Uusi
hallitusohjelma tuo toteutuessaan monia muutoksia opiskelijoiden arkeen,
opintoihin ja toimeentuloon. Tässä blogissa keskityn muuhun kuin
oppivelvollisuusikäisten koulutukseen. Yhtään lakia ei ole vielä säädetty,
joten tarkkoja yksityiskohtia ei tiedetä. Ei voida myöskään varmuudella tietää,
tulevatko lait menemään läpi. Kirjoitan blogini siinä muodossa, mitä
hallitusohjelmaan on kirjattu, mutta yksikään muutos ei ole vielä varma.
Aikuiskoulutustuki
Meidän
asiakaskuntaamme koskettaisi kaikkein suurimmin aikuiskoulutustuen lakkautus.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautetaan elokuussa
2024. Tällä hetkellä aikuiskoulutustukea myönnetään ja maksetaan täysin
normaalisti tämänhetkisen lain mukaan. Voit siis hakea tukea, kunnes
lakimuutokset on hyväksytty eduskunnassa. Lakimuutokset eivät voi vaikuttaa
ennen muutosta myönnettyihin tukiin. Jos tuki on myönnetty sinulle ennen
mahdollista lakimuutosta, voit saada aikuiskoulutustukea myös elokuun 2024
jälkeen. Tukea voidaan myöntää enintään 15 kuukauden ajalle ja sitä voi hakea
aikaisintaan neljä kuukautta ennen opintojen alkua.
Vuorotteluvapaa
Osa
meidän asiakkaistamme on opiskelut vuorotteluvapaalla ja
vuorottelukorvauksella. Vuorotteluvapaan käyttö opintojen tukimuotona on
vähentynyt jo silloin, kun sen kestoa leikattiin enintään puoleen vuoteen ja
työhistoria vaatimusta pidennettiin 20 vuoteen. Hallitusohjelmaan on kirjattu,
että vuorotteluvapaa lakkautetaan vuonna 2024.
Kelan
opintotuki
Hallitusohjelmassa
kerrotaan, että opintotuen tavoitteena on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu.
Tämän takia hallitus käynnistää opintotuen kokonaisuudistuksen. Tarkoituksena
on tarkastella opintorahan tasoa, opintolainan suuruutta, opintolainahyvityksen
määrää, tulorajoja, perheellisten opiskelijoiden asemaa ja asumisen tukea.
Kokonaisuudistukseen ei ole tässä vaiheessa varattu määrärahaa. Se viittaisi
siihen, että tuki ei välttämättä nouse. Indeksikorotukset jäädytetään vuoden
2024 alusta, joten ne eivät nosta Kelan opintotukea. Tulorajojen korotusta
arvioidaan puoliväliriihen yhteydessä vuonna 2025.
Asumistuki
Asumistuen
leikkaukset voivat tuntua myös opiskelijan kukkarossa. Asumistuen taso tippuu
70 prosenttiin hyväksytyistä asumismenoista. Tällä hetkellä tuki on 80
prosenttia. Kuntaryhmän 1 tuloraja tippuu kuntaryhmän kaksi tasolle. Jatkossa
asumistuki pienenee, jos varallisuutta on yli 10 000 euroa. Jos
varallisuutta on 50 000 euroa, asumistukea ei enää makseta. Varallisuuteen
ei lasketa mukaan tuottamatonta omaisuutta, kuten autoa tai omassa käytössä
olevaa kiinteistöä. Jatkossa asumistukea ei voi saada enää omistusasuntoihin.
Opiskelijoille
aiotaan kehittää yleisen asumistuen rinnalle yhteisasumista suosiva vaihtoehto.
Tällä hetkellä opiskelija-asuntosäätiöt muuttavat kiihtyvään tahtiin
soluasuntoja yksiöiksi ja yhteisasuminen on vähentynyt jo pidemmän aikaa.
Työttömyysturva
Työttömyysturvan
muutokset koskettavat keskeisesti työvoimakoulutuksessa tai työttömyysetuudella
tuettuna opiskelevia. Hallitusohjelmassa suunnitellaan, että ansiopäivärahan
määrää porrastetaan. Ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin
alkuperäisestä kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Seuraava leikkaus tulisi
kahdeksan kuukauden kohdalla. Tällöin määrä tippuisi 75 prosenttiin. Moni
aikuisena kouluttautuva tuntee kukkarossaan myös lapsikorotusten poiston.
Lapsikorotuksista luovutaan kokonaan.
Työttömyysetuudella
tuettuna opiskelevilla on velvollisuus hakea töitä läpi opintojen. Opintojen
ohessa työskenteleviä koskettaa myös se, että osa-aikatyötä tekevien suojaosa
poistetaan. Jatkossa kaikki tulot pienentävät työttömyysetuuden määrää.
Kuntoutuksen
tuet
Nuoren
kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusraha laskevat
kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasalle. Tämä on sama kuin sairausvakuutuslain
mukainen sairauspäiväraha. Samalla poistetaan lapsikorotukset, korotusosat ja
suojaosat.
Osaamistason
nosto
Hallitus
tahtoo nostaa koulutustasoa. Tärkeänä pidetään myös sitä, että jokainen
opiskelija saa tarvitsemansa tuen. Oppilaanohjausta tahdotaan vahvistaa
kaikilla koulutusasteilla. Erityisesti pyritään painottamaan jatko-opintoja ja
työllistymistä. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaisi vähintään
toisen asteen tutkinnon ja yhä useampi nuori myös korkeakoulututkinnon.
Erityisesti toivotaan lisää osaajia kriittisille aloille, kuten sosiaali- ja
terveyspalveluihin sekä varhaiskasvatukseen ja opetusalalle.
Suomen
ja/tai ruotsin kielen opetus ulotetaan kaikkeen maahanmuuttajien koulutukseen,
jotta työllistyminen Suomeen helpottuisi koulutuksen jälkeen.
Hallitusohjelmassa
halutaan tuoda työelämän ulkopuolella olevia vahvemmin koulutukseen ja
työelämään mukaan. Aikuisten koulutusta yritetään suunnata niin, että
koulutustaso tai työmarkkina-asema nousisi koulutuksen myötä. Vapaan
sivistystyön merkitystä korostetaan aikuisten osaamisen lisäämisessä.
Koulutuksen omavastuuosuutta lisätään ja opintojen hinta tulee nousemaan
kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan
koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa.
Koulutusmäärät ja rakenteiden kehittäminen
Hallitusohjelmassa
luvataan lisätä aloituspaikkoja sekä suomen että ruotsinkieliseen koulutukseen.
Tavoitteena on, että mahdollisimman moni opintonsa aloittanut valmistuisi.
Rakenteiden
kehittäminen kohdistuu etupäässä sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin.
Ohjelmassa pyritään varmistamaan hakijoiden soveltuvuus alalle ja tämän vuoksi
selvitetään, pitäisikö säätää pakolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet
hoitajakoulutukseen hakeutuville. Koulutuksen sisältöjä kehitetään työelämän
tarpeiden pohjalta. Tämä tarkoittaa työssäoppimisen lisäämistä ja
osaamisperusteisuuden selvittämistä.
Psykoterapiapalveluiden
saavutettavuutta tahdotaan vahvistaa uudistamalla psykoterapeuttikoulutus
kaksiportaiseksi ja muuttamalla ensimmäisen portaan koulutus maksuttomaksi.
EU-
ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta on tarkoituksena periä jatkossa
täyskatteellisia opiskelumaksuja.
Ammatillinen koulutus
Tavoitteena
on vähentää koulutuksen keskeyttämistä entistä henkilökohtaisempien
suunnitelmien kautta. Aikuisopiskelijoita kannustetaan myös suorittamaan
tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Näillä yritetään vahvistaa jatkuvan
oppimisen edellytyksiä ja alueellista työvoiman tarvetta. Ammatillisen
koulutuksen ja työelämän yhteyttä on tarkoitus vahvistaa. Erityisesti nuorten
koulutuksessa luvataan varmistaa riittävä lähiopetuksen määrä,
työpaikkaohjaaminen sekä tarvittava oppimisen tuki.
Ulkomailla
suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia on määrä keventää.
Tarkoituksena on kuitenkin varmistaa vastaavuus suomalaisen tutkinnon kanssa.
Englanninkielisten ammatillisten opintojen tarjontaa on tarkoitus lisätä.
Hallitus
lupaa edistää oppisopimuksen ja koulutussopimuksen käyttöä. Selvitetään,
voisiko oppisopimuskoulutuksen korvausta porrastaa opintojen edetessä.
Korkeakoulutus
Hallitus
pyrkii nostamaan korkeakoulutettujen nuorten määrän mahdollisimman lähelle 50
prosentin tasoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää aloituspaikkojen määrän
lisäämistä. Erityinen painopiste on aloilla ja alueilla, joissa on merkittävää
työvoimapulaa. Aloituspaikkoja lisätään erityisesti sosiaali- ja
terveydenhuoltoon ja kasvatusalalle sekä vienti- ja teollisuusaloille.
Tarkoituksena on kohdentaa aloituspaikkoja entistä voimakkaammin ensimmäistä
tutkintoaan suorittaville.
Suomen
T&K-toiminnan rahoitusta on tarkoitus nostaa neljään prosenttiin vuoteen
2030 mennessä. Tavoite menee osittain seuraavan hallituksen hallituskaudelle.
Yliopistoja on määrä kehittää sivistysyliopistomallin mukaisesti eli
akateemisella tutkimuksella ja tieteellä on itseisarvo.
Avoimen
korkeakoulutuksen roolia on tarkoitus vahvistaa osaamisen kehittämisessä.
Hallitusohjelmassa kaavaillaan kuitenkin avoimen korkeakoulun
opiskelijamaksujen nostoa.
Monia
muutoksia on luvassa opintoihin ja opintojen rahoitukseen. Jäädään kuitenkin
odottamaan, toteutuvatko muutokset hallitusohjelman kirjausten mukaisina. Me
pysymme kuulolla ja tiedotamme asiakkaillemme mahdollisista muutoksista. Jos
joku asia askarruttaa, voit ottaa yhteyttä Koulutusneuvontaan.
Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen
koulutusneuvonta