Uusi hallitusohjelma tuo toteutuessaan monia muutoksia opiskelijoiden arkeen, opintoihin ja toimeentuloon. Tässä blogissa keskityn muuhun kuin oppivelvollisuusikäisten koulutukseen. Yhtään lakia ei ole vielä säädetty, joten tarkkoja yksityiskohtia ei tiedetä. Ei voida myöskään varmuudella tietää, tulevatko lait menemään läpi. Kirjoitan blogini siinä muodossa, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, mutta yksikään muutos ei ole vielä varma.
Aikuiskoulutustuki
Meidän asiakaskuntaamme koskettaisi kaikkein suurimmin aikuiskoulutustuen lakkautus. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautetaan elokuussa 2024. Tällä hetkellä aikuiskoulutustukea myönnetään ja maksetaan täysin normaalisti tämänhetkisen lain mukaan. Voit siis hakea tukea, kunnes lakimuutokset on hyväksytty eduskunnassa. Lakimuutokset eivät voi vaikuttaa ennen muutosta myönnettyihin tukiin. Jos tuki on myönnetty sinulle ennen mahdollista lakimuutosta, voit saada aikuiskoulutustukea myös elokuun 2024 jälkeen. Tukea voidaan myöntää enintään 15 kuukauden ajalle ja sitä voi hakea aikaisintaan neljä kuukautta ennen opintojen alkua.
Vuorotteluvapaa
Osa meidän asiakkaistamme on opiskelut vuorotteluvapaalla ja vuorottelukorvauksella. Vuorotteluvapaan käyttö opintojen tukimuotona on vähentynyt jo silloin, kun sen kestoa leikattiin enintään puoleen vuoteen ja työhistoria vaatimusta pidennettiin 20 vuoteen. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vuorotteluvapaa lakkautetaan vuonna 2024.
Kelan opintotuki
Hallitusohjelmassa kerrotaan, että opintotuen tavoitteena on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu. Tämän takia hallitus käynnistää opintotuen kokonaisuudistuksen. Tarkoituksena on tarkastella opintorahan tasoa, opintolainan suuruutta, opintolainahyvityksen määrää, tulorajoja, perheellisten opiskelijoiden asemaa ja asumisen tukea. Kokonaisuudistukseen ei ole tässä vaiheessa varattu määrärahaa. Se viittaisi siihen, että tuki ei välttämättä nouse. Indeksikorotukset jäädytetään vuoden 2024 alusta, joten ne eivät nosta Kelan opintotukea. Tulorajojen korotusta arvioidaan puoliväliriihen yhteydessä vuonna 2025.
Asumistuki
Asumistuen leikkaukset voivat tuntua myös opiskelijan kukkarossa. Asumistuen taso tippuu 70 prosenttiin hyväksytyistä asumismenoista. Tällä hetkellä tuki on 80 prosenttia. Kuntaryhmän 1 tuloraja tippuu kuntaryhmän kaksi tasolle. Jatkossa asumistuki pienenee, jos varallisuutta on yli 10 000 euroa. Jos varallisuutta on 50 000 euroa, asumistukea ei enää makseta. Varallisuuteen ei lasketa mukaan tuottamatonta omaisuutta, kuten autoa tai omassa käytössä olevaa kiinteistöä. Jatkossa asumistukea ei voi saada enää omistusasuntoihin.
Opiskelijoille aiotaan kehittää yleisen asumistuen rinnalle yhteisasumista suosiva vaihtoehto. Tällä hetkellä opiskelija-asuntosäätiöt muuttavat kiihtyvään tahtiin soluasuntoja yksiöiksi ja yhteisasuminen on vähentynyt jo pidemmän aikaa.
Työttömyysturva
Työttömyysturvan muutokset koskettavat keskeisesti työvoimakoulutuksessa tai työttömyysetuudella tuettuna opiskelevia. Hallitusohjelmassa suunnitellaan, että ansiopäivärahan määrää porrastetaan. Ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin alkuperäisestä kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Seuraava leikkaus tulisi kahdeksan kuukauden kohdalla. Tällöin määrä tippuisi 75 prosenttiin. Moni aikuisena kouluttautuva tuntee kukkarossaan myös lapsikorotusten poiston. Lapsikorotuksista luovutaan kokonaan.
Työttömyysetuudella tuettuna opiskelevilla on velvollisuus hakea töitä läpi opintojen. Opintojen ohessa työskenteleviä koskettaa myös se, että osa-aikatyötä tekevien suojaosa poistetaan. Jatkossa kaikki tulot pienentävät työttömyysetuuden määrää.
Kuntoutuksen tuet
Nuoren kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusraha laskevat kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasalle. Tämä on sama kuin sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha. Samalla poistetaan lapsikorotukset, korotusosat ja suojaosat.
Osaamistason nosto
Hallitus tahtoo nostaa koulutustasoa. Tärkeänä pidetään myös sitä, että jokainen opiskelija saa tarvitsemansa tuen. Oppilaanohjausta tahdotaan vahvistaa kaikilla koulutusasteilla. Erityisesti pyritään painottamaan jatko-opintoja ja työllistymistä. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon ja yhä useampi nuori myös korkeakoulututkinnon. Erityisesti toivotaan lisää osaajia kriittisille aloille, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä varhaiskasvatukseen ja opetusalalle.
Suomen ja/tai ruotsin kielen opetus ulotetaan kaikkeen maahanmuuttajien koulutukseen, jotta työllistyminen Suomeen helpottuisi koulutuksen jälkeen.
Hallitusohjelmassa halutaan tuoda työelämän ulkopuolella olevia vahvemmin koulutukseen ja työelämään mukaan. Aikuisten koulutusta yritetään suunnata niin, että koulutustaso tai työmarkkina-asema nousisi koulutuksen myötä. Vapaan sivistystyön merkitystä korostetaan aikuisten osaamisen lisäämisessä. Koulutuksen omavastuuosuutta lisätään ja opintojen hinta tulee nousemaan kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa.
Koulutusmäärät ja rakenteiden kehittäminen
Hallitusohjelmassa luvataan lisätä aloituspaikkoja sekä suomen että ruotsinkieliseen koulutukseen. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni opintonsa aloittanut valmistuisi.
Rakenteiden kehittäminen kohdistuu etupäässä sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin. Ohjelmassa pyritään varmistamaan hakijoiden soveltuvuus alalle ja tämän vuoksi selvitetään, pitäisikö säätää pakolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet hoitajakoulutukseen hakeutuville. Koulutuksen sisältöjä kehitetään työelämän tarpeiden pohjalta. Tämä tarkoittaa työssäoppimisen lisäämistä ja osaamisperusteisuuden selvittämistä.
Psykoterapiapalveluiden saavutettavuutta tahdotaan vahvistaa uudistamalla psykoterapeuttikoulutus kaksiportaiseksi ja muuttamalla ensimmäisen portaan koulutus maksuttomaksi.
EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta on tarkoituksena periä jatkossa täyskatteellisia opiskelumaksuja.
Ammatillinen koulutus
Tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä entistä henkilökohtaisempien suunnitelmien kautta. Aikuisopiskelijoita kannustetaan myös suorittamaan tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Näillä yritetään vahvistaa jatkuvan oppimisen edellytyksiä ja alueellista työvoiman tarvetta. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteyttä on tarkoitus vahvistaa. Erityisesti nuorten koulutuksessa luvataan varmistaa riittävä lähiopetuksen määrä, työpaikkaohjaaminen sekä tarvittava oppimisen tuki.
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia on määrä keventää. Tarkoituksena on kuitenkin varmistaa vastaavuus suomalaisen tutkinnon kanssa. Englanninkielisten ammatillisten opintojen tarjontaa on tarkoitus lisätä.
Hallitus lupaa edistää oppisopimuksen ja koulutussopimuksen käyttöä. Selvitetään, voisiko oppisopimuskoulutuksen korvausta porrastaa opintojen edetessä.
Korkeakoulutus
Hallitus pyrkii nostamaan korkeakoulutettujen nuorten määrän mahdollisimman lähelle 50 prosentin tasoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää aloituspaikkojen määrän lisäämistä. Erityinen painopiste on aloilla ja alueilla, joissa on merkittävää työvoimapulaa. Aloituspaikkoja lisätään erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kasvatusalalle sekä vienti- ja teollisuusaloille. Tarkoituksena on kohdentaa aloituspaikkoja entistä voimakkaammin ensimmäistä tutkintoaan suorittaville.
Suomen T&K-toiminnan rahoitusta on tarkoitus nostaa neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite menee osittain seuraavan hallituksen hallituskaudelle. Yliopistoja on määrä kehittää sivistysyliopistomallin mukaisesti eli akateemisella tutkimuksella ja tieteellä on itseisarvo.
Avoimen korkeakoulutuksen roolia on tarkoitus vahvistaa osaamisen kehittämisessä. Hallitusohjelmassa kaavaillaan kuitenkin avoimen korkeakoulun opiskelijamaksujen nostoa.
Monia muutoksia on luvassa opintoihin ja opintojen rahoitukseen. Jäädään kuitenkin odottamaan, toteutuvatko muutokset hallitusohjelman kirjausten mukaisina. Me pysymme kuulolla ja tiedotamme asiakkaillemme mahdollisista muutoksista. Jos joku asia askarruttaa, voit ottaa yhteyttä Koulutusneuvontaan.
Kirsti
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti