Työssäkäyvän
yksi parhaista opintojen rahoittamisen keinoista on hankkia opintovapaata työstä ja sille ajalle anoa joko Työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea tai Kelan opintotukea. Mutta mikä on tämä paljon hehkutettu opintovapaa ja kuinka sitä
voi saada? Siihen paneudun tässä blogitekstissäni. Tarkoituksena ei ole tehdä
kaiken kattavaa esitystä opintovapaasta, vaan pikemminkin käytännönläheinen
johdatus aiheeseen.
Mikä ihmeen opintovapaa?
Opintovapaa
on määräaikainen vapautus työstä opintojen tekemistä varten. Sitä ei voi
käyttää muuhun tarkoitukseen, kuten esimerkiksi “kielikylpymatkaan” ulkomaille,
jollei kyseiseen matkaan liity opintovapaan kriteerit täyttävää opiskelua.
Opintovapaa perustuu työntekijän omaan tahtoon ja sitä haetaan työnantajalta
joko suullisesti tai kirjallisesti (hakemisesta tarkemmin myöhemmin). Yleensä
opintovapaata haetaan sen vuoksi, ettei opintojen tekeminen onnistu työn
ohessa. Opinnot voivat olla esimerkiksi niin kuormittavia, lähiopetusjaksot
voivat osua työnteon kanssa pahasti päällekkäin ja/tai opinnot voivat tapahtua
toisella paikkakunnalla.
Työntekijällä
on lakisääteinen oikeus opintovapaaseen. Opintovapaasta on säädetty
opintovapaalaissa ja opintovapaa-asetuksessa. Asetuksessa on määritelty
tarkemmin muun muassa opintovapaan hakeminen, myöntäminen, antamistapa ja
opiskelun muoto. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa työelämässä toimivan
väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia.
Opintovapaa
on siinä mielessä subjektiivinen oikeus, että työnantajan on sitä myönnettävä,
jos laissa ja asetuksessa säädetyt edellytykset myöntämiselle vain täyttyvät
eikä perusteita siirtämiseen ole. Vaikka työntekijän oikeus opintovapaaseen on
vahva, ei opintovapaata saa kuitenkaan aloittaa ilman työnantajalta saatua
lupaa. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän tai purkaa työsuhteen, jos
työntekijä jää opintovapaalle ilman työnantajan lupaa.
Opintovapaa
on lähtökohtaisesti palkaton vapaa, ellei siitä ole toisin sovittu työ- tai
virkaehtosopimuksesta tai työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijän
palvelussuhde säilyy opintovapaan aikana. Työntekijää ei saa irtisanoa eikä
työsuhdetta purkaa pelkästään opintovapaan vuoksi. Opintovapaa ei tarjoa
täydellistä suojaa työsuhteen säilymiselle, vaan työsuhde on päätettävissä
opintovapaan aikana samoilla perusteilla kuin muidenkin työntekijöiden
työsuhteet.
Kuka voi jäädä opintovapaalle ja
kuinka pitkäksi aikaa?
Oikeus
opintovapaaseen koskee työntekijöitä, virkamiehiä ja viranhaltijoita.
Oppisopimuskoulutusta suorittava ei voi saada opintovapaata, kuten ei myöskään
valvottua työharjoittelua tekevä. Näissä työsuhteen muodoissa opiskelu on jo
osa työsuhdetta.
Jos olet
ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ajan yhdessä tai
useammassa jaksossa, voit saada opintovapaata enintään 2 vuotta. Sen jälkeen
kun olet ollut 2 vuotta opintovapaalla, voit päästä uudelleen opintovapaalle 5
vuoden kuluttua ensimmäisen opintovapaan alkamisen jälkeen. Jos olet ollut
saman työnantajan palveluksessa vähintään 3 kuukautta, voit saada opintovapaata
enintään 5 päivää.
Milloin ja kuinka opintovapaata
haetaan?
Opintovapaata
haetaan lähtökohtaisesti siinä vaiheessa, kun on saanut opiskelupaikan.
Opintovapaan voi hakea joko yhtenä tai useampana jaksona. On siis mahdollista
hakea kerralla 2 vuotta opintovapaata tai vaikka 6 kappaletta 4 kuukauden
opintovapaajaksoa 5 vuoden aikana, ja käydä jaksojen välissä työssä.
Opintovapaata voi hakea myös osalle työpäivästä, eli vapaata olisi esimerkiksi
klo 14—17. Varaudu kuitenkin siihen, että opintovapaapäiviä yhteen laskettaessa
osittaiset opintovapaapäivätkin voidaan katsoa kokonaisiksi
opintovapaapäiviksi.
Jos
opintovapaa koostuu useista jaksoista, ei opintovapaata ole pakko hakea
kerralla jokaiselle jaksolle. Tässä on hyvä tiedostaa kuitenkin sellainen asia,
että opintovapaalain 8 §:n mukaan työnantajalle voi muodostua
oikeus siirtää opintovapaata, “kun työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on
kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä opintovapaan aikana ole tarkoitus
saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai
koulutusta.”
Edellä
mainitun vuoksi voi olla järkevintä hakea kaikki opintovapaajaksot kerralla,
jos se on vain suinkin mahdollista. Myös Työllisyysrahaston aikuiskoulutustuki
kannattaa hakea kerralla mahdollisimman pitkälle ajalle, koska jos riskit
toteutuvat ja työsuhde päättyykin opintovapaan aikana sinusta itsestä
riippumattomista syistä johtuen, jo myönnetyt aikuiskoulutustukijaksot
maksetaan työsuhteen päättymisestä huolimatta.
Opintovapaajaksoja
miettiessä kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, mistä muodostuu
toimeentulo opintojen kesälomien ajalle. Nimittäin, jos haet 2 vuotta
opintovapaata putkeen ja sinulla on joka vuosi 3 kuukautta kesälomaa (jolloin
et voi edetä opinnoissa), sinulle voi muodostua ongelma kesäajan toimeentulon
kannalta. Kesäloman aikana ei yleensä pysty etenemään opinnoissa, joten
kesäloman ajalle ei voi suositella aikuiskoulutustuen tai opintotuen hakemista.
Tukea saavilla kun on velvollisuus edetä opinnoissa ja opinnoissa etenemistä
myös seurataan etuuden maksajan taholta. Jos opinnoissa ei ole edennyt
vaaditulla tavalla, jo maksetut tuet voidaan periä takaisin. Siksi on erittäin
järkevää selvittää etukäteen oppilaitoksen kesälomajaksot ja hakea opintovapaa
siten, että nämä jaksot jäävät opintovapaan ulkopuolelle. Tuolloin palaat
kesälomien ajaksi oman työnantajan palvelukseen ja toimeentulo muodostuu
palkasta.
Yli 5
työpäivää kestävää opintovapaata haetaan työnantajalta kirjallisesti vähintään
45 päivää ennen suunnitellun vapaan alkamista. Silloin työnantajan on
ilmoitettava hakemusta koskevasta ratkaisusta kirjallisesti vähintään 15 päivää
ennen vapaan alkamista.
Enintään 5
työpäivää kestävää opintovapaata haetaan työnantajalta joko suullisesti tai
kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen suunnitellun vapaan alkamista. Silloin
työnantajan on ilmoitettava hakemusta koskevasta ratkaisusta kirjallisesti
vähintään 7 päivää ennen vapaan alkamista. Suosittelen opintovapaan hakemista
aina kirjallisesti vaikka lain mukaan ei olisi pakko. Näin molemmat osapuolet
pysyvät kartalla, mistä on sovittu ja milloin.
Opintovapaata
haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jonka on pidettävä sisällään opintovapaa-asetuksen 6 §:ssä kerrotut
tiedot. En lähde toistamaan tietoja tässä, vaan näin hyperlinkkien aikakaudella
jokainen voi katsoa ne itse asetuksesta. Valtakunnallisesti yhtenäistä,
“virallista” lomakepohjaa ei ole olemassa. Isoilla työnantajilla on omia
lomakepohjia opintovapaan hakemiseen ja sellaista kannattaa tietysti käyttää
aika kun mahdollista. Kirjoista ja netistä voi löytyä myös ihan käyttökelpoisia
lomakepohjia. Hakemuksen liitteeksi on hyvä laittaa kopio oppilaitoksesta
saadusta hyväksymisilmoituksesta opintoihin, mikä toimii todisteena
opintovapaan hyväksyttävästä käyttämisestä.
Minkälaisiin opintoihin opintovapaata
voi saada?
Opintovapaata
voi saada julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen tai
ammattiyhdistyskoulutukseen.
Julkisen
valvonnan alaisella koulutuksella tarkoitetaan valtion tai kunnan järjestämää
koulutusta ja valtionosuuteen oikeuttavaa tai valtion avustuksella tuettua
koulutusta ja opetusministeriön erikseen hyväksymää muuta koulutusta. Opinnot
voivat tapahtua myös ulkomailla, jos ne ovat rinnastettavissa julkisen
valvonnan alaiseksi koulutukseksi.
Ammattiyhdistyskoulutuksella
tarkoitetaan valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisessä työehto- tai
virkaehtosopimuksessa erikseen sovittua koulutusta sekä maatalousyrittäjille
järjestettyyn koulutukseen osallistumista. Jälkimmäisessä tapauksessa koulutuksen
pitää liittyä maatalousyrittäjien yhteiskunnalliseen edunvalvontaan.
Kattavaa
luetteloa erilaisista koulutuksista, jotka oikeuttavat opintovapaaseen, ei ole
olemassa. Hyvä nyrkkisääntö kuitenkin on, että jos koulutus täyttää
aikuiskoulutustuen kriteerit, täyttää se myös opintovapaan kriteerit. Aikuiskoulutusetuuksista annetun lain 6 §:ssä
on kerrottu aikuiskoulutustukeen oikeuttavasta koulutuksesta. Lisäksi opintovapaa-asetuksen 3 §:ssä on listattu
yksityiskohtaisesti, mitä opintovapaalla suoritettava koulutus voi pitää
sisällään (opetuksen seuraamista, käytännön harjoittelua jne.).
Opintovapaalla
suoritettavien opintojen ei tarvitse liittyä millään tavalla nykyiseen työhön
tai aikaisempaan koulutukseen. Opintojen kohteen saa työntekijä valita itse.
Opintovapaa soveltuu siis erinomaisesti myös ammatinvaihtajille. Huomioithan
kuitenkin sen, riittääkö opintovapaa opintojen loppuun suorittamiseen? Jos se
ei riitä, kuinka rahoitat opintovapaan ylittävän ajan? Pystytkö tekemään
opintoja työn ohessa? Nimittäin, jos joudut irtisanoutumaan työstä pelkästään
omaehtoisten opintojen vuoksi, ei opintojen suorittaminen loppuun työttömyysetuudella tuetusti onnistu. Työvoimakoulutus on tässä suhteessa poikkeus, mutta
siitä ei tässä yhteydessä enempää.
Voiko opintovapaata saada oppisopimuskoulutukseen osallistumista varten?
Oppisopimuskoulutus on aina määräaikainen työsuhde. Opintovapaata ei ole varsinaisesti tarkoitettu siihen, että sen aikana mentäisiin toisen työnantajan palvelukseen töihin. Sinun pitää huomioida:
- työsopimuslain kilpailukieltoa koskevat säännökset, jotka voivat rajoittaa työn tekemistä/kouluttautumista kilpailevalle työnantajalle,
- lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan eli esimerkiksi työnantajaa vahingoittavan tiedon salassapitovelvollisuus,
- kielto tehdä kilpailevaa sivutyötä.
Keskustele näistä asioista työnantajasi kanssa. Ota huomioon myös, riittääkö opintovapaa-aika (2 vuotta) koko koulutuksen loppuun suorittamiseen. Muista hakea opintovapaata kirjallisesti vähintään 45 päivää ennen suunnitellun vapaan alkamista.
Voiko työnantaja estää opintovapaalle
pääsyn tai siirtää sitä?
Periaatteessa
työnantaja ei voi kokonaan estää työntekijää pääsemästä opintovapaalle, jos
laissa ja asetuksessa säädetyt edellytykset vain täyttyvät. Työnantaja voi
siirtää opintovapaalle pääsyä opintovapaalain 8 §:ssä mainituilla ehdoilla, eli muun
muassa, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana
tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle.
Tuntuva
haitta voisi syntyä esimerkiksi, jos työnantajalla on vaikeaa saada sijaista
lyhyiksi ajoiksi kerrallaan.
Jos
aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut alle 6 kuukautta, voi työnantaja
siirtää opintovapaalle pääsyä, vaikka siitä ei aiheutuisi tuntuvaa haittaa.
Siirtäminen ei kuitenkaan onnistu silloin, jos opintovapaalla saatetaan loppuun
aiemman opintovapaan aikana aloitetut opinnot. Opintovapaan siirtäminen
onnistuu yleensä enintään 2 kertaa peräkkäin. Poikkeuksen muodostavat ne
työnantajat, joiden palveluksessa on alle 5 työntekijää, sillä heidän
siirto-oikeutta ei ole rajoitettu.
Kuinka
pitkäksi aikaa opintovapaalle pääsyä sitten voi siirtää? Työnantaja voi siirtää
opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella kerralla. Jos kysymys
on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta, vapaata
voi siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus
järjestetään.
Voiko työntekijä siirtää
opintovapaata, perua tai keskeyttää sen?
Työntekijä
voi siirtää opintovapaalle pääsyä, jos opintovapaata on myönnetty yli 5 päivää
ja siirrosta ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Opintovapaan
siirtämistä voidaan hakea enintään vuodeksi kerrallaan. Hakemus on tehtävä
kirjallisesti.
Opintovapaan
voi myös jättää käyttämättä kirjallisella ilmoituksella. Opintovapaan
käyttämättä jättämisestä on tehtävä ilmoitus työnantajalle vähintään 2 viikkoa
ennen opintovapaan alkamista.
Keskeyttäminen
onnistuu, jos opintovapaata on myönnetty yli 50 työpäivän ajaksi.
Keskeyttämisestä pitää ilmoittaa työnantajalle vähintään 4 viikkoa ennen
aiottua työhön paluuta. Keskeytykselle ei edellytetä syytä.
Yleensä
työnantaja palkkaa opintovapaan ajaksi sijaisen, mikä mutkistaa keskeyttämistä.
Jos työnantaja on palkannut sijaisen, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa
opintovapaan keskeyttänyttä työntekijää takaisin töihin niin kauan kuin
sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa.
Jos tulee
työkyvyttömäksi opintovapaan aikana johtuen sairaudesta, synnytyksestä tai
tapaturmasta ja työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisesti yli 7 päivää, ei tämän
ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta lueta opintovapaa-ajaksi.
Edellytyksenä on, että työntekijä pyytää opintovapaan keskeyttämistä ilman
aiheetonta viivytystä. Työntekijä voi käyttää näin säästyneen opintovapaa-ajan
myöhemmin.
Keneen otan yhteyttä
ongelmatilanteissa?
/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta
(Päivitetty 20.12.2023. Päivitettiin tilannetietoa aikuiskoulutustuen osalta.)
(Päivitety 1.12.2023. Päivitettiin käsitekartta blogitekstin alusta.)
(Päivitetty 20.6.2023. Lisättiin tieto hallitusohjelmaan kirjatusta suunnitelmasta aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ja päivitettiin lähdeluettelo.)
(Päivitetty 28.4.2023. Lisättiin kysymys "Voiko opintovapaata saada oppisopimuskoulutukseen osallistumista varten?" ja vastaus sen alle. Lisättiin kysymyksen "Keneen otan yhteyttä ongelmatilanteissa?" alle vinkki Työsuojeluhallinnon verkkopalvelun usein kysytyistä kysymyksistä.)
(Päivitetty 20.5.2022. Päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle.)
(Päivitetty 4.6.2021. Tarkistettiin ja päivitettiin toimimattomat linkit.)
(Päivitetty 17.11.2020. Korjattiin linkkejä, allekirjoitusta ja lähdeluetteloa.)
(Päivitetty 4.7.2019. Muutettiin käsitekartasta "Vähintään 3 kk" --> "3 - 11 kk" selkeyden vuoksi, sekä "6 pv - 2 v" --> "1 pv - 2 v", jotta ei synny virheellistä käsitystä opintovapaan vähimmäiskestosta kyseisessä tilanteessa.)
(Päivitetty 14.5.2019. Päivitettiin tekstistä "Koulutusrahasto" --> "Työllisyysrahasto". Lisättiin linkit Työllisyysrahastoon ja Kelaan. Laitettiin kaikki linkit avautumaan omiin ikkunoihin.)
(Päivitetty 15.11.2017. Lisättiin blogitekstin loppuun lisätietoihin linkki TEM:n Opintovapaa-esitteeseen.)
Lähteet ja lisätietoja
Opintovapaalaki
9.3.1979/273 (viitattu 14.10.2016)
Opintovapaa-asetus
7.12.1979/864 (viitattu 14.10.2016)
Laki
aikuiskoulutusetuuksista 28.12.2000/1276 (viitattu 17.11.2020)
TEM.fi: Opintovapaa (viitattu 4.6.2021)
Työmarkkinatori: Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka (viitattu 20.5.2022)
Työsuojelu:
Opintovapaa (viitattu 14.10.2016)
Kirsi
Parnila, Hanna Skurnik-Järvinen: Työpaikan poissaolot käytännönläheisesti
(Kauppakamari 2015), s. 116-121
Valtioneuvosto: Hallitusneuvottelut 2023 (viitattu 20.6.2023)