Täydellisyyden tavoittelusta

Täydellisyyden tavoittelu eli perfektionismi jarruttaa usein urasuunnitelmien etenemistä. Tietyissä tilanteissa on hyvä pyrkiä tarkkuuteen ja virheettömyyteen, mutta monesti omia tavoitteita kannattaa punnita uudelleen. Asetatko riman liian korkealle? Odotatko itseltäsi mahdottomia?

Täydellisyyden tavoittelu on helposti raskas taakka, joka aiheuttaa stressiä, jännittyneisyyttä, huolta, ahdistusta, jopa masennusta. Ajatus, että kaikessa täytyy aina onnistua täydellisesti, saa joko suorittamaan loputtomasti tai lamaantumaan. Jos tavoittelee aina täydellistä lopputulosta, tekemisestä tulee pakonomaista suorittamista ja siitä katoaa ilo. Stressaaminen onnistumisesta ja lopputuloksesta häiritsee asiaan keskittymistä ja laskee motivaatiota. Täydellisen lopputuloksen hiomiseen menee aikaa ja voimavaroja. Jos pyrkii olemaan kaikessa täydellinen, on riski väsyä ja uupua. Usein työuupumuksen ja masennuksen taustalta löytyy perfektionismia.

Perfektionistit elävät yleensä kaikki tai ei mitään -ajatusmallin mukaisesti. Työtä ei voi edes aloittaa ennen kuin tietää varmasti onnistuvansa. Tämä johtaa usein viivyttelyyn sekä aloittamisen ja aikaansaamisen vaikeuteen. Perfektionisti välttelee tilanteita, jossa on riski epäonnistua.  Tämä saa pelaamaan varman päälle, tekemään vain tuttuja ja turvallisia asioita samoilla vanhoilla tavoilla. On vaikea oppia uusia asioita tai taitoja, jos ei salli itselleen mahdollisuutta epäonnistua. Pahimmillaan tilanne johtaa alisuoriutumiseen ja siihen, että ei saa omia vahvuuksiaan ja omaa potentiaaliaan käyttöön.

Riittämättömyyden tunne on usein täydellisyyden tavoittelun taustalla. Perfektionisti ajattelee, että tekemällä kaiken mahdollisimman täydellisesti saa osakseen hyväksyntää ja arvostusta eikä joudu kohtaamaan toisten kritiikkiä tai pettymystä. Taustalla on uskomus, että oma ihmisarvo ja toisilta tuleva arvostus riippuvat siitä, mitä itse saa aikaan. Nämä uskomukset ovat opittuja: ajattelumalli voi olla peräisin esimerkiksi lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristöstä tai koulusta. On hyvä pysähtyä pohtimaan, mistä oma suhtautuminen asioihin ja omat ajattelumallit kumpuavat. Kenen odotuksia pyrit täydellisyyden tavoitelulla täyttämään? Mitä olet jättänyt tekemättä epäonnistumisen pelon vuoksi? Mitä mahdollisuuksia olet jättänyt hyödyntämättä? Mitä tekisit, jos et pelkäisi? Miten täydellisyyden tavoittelu vaikuttaa tulevaisuuteesi, urasuunnitelmiisi, onnellisuuteesi?

Täydellisyyden tavoittelusta on mahdollista päästä eroon. Ensimmäinen askel on tiedostaa omat haitalliset ajatusmallit ja asenteet. Tietoiseksi tulemisen jälkeen voi alkaa haastaa omaa ajatteluaan, joka puolestaan vaikuttaa tunteisiin ja toimintaan. Kannattaa kysyä kriittisesti itseltään, voisiko tilanteita katsoa myös toisesta näkökulmasta ja tulkita niitä eri tavalla kuin yleensä tekee. Vaikka jonkin asian tekisikin epätäydellisesti, siitä tuskin seuraa mitään kovin kauheaa. Parhaan mahdollisen ja riittävän hyvän lopputuloksen välillä on paljon liikkumatilaa. Lisäksi aina voi yrittää uudelleen. On hyvä opetella priorisointia: mihin kannattaa panostaa enemmän, milloin taas riittää keskitason suoritus.

Miten suhtaudut epäonnistumisiin? Perfektionisti ei yleensä osaa nähdä epäonnistumista yksittäisenä tapahtumana, vaan siitä tulee helposti itseä määrittävä asia. Epäonnistuminen liittyy omaan ihmisarvoon ja identiteettiin: ”Epäonnistuin, olen siis huono ihminen.” On hyvä huomata, että kukaan ei ole aina täydellinen, vaan kaikki tekevät virheitä ja epäonnistuvat. Keskeistä on se, miten itse reagoi epäonnistumisiin. Jos suhtautuu kasvun asenteella ja näkee epäonnistumiset ne oppimiskokemuksina, on mahdollisuus kehittyä ja menestyä. Luovuus ja uudet ideat syntyvät vain tilanteissa, joissa saa tehdä virheitä ja epäonnistua. Monet suuret innovaatiot ovat syntyneet epäonnistumisen seurauksena, koska se pakottaa ajattelemaan asioita uusista näkökulmista.

Jos haluaa vapautua täydellisyyden tavoittelusta, on hyväksyttävä keskeneräisyys itsessä ja muissa sekä opittava sietämään epävarmuutta ja muita ikäviä tunteita. Missään ammatissa ei tule koskaan täysin valmiiksi, vaan osaaminen ja ammattitaito kehittyvät koko työuran ajan. Tulevaisuuteen liittyy aina epävarmuus. Kukaan ei voi luvata sinulle esimerkiksi varmaa työllistymistä tai hyvää työyhteisöä ja esimiestä. Et pysty hallitsemaan elämääsi täydellisyyden tavoittelulla, vaan kuormitat sillä itseäsi.

Se, mihin keskityt, vahvistuu. Miten puhut itsellesi? Etsitkö koko ajan virheitä? Oletko vaativa ja syyttävä? Vai suhtaudutko itseesi myötätuntoisesti ja lempeästi? Mihin perustat oman identiteettisi ja arvosi ihmisenä? Liittyvätkö ne omaan suorittamiseen vai siihen, kuka olet?

Perfektionismista vapautuminen tuo lisää voimavaroja ja energiaa. Jatkuvasta ylisuorittamisesta luopuminen antaa aikaa oikeasti tärkeille asioille elämässä. Lisäksi se auttaa löytämään omia vahvuuksia ja omaa potentiaalia, kun on mahdollisuus kokeilla, epäonnistua ja oppia.

Milla
urapsykologi

Lisätietoa aiheesta:

Oletko ylpeä perfektionisti? Tutkijan mukaan ei kannattaisi – ”Voi olla äärimmäisen haitallista”
https://duunitori.fi/tyoelama/perfektionismi-riittavan-hyva

Perfektionisti uupuu täydellistä tavoitellessaan
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/05/perfektionisti-uupuu-taydellista-tavoitellessaan

Petri Hiissa: Täydellinen kirja 

Hetkessä eläen ehdit enemmän

 

 

Pari vuotta sitten havahduin miettimään omaa elämääni. Se tuntui olevan jatkuvaa suorittamista, kellon kanssa elämistä ja venymistä. Tuntui, että jotain pitää tehdä. Samalla tavalla en voi jatkaa.

 

Elämän hektisyyttä pohtiessani huomasin, etten osaa elää hetkessä. Mietin koko ajan, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi ja mitä kaikkea on tekemättä. Huomasin, että tekemättömien asioiden ajattelu vain lisäsi stressiä ja toimintani tehottomuutta.

 

Päätin, että alan elää hetkessä. Aluksi se oli vaikeaa. Ajatukset meinasivat lipsua väkisin kielletylle alueelle. Vähitellen pystyin keskittymään siihen, mitä olin tekemässä. Pian huomasin, että vuorokauteen tuli lisää aikaa kuin itsestään. On paljon tehokkaampaa, kun käyttää stressaamisen käytettävän ajan siihen, mitä on tekemässä. Stressi vähentyi myös, kun opin tiedostamaan asiat, jotka aiheuttavat minulle stressin tunnetta.

 

Uusi ajattelu toi mukanaan sen, että opin olemaan itselleni armollinen ja kuuntelemaan itseäni. Jos esimerkiksi en jaksanut imuroida, siirsin imuroinnin seuraavaan päivään. Aluksi minun oli vaikea opetella hyväksymään, että joskus voi vain olla. Tekemättömistä asioista tuli huono omatunto. Paljon sain käydä itseni kanssa keskustelua, että teen vain sellaiset asiat, jotka oikeasti ovat pakollisia. Vaikeinta oli antaa lupa itselle, ettei tarvitse suorittaa ja stressata tekemättömiä asioita. Huomasin pian, että jos ottaa välillä rennosti, sen jälkeen jaksaa tehdä asioita energisemmällä otteella. Levähdyksen jälkeen sain aikaiseksi jopa enemmän kuin olisin uskaltanut edes ajatella.

 

Hetkessä elämistä voi hyödyntää opinnoissa ja töissä. Tekemättömät työt ahdistavat vähemmän, kun et ajattele koko ajan niitä. Opettele olemaan itsellesi lempeä. Sinun ei tarvitse olla täydellinen. Riittää, että yrität parhaasi. Hetkessä eläen voit paremmin keskittyä siihen, missä onnistut. Miksi et nauttisi siitä, mitä olet tekemässä?

 

Tiedän, että ruuhkavuosien aikana elämä voi tuntua kaoottiselta. Voi olla hetkiä, jolloin kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään, mikä siinä hetkessä on tärkeää. Tarvitseeko kirjatenttiin osata jokainen sivu ulkoa? Onko työ todella merkittävä opintojesi tai työsi kannalta? Voisitko pitää hetken tauon ja käydä happihyppelyllä? Voisiko elämäsi olla muutakin kuin suorittamista?

 

Miia

Blogissa yli 300 000 katselukertaa – kiitos lukijoillemme!

TE-puhelinpalvelujen uraohjauksen psykologit perustivat Suotuisa suunta -blogin marraskuussa 2013. Kuuden vuoden aikana blogissa on julkaistu 312 tekstiä, ja urapsykologien lisäksi niitä ovat kirjoittaneet koulutusneuvojat sekä vierailevat kirjoittajat. Tekstit ovat käsitelleet erilaisia urasuunnitteluun, opiskeluun, työnhakuun ja työelämän valintoihin liittyviä teemoja. Olemme halunneet jakaa blogissa vinkkejä sellaisiin aiheisiin, joista meiltä usein kysytään. Toivottavasti mahdollisimman moni on saanut ja saa edelleen blogistamme uusia näkökulmia ja rohkaisua omaan tilanteeseensa.

Blogissamme on tällä hetkellä yli 300 000 katselukertaa. Kiitämme kaikkia lukijoitamme tämän runon sanoin:

Kulkematon tie

Keltaisessa metsässä kaksi tietä erkani.

Tuskailin siinä mielessäni:
molempi olisi parempi.
Jos voisi kulkea kumpaakin,
mietin, ja seisoskelin
ja toista seurasin niin kauas kuin kykenin.
Ryteikköiseen mutkaan syvälle.
Sitten kohta olin toiselle tielle siirtynyt,
ihan yhtä hyvälle,
joka ehkä enemmänkin kulkijaa kaipasi
koska oli heinikkoinen ja
kovasti kulkijaa tarvitsi,
vaan aika samanlaisiksi
ne kuitenkin kuluivat,
ja sinä aamuna tallaamattomia lehtiä molemmilla.
Toisen säästin päiväksi toiseksi.
Vaan kun tiesin miten usein käy
niin pohdin: saanko koskaan palatuksi.
Jossain huokaan aikain päästä:
kaksi tietä metsässä
toisistansa erkani, ja
valitsin vähemmän kuljetun,
ja sekös sitten muutti mun.

Robert Frost: The Road Not Taken (suom. Petri Auvinen)

kirjassa Norman E. Amundson: Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaiselle. Psykologien Kustannus Oy, 2005.

Asiakaspalautteita TE-puhelinpalvelujen Uraohjauksesta vuodelta 2019

Asiakkaille tehdyn kyselyn toteutustapa

Vuonna 2019 olemme keränneet Uraohjauspalvelussamme palautetta jokaisen ohjauksen päätteeksi. Olemme lähettäneet asiakkaille linkin Webropol-kyselyyn joko tekstiviestillä tai sähköpostilla, ja pyytäneet heiltä arviota palvelusta neljän kysymyksen avulla. Saimme asiakkailta 229 Webropol-palautetta, joka on 33% kaikista ohjauksensa tammi-syyskuussa päättäneistä asiakkaista. Palautusprosentti jäi pienemmäksi kuin asiakaspalautekyselyissä vuosina 2015 ja 2017, joissa käytettiin eri kysymyksiä ja keruutapaa. Näistä aiemmista asiakaspalautekyselyistä on yhteenvedot luettavissa Suotuisa suunta- blogissa:

https://suotuisasuunta.blogspot.com/2015/06/tyolinjan-uraohjauksen-asiakaspalaute.html

https://suotuisasuunta.blogspot.com/2017/06/heratti-ajatuksia-kartoitti.html

Kyselyissä on myös huomioitavaa, että aiemmat kyselyt on toteutettu helmi-maaliskuussa, mutta tänä vuonna tammi-syyskuussa. Asiakkuuksista noin puolet ovat tänä vuonna alkaneet puhelinpäivystysajalla ja noin puolet aikavarauksen tekemisellä sähköpostilla tai sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Asiakkaista 33% on ollut 30-39 –vuotiaita, 25% on ollut 40-49 vuotiaita ja 18% yli 50 vuotiaita. Alle 20-vuotiaita ohjattavia on ollut 2%. Naisia on asiakkaista ollut 78%  ja miehiä 22%. Asiakkaista oli työsuhteessa 45% ja työttöminä 34%. Tyypillisimmin ohjauskeskusteluja oli yksi tai kaksi. Pisin tammi-syyskuussa päättynyt ohjaus oli kestänyt 6 keskustelua, välitehtäviä oli käytössä noin puolella ohjattavista ja psykologisia testejä oli tehnyt 34 asiakasta osana ohjausta.

Mihin asiakkaat olivat tyytyväisiä uraohjauksessa?

Suurin osa vastanneista asiakkaista 76%, on ollut erittäin tyytyväinen saamaansa ohjaukseen. Tyytyväisiä asiakkaita oli 22% ja tyytymättömiä 2%. Erittäin tyytymätön oli yksi vastaaja, eli 0,4% vastanneista.. Vastausasteikko oli 4-portainen, joten siinä ei ollut ”en osaa sanoa” – vaihtoehtoa. Avoimia kysymyksiä oli kolme: 1. Saitko uraohjauksesta apua tilanteeseesi/millaista apua 2. Mikä uraohjauksessa oli mielestäsi hyvää ja toimivaa? 3. Millä tavalla voisimme vielä kehittää palvelua?

Tyypillisimmin ihmiset kokivat saavansa neuvoja, tietoja ja vinkkejä (teema esiintyi 119 vastauksessa). Moni koki yhdessä keskustelun selventävän tilannetta. Yleistä oli myös kokemus kannustetuksi tulemisesta ja itseluottamuksen lisääntymisestä.  

-        Sain kannustusta ja ohjausta tilanteessa, jossa olin vähän hukassa. Kannustava ohjaaja rohkaisi minua jatkamaan valitsemallani tiellä ja lopputulemana on uusi työpaikka!

-        Vahvistusta uranvaihtoajatukseen ja tukea asian työstämiseen henkisesti. Sain avautua uranvaihtoon liittyviin pelkoihin ja epävarmuuksiin ja sain kannustusta koulutukseen hakeutumisesta. Uraohjauspsykologin kanssa oli helppoa ja mukavaa puhua.

-        Kyllä, sain näkökulmaa tilanteeseeni, pääsin muun muassa kartoittamaan vahvuuksiani, kiinnostuksen kohteitani sekä sain myös työkaluja siihen, kuinka tarttua toimeen ja ryhtyä konkreettisesti muuttamaan omaa elämäntilannettani.

-        Läsnä olevaa kuuntelua omien kysymysteni äärellä. Eläytyvää pohdintaa. Hieno palvelu!

Hyvänä ja toimivana pidettiin sitä, mitä ohjauksessa oli saatukin, eli yhteistä keskustelua sekä neuvoja, ohjeita, tietoja ja vinkkejä. Tyytyväisiä oltiin myös asiantuntevaan ja kokonaisvaltaiseen palveluun. Kiinnostavaa oli, että niinkin moni, kuin 33 nosti esille sen, että etänä toteutettu palvelu oli mieluista. Joillakin se oli ainoa mahdollisuus saada tätä palvelua. Asiakkaat kokivat hyvänä (17 vastausta), että aikaa oli ja uusia aikoja sai tarpeen mukaan samalle psykologille.

Uraohjaus kiittää saamistaan palautteista! Kehittämisehdotuksissa tuli esiin toiveet resurssien lisäämisestä, jolloin aikojakin olisi paremmin saatavilla ja palvelusta voisi tiedottaa enemmän. Tärkeänä pidämme myös huomiota siitä, että asiakkaan tulisi voida asioida haluamallaan palvelukanavalla, silloin hän on tyytyväisin saamaansa palveluun.

Heli ja Elise