Näin käytät AVO-ohjelmaa

AVO-ammatinvalintaohjelman avulla voit tutkia työhön liittyviä toiveitasi ja löytää niihin sopivia ammattivaihtoehtoja. Löydät AVO-ammatinvalintaohjelman sivulta https://asiointi.mol.fi/avo/responsive/front-page.xhtml. Tässä kirjoituksessa esittelen AVO-ohjelman toimintoja

1. Itsearviointi -välilehdellä pääset vastaamaan kysymyksiin. Kysymyksiin vastataan valitsemalla oman kiinnostuksen mukainen hymiö. Seuraavaan osatehtävään pääset sivun vasemman laidan ”Valitse tehtävä”-kohdasta valitsemalla seuraavan osatehtävän. Hymiöiden alla näet ”Vastatut” -kohdan, johon osatehtävän vastaukset kerääntyvät. Jos mielesi muuttuu jostain kysymyksestä, niin voit siirtää hymiövalinnan oikeaan kohtaan. Kun saat osatehtävän valmiiksi, sivun oikean laidan TOP-10 -lista päivittyy vastaamaan toiveitasi. Huomaa, että jos valitset ”Työn sisältö” osatehtävissä ”surunaaman” (=en halua tätä), saa kyseistä toimintaa sisältävät ammatit miinuspisteitä eivätkä ne tällöin voi nousta listan kärkisijoille.

2. Vastattuasi kaikkiin kysymyksiin ohjelma kehottaa siirtymään Omat tulokset – välilehdelle, jota kannattaa tutkia huolellisesti. Kyseisellä välilehdellä on yhteenvedot erikseen sinun kiinnostuksistasi ja työn sisältötoiveista. Kannattaa lukea ohjeet kysymysmerkkien takaa, ne ohjaavat sinua arvioimaan kysymyksiä ja vielä kerran palaamaan tutkimaan antamiasi vastauksia, joita pääset tarvittaessa muuttamaan.

Käytä painikkeita ”näytä kiinnostuskoodivalinta”, jonka avulla näet lisää yksityiskohtia liittyen valintoihisi ja olemassa oleviin ammattivaihtoehtoihin. Sivun oikeassa laidassa näet oman tähtilistasi otsikolla ”Suosikit”. Voit valita tähteä painamalla omalle suosikkilistalle sinua kiinnostavia ammatteja, joihin haluat perehtyä tarkemmin. Ammattinimikkeet ovat linkkejä, joiden kautta pääsee lukemaan ammatista lisätietoja

3. Top-10 listan pystyt laajentamaan listaksi kaikista ammatinvalintaohjelman sisältämistä yli 300 ammateista. Edelleen järjestys listassa säilyy siten, että ylimpänä on parhaiten sinun vastauksiisi sopivat ammatit. Jos ammatit vastaavat toiveitasi yhtä paljon, ne esitetään aakkosjärjestyksessä. Kun klikkaat ammatin nimeä, saat esiin ammattikortin, joka sisältää lyhyen kuvauksen ammatista, tarkemman arvion siitä mitä ammatti vaatii, millaisessa oppilaitoksessa sitä voi opiskella, ja miltä osin ammatti sopii kiinnostuksiisi. Infopallojen alta löydät tulosten tulkintaan ohjeita. Voit katsoa tarkemman kuvauksen ammatin sisältämistä työtehtävistä painamalla Ammattinetti -linkkiä, joka ohjaa Työmarkkinatorin Ammattitieto -osioon kyseisen ammatin kuvaukseen. Opintopolku-linkki ohjaa sivustolle, jonka avulla voit etsiä tutkintoon johtavia koulutuksia, ja löydät sieltä tietoja koulutuksiin hakeutumisesta. Jos et löydä sieltä etsimääsi, kannattaa kysyä vinkkiä Koulutusneuvonnasta soittamalla tai lähettämällä kysymyksiä verkkolomakkeella. 

4. Voit tallettaa tuloksesi, jotta pääset tutkimaan niitä myöhemmin ja halutessasi kokeilemaan, mitä uusia mahdollisuuksia avautuu, jos painotatkin valinnoissasi toisia tekijöitä. Tämä onnistuu rekisteröitymällä Avo-ohjelmaan sivun oikeasta ylälaidasta kohdasta ”kirjaudu AVO-palveluun”. Rekisteröitymiseen riittää, että keksii käyttäjätunnuksen ja salasanan, sen henkilökohtaisempia tietoja palvelu ei kerää. Jos haluat, voit yhdessä ohjaajasi kanssa tutkia tuloksia, kun tapaatte. ”Omat tulokset” välilehdellä on käytettävissä myös mahdollisuus lähettää testin tulokset pdf-tiedostona sähköpostiin. Löydät vihreän lähetyspainikkeen sivun oikeasta ylälaidasta.

5. Tulosten tutkimisen yhteydessä kannattaa arvioida, mitä hyötyä AVO-ohjelmasta oli. Ammatin valitsemiseen vaikuttaa monenlaisia elämäntilanteeseenkin ja asuinpaikkaan liittyviä seikkoja, joita testi ei ota huomioon. Voit kuitenkin poimia AVO-ohjelmasta mukaasi sitä tietoa, mikä itseäsi hyödyttää. Kokeile ja mieti, mitä se sinun kohdallasi voisi olla? Löysitkö ehkä jonkun ammatin, jota et ollut ajatellut aiemmin, vai vahvistiko testi aiemmin miettimääsi suuntaa?

Lisää palveluja ja vinkkejä urasuunnittelun tueksi löydät Työmarkkinatorista

http://suotuisasuunta.blogspot.com/2022/06/te-palveluiden-sivusto-muuttunut-nain.html

blogimme muita kirjoituksia

http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/09/mista-valita-kun-mietit-uutta-ammattia.html
http://suotuisasuunta.blogspot.com/2019/09/urasuunnittelun-abc.html

Heli
psykologi
Valtakunnallinen uraohjaus

Työttömyysetuudella opiskelun muutokset vuonna 2023

(Päivitetty 31.10.2024)

Tilannetieto: lakimuutokset astuivat voimaan 1.1.2023.

Elämme muutoksen aikaa. Uusi työvoimapalvelumalli astui voimaan 2.5.2022, joka toi mukanaan työttömyysetuudella opiskelevalle muun muassa työnhakuvelvollisuuden. Nyt työttömyysetuudella opiskeluun on tullut lisää merkittäviä muutoksia. Tässä blogitekstissä esitetyt tiedot perustuvat  pääasiassa työttömyysturvalakiin, palvelulakiin, työttömyysturvalain soveltamisohjeeseen ja hallituksen esitykseen (HE 176/2022 vp). Lakimuutokset ovat astuneet voimaan 1.1.2023. Työttömyysturvalain soveltamisohje on jo julkaistu, mutta palvelulain soveltamisohjetta odotellaan vielä. Hallituksen esitykseen kirjatut suunnitelmat lain soveltamisesta ovat myös kaikkien luettavissa. TEM on kouluttanut asiantuntijoita vuodenvaihteen muutoksiin. Päivitän tätä blogitekstiäni (ja viiveellä muitakin tekstejäni) sitä mukaa, kun tietoa tihkuu lisää.

En esittele tässä tekstistä kaikkia työttömyysetuudella opiskelun mahdollisuuksia vaan keskityn muutoksiin. Kerron heti alkuun tiivistetysti mistä on kyse. Työttömyysetuudella opiskelu on laajentunut ja osittain helpottunut. Seuraavia opintoja saa opiskella työttömyysetuutta menettämättä: muita kuin työttömyysturvalaissa määriteltyjä opintoja, enintään 3 kuukautta kestäviä avoimen yliopiston/ammattikorkeakoulun opintoja (riippumatta laajuudesta) sekä työsuhteen aikana aloitettuja opintoja, jos työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Uuden työttömyysturvalain piiriin kuulumattomista "muista opinnoista" ei tarvitse ilmoittaa TE-toimistolle/kuntakokeilulle, eikä niitä selvitetä. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana on voimassa lähtökohtaisesti täysimääräinen työnhakuvelvollisuus (4 paikkaa / kk) ammattikouluttautuneiden kohdalla. Alennettu työnhakuvelvollisuus (3 paikkaa / 3 kk) koskee jatkossa vain ammattikouluttamattomia. Työnhakuvelvollisuuteen suunnitellut muutokset eivät kohdistu niihin henkilöihin, joiden työttömyysetuudella tuetut omaehtoiset opinnot ovat alkaneet ennen ehdotettujen muutosten voimaantuloa. Lyhytkestoiseen opiskeluun on tullut mahdollisuus suorittaa useita enintään 3 kuukauden kestoisia opintoja peräkkäin.

Muut opinnot

Vuodenvaihteen muutos toi tullessaan sen, että opintojen pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan opintojen laajuuden perusteella vain tiettyjen, erikseen työttömyysturvalaissa määriteltyjen opintojen osalta. Muut kuin edellä mainitut opinnot eivät vaikuta työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisuutta opiskella muita kuin työttömyysturvalaissa määriteltyjä opintoja vapaasti työttömyysetuutta menettämättä.

Kutsun näitä uuden työttömyysturvalain piiriin kuulumattomia opintoja yksinkertaisuuden vuoksi “muiksi opinnoiksi”. Tällaisia muita opintoja ovat esimerkiksi erilaiset lyhyehköt kurssit ja koulutukset, pätevöitymiskoulutukset sekä opinnot kansalaisopistossa. Työnhakijan ei tarvitse ilmoittaa muista opinnoista TE-toimistolle tai kuntakokeilulle, eikä niitä selvitetä. Tämä onkin uudistuksen hyvä puoli, koska silloin muista opinnoista ei seuraa katkoksia työttömyysetuuden saamiseen. Jotta ymmärrämme muita opintoja paremmin, on ymmärrettävä ensin työttömyysturvalain piiriin kuuluvia opintoja. Kerron siitä seuraavaksi.

Päätoimisina opintoina pidetään 1.1.2023 alkaen:

1. Opintoja, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen
2. Opintoja, joiden tavoitteena on yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen
3. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisia opintoja, joiden tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon tai tutkinnon osan tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) suorittaminen
4. Lukio-opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 150 opintopistettä; sisäoppilaitoksessa (esim. kansanopistot) järjestetyt lukio-opinnot katsotaan kuitenkin aina päätoimisiksi
5. Opintoja, joiden tavoitteena on tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) tarkoitetun koulutuksen (TUVA) suorittaminen
6. Perusopetuslain (628/1998) 46 §:ssä tarkoitetun aikuisten perusopetuksen opintoja, joiden laajuus on vähintään 22 kurssia lukuvuodessa
7. Avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettavia opintoja, joiden opintosuunnitelman mukainen kesto on yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna yli kolme kuukautta ja laajuus keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti
8. Opintoja, joiden tavoitteena on yliopistossa suoritettavan jatkotutkinnon (lisensiaatti tai tohtori) suorittaminen ja joiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti
9. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisia opintoja, joiden tavoitteena on ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen ja joiden henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti
10. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetussa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa tapahtuvaa koulutusta, jonka opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti tai 25 opetustuntia viikossa
11. Muita kuin 1–10 kohdassa tarkoitettuja ammatillisia valmiuksia antavia keskimäärin vähintään neljänä päivänä kalenteriviikossa järjestettäviä kokoaikaisia opintoja (esim. yksityisten oppilaitosten opinnot)

Tämä listaus löytyy työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:stä. Kun toin listauksen tähän blogitekstiin, lisäsin siihen muutamia selventäviä sanoja sulkuihin kursiivilla sekä linkkejä verkkosivuille.

Kohtien 1–11 mukaiset opinnot ilmoitetaan jatkossakin TE-toimistolle/kuntakokeilulle, jotta opintojen mahdollinen vaikutus työttömyysetuuden saamiseen arvioidaan. Opinnot eivät estä työttömyysetuuden saamista, jos työnhakija opiskelee muita kuin edellä mainittuja päätoimiseksi määriteltäviä opintoja tai jos opinnot ovat katsottu sivutoimisiksi esimerkiksi opiskeluaikaisen työssäolon perusteella.

Kohta 11. ja siinä mainittu “kokoaikaisten opintojen” käsite ovat täysin uusia työttömyysturvalaissa. Kokoaikaisella opiskelulla tarkoitetaan tässä kohtaa sellaisten opintojen suorittamista, joita järjestetään keskimäärin vähintään neljänä päivänä kalenteriviikossa kuusi tuntia päivässä. Työttömyysturvalain soveltamisohjeen kappaleen 3.2.9 mukaan kyse ei ole esimerkiksi laajuuden tai muun työmäärän perusteella laskettavasta keskimääräisestä laskennallisesta opiskelupäivän kestosta, vaan siitä, että työnhakija osallistuu lähiopetukseen, opintoihin kuuluvaan harjoitteluun tai vastaavaan toimintaan vähintään kuuden tunnin ajan päivässä. Itseopiskelu ei ole tässä tarkoitettua toimintaa. Opintoja pitää olla järjestettynä jossakin kohdassa opintoja vähintään neljänä päivänä kalenteriviikossa. Verkko-opinnot, jossa opetukseen pitää osallistua tiettyyn kellonaikaan, katsotaan lähiopetusta vastaavaksi toiminnaksi. Sellaisia verkko-opintoja ei lasketa mukaan opintoihin, joissa suorittamisen ajankohdan voi valita itse.

Esimerkki: Henkilö suorittaa kuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutuksen verkko-opintoina. Koulutusta on viikon aikana 5 päivää, 7 tuntia päivässä. Opetukseen pitää osallistua tiettyyn kellonaikaan. → Verkko-opinnot katsotaan tässä tilanteessa lähiopetusta vastaavaksi toiminnaksi. Opiskelu katsotaan kokoaikaiseksi/päätoimiseksi (väh. 4 pv/vko ja 6 h/pv), ellei lyhytkestoinen opiskelu toteudu.

Tämän kohdan 11. perusteella arvioidaan esimerkiksi yksityisissä oppilaitoksissa järjestettävät ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, jotka eivät ole 1–10 kohdassa säädettyjen tutkintojen, tutkinnon osien tai opintojen suorittamista. Hallituksen esityksessä on erikseen mainittu Snellman-korkeakoulussa suoritettavien opintojen pää- ja sivutoimisuuden arvioinnin tapahtuvan tämän kohdan perusteella.

Jos opintoihin ei kuulu lainkaan vähintään kuusi tuntia kestäviä opiskelupäiviä, opintojen pää- ja sivutoimisuutta ei ratkaista tämän kohdan perusteella. Kokonaiskestoltaan alle neljä päivää kestävät opinnot eivät voi olla milloinkaan tämän kohdan 11. mukaisesti päätoimisia, jolloin niitä ei oteta myöskään huomioon. Yhteenvetona: silloin kun opinnot eivät ole kokoaikaisia tai niiden kesto on enintään kolme päivää, opinnot eivät ole luettelon 11. kohdassa tarkoitettuja opintoja. Sellaisista opinnoista ei ole velvollisuutta ilmoittaa TE-toimistolle tai kuntakokeilulle, opintojen pää- ja sivutoimisuutta ei selvitetä, eikä niistä anneta työvoimapoliittisia lausuntoja.

Päätoiminen ja kokoaikainen opiskelu ovat valitettavasti sellaisia käsitteitä, jotka voivat mennä (ja menevätkin) helposti sekaisin asioista puhuttaessa. Ja uudessa laissa on nyt molemmat käsitteet mukana.

Huom.! Ennen 1.1.2023 alkaneisiin opintoihin sovelletaan edelleen 31.12.2022 saakka voimassa olleita säännöksiä, eli vanhaa työttömyysturvalakia.

Kuinka kohdan 11. mukaisen opiskelun päätoimisuus/kokoaikaisuus lasketaan? Opiskelun päätoimisuus/kokoaikaisuus lasketaan siten, että kaikki opintojaksoon kuuluvat vähintään kuuden tunnin opiskeluläsnäolopäivät lasketaan yhteen ja jaetaan opiskeluviikkojen määrällä. Opiskelu on päätoimista/kokoaikaista, jos näin laskemalla kuuden tunnin opiskelupäiviä on keskimäärin vähintään neljä per viikko. Muussa tapauksessa kyse on sivutoimisesta/ei-kokoaikaisesta opiskelusta.

Työsuhteen aikana aloitetut opinnot

Uutena lisäyksenä työttömyysturvalakiin on tullut, että työnhakijan opintoja ei pidetä päätoimisina, jos opinnot on aloitettu työsuhteen aikana ja työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Sellaiset opinnot katsotaan suoraan sivutoimiseksi opiskeluaikaisen työhistorian kestosta riippumatta. Tätä sovelletaan vaikka opinnot olisivat alkaneet ennen 1.1.2023, kunhan työnhakijan työttömyys on alkanut 1.1.2023 tai sen jälkeen. 

Lain soveltamisohjeen mukaan tässä tilanteessa ei ole merkitystä esimerkiksi opintotyypillä, opintojen laajuudella tai opintojen järjestämistavalla. Myöskään työsuhteen pituus tai työaika eivät vaikuta säännöksen soveltamiseen. Vaikka henkilö ei olisi tehnyt työtä esimerkiksi perhevapaan takia, sillä ei ole merkitystä arvioitaessa, onko opinnot aloitettu työsuhteen aikana. Päättyvän työsuhteen ei tarvitse olla sama työsuhde, jonka aikana opinnot ovat aikoinaan alkaneet. Tämän säännöksen soveltaminen ei edellytä henkilön olevan opintoja aloittaessaan tietämätön tulevasta työttömyydestä.

Kyseisen säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu muun muassa sellaiset tilanteet, joissa työsuhteen päättyminen johtuu työnhakijasta johtuvasta syystä kuten työstä eroamisesta. Tätä säännöstä ei sovelleta myöskään oppisopimuskoulutuksen purkautuessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä, koska oppisopimuskoulutuksen tapauksessa työttömyys ei johtuisi irtisanomisesta. 

Lomautuksella tarkoitetaan työnantajan suorittamaa lomautusta tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Lomautukseen rinnastettava syy ei riitä tässä tilanteessa, koska siinä ei ole kysymys työttömyysturvalain mukaisesta lomautuksesta. Opintojen pitää olla aloitettu työsuhteen aikana ennen lomautuksen alkamista, jotta tätä säännöstä voidaan soveltaa.

Jatkossakin on mahdollista osoittaa mitkä tahansa opinnot sivutoimisiksi vähintään 6 kuukautta kestäneen opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella. Tämä vastaa aikaisempaa soveltamiskäytäntöä, mutta nyt 6 kuukauden riittävyydestä on selkeä maininta työttömyysturvalaissa. Tämä poistaa säännöksen soveltamiseen mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä.

Sivutoimisesti opiskellessa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on, että haet työmahdollisuuksia työllistymissuunnitelmassa (tai sitä korvaavassa suunnitelmassa) sovitulla tavalla ja olet valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä. Lisäksi sinun pitää olla valmis osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin sellaisia tarjottaessa. Työnhakuvelvollisuus on lähtökohtaisesti täysimääräinen, ellei sitä ole alennettu tai jätetty asettamatta palvelulaissa säädetyin perustein. Täysimääräinen työnhakuvelvollisuus tarkoittaa neljän työmahdollisuuden hakemista kuukauden kestävän tarkastelujakson aikana. Olet lähtökohtaisesti myös tavanomaisen palveluprosessin piirissä, eli sinulle järjestetään työnhakukeskustelut ja täydentävät työnhakukeskustelut palvelulain mukaisesti.

Avoimen opinnot

Avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnoilla ei ole vaikutusta työttömyysetuuden saamiseen, jos niiden opintosuunnitelman mukainen kesto on yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään 3 kuukautta. Opinto-oikeuden pituudella ei ole merkitystä. Opinto-oikeus voi olla myönnetty esimerkiksi koko lukukaudelle tai -vuodelle, kunhan opintosuunnitelman mukainen kesto ei ylitä 3 kuukautta. Jos henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi kesken opintojen, otetaan huomioon opintojen kesto kokonaisuudessaan niiden alkamisesta lukien. Suoritettavien opintojen laajuudella, eli opintopisteiden määrällä, ei ole tässä tilanteessa merkitystä.

Keston ylittäessä 3 kuukautta, arvioidaan avoimen opintojen päätoimisuus/sivutoimisuus opintojen laajuuden perusteella opintojen alusta lukien. Lähtökohtaisesti ratkaisu koskisi vain 3 kuukauden jälkeistä aikaa, eikä esimerkiksi opintojen viivästyminen työnhakijasta johtuvasta syystä vaikuttaisi asiaan.

Missään nimessä ei kannata ilmoittaa tahallisesti vääriä tietoja koskien opintojen kestoa, koska se voi johtaa maksettujen työttömyysetuuksien takaisinperintään. Työnhakijan työttömyysturvaoikeutta koskeva ratkaisu tehtäisiin takautuvasti opintojen alkamisesta lukien, jos kyseessä säännöstä on sovellettu virheellisten tietojen perusteella. Virheelliset tiedot voisivat liittyä esimerkiksi siihen, että opintojen kesto on jo alun perin ollut yli 3 kuukautta. Työttömyysetuuden maksaja huolehtii tarvittaessa perusteetta maksetun etuuden perimisestä takaisin nykyisten säännösten perusteella.

Yli 3 kuukautta kestävien opintojen osalta opinnot katsotaan päätoimisiksi, jos niiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. 

Jos avoimen opinnot keskeytyvät jostakin syystä kokonaan, tämä voidaan ottaa huomioon käsittelemällä opintoja jaksotettuna koulutuksena. Silloin eritellään toisistaan opiskelujaksot ja niiden väliin jää "keskeytysaika". Tämä edellyttää yhteydenottoa TE-toimistoon/kuntakokeiluun riittävän ajoissa. Voit esimerkiksi jättää Asiointi-palvelussa yhteydenottopyynnön koskien koulutusta. Lähtökohtaisesti oma ilmoituksesi opintojen keskeytymisestä riittää. Tositteita ei kysytä, oppilaitokseen ei olla yhteydessä, eikä opintojen etenemistä seurata, ellei ole syytä epäillä vilppiä. Keskeytykseltä ei edellytetä pätevää syytä, toisin kuin työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa. Opintojen kestoa koskevaa 3 kuukauden enimmäisaikaa ei pidennetä, vaikka opinnot olisivat viivästyneet sinänsä hyväksyttävistä syistä. Toisin sanoen, opiskelujaksot voivat kestää yhteensä enintään 3 kuukautta. Opiskelujaksojen väliin jäävälle keskeytysajalle ei ole enimmäisaikaa.

Säännöstä 3 kuukauden kestosta ei sovelleta, jos työnhakija pyrkii työttömyysetuutta saadakseen jakamaan tarkoituksellisesti opintokokonaisuuksia 3 kuukautta lyhyemmiksi jaksoiksi. Siinä tilanteessa opintojen päätoimisuutta arvioidaan laajuuden perusteella ensimmäisen opintojakson alkamisesta lukien.

Huomion arvoista on, että enintään 3 kuukautta kestäneet aikaisemmat opinnot eivät vaikuta oikeuteen opiskella lyhytkestoisia opintoja (enint. 6 kk) työttömyysetuutta menettämättä.

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

Aikaisemmin arviolta yli kuukauden ajan työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita koski määrältään alennettu työnhakuvelvollisuus. Tämä on rajattu nyt palvelulaissa koskemaan vain sellaisia omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevan koulutusta vailla olevan työnhakijan tulee hakea kolmea työmahdollisuutta kolme kuukautta kestävän tarkastelujakson aikana. 

Jos olet suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen (ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto), olet lähtökohtaisesti täysimääräisen työnhakuvelvollisuuden piirissä opintojen aikana. Tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti neljän työmahdollisuuden hakemista kuukauden kestävän tarkastelujakson aikana, ellei työnhakijan määrällistä työnhakuvelvollisuutta ole alennettu tai jätetty asettamatta. Palvelulaissa säädetyt perusteet määrällisen työnhakuvelvollisuuden alentamiselle ja työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättämiselle ovat säilyneet muilta osin ennallaan.

Ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen suorittaneille järjestetään yli kuukauden kestävien opintojen aikana työnhakukeskustelu kolmen kuukauden välein. Työnhakukeskustelulla tuetaan työnhakua, arvioidaan sen tuloksellisuutta ja työllistymissuunnitelman toteutumista. Työnhakukeskustelussa tarkastetaan myös työnhakuvelvollisuuden ajantasaisuus. Jos työllistymissuunnitelman toteutumista tarkastellaan jatkossa kolmen kuukauden välein, tarkastellaanko opintojen riittävää etenemistäkin jatkossa kolmen kuukauden välein? Se jää nähtäväksi.

Hallituksen esityksen kappaleen 4.2.1.1 mukaan palvelulaissa tarkoitettuja työttömyysetuudella tuettuja omaehtoisia opintoja opiskelevista arviolta noin 38 prosenttia on peruskoulun tai ylioppilastutkinnon varassa ja arviolta noin 62 prosenttia on suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeisen ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen.

Opiskelun aikaista työnhakuvelvollisuutta koskevan muutoksen arvioidaan parantavan työllisyyttä noin 1100 työllisellä ja vahvistavan julkista taloutta noin 41 miljoonalla eurolla vuodessa vuodesta 2025 alkaen. Esitys on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta.

Lyhytkestoinen opiskelu

Lyhytkestoisen opiskelun osalta lakiin tulee vain pieniä muutoksia. Työttömyysturvalain 2 luvun 10 b §:n on tullut soveltamissäännös, joka osoittaa lyhytkestoisen opiskelun olevan ensisijainen työttömyysetuudella opiskelun muoto, jos lyhytkestoisen opiskelun edellytykset vain täyttyvät. Merkittävä muutos koskee mahdollisuutta suorittaa useita enintään 3 kuukauden kestoisia opintoja peräkkäin.

Lyhytkestoisen opiskelun mahdollisuus tulee uudelleen, kun opinnot ovat päättyneet ja henkilö on sen jälkeen täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika on alkanut alusta. Laki on muuttunut siten, että tätä edellä mainittua "nollaussääntöä" ei edellytetä, jos aiempien opintojen kesto on ollut yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään 3 kuukautta. Enintään 3 kuukauden opintojaksojen määrää ei ole rajoitettu. Jos aikaisempien opintojen kesto oli kuitenkin yli 3 kuukautta, "nollaussääntöä" edellytetään vaikka uudet opinnot olisivat enintään 3 kuukautta.

Enintään 3 kuukautta kestäviä toisistaan erillisiä opintoja voi olla meneillään useita yhtä aikaa. On mahdollista aloittaa yhdet enintään 3 kuukautta kestävät lyhytkestoiset opinnot ja sen aikana toiset enintään 3 kuukautta kestävät lyhytkestoiset opinnot ja niin edelleen. Ei ole tarvetta odottaa entisten opintojen päättymistä ja "nollaussäännön" toteutumista ennen uusien opintojen aloittamista. Ensimmäisenä aloitettujen lyhytkestoisten opintojen pitää olla kuitenkin kestoltaan enintään 3 kuukautta. 

Huom.! Lyhytkestoisen opiskelun keskeytyessä kokonaan tilapäisesti, opiskelua on mahdollista käsitellä jaksotettuna samalla tavalla kuin enintään 3 kuukautta kestäviä avoimen opintojakin (ks. Avoimen opinnot).

Kuinka opintojen aikaista työnhakuvelvollisuutta koskevaa lakimuutosta sovelletaan jo ennen vuotta 2023 alkaneiden opintojen kohdalla?

Työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevien työnhakuvelvollisuuteen ja palveluprosessiin esitetyt muutokset eivät kohdistu niihin henkilöihin, joiden työttömyysetuudella tuetut omaehtoiset opinnot ovat alkaneet ennen ehdotettujen muutosten voimaantuloa. Työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevien työnhakuvelvollisuus tai palveluprosessi ei siten muutu kesken jo aiemmin aloitettuja opintoja. Jos opinnot alkavat lain voimaantulon jälkeen, asiakkaan työnhakuvelvollisuus arvioidaan työnhakukeskustelujen yhteydessä.

Työllistymistä edistävien palvelujen osana järjestettävät opinnot

Työttömyysturvalain mukaan osana työllistymistä edistäviä palveluja olevia opintoja ei katsota päätoimisiksi, eivätkä ne siis estä työttömyysetuuden saamista. Säännös ei vaikuta työllistymistä edistävien palveluiden sisältöön, ja palvelut järjestetään aina niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Tärkeää on, että opinnot ovat osa työllistymistä edistävää palvelua. Jos opinnot jatkuvat palvelun päätyttyä on riskinä tulkinta, että palvelun aikana on aloitettu siihen kuulumatonta opiskelua. Silloin opiskelun vaikutus oikeuteen saada työttömyysetuutta selvitetään takautuvasti palvelun ajaltakin. Työllistymistä edistävät palvelut järjestetään aina niitä koskevan lainsäädännön puitteissa, ja näistä palveluja koskevista säännöksistä riippuu se, mitä palveluun voidaan sisällyttää. 

Olin hieman ihmeissäni hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa mainitusta esimerkistä: “Työnhakija voisi esimerkiksi osana työllistymistä edistävää palvelua suorittaa ammatilliseen tutkintoon kuuluvia näyttöjä ilman, että ilmoittautuminen opiskelijaksi oppilaitokseen näytön suorittamista varten estäisi työttömyysetuuden saamisen.” Eikö tämä esimerkissä kerrottu ollut mahdollista jo aikaisemman lain puitteissa? Nimittäin, edellisessä työttömyysturvalain soveltamisohjeessa (TEM/12765/2022) kerrottiin kappaleessa 3.11.6 seuraavalla tavalla: "Pelkästään näyttöön (tai vast.) osallistumista ei katsota TTL 2 luvun 10 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuiksi opinnoiksi eikä osallistumisella ole vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta. Näin on myös tilanteissa, joissa työnhakija on otettu kirjoille oppilaitokseen ainoastaan näyttöön osallistumista varten." Mutta ei takerruta tähän esimerkkiin liikaa, vaan palataan suunnitteilla olevaan lakimuutokseen.

Opintojen suorittamisesta osana työllistymistä edistävää palvelua tulisi sopia työllistymissuunnitelmassa (tai sitä korvaavassa suunnitelmassa) ennen kyseisten opintojen aloittamista palveluun osallistumisesta sopimisen yhteydessä. Opintojen sisältyminen työllistymissuunnitelmaan ei olisi kuitenkaan ehdoton edellytys säännöksen soveltamiselle.

Työttömyysuhan alaisen käsite

Työttömyysuhanalaisen käsite on laajentunut hieman nykyisestään. Palvelulain mukaan työttömyysuhan alaisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole työtön ja joka on vaarassa jäädä työttömäksi kahden viikon kuluessa. Työttömyysuhan alaisena pidetään esimerkiksi henkilöä, jonka määräaikaista työsuhdetta, irtisanomisaikaa tai päätoimisia opintoja on jäljellä enintään kaksi viikkoa. Tämä säilyy ennallaan.

Tammikuusta 2023 alkaen työttömyysuhan alaisiksi katsotaan myös palvelulain 5 a luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetut työsuhteestaan irtisanotut henkilöt, joilla on oikeus muutosturvakoulutukseen. Työnhakijalla voi olla oikeus muutosturvakoulutukseen, jos hän on täyttänyt 55 vuotta ja hänet on irtisanottu tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Muutosturvakoulutusta ei pidetä päätoimisena opiskeluna.

Lakia sovelletaan, jos työsuhteen irtisanomispäivä on 1.1.2023 tai sen jälkeen. Edellä mainitulla työttömyysuhan alaisen määritelmällä on merkitystä työnhakijan työnhakukeskustelun ja täydentävän työnhakukeskustelun järjestämiseen sekä työnhakuvelvollisuuteen. Tämä lakimuutos perustui hallituksen esitykseen (HE 62/2022 vp).

Heräsikö sinulle kysyttävää työttömyysetuudella opiskelusta?

Ota yhteyttä Koulutusneuvontaan! Me autamme opintoihin liittyvissä asioissa.

/Panu
Koulutusneuvoja
Valtakunnallinen koulutusneuvonta

Lähteet

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) (viitattu 5.10.2022)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) (viitattu 5.10.2022)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta (19.12.2017 TEM/2376/00.03.05.02/2017) (viitattu 7.10.2022)
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42910

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (VN/34741/2022) (viitattu 18.1.2023)
https://finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/48879

Asian käsittelytiedot HE 62/2022 vp (viitattu 10.10.2022)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_62+2022.aspx

TEM.fi: Hallitus esittää parannuksia työttömien opiskelumahdollisuuksiin (viitattu 3.10.2022)
https://tem.fi/-/hallitus-esittaa-parannuksia-tyottomien-opiskelumahdollisuuksiin

TEM: Opiskelua koskevien työttömyysturvalain säännösten uudistaminen 1.1.2023: Koulutus asiakastyön asiantuntijoille (henkilöstökoulutus 14.12.2022)

(Päivitetty 31.10.2024. Päivitettiin Työmarkkinatorin linkit ja lisättiin linkki Suotuisa suunta-blogin tekstiin: Muutosturvakoulutus tukee 55 vuotta täyttäneiden nopeaa uudelleentyöllistymistä.)

(Päivitetty 9.2.2024. Lisättiin tarkennus siitä, kuinka kohdan 11. mukaisten opintojen päätoimisuus/kokoaikaisuus lasketaan.)

(Päivitetty 24.10.2023. Päivitettiin kuvausta työttömyysuhan alaisen käsitteen merkityksestä: "Tällä työttömyysuhan alaisen määritelmällä on merkitystä työnhakijan työnhakukeskustelun ja täydentävän työnhakukeskustelun järjestämiseen sekä työnhakuvelvollisuuteen.")

(Päivitetty 30.3.2023. Lisättiin tekstiin tarkennus ja esimerkki koskien verkko-opintoja.)

(Päivitetty 29.3.2023. Lisättiin tekstiin pari lausetta siirtymäsäännöksestä, eli kuinka uutta työttömyysturvalakia sovelletaan jo ennen 1.1.2023 alkaneisiin opintoihin.)

(Päivitetty 17.2.2023. Lisättiin otsikon "Työllistymistä edistävien palvelujen osana järjestettävät opinnot" alle täsmennys siitä, että on tärkeää, että opinnot ovat osa työllistymistä edistävää palvelua.)

(Päivitetty 13.2.2023. Lisättiin kohdan "Lyhytkestoinen opiskelu" alle kappale mahdollisuudesta suorittaa useita enintään 3 kuukautta kestäviä lyhytkestoisia opintoja yhtä aikaa.)

(Päivitetty 1.2.2023. Lisättiin kohtien "Avoimen opinnot" ja "Lyhytkestoinen opiskelu" alle tarkennukset koskien jaksottamisen mahdollisuudesta opintojen keskeytyessä kokonaan tilapäisesti.)

(Päivitetty 31.1.2023. Lisättiin kohdan "Työsuhteen aikana aloitetut opinnot" alle useita tarkennuksia.)

(Päivitetty 25.1.2023. Lisättiin kohdan "Työsuhteen aikana aloitetut opinnot" alle varmistetut tiedot siitä, että päättyneen työsuhteen ei tarvitse olla sama jonka aikana opinnot ovat alkaneet, työnhakijan ei tarvitse olla tietämätön tulevasta työttömyydestä ja oppisopimuskoulutuksen purkautuessa tuta-syistä tätä säännöstä ei sovelleta.)

(Päivitetty 20.1.2023. Lisättiin kohdan "Muut opinnot" alle täsmennys, että opintoja pitää olla järjestettynä jossakin kohdassa opintoja vähintään neljänä päivänä kalenteriviikossa.)

(Päivitetty 18.1.2023. Päivitettiin otsikko, lisättiin tilannetieto, päivitettiin linkit ja lähdeluettelo ajan tasalle. Muotoiltiin lauseita uudelleen, koska lait ovat astuneet jo voimaan eikä puhuta enää pelkästä hallituksen esityksestä.)

(Päivitetty 12.1.2023. Lisättiin otsikon "Työsuhteen aikana aloitetut opinnot" alle lomautuksen määritelmä ja tieto siitä, ettei lomautukseen rinnastettava syy riitä. Lisättiin otsikon "Työttömyysuhan alaisen käsite" alle tarkennusta siitä, kenellä voi olla oikeus muutosturvakoulutukseen ja ettei sitä pidetä päätoimisena opiskeluna.)

(Päivitetty 23.12.2022. Lisättiin otsikon "Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu" alle pohdintaa/kysymys opintojen riittävän etenemisen mahdollisesta tarkastelemisesta työnhakukeskustelujen yhteydessä. Korostettiin tekstiä samasta kappaleesta.)

(Päivitetty 22.12.2022. Lisättiin alkuun päivitetty tilannetieto siitä, että presidentti hyväksyi esityksen. Muutettiin tiedon pohjalta hieman johdantotekstin sananmuotoja. Lisättiin alun tiivistelmään ja otsikon "Lyhytkestoinen opiskelu" alle tietoa lyhytkestoiseen opiskeluun tulevista muutoksista.)

(Päivitetty 14.12.2022. Lisättiin tekstin alkuun tilannepäivitys. Lisättiin tieto otsikon "Avoimen opinnot" alle koskien opinto-oikeuden pituuden merkityksettömyyttä ja tilanteesta, jos henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi kesken opintojen. Lisättiin lause otsikon "Kuinka opintojen aikaista työnhakuvelvollisuutta koskevaa lakimuutosta on suunniteltu sovellettavan jo ennen vuotta 2023 alkaneiden opintojen kohdalla?" alle koskien tilannetta, jossa opinnot alkavat lain voimaantulon jälkeen. Lisättiin lähde lähdeluetteloon.)

(Päivitetty 8.12.2022. Lisättiin tekstin alkuun lainaus eduskunnan verkkosivulta, josta käy ilmi käsittelyn tämänhetkinen tila.)

(Päivitetty 20.10.2022. Lisättiin otsikon "Työsuhteen aikana aloitetut opinnot" alle tarkennus koskien mitä tarkoitetaan täysimääräisellä työnhakuvelvollisuudella.)