Tänä kesänä uutisoitiin siitä, että Mielenterveysjärjestö Mielen (aikaisempi nimi Suomen Mielenterveysseura) kriisipuhelimeen oli tullut enemmän soittoja kuin koskaan ennen tämän puhelinpalvelun historiassa. Heinäkuun soittomäärä oli 23000, mutta vain joka viidenteen pystyttiin vastaamaan. Ihmissuhdeongelmien ja arjen haasteiden ohella soittajilla oli mm. työ-ja opiskeluhuolia. Kesällä uutiskynnyksen ylitti myös tieto siitä, että nuorten terveysongelmista yleisimpiä ovat mielenterveysongelmat. Voisiko syynä tähän huolestuttavaan suuntaukseen olla aina vain kasvava tehokkuuden vaatimus ja elämän suorituskeskeisyys?
Ihmisten elämä on muuttunut kiihtyvällä vauhdilla ja teknologinen kehitys on mahdollistanut huimia edistysaskelia. Oletuksena on ilmeisesti, että myöskin ihminen kehittyy tehokkaammaksi, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Fyysisesti haastaviin tehtäviin on kehitetty mm. ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton. Päälle puettava ulkoinen tukiranka antaa fyysisen työn tekijälle hydrauliikan avulla lisää voimaa. Se toimii kuin jousipyssy: se varastoi energiaa, kun käyttäjä esimerkiksi kumartuu ja vapauttaa sitä, kun käyttäjä nostaa painavaa esinettä. Ulkoista tukirankaa on kokeiltu Fordin tehtailla Michiganissa. Tekoäly on todellisuutta ja robotteja rakennetaan jo peruskoulussa. Ohjelmointia opiskellaan pienestä pitäen. Mutta tietokoneet eivät osaa vielä ajatella, sillä niillä ei ole mielikuvia, joiden varassa tietoinen ajattelu tapahtuu, on todennut tekoälytutkija Pentti O. Haikonen.
Vaikka filosofisesti ajatellen ihmisen tulisi kilvoitella vain oman itsensä kanssa, vertailua ja kilpailua ei voi välttää. Vauvalle annetaan Apgar-pisteet heti syntymän jälkeen ja sen jälkeen jokaisessa elämänvaiheessa ihminen on arvioinnin kohteena. Päiväkodista lähtien arvioidaan lapsen kehitystä. Peruskoulussa arviot saadaan alkuun rasteina, myöhemmin numeroina. Yläkoulusta saadut arvosanat määräävät sen, mihin nuori pääsee opiskelemaan. Toisen asteen ja ylioppilastutkinnon arvosanat ovat hyvin ratkaisevia jatko-opintoihin pääsyssä. Ja ammattiin valmistumisen tai tutkinnon suorituksen jälkeen kilpaillaan työmahdollisuuksista. Työelämässä käydään kehityskeskusteluja, joissa arvioidaan työntekijöiden ja esimiesten suoriutumista.
Koska työelämä on vaativaa eikä enää mikään työpaikka ei ole ns. varma ja pysyvä, työssä halutaan suoriutua hyvin. Jos työsuorituksen kriteeristö ei ole selkeä, voi tulla kiusaus seurata työtovereiden suoriutumista. Sehän on hyvin helppoa tänä digitaalisena aikana. Pahimmassa tapauksessa tällaisesta voi seurata ristiriitoja ja eripuraa, josta ei ainakaan työssä viihtyminen lisäänny. Onneksi on kehitetty välineeksi mm. ryhmäkehityskeskustelut, jossa yhteisistä pelisäännöistä ja tavoitteista voidaan sopia. Työelämää voidaan kehittää kommunikoinnilla, joka on aidosti vuorovaikutuksellista. Työelämä kulkee kohti yhteistoimintaa ja luovaa tiimityötä. Ollaan havahduttu huomaamaan, että työelämälle on eduksi, että jokaisen ainutlaatuinen potentiaali tunnistetaan ja voidaan saada työelämän käyttöön.
Ei pidä unohtaa, että työ muovaa identiteettiä. Jos koet työssäsi olevasi kovin erilainen ja ikään kuin kengät väärissä jaloissa, voi olla, että työyhteisö ei ole sinulle sopiva. Silloin on todennäköistä, että sinun arvosi eivät kohtaa työpaikan arvoja. Kannattaa luottaa omaan tunteeseen ja toimia tilanteen parantamiseksi. Sinun tilanteesi voi parantua, kun vaihdat työpaikkaa. Joskus elämässä käy niinkin, että ihminen kasvaa ja kehittyy nuoruuden arvoistaan erilaiseksi ja silloin voi olla hyvä miettiä jopa ammatin vaihtoa. Voimme tehdä työelämästä miellyttävämmän, kun rakennamme sitä luottamuksen, avoimuuden ja yhteistyön varaan myönteisessä hengessä. Työ on vain yksi osa elämää, tärkeä osa tosin. Työ on yhteiskunnan toimimiselle tärkeää, ja olisi hienoa, jos jokainen saisi tehdä itselleen sopivaa työtä. Haarniskan saat, kun uskallat olla oma itsesi ja jaat murheesi ja huolesi luotettavien ihmisten kanssa. Vahvistavia harjoituksia löydät Oivamieli -sivuilta. Tietoa muista nettipalveluista löytyy täältä.
”Ethän anna sen tosiasian, että et osaa tehdä kaikkea, estää sinua tekemästä kaikkea sitä, mitä osaat?” Juhani Töytäri
Elise
Hieno kirjoitus :) t Anu :)
VastaaPoistaKiitos palautteestasi Anu! Blogimme tarkoitus on avata näköaloja, opastaa asioissa, jakaa informaatiota ja luoda toivoa. On ilahduttavaa, että blogimme on saavuttanut lukijat. Hyvää ja aurinkoista syksyn jatkoa! toivoo, Elise
VastaaPoista