hallitusohjelmassa suunnitellaan, että ansiopäivärahan määrää porrastetaan. Ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin alkuperäisestä kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Seuraava leikkaus tulisi kahdeksan kuukauden kohdalla. Tällöin määrä tippuisi 75 prosenttiin. Moni aikuisena kouluttautuva tuntee kukkarossaan myös lapsikorotusten poiston. Lapsikorotuksista luovutaan kokonaan.

Työttömyysetuudella tuettuna opiskelevilla on velvollisuus hakea töitä läpi opintojen. Opintojen ohessa työskenteleviä koskettaa myös se, että osa-aikatyötä tekevien suojaosa poistetaan. Jatkossa kaikki tulot pienentävät työttömyysetuuden määrää.

 

Kuntoutuksen tuet

Nuoren kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusraha laskevat kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasalle. Tämä on sama kuin sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha. Samalla poistetaan lapsikorotukset, korotusosat ja suojaosat.

 

Osaamistason nosto

Hallitus tahtoo nostaa koulutustasoa. Tärkeänä pidetään myös sitä, että jokainen opiskelija saa tarvitsemansa tuen. Oppilaanohjausta tahdotaan vahvistaa kaikilla koulutusasteilla. Erityisesti pyritään painottamaan jatko-opintoja ja työllistymistä. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon ja yhä useampi nuori myös korkeakoulututkinnon. Erityisesti toivotaan lisää osaajia kriittisille aloille, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä varhaiskasvatukseen ja opetusalalle.

Suomen ja/tai ruotsin kielen opetus ulotetaan kaikkeen maahanmuuttajien koulutukseen, jotta työllistyminen Suomeen helpottuisi koulutuksen jälkeen.

Hallitusohjelmassa halutaan tuoda työelämän ulkopuolella olevia vahvemmin koulutukseen ja työelämään mukaan. Aikuisten koulutusta yritetään suunnata niin, että koulutustaso tai työmarkkina-asema nousisi koulutuksen myötä. Vapaan sivistystyön merkitystä korostetaan aikuisten osaamisen lisäämisessä. Koulutuksen omavastuuosuutta lisätään ja opintojen hinta tulee nousemaan kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa.

 

Koulutusmäärät ja rakenteiden kehittäminen

Hallitusohjelmassa luvataan lisätä aloituspaikkoja sekä suomen että ruotsinkieliseen koulutukseen. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni opintonsa aloittanut valmistuisi.

Rakenteiden kehittäminen kohdistuu etupäässä sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin. Ohjelmassa pyritään varmistamaan hakijoiden soveltuvuus alalle ja tämän vuoksi selvitetään, pitäisikö säätää pakolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet hoitajakoulutukseen hakeutuville. Koulutuksen sisältöjä kehitetään työelämän tarpeiden pohjalta. Tämä tarkoittaa työssäoppimisen lisäämistä ja osaamisperusteisuuden selvittämistä.

Psykoterapiapalveluiden saavutettavuutta tahdotaan vahvistaa uudistamalla psykoterapeuttikoulutus kaksiportaiseksi ja muuttamalla ensimmäisen portaan koulutus maksuttomaksi.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta on tarkoituksena periä jatkossa täyskatteellisia opiskelumaksuja.

 

Ammatillinen koulutus

Tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä entistä henkilökohtaisempien suunnitelmien kautta. Aikuisopiskelijoita kannustetaan myös suorittamaan tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Näillä yritetään vahvistaa jatkuvan oppimisen edellytyksiä ja alueellista työvoiman tarvetta. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteyttä on tarkoitus vahvistaa. Erityisesti nuorten koulutuksessa luvataan varmistaa riittävä lähiopetuksen määrä, työpaikkaohjaaminen sekä tarvittava oppimisen tuki.

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia on määrä keventää. Tarkoituksena on kuitenkin varmistaa vastaavuus suomalaisen tutkinnon kanssa. Englanninkielisten ammatillisten opintojen tarjontaa on tarkoitus lisätä.

Hallitus lupaa edistää oppisopimuksen ja koulutussopimuksen käyttöä. Selvitetään, voisiko oppisopimuskoulutuksen korvausta porrastaa opintojen edetessä.

 

Korkeakoulutus

Hallitus pyrkii nostamaan korkeakoulutettujen nuorten määrän mahdollisimman lähelle 50 prosentin tasoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää aloituspaikkojen määrän lisäämistä. Erityinen painopiste on aloilla ja alueilla, joissa on merkittävää työvoimapulaa. Aloituspaikkoja lisätään erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kasvatusalalle sekä vienti- ja teollisuusaloille. Tarkoituksena on kohdentaa aloituspaikkoja entistä voimakkaammin ensimmäistä tutkintoaan suorittaville.

Suomen T&K-toiminnan rahoitusta on tarkoitus nostaa neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite menee osittain seuraavan hallituksen hallituskaudelle. Yliopistoja on määrä kehittää sivistysyliopistomallin mukaisesti eli akateemisella tutkimuksella ja tieteellä on itseisarvo.

Avoimen korkeakoulutuksen roolia on tarkoitus vahvistaa osaamisen kehittämisessä. Hallitusohjelmassa kaavaillaan kuitenkin avoimen korkeakoulun opiskelijamaksujen nostoa.

 

Monia muutoksia on luvassa opintoihin ja opintojen rahoitukseen. Jäädään kuitenkin odottamaan, toteutuvatko muutokset hallitusohjelman kirjausten mukaisina. Me pysymme kuulolla ja tiedotamme asiakkaillemme mahdollisista muutoksista. Jos joku asia askarruttaa, voit ottaa yhteyttä Koulutusneuvontaan.

 

Kirsti

Koulutusneuvoja

Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Persoonallisuus ja ammatinvalinta

Ihmisillä on erilaisia luontaisia taipumuksia, mieltymyksiä ja ominaisuuksia, jotka voivat soveltua paremmin tietyille ammateille kuin toisille. Kiinnostava näkökulma aiheeseen on Hollandin urateoria, joka on aihepiirin tunnetuin ja laajimmin tutkittu teoria. Hollandin mukaan ihmiset löytävät ammatillisen suuntautumisensa oman persoonallisuuden ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Hyvä yhteenveto kyseisestä teoriasta löytyy esimerkiksi tältä videolta (englanniksi): John Holland's Theory - YouTube.

Tähän teoriaan pohjautuu myös TE-palveluiden tarjoama ammatinvalinnanohjaustesti, jonka pääsee tekemään täältä: AVO-testi. Testin tehtyä saa tuloksen, miten vastaukset suhteutuvat persoonallisuuden tyyppeihin ja millaiset ammatit voivat sopia. Yleensä aina ihminen on yhdistelmä kahta tai kolmea eri tyyppiä ja testi ottaa tämän huomioon.

Kuusi ammatillisen persoonallisuuden tyyppiä

Käytännöllinen (Realistic) on käytännön tekijä, joka suosii konkreettisia työtehtäviä ja rooleja. Ammatillinen kiinnostus suuntautuu käytännön teknisiin ja fyysisesti hoidettaviin tehtäviin sekä luontoammatteihin. Arvomaailmassa tärkeitä ovat konkreettiset asiat ja taloudellinen turvallisuus.

Tieteellinen (Investigative) on kiinnostunut ilmiöiden syistä, ongelmien ratkaisusta ja tiedon hankinnasta. Teoreettiset ja soveltavat tieteet kiinnostavat. Arvoissa korostuvat älyllisyys ja loogisuus. Ajattelutavassa näkyy analyyttisyyttä, kriittisyyttä, uteliaisuutta ja riippumattomuutta.

Taiteellinen (Artistic) suuntautuu taiteellista tulkintaa tai luomista vaativiin ammatteihin. Luova, mielikuvitusrikas, omaperäinen, itsenäinen, emotionaalinen esteetikko, joka inhoaa sääntöjä ja rutiineja. Taiteellinen tyyppi ratkaisee työnsä ongelmia intuition ja ilmaisun kautta. Osaa myös kyseenalaistaa.

Sosiaalinen (Social) on kiinnostunut kasvatuksen, opettamisen ja terveydenhuollon ammateista. Hän on empaattinen, yhteistyökykyinen, ihmiskeskeinen, seurallinen, kärsivällinen ja sosiaalisesti kyvykäs. Haluaa työssään auttaa, neuvoa ja ymmärtää toisia.

Yrittävä (Enterprising) tyyppi on yritteliäs, oma-aloitteinen, kunnianhimoinen, kilpailunhaluinen, itsevarma ja energinen. Taidoissa korostuvat johtajuuteen, henkilösuhteisiin ja vaikuttamiseen liittyvät osa-alueet. Haluaa vaikuttaa, arvostaa asemaa ja varallisuutta.

Systemaattinen (Conventional) tyyppi on järjestelmällinen, huolellinen, tunnollinen, tehokas ja tarkka. Hän suuntautuu selväpiirteisiin tietojen käsittelyyn liittyviin tehtäviin, arvostaen vakautta, ennustettavuutta ja yksiselitteisiä ohjeita. Taidealan ammatteihin hän saattaa suhtautua torjuvasti.

Persoonallisuustyypit ja työympäristö

Siinä missä persoonallisuustyyppejä on tämän teorian mukaan kuusi, sekä niiden yhdistelmät, on myös työympäristöjä nämä samat kuusi sekä niiden yhdistelmät. Ihmiset etsivät ympäristöjä, joissa he voivat käyttää taitojaan ja kykyjään sekä ilmaista arvojaan ja asenteitaan. Esimerkiksi tieteelliset tyypit etsivät tutkivuutta ja älyä arvostavaa ympäristöä ja taiteelliset tyypit etsivät luovuutta ja ilmaisua arvostavaa ympäristöä. Ihmiset myös vaikuttavat ympäristöönsä: esimerkiksi kun sosiaaliset ihmiset ovat yhdessä, he luovat työympäristön, jossa kukoistaa yhteistyö ja empaattisuus. 

Persoonallisuustyyppiään muistuttavassa ympäristössä työskentelevät ovat myös todennäköisemmin menestyviä ja tyytyväisiä. Esimerkiksi systemaattiset ihmiset todennäköisemmin kukoistavat, jos he valitsevat työn, jossa on selkeästi järjestynyt ympäristö, jossa vakauta ja ennustettavuutta pidetään arvossa.

On kuitenkin hyvä huomata, että persoonallisuus ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa ammatinvalintaan. Monet muutkin tekijät, kuten koulutus, kiinnostuksen kohteet, arvot ja elämäntilanne, määrittävät valintoja. Avoin mieli ja uteliaisuus uusia mahdollisuuksia kohtaan on hyvä säilyttää. Ihminen ei myöskään pysy koko elämäänsä samanlaisena, joten joku mikä on voinut toimia jossain vaiheessa hyvin, ei enää palvelekaan tässä hetkessä. Urapolulla voi kokeilla erilaisia polkuja ja oppia itsestään matkan varrella.

Heini
Psykologi, valtakunnallinen uraohjaus

Suotuisa suunta: Näin käytät AVO-ohjelmaa

TÖIHIN PUOLUSTUSVOIMIIN

Puolustusvoimat on useimmille tuttu lähinnä varusmiespalveluksestaan, mutta löytyy sieltä monenlaista muutakin työtä tehtäväksi. Maa-, meri- ja ilmavoimissa. Esikunnissa, joukko-osastoissa, laitoksissa ja oppilaitoksissa. Sotilaille ja siviileille. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen myötä tie korkeimpiin upseerin virkoihinkin on avoinna myös heille. Toki Puolustusvoimat on edelleen varsin miesvaltainen työpaikka, yli 80 %:n osuudella.

Puolustusvoimien suosio työnantajana on viime aikoina ollut vahvassa nousussa. Se on noussut Academic Workin Suomen 50 houkuttelevimman työpaikan joukkoon nuortenkin työnhakijoiden arvostaessa nyt työnantajan vakautta ja pysyvyyttä. Tutkimus- ja konsultointiyhtiö Universumin työnantajien ihanteellisuutta mittaavassa kyselyssä tekniikan alan ammattilaiset rankkasivat Puolustusvoimat jopa toiselle sijalle.

Nuorille Puolustusvoimat avautuu juuri varusmiespalveluksen kautta, jonka jälkeen heille avautuukin mahdollisuus tutustua Puolustusvoimiin myös työnantajana sopimussotilaaksi hakeutumalla. Tuolloin voidaan puolin ja toisin arvioida mahdollisuutta sotilasuralle. Siitä voi sitten mielenkiinnon mukaan hakeutua vaikka aliupseeriksi tai upseerin uralle Kadettikouluun.

Puolustusvoimien henkilöstö jakautuu ammattiryhmiin

Puolustusvoimilla työskentelee noin 12 500 sotilas- ja siviilihenkilöä. Sotilastehtävissä (~8000) Puolustusvoimilla työskentelee upseereita, erikoisupseereita, opistoupseereita ja aliupseereita.

Monen upseerin ja aliupseerin ura on alkanut sopimussotilaana (~400). Sopimussotilaaksi voi hakeutua varusmiespalveluksen jälkeen sellaiseen joukko-osastoon, jossa koulutetaan varusmiehiä. Avoimista sopimussotilastehtävistä saa lisätietoja omasta joukko-osastosta. Yleensä sopimussotilaat työskentelevät kouluttajan tehtävissä 6–12 kuukautta, jonka jälkeen on mahdollisuus hakeutua sisäisesti aliupseeritehtäviin muun muassa joukkueen johtajan, joukkueen kouluttajan tai yksikön vääpelin tehtäviin.

Aliupseerit (~3000) ovat erikoistuneet kouluttaja- ja esimiestehtäviin, joita tarvitaan muun muassa johtamisjärjestelmäalalla, logistiikka-, huolto- ja vartiointitehtävissä, meri- ja ilmavalvonnassa, lentoteknillisissä tehtävissä sekä sotilassoittajina. Aliupseereilta edellytetään varusmiespalvelusta, usein aliupseeri tai reserviupseerikoulutusta sekä toisen asteen ammatillista koulutusta. Myös fyysisen kunnon riittävyys tulee osoittaa. Virkaan nimetyt aliupseerit koulutetaan tehtäväänsä.

Upseerit (~3000) työskentelevät asiantuntija-, johto-, suunnittelu- ja koulutustehtävissä. Vaihtuvat tehtävät, jatkuva kehittäminen ja kansainväliset tehtävät ovat osa upseerin uraa. Upseeriksi valmistutaan maanpuolustuskorkeakoulusta, jonne voi hakeutua kerran vuodessa korkeakoulujen yhteishaun kautta pois lukien Lentoupseerin koulutus, johon haetaan erillishaun kautta suoraan Ilmasotakouluun.

Sopimussotilaan tehtäviä ja upseerin virkoja lukuun ottamatta Puolustusvoimien tehtävät ovat haettavissa Valtiolle.fi -sivustolla. Upseerin virkoihin hakeudutaan ja siirrytään Puolustusvoimien sisäisesti.

Vuosi vuodelta pienenevä ammattiryhmä ovat erilaisissa asiantuntijatehtävissä ja työpisteiden esimiestehtävissä toimivat opistoupseerit (~1000), joiden virkoja muutetaan eläköitymisen myötä upseerin ja aliupseerin viroiksi.

Puolustusvoimat tarvitsee myös siviiliammateissa hankittua asiantuntijaosaamista. Erikoisupseerit (~800) ovat sotilaspukuisia ammattisotilaita, joilla on taustallaan korkeakoulututkinto sekä yleensä myös aliupseeri- tai reserviupseerikoulutus. Heiltä edellytetään myös riittävää fyysistä kuntoa. Erikoisupseerit työskentelevät useimmiten insinööreinä, pappeina, kapellimestareina sekä lääkäreinä.

Puolustusvoimien henkilöstöstä noin kolmannes on siviilejä (~4500), joilta ei edellytetä varusmiespalvelusta tai muuta sotilastaustaa. Olennaista on tehtävän edellyttämä kelpoisuus, sopiva osaaminen ja oikea asenne. Siviilit työskentelevät esimerkiksi informaatioteknologian, tekniikan, terveydenhuollon, oikeuden, talouden, henkilöstöhallinnon sekä viestinnän parissa.

Ammattiryhmästä riippumatta työssä korostuu maanpuolustushenkisyys ja tietynlainen hierarkia – jokainen tietää paikkansa, yhteistyöllä ja yhteishengellä homma toimii. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on vahvasti mukana jokapäiväisessä toiminnassa.

Puolustusvoimilla on hyvät palvelussuhde-edut

Puolustusvoimissa palkat muodostuvat tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa arvioidaan, kuinka hyvin henkilöstö menestyy työssään ja saavuttaa sekä omat että organisaation asettamat tavoitteet. Oman osaamisen kartuttamiseen ja urakehitykseen on runsaasti mahdollisuuksia ja siihen myös kannustetaan.

Oikeudenmukaisen palkkauksen ohella Puolustusvoimat pyrkii huolehtimaan henkilöstönsä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Joustavat työajat, aktiivinen työhyvinvointitoiminta ja kattavat työterveyspalvelut kuuluvat kaikille työntekijöille. Kaikki työntekijät voivat harrastaa työajalla liikuntaa kaksi tuntia viikossa. Tämä on tärkeää kriisiajan palveluskelpoisuuden ylläpitämiseksi. Sotilaiden onkin osoitettava fyysinen kykeneväisyytensä vuosittain, ja niin kuntotesteihin kuin marsseihinkin osallistuminen on mahdollista myös siviileillä, ilman ikävää velvollisuutta. Puolustusvoimat tukee myös asunnon etsimisessä ja siihen voi saada vuokratukea. Lisäksi on tuettu työpaikkaruokailu ja valtakunnalliset virkistysalueet vapaa-ajan käyttöön.

Myös kansainvälinen kriisinhallinta kuuluu Puolustusvoimille:

Rauhanturvaajaksi voi hakea kuka tahansa varusmiespalveluksen suorittanut mies tai nainen ympäri vuoden Puolustusvoimien sähköisessä asiointipalvelussa. Vain joihinkin erityistehtäviin (esim. lääkärit ja tulkit) voi hakeutua ilman asepalveluksen suorittamista. Sinnekin päästäkseen pitää rääkätä itseään monien kouluajoilta tutulla Cooperin testillä, eli juosta 12 minuutin aikana vähintään 2300 m tai 2500 metriä tehtävästä riippuen.

Naton myötä Puolustusvoimien henkilöstömäärä tulee lähivuosina kasvamaan kaikissa henkilöstöryhmissä. Tiedossa on tehtäviä noin sadalle sotilaalle. Lisäksi kaikki NATOn jäsenmaiden kansalaiset voivat hakeutua NATOn siviilitehtäviin.

Puolustusvoimissa, jos missä, tehdään työtä rauhan säilyttämiseksi.

Kari
urapsykologi
reservin kapteeni

Linkkejä

Valtiolle.fi: https://www.valtiolle.fi/fi-FI
Puolustusvoimien työpaikat: https://puolustusvoimat.fi/avoimet-tehtavat

Mitä tehdä, kun oma työ tai ammatti ei enää sovellu terveydellisistä syistä

Moni hakeutuu uraohjaukseen, koska nykyisessä työssä tai ammatissa jatkaminen tuntuu terveyssyistä mahdottomalta. Tilanteeseen voivat vaikuttaa niin fyysiset kuin mielenterveydellisetkin syyt. Suuri osa vammoista ja sairauksista mahdollistaa omassa ammatissa toimimisen. Joskus ne kuitenkin alentavat työkykyä nykyisessä työssä tai ammatissa siten, että joko työn muotoilu, toisenlaiseen tehtävään tai kokonaan uuteen ammattiin siirtyminen on välttämätöntä. Jos itselläsi on tällainen tilanne, tästä tekstistä löydät neuvoja, miten voit tilanteessasi toimia.

Ensin kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Jos olet työssä, hakeudu työterveyslääkärin vastaanotolle, jos et ole työssä, hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Työttömänä voit myös hakeutua työttömien terveystarkastukseen, josta voit kysyä lisää omasta paikallisesta TE-toimistostasi tai kuntakokeilusta, riippuen kumman asiakas olet. Jos lääkäri on sitä mieltä, että terveydentila aiheuttaa työkyvyn rajoitteita nykyiseen työhösi tai ammattiisi, on paikallaan lähteä pohtimaan mitä asialle voisi tehdä.

Jos olet työssä, yleensä ensiksi lähdetään yhdessä työterveyden ja työorganisaation kanssa työterveysneuvotteluiden avulla pohtimaan, olisiko nykyisessä työssä erilaisilla tukitoimilla tai työtehtävien ja työajan järjestelyillä mahdollista jatkaa nykyisessä työpaikassa ja ammatissa. Jos jatkaminen samassa ammatissa ei ole enää mahdollista, on hyvä myös pohtia, olisiko työnantajalla tarjota jotain muuta, terveydentilalle paremmin sopivaa työtehtävää esimerkiksi uudelleenkouluttautumisen kautta.

Jos työpaikalla tehtyjen tukitoimien, käytännön järjestelyjen ja mahdollisen työnkuvan muokkauksen jälkeen terveydelliset ongelmat edelleen jatkuvat ja ammatinvaihto näyttää terveyssyistä välttämättömältä, kannattaa keskustella lääkärin kanssa ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudesta. Toimi samoin, jos järjestelyt nykytyössäsi eivät ole mahdollisia tai et ole tällä hetkellä työssä. Jos lääkäri arvioi, että nykyinen ammatti ei terveyssyistä enää sovellu, hän voi kirjoittaa B-lausunnon, jossa arvioi työrajoitteet ja niiden vaikutuksen työkykyyn nykyisessä ammatissa ja suosittaa ammatillista kuntoutusta. Sen perusteella voi hakea ammatillista kuntoutusta.

Ammatillinen kuntoutus on lakisääteinen työeläke-etuus. Se on tarkoitettu työikäisille, joilla on asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa työllistymisen, työhön paluun ja työssä jatkamisen edellytyksiä terveysrajoitteista huolimatta. Ammatillinen kuntoutus voi pitää sisällään esimerkiksi kuntoutustarvetta selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, työhönvalmennusta, kurssitusta, uudelleenkouluttautumisen tukemista tai elinkeinotukea. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta saa yleensä kuntoutusrahaa, josta löydät lisätietoja työeläkelaitoksesi tai Kelan sivuilta.

Ammatillista kuntoutusta järjestävät Kela, työeläkelaitokset ja tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset. Se, mihin tahoon kannattaa olla yhteydessä, riippuu tilanteestasi. Jos olet töissä, yrittäjä tai työtön mutta työurasi oli vakiintunut ennen työttömyyttä, ja täytät tietyt ehdot (katso täältä), on työeläkelaitos oikea taho ottaa yhteyttä. Oman työeläkelaitoksesi voit tarkistaa täältä. Onnettomuus- tai tapaturmatilanteiden jälkeen ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvastuu voi puolestaan kuulua liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokselle. Kelan ammatillinen kuntoutus taas on tarkoitettu työelämän ulkopuolella oleville, nuorille ja osatyökykyisille. Kelan kuntoutus voi tulla kyseeseen myös silloin, jos työeläkelaitoksen tukeman ammatillisen kuntoutuksen kriteerit eivät täyty tai saat työeläkelaitoksesta kielteisen päätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta.

Ammatillista kuntoutusta haetaan täyttämällä hakemuslomake, ohjeet löydät omaan tilanteeseesi soveltuvan tahon sivuilta (esim. Kela tai työeläkelaitos). Hakemukseen liitetään lääkärin B-lausunto, jossa tämä suosittaa alanvaihtoa ja kertoo terveydellisistä rajoitteista nykyisessä työssä tai ammatissa. Kelalta ammatillista kuntoutusta hakiessa nuorilta (alle 30-vuotiailta) ei välttämättä vaadita B-lausuntoa, asia kannattaa tarkistaa Kelasta.

Jos toiveesi on kouluttautua uuteen ammattiin ammatillisen kuntoutuksen kautta, työeläkelaitoksilta voi osana ammatillista kuntoutusta pyytää ohjausapua kuntoutussuunnitelman tekemiseen ja itselle soveltuvan ammatin miettimiseen. Kelalla ei vastaavaa palvelua ole tarjolla, jolloin voit saada apua ammatin miettimiseen esimerkiksi TE-palveluista.

Silloin, kun ammatinvaihdon syynä ovat terveyssyyt, kannattaa siis olla yhteydessä tilanteesta riippuen joko Kelan, työeläkelaitosten tai tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten ammatillisen kuntoutuksen palveluihin. Jos ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ei ole oikeutettu, saa kuntoutushakemukseen kielteisen päätöksen tai reitti työelämään ei ole selkiytynyt ammatillisen kuntoutuksen aikana, kannattaa ottaa yhteyttä TE-toimistoon tai kuntakokeiluun, joista voi saada harkinnanvaraisia kuntoutumista tukevia palveluja.

Mari
urapsykologi

Kuva: Pexels.com

Lisätietoa aiheesta:

https://stm.fi/ammatillinen-kuntoutus

https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/kuntoutus-reitti-takaisin-tyoelamaan/#title

https://www.kela.fi/ammatillinen-kuntoutus

https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tyoterveyshuolto/tyokyvyn-tuki/tyoterveysneuvottelu

Työnantajan tarjoaman koulutuksen vaikutus työttömyysetuuteen

Elämään mahtuu monia yllätyksiä – myös niitä ikäviäkin. Työ voi päättyä yllättäen ja täytyy laittaa mietintämyssyä päähän sen suhteen, jatkaako työn hakemista nykyiseltä alalta vai lähteekö tavoittelemaan kokonaan uutta uraa. Sen myötä herää kysymys, tarvitseeko osaaminen päivitystä koulutuksen muodossa. Siis sellaista, joka edesauttaisi työllistymistä jatkossa.

Työlainsäädäntö edellyttää työnantajaa järjestämään tai hankkimaan irtisanotuille työntekijöille koulutusta tiettyjen edellytysten täyttyessä. Koulutus voidaan järjestää joko työsuhteen aikana tai sen päätyttyä. Pääsääntöisesti koulutus on toteutettava kahden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä lukien. Tässä blogitekstissä kerron sinulle, voiko sellaisella koulutuksella olla vaikutusta työttömyysetuuden kuten ansiopäivärahan tai peruspäivärahan saamiseen. Tarkoituksena ei ole käydä läpi juurta jaksaen kaikkia työttömyysetuudella opiskelun muotoja, koska tarkoituksena on pitää teksti ytimekkäänä.

Koulutus ei estä työttömyysetuuden saamista, jos se on osallistumista työnantajan järjestämään tai hankkimaan koulutukseen. Koulutuksen pitää olla silloin työsopimuslain 7 luvun 13 §:n tai merityösopimuslain 8 luvun 11 §:n nojalla järjestettyä. Sellaista koulutusta ei pidetä päätoimisena opiskeluna työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:n mukaan.

Koulutuksella voi olla vaikutusta työttömyysetuuden saamiseen, jos työnantaja kustantaa työntekijän itsensä hankkiman koulutuksen kokonaan tai osittain. Työnantaja voi täyttää työlainsäädännössä säädetyn velvollisuutensa myös antamalla vastuun koulutuksen hankkimisesta työntekijälle. Jos koulutus on työntekijän itsensä hankkima, sitä ei pidetä työttömyysturvalakia sovellettaessa työnantajan järjestämänä tai hankkimana. Siinä tilanteessa opintojen pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan kuten muulloinkin työnhakijana ollessa. Työttömyysetuus ei katkea automaattisesti, vaan mahdollisuudet työttömyysetuuden säilymiselle koulutuksen aikana ovat samat kuin muillakin työnhakijoilla. Edellä kerrottu perustuu työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:n ja lain soveltamisohjeen lukuun 3.2.4.

Työntekijän itsensä hankkima koulutus ei estä työttömyysetuuden saamista, jos opiskelu on jotain seuraavista:

• työvoimakoulutusta,
• lyhytkestoista opiskelua,
• sivutoimista opiskelua,
• työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua.

Lisäksi itsestä riippumattomista syistä osa-aikatyönä toteutuneen oppisopimuskoulutuksen aikana voi olla mahdollisuus palkan lisäksi soviteltuun työttömyysetuuteen.

Huom.! 55 vuotta täyttäneellä tuotannollisella tai taloudellisella perusteella irtisanotulla työnhakijalla voi olla oikeus palvelulain 5 a luvussa tarkoitettuun muutosturvakoulutukseen, joka ei estä työttömyysetuuden saamista. Muutosturvaan liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä suoraan oman alueesi muutosturva-asiantuntijaan.

 
Video: Mitä ovat työvoimakoulutukset?

Seuraavaksi muutamia vinkkejä ja huomioita. Haussa olevat työvoimakoulutukset löydät tämän hakukoneen avulla. Etuuksista olen kertonut tarkemmin blogitekstissäni Työvoimakoulutuksen aikana maksettavista etuuksista. Lyhytkestoinen opiskelu (enint. 6 kk) ja työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu ovat mahdollisia vain 25 vuotta täyttäneiden kohdalla. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on aina harkinnanvarainen mahdollisuus, josta päättää oman alueesi TE-toimisto tai kuntakokeilu riippuen siitä kumman asiakas olet. Opastusta asiassa etenemiseen löydät blogitekstistäni Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun hakemisesta.

Sivutoimiseksi opiskelu voidaan katsoa, jos jokin seuraavista toteutuu:

• opiskelu ei ole päätoimista työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n perusteella,
• opintoja on tehty työn ohessa vakiintuneesti vähintään kuusi kuukautta,
• opinnot on aloitettu työsuhteen aikana ja työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.

Lisätietoja kahdesta jälkimmäisestä vaihtoehdosta löydät blogitekstistäni Työn ohessa aloitettujen opintojen osoittaminen sivutoimiseksi. Muista ilmoittaa kaikista työttömyysturvalain mukaisista opinnoista, jotta niiden mahdollinen vaikutus työttömyysetuuden saamiseen voidaan arvioida.

Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että sinä et ole yksin näiden asioiden kanssa. Jos sinut on irtisanottu ja sinulle herää kysyttävää opiskelusta, ota rohkeasti yhteyttä meille Koulutusneuvontaan! Mietitään yhdessä vaihtoehtoja, rahoitusta ja etenemistä.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet ja lisätietoja

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 23.5.2023)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 23.5.2023)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työsopimuslaki (26.1.2001/55) (viitattu 23.5.2023)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055

Merityösopimuslaki (17.6.2011/756) (viitattu 23.5.2023)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110756

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (VN/34741/2022) (viitattu 23.5.2023)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48879

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017) (viitattu 23.5.2023)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

Työmarkkinatori.fi (viitattu 24.5.2023)
https://tyomarkkinatori.fi/

TYJ.fi (viitattu 24.5.2023)
https://www.tyj.fi/

Kela.fi (viitattu 24.5.2023)
https://www.kela.fi/

Tyosuojelu.fi (viitattu 24.5.2023)
https://www.tyosuojelu.fi/