Korkeakoulujen syksyn 2023 yhteishaku

Korkeakoulujen kevään yhteishakujen ollessa takanapäin, on syksyn yhteishaku jälleen käynnistymässä maanantaina 4.9. alkaen. Syksyn yhteishaussa voi tavoitella opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Syksyn yhteishaussa mukana olevat koulutukset alkavat tammikuussa 2024. Syksyn yhteishaku tapahtuu Opintopolussa ajalla 4.9.2023 – 14.9.2023 klo 15:00. Löydät syksyn yhteishaussa mukana olevat koulutukset Opintopolusta. Koulutustarjonta painottuu syksyn yhteishaussa enimmäkseen ammattikorkeakoulutuksen puolelle, mutta yliopistokoulutuksiakin on mukana.

Syksyn yhteishaussa hakulomakkeelle valitaan koulutukset mieluisuusjärjestyksessä, eli valitse ensimmäiseksi hakukohteeksi se koulutus, johon eniten haluat. Yhteensä voit valita kuusi hakukohdetta. Hakukohteet voivat olla sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen koulutuksia. Sinulle tarjotaan sitä hakujärjestyksessäsi ylimpänä olevaa paikkaa, johon valintamenestyksesi riittää. Järjestys kannattaa siis miettiä huolella. Samana lukukautena alkavista koulutuksista voit ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan.

Selvitä aina huolellisesti Opintopolun koulutuskuvauksesta, hakukohteen Valintaperusteet -kohdasta, sisältyykö koulutuksen hakuun ennakkotehtäviä, valintakokeita tai vaikkapa valintakurssin suorittaminen. Valintakokeisiin ei lähetetä yleensä erillistä kutsua, joten tarkista valintakokeen aika ja paikka, sekä muut ohjeet hakukohteen Valintaperusteet -kohdasta. Opintopolun hakuohjeista ja Usein kysyttyä korkeakouluun hakemisesta – sivulta löydät vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, ja ole tarvittaessa yhteydessä korkeakoulujen hakijapalveluihin. Todistusvalinnasta ja valintakokeista löydät tietoa myös ammattikorkeakouluun.fi ja yliopistovalinnat.fi -sivustoilta. Korkeakoulujen yhteishaussa ensisijainen neuvova taho ovat korkeakoulujen hakijapalvelut.

Onnea koulutushakuusi, jokainen yhteishaku on aina uusi mahdollisuus. Koulutushakuja pohtiessasi myös me Koulutusneuvonnassa autamme, ja alanvalintaan liittyen saat apua Uraohjauksesta.

Katja
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Mitä muutoksia hallitusohjelma tuo opiskeluun

 

Uusi hallitusohjelma tuo toteutuessaan monia muutoksia opiskelijoiden arkeen, opintoihin ja toimeentuloon. Tässä blogissa keskityn muuhun kuin oppivelvollisuusikäisten koulutukseen. Yhtään lakia ei ole vielä säädetty, joten tarkkoja yksityiskohtia ei tiedetä. Ei voida myöskään varmuudella tietää, tulevatko lait menemään läpi. Kirjoitan blogini siinä muodossa, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, mutta yksikään muutos ei ole vielä varma.

 

Aikuiskoulutustuki

Meidän asiakaskuntaamme koskettaisi kaikkein suurimmin aikuiskoulutustuen lakkautus. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautetaan elokuussa 2024. Tällä hetkellä aikuiskoulutustukea myönnetään ja maksetaan täysin normaalisti tämänhetkisen lain mukaan. Voit siis hakea tukea, kunnes lakimuutokset on hyväksytty eduskunnassa. Lakimuutokset eivät voi vaikuttaa ennen muutosta myönnettyihin tukiin. Jos tuki on myönnetty sinulle ennen mahdollista lakimuutosta, voit saada aikuiskoulutustukea myös elokuun 2024 jälkeen. Tukea voidaan myöntää enintään 15 kuukauden ajalle ja sitä voi hakea aikaisintaan neljä kuukautta ennen opintojen alkua.

 

Vuorotteluvapaa

Osa meidän asiakkaistamme on opiskelut vuorotteluvapaalla ja vuorottelukorvauksella. Vuorotteluvapaan käyttö opintojen tukimuotona on vähentynyt jo silloin, kun sen kestoa leikattiin enintään puoleen vuoteen ja työhistoria vaatimusta pidennettiin 20 vuoteen. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vuorotteluvapaa lakkautetaan vuonna 2024.

 

Kelan opintotuki

Hallitusohjelmassa kerrotaan, että opintotuen tavoitteena on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu. Tämän takia hallitus käynnistää opintotuen kokonaisuudistuksen. Tarkoituksena on tarkastella opintorahan tasoa, opintolainan suuruutta, opintolainahyvityksen määrää, tulorajoja, perheellisten opiskelijoiden asemaa ja asumisen tukea. Kokonaisuudistukseen ei ole tässä vaiheessa varattu määrärahaa. Se viittaisi siihen, että tuki ei välttämättä nouse. Indeksikorotukset jäädytetään vuoden 2024 alusta, joten ne eivät nosta Kelan opintotukea. Tulorajojen korotusta arvioidaan puoliväliriihen yhteydessä vuonna 2025.

 

Asumistuki

Asumistuen leikkaukset voivat tuntua myös opiskelijan kukkarossa. Asumistuen taso tippuu 70 prosenttiin hyväksytyistä asumismenoista. Tällä hetkellä tuki on 80 prosenttia. Kuntaryhmän 1 tuloraja tippuu kuntaryhmän kaksi tasolle. Jatkossa asumistuki pienenee, jos varallisuutta on yli 10 000 euroa. Jos varallisuutta on 50 000 euroa, asumistukea ei enää makseta. Varallisuuteen ei lasketa mukaan tuottamatonta omaisuutta, kuten autoa tai omassa käytössä olevaa kiinteistöä. Jatkossa asumistukea ei voi saada enää omistusasuntoihin.

Opiskelijoille aiotaan kehittää yleisen asumistuen rinnalle yhteisasumista suosiva vaihtoehto. Tällä hetkellä opiskelija-asuntosäätiöt muuttavat kiihtyvään tahtiin soluasuntoja yksiöiksi ja yhteisasuminen on vähentynyt jo pidemmän aikaa.

 

Työttömyysturva

Työttömyysturvan muutokset koskettavat keskeisesti työvoimakoulutuksessa tai työttömyysetuudella tuettuna opiskelevia. Hallitusohjelmassa suunnitellaan, että ansiopäivärahan määrää porrastetaan. Ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin alkuperäisestä kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Seuraava leikkaus tulisi kahdeksan kuukauden kohdalla. Tällöin määrä tippuisi 75 prosenttiin. Moni aikuisena kouluttautuva tuntee kukkarossaan myös lapsikorotusten poiston. Lapsikorotuksista luovutaan kokonaan.

Työttömyysetuudella tuettuna opiskelevilla on velvollisuus hakea töitä läpi opintojen. Opintojen ohessa työskenteleviä koskettaa myös se, että osa-aikatyötä tekevien suojaosa poistetaan. Jatkossa kaikki tulot pienentävät työttömyysetuuden määrää.

 

Kuntoutuksen tuet

Nuoren kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusraha laskevat kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasalle. Tämä on sama kuin sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha. Samalla poistetaan lapsikorotukset, korotusosat ja suojaosat.

 

Osaamistason nosto

Hallitus tahtoo nostaa koulutustasoa. Tärkeänä pidetään myös sitä, että jokainen opiskelija saa tarvitsemansa tuen. Oppilaanohjausta tahdotaan vahvistaa kaikilla koulutusasteilla. Erityisesti pyritään painottamaan jatko-opintoja ja työllistymistä. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon ja yhä useampi nuori myös korkeakoulututkinnon. Erityisesti toivotaan lisää osaajia kriittisille aloille, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä varhaiskasvatukseen ja opetusalalle.

Suomen ja/tai ruotsin kielen opetus ulotetaan kaikkeen maahanmuuttajien koulutukseen, jotta työllistyminen Suomeen helpottuisi koulutuksen jälkeen.

Hallitusohjelmassa halutaan tuoda työelämän ulkopuolella olevia vahvemmin koulutukseen ja työelämään mukaan. Aikuisten koulutusta yritetään suunnata niin, että koulutustaso tai työmarkkina-asema nousisi koulutuksen myötä. Vapaan sivistystyön merkitystä korostetaan aikuisten osaamisen lisäämisessä. Koulutuksen omavastuuosuutta lisätään ja opintojen hinta tulee nousemaan kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa.

 

Koulutusmäärät ja rakenteiden kehittäminen

Hallitusohjelmassa luvataan lisätä aloituspaikkoja sekä suomen että ruotsinkieliseen koulutukseen. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni opintonsa aloittanut valmistuisi.

Rakenteiden kehittäminen kohdistuu etupäässä sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin. Ohjelmassa pyritään varmistamaan hakijoiden soveltuvuus alalle ja tämän vuoksi selvitetään, pitäisikö säätää pakolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet hoitajakoulutukseen hakeutuville. Koulutuksen sisältöjä kehitetään työelämän tarpeiden pohjalta. Tämä tarkoittaa työssäoppimisen lisäämistä ja osaamisperusteisuuden selvittämistä.

Psykoterapiapalveluiden saavutettavuutta tahdotaan vahvistaa uudistamalla psykoterapeuttikoulutus kaksiportaiseksi ja muuttamalla ensimmäisen portaan koulutus maksuttomaksi.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta on tarkoituksena periä jatkossa täyskatteellisia opiskelumaksuja.

 

Ammatillinen koulutus

Tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä entistä henkilökohtaisempien suunnitelmien kautta. Aikuisopiskelijoita kannustetaan myös suorittamaan tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Näillä yritetään vahvistaa jatkuvan oppimisen edellytyksiä ja alueellista työvoiman tarvetta. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteyttä on tarkoitus vahvistaa. Erityisesti nuorten koulutuksessa luvataan varmistaa riittävä lähiopetuksen määrä, työpaikkaohjaaminen sekä tarvittava oppimisen tuki.

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia on määrä keventää. Tarkoituksena on kuitenkin varmistaa vastaavuus suomalaisen tutkinnon kanssa. Englanninkielisten ammatillisten opintojen tarjontaa on tarkoitus lisätä.

Hallitus lupaa edistää oppisopimuksen ja koulutussopimuksen käyttöä. Selvitetään, voisiko oppisopimuskoulutuksen korvausta porrastaa opintojen edetessä.

 

Korkeakoulutus

Hallitus pyrkii nostamaan korkeakoulutettujen nuorten määrän mahdollisimman lähelle 50 prosentin tasoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää aloituspaikkojen määrän lisäämistä. Erityinen painopiste on aloilla ja alueilla, joissa on merkittävää työvoimapulaa. Aloituspaikkoja lisätään erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kasvatusalalle sekä vienti- ja teollisuusaloille. Tarkoituksena on kohdentaa aloituspaikkoja entistä voimakkaammin ensimmäistä tutkintoaan suorittaville.

Suomen T&K-toiminnan rahoitusta on tarkoitus nostaa neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite menee osittain seuraavan hallituksen hallituskaudelle. Yliopistoja on määrä kehittää sivistysyliopistomallin mukaisesti eli akateemisella tutkimuksella ja tieteellä on itseisarvo.

Avoimen korkeakoulutuksen roolia on tarkoitus vahvistaa osaamisen kehittämisessä. Hallitusohjelmassa kaavaillaan kuitenkin avoimen korkeakoulun opiskelijamaksujen nostoa.

 

Monia muutoksia on luvassa opintoihin ja opintojen rahoitukseen. Jäädään kuitenkin odottamaan, toteutuvatko muutokset hallitusohjelman kirjausten mukaisina. Me pysymme kuulolla ja tiedotamme asiakkaillemme mahdollisista muutoksista. Jos joku asia askarruttaa, voit ottaa yhteyttä Koulutusneuvontaan.

 

Kirsti

Koulutusneuvoja

Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Persoonallisuus ja ammatinvalinta

Ihmisillä on erilaisia luontaisia taipumuksia, mieltymyksiä ja ominaisuuksia, jotka voivat soveltua paremmin tietyille ammateille kuin toisille. Kiinnostava näkökulma aiheeseen on Hollandin urateoria, joka on aihepiirin tunnetuin ja laajimmin tutkittu teoria. Hollandin mukaan ihmiset löytävät ammatillisen suuntautumisensa oman persoonallisuuden ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Hyvä yhteenveto kyseisestä teoriasta löytyy esimerkiksi tältä videolta (englanniksi): John Holland's Theory - YouTube.

Tähän teoriaan pohjautuu myös TE-palveluiden tarjoama ammatinvalinnanohjaustesti, jonka pääsee tekemään täältä: AVO-testi. Testin tehtyä saa tuloksen, miten vastaukset suhteutuvat persoonallisuuden tyyppeihin ja millaiset ammatit voivat sopia. Yleensä aina ihminen on yhdistelmä kahta tai kolmea eri tyyppiä ja testi ottaa tämän huomioon.

Kuusi ammatillisen persoonallisuuden tyyppiä

Käytännöllinen (Realistic) on käytännön tekijä, joka suosii konkreettisia työtehtäviä ja rooleja. Ammatillinen kiinnostus suuntautuu käytännön teknisiin ja fyysisesti hoidettaviin tehtäviin sekä luontoammatteihin. Arvomaailmassa tärkeitä ovat konkreettiset asiat ja taloudellinen turvallisuus.

Tieteellinen (Investigative) on kiinnostunut ilmiöiden syistä, ongelmien ratkaisusta ja tiedon hankinnasta. Teoreettiset ja soveltavat tieteet kiinnostavat. Arvoissa korostuvat älyllisyys ja loogisuus. Ajattelutavassa näkyy analyyttisyyttä, kriittisyyttä, uteliaisuutta ja riippumattomuutta.

Taiteellinen (Artistic) suuntautuu taiteellista tulkintaa tai luomista vaativiin ammatteihin. Luova, mielikuvitusrikas, omaperäinen, itsenäinen, emotionaalinen esteetikko, joka inhoaa sääntöjä ja rutiineja. Taiteellinen tyyppi ratkaisee työnsä ongelmia intuition ja ilmaisun kautta. Osaa myös kyseenalaistaa.

Sosiaalinen (Social) on kiinnostunut kasvatuksen, opettamisen ja terveydenhuollon ammateista. Hän on empaattinen, yhteistyökykyinen, ihmiskeskeinen, seurallinen, kärsivällinen ja sosiaalisesti kyvykäs. Haluaa työssään auttaa, neuvoa ja ymmärtää toisia.

Yrittävä (Enterprising) tyyppi on yritteliäs, oma-aloitteinen, kunnianhimoinen, kilpailunhaluinen, itsevarma ja energinen. Taidoissa korostuvat johtajuuteen, henkilösuhteisiin ja vaikuttamiseen liittyvät osa-alueet. Haluaa vaikuttaa, arvostaa asemaa ja varallisuutta.

Systemaattinen (Conventional) tyyppi on järjestelmällinen, huolellinen, tunnollinen, tehokas ja tarkka. Hän suuntautuu selväpiirteisiin tietojen käsittelyyn liittyviin tehtäviin, arvostaen vakautta, ennustettavuutta ja yksiselitteisiä ohjeita. Taidealan ammatteihin hän saattaa suhtautua torjuvasti.

Persoonallisuustyypit ja työympäristö

Siinä missä persoonallisuustyyppejä on tämän teorian mukaan kuusi, sekä niiden yhdistelmät, on myös työympäristöjä nämä samat kuusi sekä niiden yhdistelmät. Ihmiset etsivät ympäristöjä, joissa he voivat käyttää taitojaan ja kykyjään sekä ilmaista arvojaan ja asenteitaan. Esimerkiksi tieteelliset tyypit etsivät tutkivuutta ja älyä arvostavaa ympäristöä ja taiteelliset tyypit etsivät luovuutta ja ilmaisua arvostavaa ympäristöä. Ihmiset myös vaikuttavat ympäristöönsä: esimerkiksi kun sosiaaliset ihmiset ovat yhdessä, he luovat työympäristön, jossa kukoistaa yhteistyö ja empaattisuus. 

Persoonallisuustyyppiään muistuttavassa ympäristössä työskentelevät ovat myös todennäköisemmin menestyviä ja tyytyväisiä. Esimerkiksi systemaattiset ihmiset todennäköisemmin kukoistavat, jos he valitsevat työn, jossa on selkeästi järjestynyt ympäristö, jossa vakauta ja ennustettavuutta pidetään arvossa.

On kuitenkin hyvä huomata, että persoonallisuus ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa ammatinvalintaan. Monet muutkin tekijät, kuten koulutus, kiinnostuksen kohteet, arvot ja elämäntilanne, määrittävät valintoja. Avoin mieli ja uteliaisuus uusia mahdollisuuksia kohtaan on hyvä säilyttää. Ihminen ei myöskään pysy koko elämäänsä samanlaisena, joten joku mikä on voinut toimia jossain vaiheessa hyvin, ei enää palvelekaan tässä hetkessä. Urapolulla voi kokeilla erilaisia polkuja ja oppia itsestään matkan varrella.

Heini
Psykologi, valtakunnallinen uraohjaus

Suotuisa suunta: Näin käytät AVO-ohjelmaa