keskiviikko 26. elokuuta 2015

Vailla koulutus- tai työpaikkaa –voiko tilanteen nähdä mahdollisuutena? (Osa I)


Elämme taantumassa ja monen mielialat ovat alakuloisia, jopa masentuneita etenkin, jos ei ole päässyt koulutukseen tai löytänyt sopivaa työtä. On vaara, että alavireiseen tunnelmaan jää kiinni, passivoituu, ei jaksa enää yrittää. Alkaa ajatella, ettei nyky-yhteiskunnassa ole minulle omanlaista paikkaa.
Itseensä käpertymisen sijaan kannattaisi yrittää hakea tilanteeseensa uudenlaisia näkökulmia, ensin omaa mieltään haravoimalla ja sitten sovittamalla löydöksiään tarjolla oleviin, kenties aiemmin kokonaan huomaamatta jääneisiin ammatillisiin suuntiin.

Oman mielen kuvat uusien suuntien pontimena
Ihminen on monisyinen olento, joka on kuitenkin taipuvainen toistamaan samanlaisia toimintamalleja ihmissuhteissaan ja erilaisissa muissakin valinnoissaan. Toimimme tietyn minäkuvan, identiteetin, mukaan. Olemme omaksuneet sen elämänhistoriamme aikana reaktiona siihen, miten meitä on kohdeltu ja millaisina meitä on pidetty. Tämä minäkuva ei ole kuitenkaan koko totuus. Meissä on monia puolia, rinnakkaisia identiteettejä, jotka saattavat jäädä huomiotta, kun teemme elämäämme koskevia tärkeitä ratkaisuja.
Koulutusta tai työtä vailla olemiseen voi suhtautua elämän välitilana, jossa voi paneutua itseensä ja luovasti pohtia, millainen oikeastaan on ja mitä elämältään haluaa. Yksi hyvä lähtökohta koulutusta ja työtä miettiessä ovat ammatilliset unelmat, haaveet ja toiveet, joita on eri ikäkausina mielessään hellinyt. Niihin sisältyy itselle tärkeää, merkityksellistä ainesta, joka on saattanut unohtua arjen tohinassa. Löytyisikö näille unelmille joitain muita toteuttamisen väyliä kuin ne, joita olemme tähän asti tallanneet? Jos olet joskus halunnut vaikkapa toimittajaksi, voit miettiä, mikä juuri siinä työssä sinua kiinnosti ja oli tärkeää. Missä muissakin ammateissa voisit kenties toteuttaa näitä mielekkäinä pitämiäsi asioita?
Haemme elämäämme ja persoonaamme tasapainoa tekemällä kaikenlaista, joka antaa meille mielen rakennusainetta, iloa ja tyytyväisyyttä. Harrastukset jäävät usein katveeseen koulutus- ja työsuuntautumista pohtiessa. Kuitenkin on todennäköistä, että juuri vapaa-aikana ilmennämme itseämme parhaiten, teemme, mitä huvittaa ja tyydyttää. Ovatko harrastuksemme sosiaalisia, mahdollisesti järjestöllisiä, esiintyviä, liikunnallisia, taiteellisesti ilmaisevia, teknisiä, hoitavia jne? Antavatko harrastukset vinkkejä siitä, millaista koulutusta hankkia ja kuinka ehkä laajentaa työn haun aluetta? Avautuuko aiemmasta työstä jokin uusi suunta, joka työllistäisi paremmin?
Usein sanotaan, ettei meillä ole varaa ja mahdollisuutta sellaiseen ylellisyyteen kuin itsensä toteuttamiseen työelämässä. Toisaalta uskotellaan, että monisyisessä limittäin ja lomittain asemoituvassa ja kehittyvässä työelämässä voi valita mitä tahansa, eikä tarkkarajaisia
ammatteja enää ole. Asiaa voidaan tarkastella valintoja tekevän yksilön kannalta toisinkin.
Kun ammatit menneinä aikoina pysyivät verrattain samanlaisina ja niitä oli rajallinen määrä, sijoituttiin ennakoitavissa oleviin varsin yksiulotteisiin töihin, jotka sitä paitsi saattoivat periytyä isiltä pojille ja äideiltä tyttärille. Nykyään tekniset työt eivät ole pelkästään teknisiä ja tietynlaisia mekaanisia ja loogisia kykyjä edellyttäviä, vaan niihin voi sisältyä markkinointi- ja myyntitehtäviä, jotka vaativat sosiaalisuutta ja kielitaitoa. Opetus- ja hoitoaloillakin tarvitaan monesti laajaa tietoteknistä osaamista.


Uudenlaisen orientaation vaatimus otetaan yhä paremmin huomioon myös eri alojen koulutuksissa. Eikö tämän tyyppinen rajoistaan laajentunut, yhdistynyt, avautunut ja säröytynyt ammattien maailma itse asiassa tarjoa yksilölle enemmän mahdollisuuksia hakea paikkaa, joka täydemmin vastaa hänen kokonaisvaltaista identiteettiään? Mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen nykytyöelämässä voi pyrkiä luovasti hakemalla ja kenties itse rakentamalla omaan persoonaansa sopivaa työn kuvaa, joka ei ole kangistunut perinteisiin ammatillisiin rajoihin. Ihminen on tunnetusti energisin, tyytyväisin ja tuottavin, kun voi kouluttautua ja tehdä työtä, joka vastaa monipuolisesti hänen motiivejaan, kykyjään ja luonnettaan. Vailla koulutusta ja työtä olevien kannattaa tästä näkökulmasta miettiä myös yrittäjyyttä. Start up –yrittäjyys on tärkeä keino selättää taantumaa, joten valtiovalta on lisännyt alkavien yrittäjien tukitoimia.

- Raimo -
Vieraileva kirjoittajamme on kokenut ammatinvalinnan ja urasuunnittelun psykologi Uudeltamaalta. Blogikirjoituksen toinen osa julkaistaan syyskuussa 2015.

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Avoimen opintojen tukimahdollisuuksista




(Päivitetty 20.5.2022)

Huomautus kuntakokeilujen asiakkaille! Tämä blogiteksti on muilta osin ajan tasalla, mutta työllisyyden kuntakokeilujen alkamisen johdosta tietyt yksityiskohdat ovat muuttuneet. Jos olet saanut tiedon asiakkuutesi siirtymisestä kuntakokeiluun, ilmoita opinnoista kotikuntaan. Voit edelleen käyttää Oma asiointia. Opintojen vaikutuksen työttömyysetuuden saamiseen tutkii kotikuntasi. Työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta antaa ratkaisun kotikuntasi. Kuntakokeilun asiakkaana käytät työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun hakemiseen TEM-lomakkeiden sijaan KK621- ja KK623-lomakkeita. Toimita lomakkeet suoraan kotikuntaasi, jonka yhteystiedot löydät Kuntaliiton verkkosivuilta.

Nyt on elokuu ja avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat yhä useampien asiakkaiden ajatuksissa. Erityisesti kiinnostavat rahoitusvaihtoehdot. Tunnettua on, että näihin avoimen opintoihin ei Kelan opintotukea heru vaikka opiskelisit päätoimisesti samoja opintoja, joita tutkintotavoitteisesti opiskelevatkin suorittavat.
 Minusta se on tukijärjestelmässä oleva epäkohta, mutta nykyisen taloustilanteen huomioon ottaen on varsin epätodennäköistä, että siihen tulisi muutosta lähiaikoina. (Huom.! Poikkeuksena on tilanne, jos suoritat avoimen opintoja kansanopistossa – silloin sinulla voi olla oikeus opintotukeen.)

Mitä sitten voi saada, kun Kelan opintotukeen ei ole mahdollisuutta? Tässä blogitekstissä pohdin eri vaihtoehtoja, ensiksi työssäkäyvän kohdalta ja toiseksi työttömyysetuutta saavan osalta (koskee siis esimerkiksi työttömiä, lomautettuja tai osa-aikatyötä tekeviä).

Työn ohessa palkkaa saaden


Työssäkäyvä voi tehdä avoimen opintoja usein työn ohessa, jolloin opintojen rahoituksena toimii palkka. Työn ohessa opiskeleminen on mahdollista varsinkin monien avoimen yliopiston opintokokonaisuuksien kohdalla, jotka etenevät varsin verkkaisesti ja opinnot ovat yleensä helposti sovitettavissa omaan päivärytmiin. Usein avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot ovat päätoimista opiskelua ja sellaisena liian raskas työn ohessa suoritettavaksi. Silloin vaihtoehdoksi jää joko työtuntien määrän vähentäminen tai opintovapaan ottaminen opiskeluajaksi.

Opintovapaalla aikuiskoulutustuella


Kun avoimen opinnot ovat liian raskas taakka työn ohessa suoritettavaksi, voi anoa opintovapaata omasta työstä ja sille ajalle aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastosta. Aikuiskoulutustuki on lähes ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan suuruinen etuus ilman korotusosia. Kyse on siis varsin hyvästä etuudesta.

Voit saada opintovapaata enintään 2 vuotta, jos olet ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ajan. Työhistorian ei tarvitse olla yhdenjaksoista. Työsopimuksen ei tarvitse olla toistaiseksi voimassaoleva, vaan määräaikainen käy. Työsuhteen pitää kuitenkin kestää koko haettavan opintovapaan ajan. Lisätietoja opintovapaasta löydät Opintovapaa on lakisääteinen oikeus -blogitekstistäni.

Opintovapaan kannalta opintojen ei tarvitse liittyä millään tavalla nykyiseen työhön, mutta yksittäisten kurssien tapauksessa aikuiskoulutustuen saamisen kannalta opintojen pitää olla sellaisia, että ne voidaan katsoa ammatilliseksi lisä- tai täydennyskoulutukseksi (siitä lisää myöhemmin).

Aikuiskoulutustukea voit käyttää enintään 15 tukikuukautta, jos sinulla on vähintään 8 vuotta yleistä työhistoriaa. Ennen aikuiskoulutustuen ensihakemuksen tekemistä hanki itsellesi oikeus suorittaa opinnot avoimessa ja päätös opintovapaan myöntämisestä.

Aikuiskoulutustukea voit saada esimerkiksi avoimen yliopiston perus- ja aineopintoihin sekä avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoihin. Yksittäisten kurssien kohdalla opintojen pitää olla sinulle ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta suhteessa nykyiseen työhösi tai aikaisempaan koulutustaustaasi. Yksittäisiä kursseja suorittaessasi voit pyytää työnantajaa kirjoittamaan lausunnon opintojen ammatillisuudesta ja liittää sen osaksi tukihakemusta.

Opiskelun aikaiset tulot vaikuttavat tuen määrään, opinnoissa etenemisen vaatimukseen ja tukikuukausien kulumiseen. Jos tuloja on tukikuukauden aikana yli 50 % normaalista palkasta, edellytetään tukikuukauden aikana suoritettavaksi vähintään 2 opintopistettä ja tukikuukausia kuluu 0,5. Jos tuloja on 50 % tai alle normaalista palkasta, edellytetään suoritettavaksi 4 opintopistettä ja tukikuukausia kuluu 1. Opintojen etenemistä seurataan. 

Tarkemmat tiedot aikuiskoulutustuesta ja sen hakemisesta löydät Työllisyysrahaston verkkosivuilta.

Lyhytkestoisesti opiskellen työttömyysetuudella

Työttömyysetuutta saava voi opiskella enintään 6 kuukautta kestävät avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opinnot menettämättä työttömyysetuutta, jos TE-toimisto katsoo opinnot lyhytkestoiseksi opiskeluksi.

Vaatimuksena on, että sinun pitää olla 25 vuotta täyttänyt ennen opintojen alkamista ja opintojen pitää antaa ammatillisia valmiuksia tai tukea yritystoimintaa. Lyhytkestoinen opiskelu koskee 31.12.2018 tai sen jälkeen aloitettuja opintoja. Opintojen aikana sinua koskevat normaalit työttömän oikeudet ja velvollisuudet; lyhytkestoinen opiskelu ei ole esimerkiksi pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta.

Lyhytkestoinen opiskelu on ensisijainen työttömyysetuudella opiskelun muoto suhteessa työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun ja sivutoimiseen opiskeluun. Tämä tarkoittaa sitä, että TE-toimisto harkitsee aina ensiksi, voidaanko opintojasi tukea lyhytkestoisen opiskelun kautta.

Olen laatinut erillisen blogitekstin nimeltään Lyhytkestoinen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista, josta löydät tarkemmat tiedot tästä tukimahdollisuudesta. Muistathan, että lyhytkestoisesta opiskelustakin pitää ilmoittaa TE-toimistolle.

Sivutoimisesti opiskellen työttömyysetuudella


Mikäli lyhytkestoisen opiskelun edellytykset eivät täyty, voi työttömyysetuuden saamisen säilyttää opintojen aikana, jos opiskelu katsotaan työttömyysturvalain kannalta sivutoimiseksi tai jos TE-toimisto lähtee puoltamaan päätoimisten opintojen kohdalla työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua.

Jos avoimen opinnoista kertyy opintosuunnitelman mukaan keskimäärin alle 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden, on kyse sivutoimisesta opiskelusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi avoimen yliopiston 25 opintopisteen perusopintokokonaisuuden suorittamiseen kuluu yli 5 opiskelukuukautta, opiskelu katsotaan sivutoimiseksi. Opintojen aikana sinua koskevat normaalit työttömän oikeudet ja velvollisuudet; sivutoiminen opiskelu ei ole esimerkiksi pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta. Sinulla pitää olla oikeus työttömyysetuuteen esimerkiksi työttömyyden, lomautuksen tai osa-aikatyön perusteella.

Joissakin tapauksissa TE-toimisto voi katsoa laajuudeltaan päätoimisen opiskelun edellytykset (väh. 5 op/kk) täyttävät opinnot sivutoimisiksi vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella. Tämä koskee tilannetta, jossa olet tehnyt avoimen opintoja ensin työn ohessa ainakin palkansaajan työssäoloehdon täyttymisen pituisen ajan (n. 6 kk) ja jäät sitten työttömäksi itsestä riippumattomista syistä. On myös tilanteita, joissa lyhempikin työhistoria voi riittää opintojen katsomiseen sivutoimisiksi (esim. lomautus tai irtisanominen TUTA-perusteella). Löydät lisätietoja tästä vaihtoehdosta blogitekstistäni Opintojen osoittaminen sivutoimiseksi työhistorialla.

Jos avoimen opinnot vaikuttavat selkeästi sivutoimisilta, voit ilmoittautua opintoihin ja ilmoittaa opinnoista TE-toimistolle esimerkiksi Oma asioinnin kautta kohdasta, jossa tehdään muutoksia työnhakuun. TE-toimisto selvittää, onko opinnoilla vaikutusta työttömyysturvaan.

Päätoimisesti opiskellen työttömyysetuudella


Jos avoimen opinnoista kertyy opintosuunnitelman mukaan keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden, on kyse työttömyysturvalain kannalta katsottuna päätoimisesta opiskelusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun 60 opintopisteen polkuopintojen suorittamiseen kuluu 12 opiskelukuukautta (tai vähemmän), opiskelu katsotaan päätoimiseksi.

Silloin kun opinnoista kertyy keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti, voi työttömyysetuuden saamisen säilyttää vain, jos jokin seuraavista vaihtoehdoista toteutuu: kyse on lyhytkestoisesta opiskelusta (enintään 6kk), opiskelu voidaan katsoa sivutoimiseksi vakiintuneen työssäolon (tai yritystoiminnan) perusteella, tai TE-toimisto lähtee puoltamaan työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua. Tässä kohtaa keskitymme jälkimmäiseen vaihtoehtoon, jonka hakeminen tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun lyhytkestoisen opiskelun tukimahdollisuus on jo käytetty tai päätoiminen opiskelu kestää yli 6 kuukautta.

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on aina oman alueesi TE-toimiston tarveharkintaan perustuva mahdollisuus, eli sinulla ei ole automaattisesti oikeutta työttömyysetuuden saamiseen päätoimisen opiskelun aikana. Opiskelun tukemisen pitää edistää hakijan työllistymismahdollisuuksia. Yleisiä edellytyksiä tuen saamiselle ovat muun muassa seuraavat:

  • hakija on TE-toimistossa työnhakijana,
  • hän on 25 vuotta täyttänyt,
  • hänellä on todettu koulutustarve,
  • opiskelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa lähtökohtaisesti ennen opintojen aloittamista ja
  • edellytykset työttömyysetuuden maksamiselle täyttyvät.

TE-toimiston kanssa voidaan sopia tarvittaessa avoimen yliopiston väyläopintojen tai avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen kohdalla niin, että avoimen opinnot ja varsinaiset tutkintoon johtavat opinnot muodostavat TE-toimiston kanssa laadittavassa suunnitelmassa yhden opintokokonaisuuden. Tällöin avoimen opintoihin ja varsinaisen yliopiston/ammattikorkeakoulun opintoja voidaan tukea yhtenä pakettina enintään 24 kuukautta. (Väylä- ja polkuopinnoilla tarkoitetaan sitä, että opiskelun tavoitteena on suorittaa riittävä määrä avoimen opintoja tarpeeksi hyvillä arvosanoilla, jotta voi saada opiskelupaikan varsinaisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun puolelle ja päästä suorittamaan tutkinnon.)

Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana voi saada sitä työttömyysetuutta (ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea) mihin on oikeus työttömänä ollessa. Työttömyysetuuteen voi saada korotusosan, jos korotusosan maksupäiviä on jäljellä. Jos TE-toimisto lähtee puoltamaan opintojen tukemista, työttömyysetuuden saaminen säilyy opintojen aikana enintään 24 kuukautta. Avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintojen pitää edetä tuetun opiskelun aikana keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden. Opintojen etenemistä seurataan.

Erona sivutoimiseen opiskeluun on ainakin kolme asiaa. Ensinnäkin, työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana ei ole velvollisuutta vastaanottaa kokoaikatyötä tai TE-toimiston tarjoamia palveluja. Toiseksi, työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana etuuteen voi olla mahdollisuus saada korotusosa. Kolmanneksi, työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen aikana opintojen etenemistä seurataan säännöllisin väliajoin.

Jos työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on sinun opintojesi ensisijainen rahoitusmuoto, ole yhteydessä Koulutusneuvontaan hyvissä ajoin ennen opintojen aloittamista. Meiltä saat etuuden hakemiseen tarvittavat ohjeet. Voit tutustua myös laatimaani blogitekstiin nimeltään Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun hakemisesta.


Kuinka opintojen päätoimisuutta ja sivutoimisuutta arvioidaan, kun tarkoitus on suorittaa useita päällekkäin meneviä kursseja avoimessa yliopistossa ja/tai avoimessa ammattikorkeakoulussa?


Avoimen kurssit tulkitaan lähtökohtaisesti yhdeksi opintokokonaisuudeksi. Kurssien laajuus opintopisteinä lasketaan yhteen ja opintojen kesto on ensimmäisen kurssin alusta viimeisen kurssin loppuun. 

Kurssien yhteenlaskettu opintopistemäärä jaetaan opiskelukuukausien määrällä. Opiskelu on sivutoimista, jos opintosuunnitelman mukainen laajuus jää keskimäärin alle 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Opiskelu on päätoimista, jos opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. 

Opintokokonaisuus voi muodostua hieman epäloogisistakin kursseista, kunhan ne muodostavat sinun näkökulmastasi katsottuna järkevän kokonaisuuden.

Esimerkki: Tavoitteenasi on perustaa yritys, johon tarvitset valmiuksia eri asioista. Suoritat avoimessa kursseja liiketaloudesta, oikeustieteestä ja psykologiasta. Opinnot muodostavat yhden opintokokonaisuuden. 

Olen tällä hetkellä työtön. Voinko saada alennusta avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintojen maksuihin?


Sinun kannattaa varmistaa asia suoraan oppilaitoksesta. Monet avoimet yliopistot ja avoimet ammattikorkeakoulut tarjoavat tällä hetkellä jopa maksuttomia opintoja työttömille sekä lomautetuille.

Lisäksi osassa kansanopistoista voi opiskella opintoseteliavustuksella, jolla voidaan tukea muun muassa työttömien ja maahanmuuttajien opiskelua kansanopistolinjoilla. Opintoseteli voi tarkoittaa esimerkiksi opintomaksujen alentamista. Löydät lisätietoja asiasta Suomen Kansanopistoyhdistyksen ja kansanopistojen verkkosivuilta.


Voiko kertaalleen sivutoimiseksi opiskeluksi laajuuden perusteella (alle 5 op/kk) katsottu avoimen opiskelu muuttua jälkikäteen päätoimiseksi sillä perusteella, että opinnot on suoritettu loppuun alkuperäistä opintosuunnitelmaa nopeammalla aikataululla? Opintojen toteutuneen keston seurauksena keskimääräinen opintopistemäärä opiskelukuukautta kohti olisi vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti.


Lähtökohtaisesti kerran sivutoimiseksi katsotut opinnot eivät muutu enää päätoimisiksi sillä perusteella, että ne suoritetaan nopeampaa tahtia kuin on alun perin ilmoitettu. Opintojen sivutoimisuus/päätoimisuus voidaan arvioida uudelleen jälkikäteen siinä tilanteessa, jos opiskeluaika on ilmoitettu alun perin erheellisesti/tahallisesti tarkoituksena työttömyysetuuden piiriin pääseminen. 

Ilmoita opiskelua koskevista muutoksista (valmistumisesta, keskeytymisestä, viivästymisestä jne.) oman alueesi TE-toimistoon tai kotikuntaan riippuen siitä kumman asiakas olet. Voit ilmoittaa muutoksista esimerkiksi jättämällä yhteydenottopyynnön Oma asioinnin kautta koskien koulutusta. Kerro tekstikentässä tilanteestasi. Sinuun ollaan yhteydessä puhelimitse.


Voinko suorittaa työttömyysetuutta menettämättä lyhytkestoisen opiskelun aikana toisia opintoja sivutoimisesti opiskellen tai sivutoimisen opiskelun aikana toisia opintoja lyhytkestoisesti?


Kumpikin näistä on mahdollista. Muista ilmoittaa kaikista opinnoista TE-toimistolle tai kotikuntaan riippuen siitä kumman asiakas olet, jotta opintojen mahdollinen vaikutus työttömyysetuuden saamiseen tutkitaan. 

Lyhytkestoisen opiskelun aikana aloitettujen toisten opintojen päätoimisuus/sivutoimisuus selvitetään kuten normaalisti opintojen aloittamisesta lukien. Toisilla opinnoilla tarkoitetaan tässä erillisiä opintoja, jotka eivät ole samaa opintokokonaisuutta lyhytkestoisten opintojen kanssa. 

Toisten opintojen päätoimisuutta/sivutoimisuutta arvioitaessa ei huomioida lyhytkestoisia opintoja esimerkiksi laajuutta arvioitaessa. Jos toiset opinnot ovat sivutoimisia, opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista. Jos toiset opinnot ovat päätoimisia, ne estävät työttömyysetuuden saamisen opintojen aloittamisesta lukien.

Vastaavasti, jos sivutoimisen opiskelun aikana aloitat lyhytkestoisen opiskelun, ei lyhytkestoisilla opinnoilla ole vaikutusta aikaisempiin sivutoimisiin opintoihin. Sivutoimiset opinnot eivät voi muuttua päätoimisiksi niiden aikana aloitettujen lyhytkestoisten opintojen perusteella. Sillä ei ole merkitystä, onko opinnot sivutoimisia laajuuden vai työhistorian perusteella.

Edellä kerrottu on voimassa 27.10.2021 alkaen.


Voiko työttömyysetuudella opiskelu vaikuttaa palkkatuen suuruuteen?


Työttömyysetuudella opiskelulla voi olla vaikutusta palkkatukeen, jos se on jotain seuraavista:

Sen sijaan sivutoimisella opiskelulla ei ole vaikutusta. Sillä ei ole merkitystä, onko opiskelu sivutoimista laajuuden vai työhistorian perusteella. Sivutoimisen opiskelun edellytykset täyttävällä lyhytkestoisella opiskelulla ei ole vaikutusta palkkatukeen.

Opiskelen työttömyysetuudella. Pitääkö opiskelun aikana hakea työtä?


Lähtökohtaisesti pitää, jos opiskelu on lyhytkestoista, sivutoimista tai työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua. Työnhakuvelvollisuudesta on sovittu TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa laadittavassa/päivitettävässä suunnitelmassa, jonka löydät Oma asioinnista. Tämä on osa uutta työvoimapalvelumallia, joka on astunut voimaan 2.5.2022. Katso tarkemmat tiedot työnhakuvelvollisuudesta blogitekstistäni Opiskelun aikainen työnhakuvelvollisuus uudessa työvoimapalvelumallissa.


/Panu

Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

(Päivitetty 20.5.2022. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien uuden työvoimapalvelumallin mukaista hakuvelvollisuutta sekä päivitettiin linkit ajan tasalle.)

(Päivitetty 23.2.2022. Lisättiin tieto työttömyysetuudella opiskelun mahdollisesta vaikutuksesta palkkatukeen.)

(Päivitetty 19.11.2021. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien mahdollisuutta aloittaa lyhytkestoisen opiskelun aikana sivutoimiset opinnot.)

(Päivitetty 15.10.2021. Lisättiin loppuun kysymys koskien opintojen valmistumista suunniteltua nopeammin ja vastaus siihen.)

(Päivitetty 10.6.2021. Lisättiin loppuun kysymys "Olen tällä hetkellä työtön. Voinko saada alennusta avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintojen maksuihin?" ja vastaus siihen.)


(Päivitetty 4.6.2021. Tarkistettiin ja päivitettiin toimimattomat linkit. Lisättiin alkuun huomautus oikeudesta opintotukeen kansanopistossa opiskelun ajalta. Lisättiin otsikon "Sivutoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" alle viittaus blogitekstiin "Opintojen osoittaminen sivutoimiseksi työhistorialla".)

(Päivitetty 11.5.2021. Lisättiin alkuun huomautus kuntakokeilujen asiakkaille.)

(Päivitetty 19.11.2020. Lisättiin loppuun kysymys ja vastaus koskien usean päällekkäin menevän avoimen kurssin suorittamista.)

(Päivitetty 30.9.2020. Korjattiin linkkejä. Päivitettiin aikuiskoulutustukea, sivutoimista opiskelua ja työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua koskevia tietoja.)

(Päivitetty 13.5.2019. Muokattiin sivutoimista ja päätoimista opiskelua koskevia tekstejä.)
 
(Päivitetty 10.5.2019. Lisättiin lyhytkestoisen opiskelun vaihtoehto, lisättiin lyhytkestoinen opiskelu käsitekarttaan, korjattiin vanhentuneet linkit, päivitettiin Koulutusrahaston nimi Työllisyysrahastoksi, lisättiin lause "Lisätietoja opintovapaasta löydät Opintovapaa on lakisääteinen oikeus -blogitekstistäni", päivitettiin sivutoimisesta opiskelusta ensimmäinen kappale.)

(Päivitetty 18.12.2018. Korjattiin vanhentuneet linkit, laitettiin linkit avautumaan uudelle sivulle, lisättiin linkit työttömyysturvalakiin ja Koulutusrahaston sivulle otsikon "Sivutoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" alle, lisättiin linkki TE-palvelujen omaehtoisen opiskelun tuen sivuille otsikon "Päätoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" alle, lisättiin blogin loppuun linkki Koulutusneuvonnan Facebook-sivulle. Lisättiin otsikoiden "Sivutoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" ja "Päätoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" alle lauseet "Laajuutta arvioitaessa opintojen mahdolliset loma-ajat vähennetään opiskeluajasta." Lisättiin sana "lähes" lauseeseen "Aikuiskoulutustuki on [lähes] ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan suuruinen etuus ilman korotusosia", koska tukea on leikattu. Muutettiin lopusta sana Te-palvelut.fi --> TE-palvelut.fi.)
 

(Päivitetty 13.12.2017. Päivitettiin linkit koskien Koulutusrahastoa, opintovapaata ja ministeriön ohjetta. Lisättiin maininta "opintokokonaisuus tai" ja ", tehtävän" aikuiskoulutustukea koskevaan tekstin osaan. Lisättiin kohta opintojen katsomisesta sivutoimiseksi vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan perusteella. Muokattiin viittausta edellä mainittuun asiaan otsikon "Päätoimisesti opiskellen työttömyysetuudella" alla. Muutettiin lopusta viittaukset Työlinjan koulutusneuvonnasta --> Koulutusneuvonnan puhelinpalveluun. Laitettiin linkit aukeamaan uuteen ikkunaan.)

(Päivitetty 11.8.2017. Muutettu aikuiskoulutustuen kestoaika. Poistettu tieto, että työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettaisiin kulukorvausta. -Kirsti)

(Päivitetty 1.9.2016. Lisätty seuraavat asiat: Toimimaton lisätietoja opintovapaasta -linkki korjattu. Huomautus siitä, että aikuiskoulutustuen etuusehtoihin kaavaillaan muutoksia 1.1.2017 alkaen. Sivutoimisista opinnoista voi ilmoittaa TE-toimistolle Oma asiointi -palvelun kautta. Neljäs kohta päätoimisen ja sivutoimisen opiskelun eroihin. Ohjaus Työlinjan koulutusneuvontaan työttömyysetuudella tuetun omaehtoinen opiskelun tapauksessa.) 

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Kauanko akkusi kestää?

Täyteen ladatun kännykän akun kesto voidaan määrittää minuuttien tarkkuudella. Myös akun kestoikä on mahdollista arvioida, eli normaalikäytöllä akku kestänee joitakin vuosia. Ihmisen akun kestoikää ei voi määrittää yhtä yksinkertaisesti. Jos aiheesta yritettäisiin tehdä taulukko, siinä olisi rivejä yhtä monta kuin on ihmisiä. Siltikään ei saataisi lopullisia vastauksia.

Auton akku sekä kuluu että latautuu autoa käytettäessä. Tehty työ siis vie ja antaa energiaa. Tämä olisi ihanteellinen tilanne työnteon kannalta. Voimavaroja työhön saisi myös työstä, ei pelkästään vapaa-ajalla. Työn mitoitus tekijänsä mukaan ei kuitenkaan aina onnistu ja esimerkiksi irtisanomisten tai täyttämättä jätettyjen työpaikkojen vuoksi osa työntekijöistä urakoi yli omien voimavarojensa. Palautuminen jää vapaa-ajalle, josta muutenkin on jo tingitty pidentyneiden työpäivien takia. Stressi on vallalla.

Ihmisen tehtävä on tarkkailla omaa jaksamistaan pidemmällä aikavälillä. Voimavarat eivät koskaan lakkaa yllättäen kesken päivän vaan jaksamisen kanssa on kamppailtu todennäköisesti todella pitkään. Ihminen uskottelee itselleen asioiden olevan hyvin. ”Kyllä minä vielä jaksan. En tarvitse apua. Kyllä tämä tästä.” Kuitenkaan tilanteen helpottamiseksi ei ole olemassa toimintasuunnitelmaa. Sama työmäärä pysyy tai lisääntyy, työmäärää on vaikea ennakoida tai yksinkertaisesti sinnitellään voimavarojen äärirajoilla ja toivotaan ihmettä. Ajatellaan, että työstä on selviydyttävä. Avun pyytäminen koetaan jotenkin nolona. ”Kyllähän muutkin ovat selviytyneet.” Itseä ja omaa suoriutumista verrataan toisiin, jotka myös saattavat kamppailla jaksamisensa kanssa tuomatta sitä esiin.

Kuvittele ajavasi autoa. Äkkiä huomaat, että vilkut eivät toimi, auto tuntuu ajettaessa jotenkin oudolta ja ajettuasi lähimmälle vapaalle parkkipaikalle tutkiaksesi asiaa, toteat että auto ei yksinkertaisesti enää käynnisty. Matka ei jatku ilman vian kartoittamista ja korjaamista. Ehkä tilaat autoosi uuden akun tai laturin. Koneiden kanssa asiat ovat yksinkertaisia. Ihmisen jaksamista ei voi edesauttaa tilaamalla varaosia. Jaksamista on tuettava pitkin matkaa.

Jokainen tuntee itsensä ja itselle parhaat keinot palautua työkuormituksesta. Jollekin voimavaroja voi tuoda osaamista kehittävä harrastus tai liikuntamuoto, jossa saa purkaa energiaa. Toinen nauttii pitkistä yöunista ja levosta. Kolmas pitää huolen kohtuullisesta työpäivän pituudesta ja tauoista työpäivän aikana. Jos aikaisemmin hyviksi todetut keinot eivät ole mahdollisia toteuttaa tai ne eivät enää tuota toivottua tulosta, tilanteeseen kannattaa reagoida heti. Keskustelemalla esimiehen kanssa saa selvyyttä odotuksiin ja esimiehellekin selviää viimeistään tässä vaiheessa todellisen työn määrä. Työn tekemistä helpottavista tekijöistä on hyvä neuvotella. Ehkä osan työstä voisi hoitaa joku toinen. Myös työterveyspalvelut ovat apukeino jaksamiseen. Tilanteen kartoittaminen ja asiasta keskusteleminen voivat jo tuoda helpotusta ahdistuneeseen olotilaan. Yksin asioita pohtimalla ja mielessään pyörittelemällä saa harvoin mitään hyvää aikaiseksi.

Olen verrannut ihmistä kännykkään ja autoon, hyvin teknisiin laitteisiin. Todellisuudessa tämä vertaus ontuu monellakin tapaa, mutta ehkä se auttaa ymmärtämään jotain oleellista omasta jaksamisesta huolehtimisesta.

Hannele

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Eka EURES -tuen ja Europassin avulla töihin Eurooppaan

Eikö työurasi ole lähtenyt nousuun, tai oletko mielestäsi etsinyt työtä Suomesta jo pitkään? Työnhaun ulottaminen Suomen rajojen ulkopuolelle saattaa olla hyvä vaihtoehto kasvattaa omaa ammatillista osaamista ja samalla parantaa kielitaitoa sekä laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista.

Eka EURES -työpaikka -tuen avulla myös haastattelumatkakustannukset toiseen EU-maahan pysyvät alhaisina; tukea tulee muistaa hakea ennen matkalle lähtöä.  Asettautuminen toiseen maahan asumaan ja työskentelemään saattaa olla haasteellista, mutta siihenkin voi saada apua ja taloudellista tukea Eka EURES -työpaikka -hankkeen kautta. Tuen saannin perusehtona on, että olet 18 - 35 -vuotias EU-maassa asuva EU-kansalainen. Työn tulee kestää vähintään 6 kuukautta. Työskentelyajan tulee myös olla vähintään 50% kokoaikatyöstä. Lisäksi Eka EURES -tukea voi hakea myös kielikoulutukseen.

Muista, että voit markkinoida itse Eka EURES työpaikka -tukea myös toisessa EU-maassa sijaitsevalle pk-työnantajalle, mikäli yritys auttaa sinua asettautumiseen, muuttoon ja perehdyttämiseen liittyvissä asioissa. Tätäkin tukea haetaan Eka EURES -hankkeelta ennen työsuhteen alkamista.

EURES-portaalista löydät EU-maissa olevien työpaikkojen lisäksi myös tietoa työskentelystä, asumisesta ja opiskelusta. Portaaliin voit myös laatia sähköisen ansioluettelon. Kun etsit työtä toisesta EU –maasta, kannattaa miettiä tarkkaan mitkä työnhakukriteerit ovat ratkaisevia juuri sinun kohdallasi. Portaalissa on paikkoja runsaasti, ja mitä tarkemmin määrittelet hakukriteerit, sitä kattavamman paikkalistauksen saat avattua. 

Europassista puolestaan on tukea ja apua, jos haluat laatia ansioluettelon suomen kielen lisäksi jollain toisella EU-kielellä. Europassi auttaa kuvaamaan omaa osaamista ja sen avulla voit osoittaa työnantajalle esimerkiksi miten eri kielten hallinta sujuu. Europassiin kuuluu useita eri työkaluja (viiden eri asiakirjan kokonaisuus), joista voit valita käyttöösi sopivimmat.

Eka EURES työpaikka:

EURES -portaali: http://eures.europa.eu

Europassin voit laatia täällä: http://europass.fi/asiakirjat

Aija