TE-puhelinpalvelujen väki toivottaa hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta!

 

Kynttilä on merkki suuremmasta,
kirkaasta valosta valtavasta,
säteily sammumaton. 

Kynttilä on viesti ikuisuuden,
tervehdys suuren salaisuuden,
sen, joka oli ja on.


-Anna-Mari Kaskinen: Joulun lahja, 2010

Oman osaamisen markkinointi

Tiedätkö, mitkä ovat sinun valttikorttisi työmarkkinoilla? Mitkä ovat juuri ne sinun osaamisesi ja taidot, joita markkinoit yritykselle? Lähdetään pohtimaan näitä yhdessä.

Oman osaamisen kartoittaminen on olennainen osa pohjatyötä koko työnhakuprosessille. Yleensä osaaminen nähdään laajempana kokonaisuutena kuin luettelona henkilön tiedoista ja konkreettisista työtaidoista. Osaaminen voi koostua esimerkiksi tiedoista, taidoista, tavoista ja luonteenpiirteistä.

Taidot ja osaamiset eivät lisäänny pelkästään koulutuksen kautta, vaan myös kokemuksen kautta. Kokemusta saat työelämästä, kotiarjesta tai vaikka harrastusten kautta. Harrastuksista voit saada esimerkiksi esimiestaitoja joukkueen kapteenina toimiessasi ja ryhmätyötaitoja ollessasi osa joukkuetta.

Osaaminen kehittyy ja muokkautuu koko elämän ajan. Avointa paikkaa hakiessa, kannattaa pohtia, mitä työnantaja hakee hakijalta ja keskittyä tuomaan esille näitä ominaisuuksia ja taitoja. Tämän takia ei kannata käyttää samoja työhakemuksia moneen paikkaan, vaan pyrkiä räätälöimään hakemus aina kyseistä työtehtävää varten. Kerro hakemuksessa niitä asioita ja ominaisuuksia/osaamisia, joista olisi tehtävässä hyötyä.

Vahvuuden ja heikkoudet

Kun tunnet omat vahvuutesi, sinun on helpompi tuoda niitä esille työhakemuksessa. Hakemuksessa ei riitä se, että listaat osaamisesi. Sinun pitää pystyä perustelemaan ja välittämään esimerkkien kautta se, miten osaamisestasi on hyötyä kyseisessä tehtävässä.

Jos sinun on vaikea nähdä omia vahvuuksiasi, voit aina kysyä lähipiirin mielipiteitä asiasta. Myös erilaiset itsearviointitestit ovat yksi ulkopuolisen näkökulman muoto ja toimivat hyvin apuvälineinä, omaa osaamisesta ja luonteenpiirteitä pohdittaessa. Alla on linkki Tunnista itsesi ® -persoonallisuustestiin. Se on yksinkertainen ja silti hyvin täsmällinen tunnistusmenetelmä. Kannattaa testata.

https://www.namaste.fi/fi/enneagrammi

Myös heikkoudet kannattaa tiedostaa, mutta niitä ei kannata tuoda esiin työhakemuksessa. Työhakemukseen vain positiivisia asioita, jotta työnantaja saa sinusta hyvän ensivaikutelman.

Heikkouksia voidaan kysyä kuitenkin esimerkiksi haastattelussa, jolloin olisi hyvä pystyä myös niistä keskustelemaan. Kannattaa siis miettiä jo tässä vaiheessa, mitkä omat heikkoudet ovat ja miten ne voisi kääntää positiiviseen sävyyn, tai jo työnalla olevaksi kehityskohteeksi.

Olen arka. -> Olen harkitsevainen.

Olen ehkä liian tarkka asioissa. -> Toisaalta se minimoi virheiden tekemisen.

”Huonot puolet” ovat todennäköisesti ominaisuuksia, jotka ovat negatiivisia jossakin tietyssä tilanteessa, mutta positiivisia jossain toisessa. Etsi asioille siis uusi näkökulma.

Osaamisten kokonaisuudet

Monet osaamisesi koostuvat erilaisten taitojen yhdistelmistä. Esimerkiksi asiakaspalvelutyöhön etsitään usein "sosiaalista asiakaspalveluhenkistä" ihmistä. Jos sinulla on tämä osaaminen, mieti tarkemmin, mistä se koostuu juuri sinun kohdallasi.

Kuvassa sosiaalisuuden (Kuva 1) ja asiakaspalveluhenkisyyden (Kuva 2)  taitojen yhdistelmät.

Kuva 1 - Mistä osaamisista sosiaalisuus voi koostua

Kuva 2 - Mista osaamisista asiakaspalveluhenkisyys voi koostua

Kun löydät vahvuutesi, voit ryhtyä miettimään, miten myyt sen työnantajalle. Sinun tulee vakuuttaa työnantaja, että sinä olisit heille juuri se paras vaihtoehto. Kannattaa pitää mielessä myös se, että kerrot heille vain niitä asioita, jotka ovat relevantteja.

Sellaisista asioista, joita työnantaja tarvitsee ja sinä haluaisit tehdä, mutta et osaa, muodostuu sinun kehittämiskohteeksesi. Kannattaa tässä tilanteessa tuoda motivaatiota ja oppimisintoa esille. Tärkeää on halu oppia uutta.

Miten myydä osaamisesi työnantajalle?

Voit lähteä pohtimaan tätä asiaa niin, että kun sinä teet valintaa tai päätöstä jonkin sinulle tärkeän asian suhteen. Mikä on se asia, jonka perusteella sinä päädyt valitsemaan juuri tietyn vaihtoehdon. Vaihtoehtojahan voi olla satoja. Vaikuttaako tähän hinta, kaverin suositus, mielikuva tuotteesta (esim. mainoksen välityksellä), sosiaalisen median painostus tai ulkonäkö?

Rekrytointi on aina monien asioiden summa ja et aina voi vaikuttaa kaikkeen itse. Se, valitaanko sinut vai ei, voi olla työnantajan henkilökohtainen mieltymys tietyn tyyppisiin ihmisiin, ihan niin kuin sinulla on omat mieltymyksesi tehdessäsi päätöstä esimerkiksi lomakohdetta valitessasi. Tärkeintä sinun kohdallasi on pystyä tuomaan omat taidot ja osaamiset esille, jotta työnantaja päätyy valitsemaan juuri sinut.

Mitä paremmin tunnet työnantajan ja tiedät hänen tarpeensa, sen paremmin osaat korostaa juuri työnantajalle tärkeitä osaamisia ja sitä erottua joukosta. Tämä on mahdollisesti tärkein asia koko työnhaun prosessissa, jota ei ikinä tulisi ohittaa. Tutustu siis yrityksen nettisivuihin ja julkaisuihin. Ole tietoinen heille tärkeistä asioista, arvoista ja tavasta toimia. Näitä tietoja voi ujuttaa myös hakemukseen mukaan ja mahdollisessa haastattelussa voit sitten ¨mässäillä¨ näillä tiedoilla.

Hakemuksessa sinun tulisi kertoa itsestäsi niin selkeästi kuin osaat. Työnantaja ei voi arvata (eikä ole hänen tehtävänsä ottaa selville), mitä sinä osaat tai mitä hyötyä sinusta on hänelle.

Työnantajalla on tavoite palkata työntekijä ja hän asettaa tarpeelleen tietyt vaatimukset, jotka tulee esille työpaikkailmoituksesta. Työnhakijan tehtävä on selvittää nämä tarpeet ja tarjota niihin soveltuvaa osaamista työnantajalle. Jos sinulla ei kaikkea osaamista ole, voit tarjota työnantajalle vaihtoehtoista osaamista niiden taitojen tilalle, jotka sinulta jää uupumaan työnantajan vaatimuslistasta. Voit kertoa myös siitä, kuinka saavutat työn/motivaation ja oppimisen halun kautta tarvittavan osaamisen.

Jos lähetät avoimen hakemuksen työpaikkaan ja et oikein tiedä, mitä juuri niissä työtehtävissä voitaisiin arvostaa, voit käydä TE-palvelun sivuilla ja hakea sieltä avoimia työpaikkailmoituksia samanlaisiin tai samantyyppisiin tehtäviin. Sitä kautta näet, mitä työnantaja hakee ja arvostaa. Näitä ominaisuuksia ja taitoja voit sitten tuoda esille avoimessa hakemuksessa.

Ole siis rohkea ja lähde tavoittelemaan omaa unelmatyötäsi. Tiedä vahvuutesi ja tuo ne selkeästi esille! Luota omiin osaamisiin, niin työnantajakin voi luottaa siihen.

/Heli

Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Takuuta ei ole

Joskus tuntuu kuin elämä pettäisi. Kun pikkulapsiperheen huoltajalta loppuu työ, huoli perheen selviytymisestä on suuri. Kun sairastuu ja joutuu vaihtamaan ammattia, haluaisi takuun siitä, että saa töitä opintojen jälkeen. Kun omalla alalla ei ole töitä, haluaa vaihtaa alalle, jolla varmasti saisi töitä. Valitettavasti takuuta ei ole eikä elämä lupaa mitään. Silti voi ja kannattaa suunnitella tulevaisuutta, valita tavoitteita ja toteuttaa unelmia ja haaveita - tehdä voitavansa toivotun tulevaisuuden hyväksi.

Ensimmäinen askel on, että tunnistaa oman tilanteen ja muutoksen tarpeen sekä valitsee tavoitteen, mihin haluaa päästä. Jos työ loppuu, useimmat hakevat töitä olemassa olevan osaamisen, koulutuksen ja kokemuksen pohjalta. Ellei työtä hakemisesta huolimatta kohtuuajassa löydy, moni vaihtaa työnhakutavoitetta tai hankkii täydennyskoulutusta. Voi myös valita uuden ammatin ja hakeutua koulutukseen. Jotkut ryhtyvät yrittäjiksi.

Moni miettii, millä perusteella valintoja kannattaisi tehdä. Kiinnostuksia, työtoiveita, arvoja, vahvuuksia ja kykyjä vastaaviin tehtäviin ja ammatteihin työllistyy varmemmin. Niissä viihtyy ja niitä osaa tehdä ja oppii tekemään paremmin kuin muita. Työnantajat arvostavat motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. Elämäntilanteen huomioiminen varmistaa, että työ sopii perheenkin kannalta eivätkä mahdolliset terveysrajoitteet haittaa alalla toimimista ja työn saamista.

Epävarmuus ja epätietoisuus tulevasta rasittavat ja huolestuttavat. Epäröinnistä on hyötyäkin. Se auttaa tunnistamaan ja vähentämään riskejä, ja pelot saavat välttämään vaaraa. Epäonnistumisen ennakointi sen sijaan johtaa helposti epäonnistumiseen. Vaarojen välttely voi saada hylkäämään toivotun tulevaisuuden eteen toimimisen. Työttömyyden pitkittyminenkään ei helpota työn saamista.

Muutos ei toteudu odottamalla. Kun on riittävän varma muutoksen tarpeellisuudesta ja tavoitteen järkevyydestä, rohkeus muutoksen toteuttamiseen kasvaa. Siksi omaa tilannetta kannattaa arvioida monesta näkökulmasta, paneutua harkiten tavoitteen valitsemiseen ja muutoksen toteutusvaihtoehtojen vertailuun. Omien tunteiden kuunteleminen on myös olennainen osa päätöksentekoa. Riittävän harkinnan jälkeen sydänkin sanoo, mitä kannattaa tehdä.

Vaikka takuuta ei ole, joskus voi peruuttaa. Entinen ammatti säilyy, vaikka opiskelisi uutta tai tekisi välillä muuta helpommin saatavaa työtä. Työn saantia auttaa, jos muuttaa työn perässä tai hakee määräaikaisia ja osa-aikaisia töitä. Mieleisiä työpaikkoja löytyy paljon enemmän, jos hakee työtä myös avoimilla hakemuksilla ja suoraan yhteyttä työnantajiin ottamalla. Omien kiinnostusten, osaamisten ja toimintatyylin kuvaaminen selkeästi ja eritellysti hakemuksissa auttaa erottumaan hakijajoukosta. Työtä ei välttämättä saa se, joka eniten tarvitsee, vaan se, kenet työnantaja tehtävään sopivimmaksi arvioi.

Elämänvalintoihin kuuluu epävarmuutta. Uskallus kasvaa, kun innostuu tavoitteesta ja varmistuu siitä, että muutosta tarvitaan ja onnistuminen on mahdollista. Toiveisiin uskominen, itseen ja tulevaisuuteen luottaminen kannustavat ja motivoivat eteenpäin. Läheisten tukikin auttaa. Onnistumisen ennakointi auttaa onnistumaan. Elämä kantaa sittenkin.

Sari

Työvoimakoulutuksen aikana maksettavista etuuksista

(Päivitetty 12.11.2024)

Huom! Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta 22.5.2024. Hallituksen esitykseen ei tullut eduskuntakäsittelyssä muutoksia eli laki hyväksyttiin sellaisenaan. Laki tulee voimaan 1.6.2024. Lain mukaan aikuiskoulutustukea ei voi saada missään tilanteessa syksyllä 2024 alkaviin opintoihin. Jotta sinulle voitaisiin myöntää aikuiskoulutustukea, sekä opintojen että tukikautesi on pitänyt alkaa viimeistään 31.7.2024 mennessä. Ammattitutkintostipendiä ei voi saada 1.8.2024 tai sen jälkeen suoritetun tutkinnon perusteella. Lisätietoja on saatavilla Työllisyysrahaston verkkosivuilla. Sivuilta löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Hallitus esittää työttömyysetuuden korotusosasta ja liikkuvuusavustuksen korotusosasta luopumista. Muutokset tulisivat voimaan 1.1.2025. Lisätietoja suunnitelluista lakimuutoksista löydät TYJ:n verkkosivuilta.

Työvoimakoulutusetuudet on yksi kysytyimmistä asioista Koulutusneuvonnasta. Lähes kaikkien työvoimakoulutusilmoitusten lopussa onkin annettu meidän yhteystiedot kysymyksiä varten. Aiheeseen liittyvä kirjallinen tieto on valitettavasti ripoteltuna vähän sinne tänne eri lähteisiin, joten päätin koota keskeisimmät asiat blogitekstin muotoon.

Tämä teksti kertoo sinulle eri rahoitusvaihtoehdoista eri elämäntilanteissa. En lupaa sinulle etuuksien saamista, vaan kerron vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä ehdoista. Kerron aluksi työttömän mahdollisista etuuksista. Sen jälkeen kerron, kuinka tilanne poikkeaa lomautettujen, osa-aikatyötä tekevien, kokoaikatyössä käyvien sekä yrittäjien kohdalla. Pyrin samalla vastaamaan yleisimpiin kysymyksiin.

Huomioithan, että Kelan opintotukea ei voi saada työvoimakoulutukseen. Jos sinulla on yleistä työhistoriaa vähintään 5 vuotta ja suoritat työvoimakoulutuksen aikana ammatillisen tutkinnon, voit hakea tutkinnon suorittamisen jälkeen Työllisyysrahastosta ammattitutkintostipendiä. Stipendiä voit hakea riippumatta siitä, oletko työtön tai työssäkäyvä, ja millä etuudella itse opiskeluaika on rahoitettu. Stipendin suuruuden ja sen saamisen edellytykset löydät Työllisyysrahaston verkkosivuilta.

Viittaan tässä blogitekstissä työvoimaviranomaiseen, jolla tarkoitan TE-toimistoa tai kuntakokeilua. Voit halutessasi tarkistaa Asiointi-palvelusta, kumman asiakas olet.

Video: Mitä ovat työvoimakoulutukset?

Työtön

Työtön voi saada seuraavia työvoimakoulutusetuuksia

Etuus	Suuruus	Maksaja
Työttömyysetuus	Vaihtelee (ansiopäiväraha, peruspäiväraha tai työmarkkinatuki)	Työttömyyskassa tai Kela
Kulukorvaus	9, 18 tai 16,82 eur/pv	Työttömyyskassa tai Kela (tai KEHA-keskus (1))
Korvaus matka- ja yöpymiskustannuksista (2)	Matkat 0,21 eur/km. Yöpymiset kustannusten mukaisesti	TE-toimisto tai kuntakokeilu
Korvaus ulkomaanjaksoilta	50% ulkomaanpäivärahasta	Työttömyyskassa tai Kela
Liikkuvuusavustus (työsuhteeseen johtavat koulutukset)	Peruspäivärahan suuruinen	Työttömyyskassa tai Kela
(1) Harkinnanvaraisen kulukorvauksen tapauksessa (2) Esim. haastattelumatkoihin, mutta ei itse työvoimakoulutuksen aikaiseen kulkemiseen

Seuraavaksi käyn läpi tarkemmin, mitä kukin etuus tarkoittaa käytännössä. Huom.! Kaikkia etuuksiin liittyviä yksityiskohtia ei ole avattu tässä blogitekstissä, vaan ne löytyvät tekstiin lisättyjen linkkien takaa.

Työttömyysetuus ja kulukorvaus

Voit saada työvoimakoulutukseen osallistumisen aikana sitä työttömyysetuutta mihin sinulla on oikeus työttömänä ollessa mahdollisine korotuksineen ja kulukorvauksen. Esimerkiksi korvaukseton määräaika (eli karenssi) tai työssäolovelvoite ei estä työttömyysetuuden saamista työvoimakoulutukseen osallistumisen aikana. Yritystoiminnan päätoimisuuskaan ei estä työttömyysetuuden saamista työvoimakoulutuksen aikana. Jos sinulla on kesken omaehtoiset päätoimiset opinnot, etkä saa sen vuoksi työttömyysetuutta, et saa työttömyysetuutta myöskään työvoimakoulutukseen osallistumisen aikana. Huom.! Työttömyysetuuden lapsikorotukset poistuivat 1.4.2024.

Työttömyysetuudella tarkoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa (eli ansiopäivärahaa), peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työttömyysetuuden maksaa joko työttömyyskassa tai Kela sen lausunnon pohjalta, jonka TE-toimisto antaa pian koulutuksen alkamisen jälkeen. Kulukorvauksen maksaa yleensä työttömyysetuuden maksaja ja harkinnanvaraisen kulukorvauksen tapauksessa KEHA-keskus.

Jotta voit saada työttömyysetuutta ja kulukorvausta, sinun pitää olla ilmoittautunut työnhakijaksi. Työnhakijaksi ilmoittautuminen kannattaa tehdä Asiointi-palvelussa. Etuuksien saamisen kannalta työnhaku on syytä pitää voimassa koko työvoimakoulutukseen osallistumisen ajan.

Ansiopäivärahan ja peruspäivärahan enimmäismaksuaika kuluu normaaliin tapaan työvoimakoulutukseen osallistumisen aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ansiopäivärahan tai peruspäivärahan enimmäismaksuaika päättyy kesken työvoimakoulutuksen, siirryt Kelan työmarkkinatuen piiriin.

Korotettu työttömyysetuus

Korotettua työttömyysetuutta voit saada työvoimakoulutuksen aikana, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät.

1. Koulutuksesta on sovittu työvoimaviranomaisen kanssa suunnitelmassa ja
2. korotusosan maksupäiviä on vielä jäljellä.

Suunnitelmalla tarkoitan työllistymissuunnitelmaa, aktivointisuunnitelmaa tai kotoutumissuunnitelmaa. Korotusosaa voit saada enintään 200 päivältä. Jos olet saanut jo korotettua työttömyysetuutta, ne päivät vähennetään 200 päivästä. Työttömyysetuuden maksaja tietää, kuinka monta päivää voit saada korotettua työttömyysetuutta.

Korotusosaa voit saada uudet 200 päivää, kun olet uudelleen täyttänyt palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Riittää, kun jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy.

1. Ansiopäivärahan tai peruspäivärahan saajana siirryt työmarkkinatuen saajaksi tai
2. työmarkkinatuen saajana siirryt ansiopäivärahan tai peruspäivärahan saajaksi työssäoloehdon täytyttyä.

Korotusosan suuruus riippuu muun muassa siitä, saatko etuutta työttömyyskassasta vai Kelasta. Peruspäivärahassa ja työmarkkinatuessa korotusosan suuruus on kiinteä ja sen suuruuden löydät Kelan verkkosivuilta. Ansiopäivärahan kohdalla sen suuruus vaihtelee; voit arvioida korotetun ansio-osan suuruutta TYJ:n verkkosivuilta löytyvällä laskurilla valitsemalla kohdasta "3. Osallistun työllistämistä edistävään palveluun" > Kyllä. Voit myös varmistaa suuruuden työttömyyskassastasi.

Koulutuksen lisääminen suunnitelmaan

Koulutuksen saat lisättyä suunnitelmaan (työllistymissuunnitelmaan, aktivointisuunnitelmaan tai kotoutumissuunnitelmaan) esimerkiksi jättämällä yhteydenottopyynnön Asiointi-palvelussa koskien oman tilanteeni tarkistamista. Voit kirjata pyynnön koulutuksen lisäämisestä suunnitelmaan "Kerro tarkemmin mistä haluat keskustella" -tekstikenttään.

Yhteydenottopyyntö kannattaa jättää viimeistään silloin, kun olet saanut tiedon koulutukseen hyväksytyksi tulemisesta. 

Kulukorvauksen määrä

Kulukorvauksen määrä on joko 9, 18 tai 16,82 euroa päivässä. Kulukorvaus on verotonta tuloa. Jos työvoimakoulutuksen järjestää Pohjoiskalotin koulutussäätiö eli Koulutus Nord, on kulukorvauksen määrä 16,82 euroa päivässä. Kaikkien muiden työvoimakoulutusten osalta kulukorvauksen määrä on lähtökohtaisesti 9 euroa päivässä. Korotettua kulukorvausta 18 euroa päivässä voi saada seuraavissa tilanteissa.

1. Osallistut työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen.
2. Osallistut työvoimakoulutukseen työssäkäyntialueellasi, mutta kuitenkin kotikuntasi ulkopuolella, ja osallistumisesta aiheutuu sinulle majoituskustannuksia.

Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin etäisyydelle tosiasiallisesta asuinpaikastasi. Tosiasiallinen asuinpaikka on lähtökohtaisesti työvoimaviranomaisen asiakastietoihin ilmoittamasi osoite. Onko sinulla Poste restante -osoite? Silloin työssäkäyntialue määräytyy sen työvoimaviranomaisen osoitteen mukaan, jossa olet asiakkaana. Kulukorvauksen maksaja saattaa edellyttää selvitystä esimerkiksi majoituskuluista.

Verkkokoulutus katsotaan työssäkäyntialueella järjestetyksi, vaikka koulutuksen järjestävä oppilaitos olisi työssäkäyntialueen ulkopuolella.

Kulukorvausta maksetaan työvoimakoulutukseen osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi. Kulukorvauksen maksamisesta ja sen määrästä päättää viime kädessä työttömyysetuuden maksaja, eli työttömyyskassa tai Kela. Et voi saada kulukorvausta työttömyysetuuden maksajalta, jos et saa yhtään työttömyysetuutta.

Jos et saa kulukorvausta työttömyyskassasta tai Kelasta, kannattaa tutustua harkinnanvaraiseen kulukorvaukseen. Harkinnanvaraista kulukorvauksen päätöstä haetaan oman alueen TE-toimistosta tai kuntakokeilusta riippuen siitä kumman asiakas olet. Myönteisen päätöksen tapauksessa maksatusta haetaan KEHA-keskukselta sähköisesti tai TEM630-lomakkeella. Lisätietoja edellytyksistä löydät blogitekstistäni nimeltään Työvoimakoulutuksen aikana maksettavasta kulukorvauksesta.

Huom.! Harkinnanvaraisen kulukorvauksen maksatus siirtyy lakimuutoksen johdosta KEHA-keskukselta työllisyysalueille vuoden 2025 alusta alkaen. KEHA-keskus on keskeyttänyt harkinnanvaraisen kulukorvauksen maksamisen 9.9.2024, jotta uudet työvoimaviranomaiset voivat aloittaa hakemusten käsittelyn 1.1.2025 alkaen mahdollisimman sujuvasti.

Kulukorvauksen maksaminen

Lähtökohta on, että kulukorvausta maksetaan enintään 5 päivää viikossa. Poikkeuksen muodostaa ulkomailla järjestettävä työvoimakoulutus, johon osallistuvalle maksetaan kulukorvausta enintään 7 päivää viikossa.

Pohjoiskalotin koulutussäätiön eli Koulutus Nordin Ruotsissa järjestämän työvoimakoulutuksen aikana voit saada kulukorvausta 7 päivää viikossa silloin, kun asut oppilaitoksen tarjoamissa majoitustiloissa; muissa tilanteissa (esim. jos asut koulutuksen aikana Suomessa) kulukorvausta maksetaan enintään 5 päivää viikossa. Huom.! Ilmainen asuminen Koulutus Nordin tarjoamissa majoitustiloissa on mahdollista vain, jos yhdensuuntainen matka kotoa koulutukseen on yli 70 kilometriä.

Korvaus matka- ja yöpymiskustannuksista

Työvoimaviranomainen voi myöntää korvausta seuraavien Suomessa tehtyjen edestakaisten matkojen matka- ja yöpymiskustannuksista.

1. Matka työvoimakoulutuksen valintatilaisuuteen tai soveltuvuuskokeeseen.
2. Matka oppilaitokseen tai olosuhteisiin tutustumiseksi, jos vamma tai sairaus edellyttää mahdollisuutta tutustua oppilaitoksen soveltuvuuteen ja esteettömyyteen ennen työvoimakoulutuksen aloittamista.

Matkakustannusten korvauksen määrä on matka kilometreinä kerrottuna 0,21 eurolla. Matkakustannuksista korvataan 12 euroa ylittävä osa, kuitenkin enintään 200 euroa.

Matkan pituutta määriteltäessä matka katsotaan alkaneeksi tosiasiallisesta asuinpaikastasi. Jos muuhun arvioon ei ole aihetta, tosiasiallisena asuinpaikkanasi pidetään työvoimaviranomaisen asiakastietojärjestelmään kirjattua osoitettasi.

Yöpymiskustannuksista myönnetään korvausta aiheutuneiden kustannusten perusteella, kuitenkin enintään 80 euroa vuorokaudessa.

Korvauksen saaminen on harkinnanvaraista. Lain mukaan matkakustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kustannusten korvaamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena työvoiman saatavuuden ja työttömän työllistymisen kannalta. Yöpymiskustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että yöpyminen on ollut liikenneolosuhteista johtuen välttämätöntä ja yöpymisestä on aiheutunut kustannuksia. Lain soveltamisohjeen mukaan kustannusten korvaamista on pidettävä tarkoituksenmukaisina ainakin silloin, kun työvoimakoulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Koulutuksen lisääminen suunnitelmaan on siis järkevää.

Matka- ja yöpymiskustannusten korvausta on haettava työvoimaviranomaiselta kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. 

• TE-toimiston asiakkaat hakevat korvausta oman alueen TE-toimistosta TEM611-lomakkeella (PDF tai DOC).
• Kuntakokeilun asiakkaat hakevat korvausta kuntakokeilusta KK611-lomakkeella (PDF tai DOC).

Lomakkeen voi ladata netistä tai hankkia työvoimaviranomaisen palvelupisteestä. Työvoimaviranomainen voi hyväksyä korvauksen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkona.

Huom.! Edellä mainittuja korvauksia ei voi saada itse työvoimakoulutuksen aikana tapahtuvan edestakaisen matkustamisen ja yöpymisen perusteella.

Korvaus ulkomaanjaksoilta

Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla on oikeus saada koulutuksen aikaisten yöpymis- ja muiden kustannusten korvauksena 50 prosenttia päivärahasta, joka suoritetaan valtion virkamiehille asianomaisessa maassa tehdyn virkamatkan matkakustannusten korvauksena.

Valtion virkamiesten ulkomaanpäivärahakorvausten maakohtaiset määrät löydät tämän asiakirjan lopusta (sopimuskausi 1.3.2022–29.2.2024).

Liikkuvuusavustus

Erityisesti rekrykoulutuksena järjestettävään työvoimakoulutukseen hyväksytyn kannattaa tutustua liikkuvuusavustukseen. Liikkuvuusavustusta voi saada työhön liittyvään koulutukseen, jos työn aloittaminen edellyttää osallistumista siihen. Avustusta voi saada jo ennen varsinaisen työn alkamista. 

Liikkuvuusavustus myönnetään työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään 2 kuukautta kestävän työsuhteessa tehtävän työn tai aloittaa vähintään 2 kuukautta kestävään työsuhteessa tehtävään työhön liittyvän koulutuksen. Jos liikkuvuusavustus on myönnetty työhön liittyvän koulutuksen perusteella, avustusta ei myönnetä työn vastaanottamisen perusteella.

Liikkuvuusavustuksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että henkilön päivittäisen työhön tai koulutukseen liittyvän matkan kesto työn tai koulutuksen alkaessa ylittää keskimäärin 3 tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin 2 tuntia tai henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn tai siihen liittyvän koulutuksen takia.

Työttömyysetuuteen oikeutettuna pidetään henkilöä, joka saa työttömyysetuutta tai jolle ei makseta etuutta työttömyysturvalain 10. luvun 2 §:n 3 momentissa mainitusta syystä. Voit siis saada liikkuvuusavustusta vain, jos saat työttömyysetuutta juuri ennen työn tai koulutuksen alkamista. Avustuksen saamista ei kuitenkaan estä, jos et saa työttömyysetuutta esimerkiksi korvauksettoman määräajan (eli karenssin) tai työssäolovelvoitteen vuoksi. 

Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen ja sen kesto porrastetaan työsuhteen keston mukaan. Liikkuvuusavustukseen voi saada myös tietyin ehdoin korotusosan. Hae liikkuvuusavustusta lomakkeella työttömyysetuuden maksajalta viimeistään 3 kuukauden kuluessa työn tai koulutuksen alkamisesta. Tutustu edellytyksiin tarkemmin TYJ:n tai Kelan verkkosivuilla. Lisätietoja voit kysyä tarvittaessa omasta työttömyyskassasta tai Kelasta. Oikeuden liikkuvuusavustukseen tutkii ja ratkaisee työttömyysetuuden maksaja.

Kuinka etuuksiin vaikuttaa, jos olen lomautettu?

Kokoaikaisesti lomautetun kohdalla etuudet ovat samat kuin työttömän kohdalla. Osa-aikaisesti lomautettu (päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty) ei voi saada korvausta matka- ja yöpymiskustannuksista. Lomautuksen osa-aikaisuudella on vaikutusta myös koulutuksen aikana maksettavan työttömyysetuuden määrään, josta löydät lisätietoja TYJ:n ja Kelan verkkosivuilta.

Kuinka etuuksiin vaikuttaa, jos teen osa-aikatyötä?

Osa-aikatyötä tekevän kohdalla etuudet ovat enimmäkseen samat kuin työttömän kohdalla, mutta joitakin eroja on rahoitusvaihtoehdoissa.

Sinulla voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen osa-aikatyön aikana. Jos et saa tulojen määrän vuoksi työttömyysetuutta ollenkaan, silloin et voi saada myöskään kulukorvausta tai liikkuvuusavustusta työttömyysetuuden maksajalta. Työttömyysetuuden suojaosa ja lapsikorotukset poistuivat 1.4.2024. Lisätietoja sovitellusta työttömyysetuudesta löydät TYJ:n ja Kelan verkkosivuilta.

Osa-aikatyötä tekevä ei voi saada korvausta matka- ja yöpymiskustannuksista, ellei säännöllinen viikoittainen työskentelyaika ole alle 4 tuntia.

Työn tekeminen työvoimakoulutuksen aikana on sallittua, kunhan pystyt etenemään koulutuksessa vaaditulla tavalla työstä huolimatta. Huomioithan, että jos joudut vähentämään työtuntien määrää opintojen vuoksi, menetät oikeuden soviteltuun työttömyysetuuteen. Muistathan työnhakijana ollessa ilmoittaa enintään 2 viikkoa kestävästä osa-aikatyöstä työttömyysetuuden maksajalle. Yli 2 viikkoa kestävästä osa-aikatyöstä pitää ilmoittaa sekä työvoimaviranomaiselle että työttömyysetuuden maksajalle. Voit ilmoittaa työstä työvoimaviranomaiselle helpoiten Oma asioinnin kautta.

Harvinaisempia työvoimakoulutuksen rahoitusvaihtoehtoja edustavat palkansaajan aikuiskoulutustuki ja vuorottelukorvaus, joista seuraavaksi muutama sananen.

Kaikkien edellytysten täyttyessä voit hakea työnantajaltasi opintovapaata ja sen ajalle Työllisyysrahastosta aikuiskoulutustukea. Sinun pitää olla ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ajan ja yleistä työhistoriaa pitää löytyä vähintään 8 vuotta. Jotta aikuiskoulutustuella opiskelu voi toteutua, osa-aikatyön työajan pitää olla vähintään 18 tuntia viikossa. Kiinnitä erityistä huomiota myös koulutusta koskeviin vaatimuksiin, koska kaikki työvoimakoulutukset eivät täytä niitä. Aikuiskoulutustuen määrää voit arvioida laskurin avulla. Kelan opintotukea et voi saada työvoimakoulutukseen, joten se ei ole varavaihtoehto siinä tilanteessa, jos aikuiskoulutustuen edellytykset eivät täytykään. Opintovapaan aikana et voi saada myöskään työttömyysetuutta ja kulukorvausta.

Vuorotteluvapaa ja sen aikana maksettava vuorottelukorvaus voi tulla kyseeseen silloin, kun työaikasi on yli 75 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän työajasta ja työhistoriaa on kertynyt vähintään 20 vuotta. Sinun pitää olla ollut nykyisen työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta (eli ansiopäivärahasta tai peruspäivärahasta), jota saisit työttömänä ollessa. Vuorottelukorvauksen lisäksi et voi saada kulukorvausta. Jos haluat käyttää hyväksesi kokonaan sekä vuorotteluvapaan että opintovapaan, ne pitää yhdistää juuri tässä järjestyksessä: ensin vuorotteluvapaa ja sen jälkeen opintovapaa.

Eikö vuorotteluvapaalle jäävän pitäisi olla kokoaikatyössä?

Sinun ei tarvitse olla kokoaikatyössä. Vuorotteluvapaalain mukaan yli 75 prosenttinen työ käy; esimerkiksi 80 prosenttinen työ, joka on työttömyysturvalain näkökulmasta vielä osa-aikatyötä. Huomioithan, että vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen myös työnantajan osalta, joten sen toteutuminen ei ole automaattista ja varmaa, vaikka kaikki edellytykset näyttäisivät täyttyvän.

Kuinka etuuksiin vaikuttaa, jos teen kokoaikatyötä?

Enintään 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön aikana voit saada soviteltua työttömyysetuutta. Jos saat yhtään työttömyysetuutta, voit saada kulukorvaustakin työttömyysetuuden maksajalta. Huomioithan, että jos joudut vähentämään työtuntien määrää opintojen vuoksi, menetät oikeuden soviteltuun työttömyysetuuteen. Lisätietoja sovitellusta työttömyysetuudesta löydät TYJ:n ja Kelan verkkosivuilta.

Työn tekeminen työvoimakoulutuksen aikana on sallittua, kunhan pystyt etenemään koulutuksessa vaaditulla tavalla työstä huolimatta. Muistathan ilmoittaa enintään 2 viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä työttömyysetuuden maksajalle. Yli 2 viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä pitää ilmoittaa sekä työvoimaviranomaiselle että työttömyysetuuden maksajalle. Voit ilmoittaa työstä työvoimaviranomaiselle helpoiten Oma asioinnin kautta.

Yli 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön aikana et voi saada työttömyysetuutta. Silloin et voi saada myöskään kulukorvausta tai liikkuvuusavustusta työttömyysetuuden maksajalta. Kokoaikatyötä tekevä ei voi saada korvausta matka- ja yöpymiskustannuksista.

Harvinaisempia työvoimakoulutuksen rahoitusvaihtoehtoja edustavat palkansaajan aikuiskoulutustuki ja vuorottelukorvaus, joista seuraavaksi muutama sananen.

Kaikkien edellytysten täyttyessä voit hakea työnantajaltasi opintovapaata ja sen ajalle Työllisyysrahastosta aikuiskoulutustukea. Sinun pitää olla ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ajan ja yleistä työhistoriaa pitää löytyä vähintään 8 vuotta. Kiinnitä huomiota myös koulutusta koskeviin vaatimuksiin, koska kaikki työvoimakoulutukset eivät täytä niitä. Aikuiskoulutustuen määrää voit arvioida laskurin avulla. Kelan opintotukea et voi saada työvoimakoulutukseen, joten se ei ole varavaihtoehto siinä tilanteessa, jos aikuiskoulutustuen edellytykset eivät täytykään. Opintovapaan aikana et voi saada myöskään työttömyysetuutta ja kulukorvausta.

Vuorotteluvapaa ja sen aikana maksettava vuorottelukorvaus on myös yksi mahdollinen opintojen rahoitusmuoto työssäkäyvälle. Mikään ei estä käyttämästä vuorotteluvapaata vaikka opiskelemiseen, jos siltä tuntuu. Huomaathan, että vuorotteluvapaalle lähtevällä pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Sinun pitää olla ollut nykyisen työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta (eli ansiopäivärahasta tai peruspäivärahasta), jota saisit työttömänä ollessa. Vuorottelukorvauksen lisäksi et voi saada kulukorvausta. Jos haluat käyttää hyväksesi kokonaan sekä vuorotteluvapaan että opintovapaan, ne pitää yhdistää juuri tässä järjestyksessä: ensin vuorotteluvapaa ja sen jälkeen opintovapaa.

Voiko irtisanoutuminen työstä työvoimakoulutuksen aikana estää työttömyysetuuden ja kulukorvauksen saamisen?

Ei voi. Työvoimaviranomainen ei tutki työvoimakoulutuksen aikana tapahtuvia irtisanoutumisia, joten irtisanoutumisesta ei voi seurata korvauksetonta määräaikaa (eli karenssia) tai työssäolovelvoitetta. Ensisijaisesti työssäkäyvän kannattaa kuitenkin selvittää, voisiko opinnot rahoittaa opintovapaan ja Työllisyysrahaston aikuiskoulutustuen turvin; myös vuorotteluvapaa ja sen aikana maksettava vuorottelukorvaus on yksi rahoitusvaihtoehto.

Voiko työtarjouksesta kieltäytyminen työvoimakoulutuksen aikana estää työttömyysetuuden ja kulukorvauksen saamisen?

Se on mahdollista. Työvoimakoulutuksen aikana on pätevä syy jättää hakematta ja kieltäytyä hakemasta TE-toimiston tai kuntakokeilun osoittamaa työpaikkaa, jos työn vastaanottaminen johtaa koulutuksen keskeytymiseen oppilaitoksesta johtuvasta syystä. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa opintoja ei voisi jatkaa työn ohessa.

Jos tulet valituksi hakemaasi työpaikkaan, johon olet hakenut täyttääksesi työnhakuvelvoitteen, kyseisestä työstä kieltäytymisestä voi aiheutua seuraamuksia työttömyysetuuden saamiseen myös työvoimakoulutuksen aikana. Sen sijaan työnantajan yksilöidysti tarjoamasta työstä kieltäytymisestä ei aiheudu seuraamuksia työttömyysetuuden saamiseen. Työnantajan yksilöidysti tarjoamalla työllä tarkoitetaan esimerkiksi työnantajan suoraan sinulle tarjoamaa työtä, johon työllistyminen olisi varmaa. Katso tarkemmat tiedot työnhakuvelvollisuudesta blogitekstistäni Opiskelun aikainen työnhakuvelvollisuus uudessa työvoimapalvelumallissa.

Kuinka etuuksiin vaikuttaa, jos olen yrittäjä?

Sivutoimisen yrittäjän kohdalla etuudet ovat muutoin samat kuin työttömän kohdalla, mutta työttömyysetuuden maksaja sovittelee mahdolliset yritystoiminnan tulot työttömyysetuuden kanssa. Sivutoiminen yritystoiminta vaikuttaa työttömyysetuuteen samalla tavalla kuin osa-aikatyö.

Päätoimisen yrittäjän etuudet ovat pääpiirteittäin samat kuin työttömän kohdalla. Päätoimisena yrittäjänä voit saada työvoimakoulutukseen osallistumisen aikana työttömyysetuutta, vaikka et muulloin saisi sitä yrittäjyyden vuoksi; käytännössä voit saada joko ansiopäivärahan perusosaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työttömyysetuuden maksaja sovittelee mahdolliset yritystoiminnan tulot työttömyysetuuden kanssa. Mikäli soviteltua työttömyysetuutta jää maksuun, voit saada työvoimakoulutuksen ajalta perusetuuden lisäksi myös kulukorvausta.Työttömyysetuutta ja kulukorvausta saadaksesi sinun pitää olla ilmoittautunut työnhakijaksi. Päätoiminen yrittäjä ei voi saada korvausta matka- ja yöpymiskustannuksista.

Päätoimiselle yrittäjän kohdalla vaihtoehto työttömyysetuudelle on Työllisyysrahaston maksama yrittäjän aikuiskoulutustuki. Jotta voit saada sitä, sinun pitää olla toiminut päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden ajan ja yleistä työhistoriaa pitää löytyä vähintään 8 vuotta. Yritystoiminnan ansiotulojesi pitää alentua koulutuksen takia tukiaikana vähintään kolmanneksella. Itse koulutuksen pitää kestää vähintään 2 kuukautta. Kiinnitä erityistä huomiota koulutusta koskeviin vaatimuksiin, koska kaikki työvoimakoulutukset eivät täytä niitä. Yrittäjän aikuiskoulutustuen tämänvuotisen määrän ja lisätietoja löydät Työllisyysrahaston verkkosivuilta.

Joudun vaihtamaan ammattia terveydellisistä syistä. Voinko järjestää rahoituksen työvoimakoulutuksen ajalle ammatillisen kuntoutuksen kautta?

Kyllä se voi olla mahdollista. Ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa tilanteesta riippuen joko Kela, työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö. Lähde liikkeelle tutustumalla Kelan verkkosivuihin ja ole tarvittaessa yhteydessä Kelan kuntoutusasioiden palvelunumeroon.

Ammatillisen kuntoutuksen hakemiseen tarvitset ajantasaisen B-lääkärilausunnon, jonka saat hoitavalta lääkäriltä esimerkiksi omalta terveysasemaltasi. Kuntoutusajan toimeentulosta löydät lisätietoja etuuden maksajan verkkosivuilta. Näiden linkkien takaa löydät Kelan ja Työeläke.fi -sivuston tiedot kuntoutusrahasta.

Voiko työttömyysetuudella opiskelu vaikuttaa palkkatuen suuruuteen?

Työttömyysetuudella opiskelulla voi olla vaikutusta palkkatukeen, jos se on työvoimakoulutusta tai työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua.

Sen sijaan lyhytkestoisella tai sivutoimisella opiskelulla ei ole vaikutusta. Sillä ei ole merkitystä, onko opiskelu sivutoimista laajuuden vai esimerkiksi työhistorian perusteella. Lyhytkestoisen opiskelun piiriin kuuluvat katsotaan nykyään palvelulain mukaan työttömiksi, joka yksi palkkatuen keskeisistä edellytyksistä.

Kuinka paljon työttömyysetuudesta pitää maksaa veroa?

Verohallinnon mukaan, jos et hae uutta verokorttia, työttömyyskassat ja Kela käyttävät kaavamaisia veroprosentteja.

• Ansiopäivärahan vero on vähintään 25 % tai oma palkan veroprosenttisi.
• Kela pidättää työmarkkinatuesta ja peruspäivärahasta 20 % veroa.

Lisätietoja löydät TYJ:n ja Kelan verkkosivuilta.

Pitääkö työvoimakoulutuksen aikana hakea työtä?

Pitää hakea, jos työnhakuvelvollisuudesta on sovittu oman alueen TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa laadittavassa/päivitettävässä suunnitelmassa. Tämä on osa uutta työvoimapalvelumallia, joka on astunut voimaan 2.5.2022. Katso tarkemmat tiedot työnhakuvelvollisuudesta blogitekstistäni Opiskelun aikainen työnhakuvelvollisuus uudessa työvoimapalvelumallissa.

"Nollautuuko" ansiopäivärahan enimmäisajan laskuri, jos teen työvoimakoulutuksen ohessa riittävän pitkään työtä?

Ansiopäivärahan enimmäisajan laskeminen ei ala alusta työvoimakoulutuksen aikana, vaikka työssäoloehto täyttyisikin. Tämä perustuu siihen, että työvoimakoulutuksen aikana ei sovelleta työttömyysturvalain 6. luvun 8 §:ää. Asia kuuluu työttömyyskassan päätösvaltaan.

Voinko saada kulukorvausta ja korotusosaa työvoimakoulutuksen lomajakson aikana?

Kelan Työttömyysetuudet-etuusohjeen (28.04.2023) mukaan opiskelijalle ei makseta kulukorvausta koulutuksen lomajaksoilta, jollei opiskelija lomajakson aikana osallistu koulutukseen kuuluvaan työssä oppimiseen tai harjoitteluun. 

Kulukorvaus evätään vain nimenomaisilta lomajaksoilta, jolloin opiskelu ei ole mahdollista. Lomajaksot huomioidaan työvoimapoliittisen lausunnon mukaan. Työttömyysetuuden maksaja ratkaisee itsenäisesti, täyttyvätkö kulukorvauksen maksamisen edellytykset. 

Työttömyysetuuden korotusosaa maksetaan myös työvoimakoulutuksen lomajaksoilta. Lisätietoja korotusosan saamisen edellytyksistä löydät otsikon "Korotettu työttömyysetuus" alta.

Onko työvoimakoulutuksen aikana opiskelijalla oikeus maksuttomaan ruokailuun?

Ei ole. Maksuttomasta ruokailusta on säädetty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 10. luvun 100 §:ssä. Samassa yhteydessä on säädetty, ettei 1. momentissa säädettyä sovelleta oppisopimuskoulutuksessa, työvoimakoulutuksessa eikä henkilöstökoulutuksessa oleviin opiskelijoihin. Tämän vuoksi työvoimakoulutuksessa olevalla opiskelijalla ei ole oikeutta maksuttomaan ruokailuun.

Ovatko oppikirjat maksuttomia työvoimakoulutuksessa opiskelevalle?

Työvoimakoulutuksen aikana opetus ja oppimateriaalit (esim. oppikirjat) ovat osallistujalle maksuttomia. Jos oppimateriaalit jäävät työvoimakoulutuksen jälkeen sinulle, voit joutua maksamaan niistä.

Keneltä voin kysyä lisätietoja?

Työvoimakoulutuksen aikana maksettavista etuuksista voit kysyä meiltä Koulutusneuvonnasta. Kulukorvaukseen ja liikkuvuusavustukseen liittyvissä asioissa kannattaa ottaa yhteyttä työttömyysetuuden maksajaan, eli joko työttömyyskassaan tai Kelaan.

Jos saat tällä hetkellä jotain muuta etuutta kuin työttömyysetuutta (esim. kuntoutustukea tai sairauspäivärahaa) ja tulet hyväksytyksi työvoimakoulutukseen, varmista etuuden maksajalta voitko säilyttää etuuden saamisen työvoimakoulutuksen aikana.

/Panu

Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet ja lisätietoja

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Laki ammatillisesta koulutuksesta (11.8.2017/531) (viitattu 17.4.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531

Laki aikuiskoulutusetuuksista (28.12.2000/1276) (viitattu 28.10.2020)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20001276

Vuorotteluvapaalaki (30.12.2002/1305) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021305

Opintotukilaki (21.1.1994/65) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940065

Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/1073) (viitattu 28.10.2020)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20121073

Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 24 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (149/2021) (viitattu 12.10.2021)
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210149

Opetusministeriön asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista (1323/2001) (viitattu 23.9.2024)
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011323

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (20.12.2018 TEM/2414/03.01.04/2018) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42905

Työ- ja elinkeinoministeriö: Vuorotteluvapaalain (1305/2002) soveltamisohje (30.12.2015 TEM/2428/03.01.05/2015) (viitattu 28.10.2020)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42438

TEM.fi: Kysymyksiä ja vastauksia yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan (viitattu 28.10.2020)
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-yrittajien-oikeudesta-tyottomyysturvaan

TEM.fi: Väliaikaiset laajennukset lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen jatkuvat (viitattu 26.11.2020)
https://tem.fi/-/valiaikaiset-laajennukset-lomautettujen-ja-yrittajien-tyottomyysetuuteen-jatkuvat

Työmarkkinatori: Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka (viitattu 11.5.2022)
https://tyomarkkinatori.fi/

TYJ.fi (viitattu 28.10.2020)
https://www.tyj.fi/

Kela.fi (viitattu 28.10.2020)
https://www.kela.fi/

Aikuiskoulutustuki (viitattu 11.5.2022)
https://www.aikuiskoulutustuki.fi/

Työllisyysrahasto (viitattu 11.5.2022)
https://www.tyollisyysrahasto.fi/

Työeläke.fi: Kuntoutus – reitti takaisin työelämään (viitattu 18.11.2020)
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/kuntoutus-reitti-takaisin-tyoelamaan/#ae5d2c66

Vero.fi: Työttömyyspäivärahat – tilaa tarvittaessa uusi verokortti (viitattu 5.4.2022)
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokortti/tyottomyyspaivaraha/

Suotuisa suunta: Työvoimakoulutuksen aikana maksettavasta kulukorvauksesta (viitattu 28.10.2020)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/10/tyovoimakoulutuksen-aikana.html

Suotuisa suunta: Opintovapaa on lakisääteinen oikeus (viitattu 28.10.2020)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2016/10/opintovapaa-on-lakisaateinen-oikeus.html

Suotuisa suunta: Opintojen etenemisvaatimus työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa (viitattu 11.5.2022)
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2021/10/opintojen-etenemisvaatimus.html

Suomi.fi: Harkinnanvarainen kulukorvaus (viitattu 12.10.2021)
https://www.suomi.fi/palvelut/harkinnanvarainen-kulukorvaus-tyo-ja-elinkeinotoimisto/dc135738-f15c-40be-a956-4f9bfeb73a74

Valtioneuvosto: Hallitusneuvottelut 2023 (viitattu 20.6.2023)
https://valtioneuvosto.fi/hallitusneuvottelut

(Päivitetty 12.11.2024. Päivitettiin blogitekstin alusta aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendiä koskeva tieto.)

(Päivitetty 31.10.2024. Päivitettiin Työmarkkinatorin linkit.)

(Päivitetty 30.10.2024. Lisättiin tieto siitä, että KEHA-keskus on keskeyttänyt harkinnanvaraisen kulukorvauksen maksamisen.)

(Päivitetty 30.9.2024. Lisättiin tekstin alkuun tieto siitä, että hallitus esittää työttömyysetuuden korotusosasta ja liikkuvuusavustuksen korotusosasta luopumista.)

(Päivitetty 23.9.2024. Lisättiin kysymys "Ovatko oppikirjat maksuttomia työvoimakoulutuksessa opiskelevalle?" ja vastaus siihen. Lisättiin asiaan liittyvä Opetusministeriön asetus lähdeluetteloon.)

(Päivitetty 24.5.2024. Päivitettiin aikuiskoulutustukea koskeva tilannetieto.)

(Päivitetty 15.5.2024. Poistettiin viittaukset työttömyysetuuden suojaosaan ja lapsikorotuksiin. Lisättiin maininnat siitä, että työttömyysetuuden suojaosa ja lapsikorotukset poistuivat 1.4.2024.)

(Päivitetty 17.4.2024. Lisättiin kysymys "Onko työvoimakoulutuksen aikana opiskelijalla oikeus maksuttomaan ruokailuun?" ja vastaus siihen. Lisättiin ammatillisesta koulutuksesta annettu laki lähdeluetteloon.)

(Päivitetty 1.12.2023. Päivitettiin blogitekstin alussa oleva käsitekartta.)

(Päivitetty 24.10.2023. Poistettiin seuraava kysymys ja vastaus: "Työvoimakoulutus on suunnattu ensisijaisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille. Mitä työttömyysuhan alaisella tarkoitetaan?" Aiheeseen palataan myöhemmin, kun tiedot tarkentuvat.)

(Päivitetty 10.8.2023. Lisättiin tekstiin työvoimaviranomaisen käsite korvaamaan toistuvia viittauksia TE-toimistoihin ja kuntakokeiluihin. Päivitettiin tekstiä, jotta se ottaa paremmin huomioon kuntakokeilujen asiakkaat ja on helpommin luettava.)

(Päivitetty 20.6.2023. Lisättiin tieto hallitusohjelmaan kirjatusta suunnitelmasta aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamisesta sekä päivitettiin lähdeluettelo.)

(Päivitetty 16.5.2023. Lisättiin kysymys "Voinko saada kulukorvausta ja korotusosaa työvoimakoulutuksen lomajakson aikana?" ja vastaus sen alle.)

(Päivitetty 21.4.2023. Päivitettiin otsikon "Työvoimakoulutus on suunnattu ensisijaisesti työttömille..." ja "Voiko työttömyysetuudella opiskelu vaikuttaa palkkatuen suuruuteen?" alla olevat vastaukset.)

(Päivitetty 13.3.2023. Päivitettiin liikkuvuusavustusta koskeva teksti.)

(Päivitetty 24.2.2023. Lisättiin Koulutusneuvonnan YouTube-video blogitekstiin.)

(Päivitetty 23.12.2022. Päivitettiin otsikon "Työtön" alla olevaa tekstiä ja taulukkoa yksiselitteisemmäksi.)

(Päivitetty 7.6.2022. Lisättiin loppuun kysymys ja vastaus koskien ansiopäivärahan enimmäisajan laskurin "nollautumisesta".)

(Päivitetty 31.5.2022. Lisättiin otsikon "Kulukorvauksen määrä" alle tieto verkkokoulutuksesta. Siirrettiin tiedot päivityksistä ihan tekstin loppuun.)

(Päivitetty 30.5.2022. Lisättiin loppuun kysymys ja vastaus koskien työttömyysuhan alaisen määritelmää.)

(Päivitetty 11.5.2022. Lisättiin kysymys ja vastaus koskien uuden työvoimapalvelumallin mukaista hakuvelvollisuutta, päivitettiin työtarjouksesta kieltäytymistä koskevaa kysymystä ja vastausta, päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle.)

(Päivitetty 5.4.2022. Lisättiin tieto työttömyysetuuden verotuksesta, poistettiin tieto yrittäjien lakimuutoksesta vanhentuneena ja lisättiin linkki lähdeluetteloon.)

(Päivitetty 23.2.2022. Lisättiin tieto työttömyysetuudella opiskelun mahdollisesta vaikutuksesta palkkatukeen.)

(Päivitetty 16.11.2021. Tarkennettiin kohtaa milloin korotusosaa voi saada uudet 200 päivää.)

(Päivitetty 20.10.2021. Päivitettiin yrittäjien otsikon alle tieto lakimuutoksen jatkumisesta.)

(Päivitetty 12.10.2021. Päivitettiin tiedot koskien harkinnanvaraista kulukorvausta ja lähdeluettelo.)

(Päivitetty 9.8.2021. Päivitettiin yrittäjien otsikon alle tieto lakimuutoksen jatkumisesta.)

(Päivitetty 28.5.2021. Tarkistettiin ja päivitettiin toimimattomat linkit.)

(Päivitetty 11.5.2021. Lisättiin alkuun huomautus kuntakokeilujen asiakkaille ja korjattiin yrittäjiä koskevan lakimuutoksen päättymispäivämäärä ajan tasalle.)

(Päivitetty 22.4.2021. Lisättiin tieto niistä tilanteista, jolloin korotusosaa voi saada uudet 200 päivää.)

(Päivitetty 18.12.2020. Kirjattiin yrittäjien kohdalle tieto väliaikaisen lakimuutoksen jatkumisesta ja linkki lähteisiin.)

(Päivitetty 26.11.2020. Kirjattiin yrittäjien kohdalle tieto hallituksen esityksestä väliaikaisen lakimuutoksen jatkumisesta ja linkki lähteisiin.)

(Päivitetty 18.11.2020. Lisättiin maininta ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdosta ja linkki lähteisiin.)

(Päivitetty 12.11.2020. Korjattiin toimimattomia linkkejä.)

Pakko vaihtaa työpaikkaa - 3 askelta alkuun

Työelämässä tulee vastaan tilanteita, joissa uuteen suuntaan lähteminen on eri syistä ajankohtaista. Näihin suunnanmuutoksiin voi vaikuttaa omaan sisäiseen motivaatioon liittyvät syyt tai ulkoa tulevat pakottavat syyt. Ulkoa tulevista tekijöistä koronapandemian kaltaiset työelämään ja työmahdollisuuksien määrään vaikuttavat tekijät ovat ehkä äärimmäisimpiä esimerkkejä tilanteesta, joissa valinta ja päätösvalta ei ole omissa käsissä. Ulkoiset realiteetit puhuvat selkeää kieltää eikä omassa työssä jatkamiseksi välttämättä löydy vaihtoehtoja. Miten tässä tilanteessa voit lähteä liikkeelle työelämästä uusien työmahdollisuuksien löytämiseksi?

1) Kuka olet ja mitkä asiat sinua työssä motivoivat?

Työuran muutokseen tähtäävä prosessi kannattaa aloittaa kääntämällä katse tiukasti itseesi. Lokakuussa -19 julkaistuun Suotuisa suunta blogiin Urasuunnittelun ABC on koottu konkreettisia sinuun itseesi ja työelämän tulevaisuuden toiveisiin liittyviä kysymyksiä, joita kannattaa miettiä työuralla sopivaa suuntaa pohtiessasi.

Käy rauhassa läpi näitä blogin kysymyksiä ja näkökulmia niitä sopivasti pienempiin osiin pilkkoen. Tee pohdinnan edetessä itsellesi muistiinpanoja eli kirjoita mieleesi nousevat ajatukset heti ylös. Ajatus on, että usein on hyvä pohtia riittävästi sitä minkälaiset työroolit, työn sisällöt, teemat ja tekemisen tavat tuntuvat tärkeiltä, arvokkailta ja tavoittelemisen arvoisilta. Kaikkiin näihin kysymyksiin löydät vastauksia tähänastisista työelämän kokemuksistasi. Näiden pohdintojen ja tiivistysten kautta voit onnistua selkeyttämään aiempaa paremmin minkälainen työrooli ja työn sisältö sopii sinulle – mitä haluat pitää mukana aiemmasta ja mistä olet enemmän kuin valmis luopumaan?

2) Osaamisalueet - Minkälaista siirrettävää osaamista sinulta löytyy?

Omien osaamisten tunnistaminen ja sanoiksi pukeminen on konkreettinen keino, joka auttaa sinua hahmottamaan mitä osaat ja sen jälkeen kertomaan sen muille. Mitä työstä toiseen tai alalta toiselle siirrettävissä olevia osaamisia ja taitoja sinulle on kertynyt? Aina ei ole välttämätöntä opiskella uutta tutkintoa uuteen työpaikkaan tai uudentyyppiseen työrooliin päästäksesi.

Ensiksi: Työhistorian läpikäyminen

Aloita nykyisestä työstäsi ja siirry yksi työpaikka kerrallaan taaksepäin. Kirjaa tekemäsi työtehtävät ylös mahdollisimman tarkasti koko työhistorian ajalta. Kirjoita muistiin kaikki mitä olet tehnyt ranskalaisin viivoin. Ota myös vähäpätöisiltä tuntuvat työtehtävät mukaan, palautellen mieleen minkälainen oli tyypillinen työviikko, mitä kaikkea siihen mahtui. Mitkä tekemiset tuottivat myönteistä onnistumisen oloa? Listauksesta voi tulla hyvinkin pitkä, se on vain hyvä. Tämä on muistilista, jonka pohjalta jatkat osaamisalueiden ryhmittelyä seuraavassa vaiheessa.

Tähän tyyliin siis:

Henkilöstöasiantuntija xxxx-xxxx

• henkilöstön perehdyttämisohjelman jalkauttamisesta vastaaminen
• perehdyttämisohjelman päivittäminen ja kehittäminen
• henkilöstöohjeiden päivittämisvastuu intranettiin
• henkilöstön yhteydenottoihin ja kysymyksiin vastaaminen
• rekrytointiasioihin liittyvä esimiesten kouluttaminen
• some-kanavien käyttö rekrytointiviestinnässä

Asiakasneuvoja xxxx-xxxx

• asiakkaiden neuvonta puhelimessa yksityishenkilöiden vakuutusasioissa, suomeksi ja englanniksi
• asiakkaiden sähköisiin yhteydenottoihin vastaaminen ja neuvonta, suomeksi ja englanniksi
• tiimipalavereihin osallistuminen viikoittain
• sähköisen yhteydenottokanavan kehittämistyöryhmän jäsen
• sähköisen yhteydenottokanavan perehdyttäjä
• useiden tietojärjestelmien käyttö

Myyjä xxxx-xxxx

• myymälästä huolehtiminen
• tuotteista huolehtiminen
• asiakaspalvelu suomeksi ja englanniksi
• myyntityö
• kassa- ja myyntilaskennat päivän päätyttyä

Toiseksi: Osaamisalueiden ryhmittely

Käy läpi ensimmäisessä vaiheessa tekemääsi listausta ja luokittele samansisältöiset ja sisällöllisesti yhteen sopivat työtehtävät yläotsikoiden alle, jotka nimeät itse. Sinulla saattaa olla kokemusta saman tyyppisistä työtehtävistä eri työnantajien ja organisaatioiden palveluksesta, joten otsikoiden alle tiivistyy koko työhistorian ajalta kertyneet kokemukset. Työtehtävien ryhmittely erilaisten sisältöalueiden mukaan omien otsikoiden alle auttaa näkemään mistä kaikista aiheista, sisällöistä ja vastuista sinulla onkaan kokemusta.

Mieti myös löytyykö koulutuksistasi osaamista, joka ei tule työkokemuksen kautta esille? Myös vapaa-ajallasi olet saattanut saada taitoja ja kokemusta, jolle on myös työelämässä käyttöä, esimerkiksi järjestöissä mukana olemisen tai vapaaehtoistyön kautta.

Katso vielä omaa listausta ja osaamisalueita ikään kuin ulkopuolisen silmin. Itsellesi itsestään selvät ja helpot asiat saattavat olla arvokasta osaamista, kun niitä katsoo henkilö, jolle ala ei ole tuttu. On siis tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisimman monipuolisesti siihen mitä osaat ja mistä kaikesta kokemusta on kertynyt.

Esimerkiksi näin:

Neuvonta ja opastus

• henkilöstön yhteydenottoihin ja kysymyksiin vastaaminen
• asiakkaiden neuvonta puhelimessa yksityishenkilöiden vakuutusasioissa
• asiakkaiden sähköisiin yhteydenottoihin vastaaminen ja neuvonta
• sähköisen yhteydenottokanavan kehittämistyöryhmän jäsen
• asiakaspalvelu suomeksi ja englanniksi

Kehittämistyö

• perehdyttämisohjelman päivittäminen ja kehittäminen
• sähköisen yhteydenottokanavan kehittämistyöryhmän jäsen

Perehdyttäminen ja kouluttaminen

• sähköisen yhteydenottokanavan perehdyttäjä
• henkilöstön perehdyttämisohjelman jalkauttamisesta vastaaminen
• rekrytointiasioihin liittyvä esimiesten kouluttaminen

Englannin kieli

• asiakkaiden neuvonta puhelimessa yksityishenkilöiden vakuutusasioissa englanniksi
• asiakkaiden sähköisiin yhteydenottoihin vastaaminen ja neuvonta englanniksi
• asiakaspalvelu englanniksi

Kun olet näin ryhmitellyt yksittäiset työtehtäväsi osaamisalueiksi saat siis selkeämmän kokonaiskuvan omasta osaamisestasi. Sinulla on nyt käytössäsi konkreettisia esimerkkejä, kuvauksia ja sanoja siitä mitä osaat ja mistä kaikesta sinulle on kertynyt kokemusta. Tämä on tärkeää itseluottamuksen vahvistumisen kannalta.

3) Missä työtehtävissä sisältö ja osaamisesi mätsäävät riittävän hyvin?

Jatka tutkimalla kärsivällisesti ja ajatuksen kanssa työpaikkatarjontaa eri rekrytointisivustoilta. Missä työtehtävissä ja -rooleissa odotetaan niitä osaamisalueita ja taitoja, joita sinulta osaamisalueiden työstämisen pohjalta löytyy? Onko näissä työtehtävissä täsmäkoulutusvaatimus, vai vaikuttaako siltä, että oma koulutuspohjasi olisi passeli tähän tehtävään? Jos rekryilmoituksessa on yhteyshenkilö, soita ja kysy rohkeasti miltä oma osaamisesi vaikuttaa kyseiseen työhön suhteutettuna.

Työssä ja elämässä motivoivien ja merkityksellisten sisältöjen tunnistaminen ja omien alalta toiselle siirrettävissä olevien osaamisalueiden tunnistaminen voi auttaa hahmottamaan miltä uuteen työhön pääsemisen mahdollisuutesi näyttävät. Joskus tämä selvitystyö voi selkeyttää, että omalle osaamiselle on hyvinkin käyttöä työelämässä jollakin kokonaan uudella maaperällä. Tai saatat huomata, että mahdollisuudet päästä suoraan johonkin hyvältä tuntuvaan uuteen työhön ovat heikot.

Joskus kartoitustyö voi selkeyttää, että uuteen työhön pääseminen edellyttää lisäosaamisen hankkimista tietyistä itselle uusista sisällöistä. Voitko lähteä kartuttamaan tätä lisäosaamista esim. jonkin välivaiheen työpaikan kautta? Työn, jossa työnsisältö on ihan ok ja antaa kokemusta jostakin jutusta, joka voi viedä sinua eteenpäin haluamaasi suuntaan? Edellyttääkö tuohon haluamaasi suuntaan pääseminen lisäopiskelua tai kenties kokonaan uutta tutkintoa?

Jenni
Psykologi
Valtakunnallinen uraohjaus

Lähteenä osaamisalueiden tunnistamisen osiossa on käytetty KEHA-keskuksen Osaamisprofiili -tehtävää, joka on muokattu AS3:n tuottaman materiaalin pohjalta.

Lisätietoa:

Osaamispohjainen CV – Pääsylippusi työhaastatteluun?

Psykologina Opiskeluterveydenhuollossa

Syksy on jo pitkällä ja oppilaitosten työ on täydessä käynnissä. Oppilaitoksissa toimii opiskelijoiden ja opettajien lisäksi erilaisia opiskelua tukevia ammattilaisia. Nyt tutustumme opiskeluterveydenhuollon psykologin työhön. Haastattelin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin opiskeluterveydenhuollon psykologi Kirsi Mauranen-Järvistä.

Oletko ainoa psykologi tässä Etelä-Karjalan opiskeluterveydenhuollossa?

En toki! Toimin yhtenä kolmesta psykologista tässä opiskeluterveydenhuollon tiimissä. EKSOTEn opiskeluterveydenhuollon tiimit on jaettu alueittain ja aloittain. Yhteen psykososiaaliseen tiimiin kuuluu noin 1000 opiskelijaa. Meistä kaksi toimii Lappeenrannassa ja yksi Imatralla. Meillä psykologit ovat osa terveystoimea. Suomessa opiskeluterveydenhuollon psykologit kuuluvat yleisemmin sivistystoimen alle.

Kenelle tämä palvelu on tarkoitettu?

Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat kaikki toisella asteella opiskelevat nuoret, eli lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee terveydenhuollon lainsäädäntö sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on tukea opiskelijaa. Koulutusuudistusten myötä vuodesta 2019 lähtien opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat nykyään myös toisen asteen aikuisopiskelijat.

Miten palveluun pääsee? Pitääkö olla lähete?

Palvelu toimii hyvin matalalla kynnyksellä, mitään lähetettä ei tarvita. Opiskeluterveydenhuoltoon voi hakeutua omatoimisesti. Usein meille tullaan opinto-ohjaajan, opettajan, erityisopettajan tai kuraattorin suosituksesta. Aloite palvelun käyttöön on tullut myös lääkäriltä tai terveydenhoitajalta. Lisäksi nuoren vanhempi voi olla aloitteentekijä.

Pitääkö aika varata etukäteen?

Tällä hetkellä aika pitää varata etukäteen. Ajan voi varata Wilmasta, sähköpostilla tai soittamalla.

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Psykologit ovat psyykkisen kehityksen asiantuntijoita, joilla on tietämystä ja kokemusta ihmisen psyykkisen kehityksen vaiheista.

Psykologin työmenetelmiä ovat tukikeskustelut, toiminnalliset menetelmät, rentoutusharjoitukset ja tarvittaessa psykologiset tutkimukset. Myös ryhmiä voidaan pitää yhdessä kuraattorin kanssa.

Kaksi kolmasosaa opiskeluterveydenhuollon psykologien työstä koostuu opiskelijoiden tukikäynneistä ja noin kolmasosan muodostavat tutkimukset.

Minkälaisia asioita tutkitaan?

Asiakkaan kokonaistilannetta arvioidaan moniammatillisesti, alussa määritellään opiskelijan kannalta oikea taho, josta asiakkaan auttaminen alkaa. Opiskelijan psykologisen avun tarve on voinut tulla esiin esimerkiksi lääkärin, terveydenhoitajan, psykiatrisen sairaanhoitajan tai kuraattorin käynnillä.

Psykologin tutkimusselvittelyä vaativat oppimis- ja erityisvaikeudet. Oppimisvaikeudet voivat liittyä esimerkiksi tarkkaavuuden säätelyyn, hahmottamiseen tai jaksamiseen. Opiskelijalla voi olla prosessoinnin hitautta ja erityisvaikeutta jollain alueella. Opiskeluterveydenhuollossa psykologi selvittelee alustavasti kehityksellisiä neurobiologisia oireita ja ohjaa asiakkaan tarpeen mukaan ADHD-, ADD- tai Asperger- tutkimuksiin. Luki-vaikeutta on noin 20 prosentilla opiskelijoista.

Tutkimus koostuu keskimäärin viidestä käyntikerrasta ja tutkimusvälineinä ovat psykologiset testit, mittarit ja haastattelu sekä havainnointi.

Mitä hyötyä tutkimuksista on opiskelijalle?

Tulosten perusteella opiskelija voidaan ohjata tarkempiin tutkimuksiin, esimerkiksi neuropsykologille. Opiskelijan opiskelun helpottamiseksi voidaan tehdä yhteistyössä oppilaitoksen kanssa järjestelyjä. Voidaan mm. määritellä, tarvitseeko opiskelija lisäaikaa kokeissa ja tenteissä. Yhteistyössä moniammatillisen tiimin ja alaikäisten kohdalla vanhempien kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma. Joskus tarvitaan sairaalahoitoa, usein riittävät erilaiset terapiat ja kuntouttavat toimet. Kuntoutusta voi saada yksilöllisesti tai ryhmissä. Ryhmäkuntoutusta tarjoavat useat tahot, suurimpana on KELA. Päihdekuntoutukseen asiakas ohjataan A-klinikalle tai Mielenterveyspäivystys- ja päihdepoliklinikalle. Opiskeluterveydenhuollossa psykologi voi jatkaa asiakkaan kanssa niin sanottuja tukikäyntejä.

Mitä nuo tukikäynnit ovat?

Tukikäynneillä psykologit tarjoavat tukikeskusteluja. Tukikeskustelut voivat liittyä esimerkiksi identiteetin pohtimiseen, seurustelusuhteisiin tai koulukiusaamiseen. Opiskelijoilla voi esiintyä ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä, pakko-oireita, aggressiivisuutta, alakuloa, masentuneisuutta, surua ja ihmissuhdevaikeuksia. Opiskelijalla voi olla stressiä tai univaikeuksia. Moni on yksinäinen.

Koulukiusaamisen lopettamisessa on tavoitteena yhdenvertainen koulu eli väkivallan kitkeminen oppilaitoksista kokonaan. Asioita käsitellään psykologin vastaanotolla keskustellen. Lisänä voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten rentoutusohjelmia stressin hoitoon. Vaikeiden asioiden tai tunnetilojen sanoittamiseen on käytössä erilaisia välineitä ja menetelmiä. Tukikäyntejä tarjotaan asiakkaan tarpeen mukaan, käyntimäärää ei ole rajoitettu.

Mitä voisit kertoa työsi tuloksista?

Opiskelijat pystyvät hyötymään tutkimuksista ja arvioinneista, he saavat asianmukaista apua ja ohjausta kuntoutukseen. Tukikäynnit auttavat opiskelijoita jatkamaan opinnoissaan, vältetään opiskelun keskeytykset. Joskus opiskelualan vaihtaminen on ratkaisu, joskus selvä irrottautuminen tai tauon pitäminen opiskelusta on parasta. Vaikeista elämänkokemuksista päästään yli puhumalla. Vähitellen itsetunto vahvistuu ja rohkeus kasvaa. Kuljemme opiskelijan rinnalla tarpeellisen ajan, ja kun omat voimat riittävät, voidaan tuki lopettaa. Tavoitteena on omien voimavarojen löytyminen, omaan itsenäiseen elämään ohjaaminen.

Mitä muuta työhösi kuuluu?

Opiskeluterveydenhuolto on moniammatillista yhteistyötä asiantuntijoiden kesken. Yhteisöllinen työ on eri ammattilaisten vuoropuhelua. Työtä kehitetään ja suunnitellaan, yhdessä ja erikseen. Hyvin usein pohditaan asiakkaiden tilanteita terveydenhoitajien ja koululääkäreiden kanssa. Kuraattorien kanssa on jatkuvaa yhteistyötä. Psykologit ovat asiantuntijoina oppilashuoltotyöryhmissä. Yhteistyötä on myös Ohjaamon, Etsivän nuorisotyön ja seurakuntien kanssa.

Tämä työ on ennaltaehkäisevää tiimityötä. Opiskelijoiden ikähaitarin leventyminen on tuonut työhön näkökulman laajennusta ja uutta haastetta.

Työhöni kuuluu tietenkin kouluttautumista ja meillä on järjestetty myös työnohjaus.

Tunnetaanko opiskeluterveydenhuollon psykologin palvelua riittävästi?

Tiedotus on osa oppilasterveydenhuoltoa. Psykologit esittäytyvät Wilmassa, käyvät kouluilla ja ovat syksyisin mukana vanhempainilloissa, jotta kasvot tulevat tutuiksi, puolin ja toisin. Psykologit ovat mukana esimerkiksi ”Kahviparkeissa” oppilaitoksissamme.

Mikä on työssäsi parasta?

Tämä työ on hyvin palkitsevaa. Varsinkin nuorten parissa työskentelyssä on positiivinen pohjavire. On hienoa nähdä opiskelijoiden etenevän opinnoissaan ja pääsevän eteenpäin - joskus hitaammin, joskus nopeammin. Aina keväisin iloitsen nähdessäni tuttuja nimiä valmistuneiden opiskelijoiden joukossa. Jotkut opiskelijat tulevat kertomaan kuulumisiaan käyntien jälkeenkin. Olen onnekas, koska saan tehdä näin mielekästä työtä!

Kiitos haastattelusta ja hyvää syksyn jatkoa!

Elise
Psykologi
Valtakunnallinen Uraohjaus

Miten otan allergian huomioon ammatinvalinnassa?

Allergiset sairaudet ovat yleisiä ja lisääntymään päin. Oireita voi tulla hengityksen, kosketuksen tai ruoansulatuselimistön kautta. Allergia voi vaikuttaa työelämässä monin tavoin - se voi häiritä esimerkiksi tehtävissä, joissa käsiä joutuu pesemään usein, tai ympäristössä jossa on pölyjä ja kemikaaleja. Lääkärit tutkivat allergiaoireita ja antavat neuvoja niiden kanssa pärjäämiseen. 

 

Työterveyslaitoksen sivulla voit tehdä pikatestin siitä, minkä verran omat allergiaoireet rajoittavat ammattivaihtoehtojasi, ja mitä kannattaa ottaa huomioon.

Laajemmin löydät allergia- ja alakohtaista tietoa Opintopolusta ja Työterveyslaitoksen sivuilta. Joskus kiinnostukset kuitenkin kohdistuvat ammatteihin, joissa allergia rajoittaa työskentelyä jonkin verran. Silloin kannattaa keskustella tilanteesta useamman tahon kanssa. Lääkärillä voi olla hyviä näkökulmia siihen, onko allergian aiheuttajaa täysin vältettävä, vai riittääkö hyvä lääkitys tai suojavarusteet pärjäämään työssä. Täydentävää näkökulmaa kannattaa hakea oppilaitoksesta hakutoimiston kautta, jos on jo tiedossa mitkä alat kiinnostaisivat. Ammatinvalintapsykologin kanssa voi käydä keskusteluja laajemmin omista valmiuksista, kiinnostuksista ja ammattivaihtoehdoista. Jos lääkäri on myötämielinen jonkun verran riskiä sisältävien työympäristöjen kokeilemiseen, voi olla mahdollista tehdä kiinnostavalle alalle työkokeilu.

Ammatteja on onneksi satoja, joten voit katsella myös turvallisten ammattien listaa. Kannattaa muistaa armollisuus itseä kohtaan, ja rakentaa omaa polkua eteenpäin metri kerrallaan. Työelämässä tarvitaan vahvuuksiasi ja voimavarojasi - kun löydät sopivan paikkasi opinnoissa ja töissä, allergia ei enää tunnukaan niin isolta rajoitteelta elämässä.  

Heli

urapsykologi

linkki päivitetty 21.9.2022