keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Miten tunnistaa omia vahvuuksia?






















Sisäisesti motivoivan koulutuksen valinta ja valitsemaltasi ammatilliselta alalta aidosti innostaviin työtehtäviin sitoutuminen edellyttää ajoittain itsensä tutkimista.  Vahvuuksille perustuvien valintojen on osoitettu lisäävän työhön sitoutumistamme, elämän iloa ja merkityksellisyyden kokemuksia työelämässä. Mistä sitten tunnistan vahvuuksiani, sekä motivoivan opiskelu alan tai ammatissani kyvyilleni soveltuvia työtehtäviä?

Omien persoonallisten ominaisuuksien tai kyvyn tunnistamisen voi aloittaa tiedostamalla sellaisia tekemisiä ja toiminnan hetkiä arjestasi, joihin syvennyt vapaaehtoisesti. Vahvuuksien käyttö haastaa sinua sopivasti ja koet, että tehdessäsi sinulla on niin hallinnan tunnetta kuin tahtoa jatkaa toimintaa, vaikka et koko ajan onnistu. Tunnusmerkkejä havaitsemiseen! Käyttäessäsi ydinluonteen vahvuuttasi oppiminen tapahtuu nopeasti, mielelläsi käytät luonteenominaisuuttasi eri tavoilla ja vaihtelevissa tilanteissa oppien jatkuvasti lisää.

Esimerkkejä: haluat opiskella uutta ohjelmointikieltä, koska olet luova loogisessa ongelmanratkaisussa. Saatat olla mukana opiskelijatoiminnassa, koska haluat rohkeasti edistää nuorten asemaa ja oikeudenmukaisuutta. Kenties nautit verkkopelien pelaamisesta, koska ryhmässä työskentely on hauskaa, tai haluat kehittää strategisesti itseäsi pelaajana. Opettelet lapsesi joukkueen johtamisen, koska omaat kykyä ymmärtää ja kannustaa toisia ihmisiä tai olet taitava ryhmätyötaidoiltasi. Opit nopeasti kuvien muokkausta, koska hahmotat kauneuden muodoissa ja väreissä jne. Olennaisinta on, että toimintasi antaa sinulle energisen olon ja sisäistä tyytyväisyyttä. Teet omasta tahdostasi, mistä palkintona on lisääntynyt itseluottamus. Et tee tekoja siksi, että saisit toisilta ulkoista kiitosta tai rangaistuksen pelossa.

Saatat tunnistaa itsellesi merkittävän vahvuuden tai valmiuden joskus pettymyksen tunteesta, jos et saisi käyttää sitä. Jos nykyisessä elämänvaiheessa, et jostain syystä tunnista tällaisia tekemisen lähteitä tai paikkoja, voit muistella menneestä tapahtumia tai elämäsi eri rooleja. Läheisistä ihmissuhteistasi, työympäristöstä tai vapaa-ajan toiminnasta merkityksellisen myönteisen ja opettavaisen hetken, jossa oivalsit ja teit jotain hyvää ja itsellesi tärkeää. Yksi keino on kysyä hyvältä ystävältäsi tai työkaveriltasi, mitä hän kertoisi missä olet taitava tai mitkä ovat vahvuuksiasi? Lisäksi, oman luontaisen ominaisuuden voi joskus havaita vastoinkäymisen hetkissä. Kun jostain ihmeestä sinulle kumpuaa ”voimat” edetä tapahtumista huolimatta. Pysähdy tunnistamaan omista kokemuksistasi ja eletystä tarinastasi sinulle luontaisia vahvuuksia! Kirjoita ne ylös.

Onko suomalaisten osaajien vahvuuksille tilausta?

Yksilöinä rakennamme ammatillista identiteettiä kokemamme työmme henkilökohtaisen merkityksellisyyden ja itse sisäistämiemme arvostuksien avulla! Työelämän osaamisten ja sopivien tehtävänkuvien mahdollisuuksien valinnoissa on keskeisellä sijalla työllistävyys ja riittävän hyvän työllistymisen skenaariot. Yhteisömme vaikuttavat meihin suoraan odotuksien kautta ulkoisista työtaito- ja osaamisvaatimuksista sekä antavat toiminnan toteutukselle erilaisia aikatauluja. Näin ollen yhteiskunnallinen kysyntä määrittelee osaajien ja osaamisten tarvetta ja vaikuttaa yksilöllisiin valintoihimme. Taitojen kehittämiseen joka tapauksessa tarvitsemme toistemme tietoja, mallia ja kannustusta sekä hyväksyntää ammatilliselle minäkuvallemme.

Jos tilanne työpaikoilla ja oppimisympäristöissä ei tarjoa todellista aikaa ottaa puheeksi ja keskustella, miten käyttämättömiä vahvuuksia valjastetaan työntekoon, lopputulos voi näkyä työn ilossa. Onko vaarana, että yksilöiden inhimilliset vahvuudet verhoutuvat ketterän joustavuuden taakse. Ihmisten hiljennetyissä uratarinoissa tunnistan vahvaa arviointikykyä, sosiaalista älykkyyttä, oppimisen iloa, potentiaalisen luovuuden sekä kauneuden ja erinomaisuuden arvostamista. Osa-alueet ovat työssä innostumisen keskeisiä lähteitä, jotka ovat sanoitettavissa yksittäisten työtehtävien sisältöihin. On eri asia, sallitaanko ihmisten ammatillinen liikkuvuus työpaikkojemme työnkuvissa ja oppilaitoksien tutkinnoissa.

Venyminen työolosuhteissa, jotka eivät anna mahdollisuutta vaikuttaa omaan työnkuvaan ja pistää itseämme likoon ts. käyttää aidosti sisäisiä luonteen lahjoja, turhauttaa. Yhteisömme rakenteet ja toimintamallit saattavat pahimmillaan johtaa työuupumukseen tai ihan sama -strategiaan. Osaammeko tulla aidosti lähelle toista, kun puhumme osaamisista, niiden kehittämisestä ja käytöstä. Tunnistan työpaikoilla tehokkuuden mantran, joka suojaa mieltämme pysähtymästä arvioimaan, mihin kaikkeen työajalla todella panostamme ja mitä oikeasti saadaan aikaan. Ymmärtääksemme toisia ja yhteisen inhimillisen työn innostuksen rakentamiseksi, on treenattava seuraavia vahvuuksia: näkökulmanottokykyä, johtajuutta, ryhmätyötaitoja, huumoria ja itsesäätelyä. Mielestäni on tilausta vahvuuksille ja monipuolisuudelle perustuviin tehtävänkuviin. Tällainen muutos tukisi suomalaisten työssä jaksamista. Väitän, että yksilöt tarvitsevat nyt tueksi yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteisen tahtotilan! Kantaa tulisi ottaa, miten ylittää organisaatio rajoja, ammattialoja että toimia poikkitieteellisesti ja toteuttaa työpaikoilla osaamisten käyttöä vahvuuslähtöisesti työn tavoitteiden aikaansaamisessa.
Myönteisen psykologian tieteessä lähdetään ajatuksesta, jossa omien ydinvahvuuksien tunnistaminen ja todellinen käyttö työtehtävissä, tulee lopulta näyttäytymään yhteisön hyväksi. Vahvuuksien käyttämisen on osoitettu parantavan ihmisten henkisen hyvinvoinnin kasvua, niin sanotun psykologisen pääoman, johon liitetään itseluottamus, toivo, optimismi ja vaikeuksien sietokyky.  Yhtä lailla vilpittömästi tunnistan suomalaisen työelämän nostattamia vahvuuksia ihmisten yksilöllisissä kamppailuissa; sinnikkyys, vaatimattomuus, urheus ja reiluus. Suomalaiset ovat taipuvaa kansaa! Vahvuus testi tarjoaa yhden välineen käyttöösi ja tehtävä mittaa, miten arvioit itsessäsi olevia erilaisia inhimillisiä luonteenominaisuuksia eli vahvuuksia. Edellyttää rekisteröitymistä ja kielivaihtoehtona suomi.

Rakkaus-vihasuhde ponnistellessamme

Vahvuuksiesi käytölle on etsittävä sekä osuvia arjen pieniä tilanteita, että tavoitteellisempia osaamisten kehittämisen paikkoja. On tsempattava jälleen ajatustyöhön ja vastattava mitä, missä, milloin ja miksi sinulle tapahtuu? Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että todellisten kiinnostuksien niin vapaa-ajan elämme kuin työelämme ollessa kyseessä, me suomalaiset olemme joskus vaativia itseä kohtaan. Samanaikaisesti suhtaudumme sekä innostuksella että pelolla haluamaamme muutosta, tekemistä, ja tavoittelemaamme lopputulosta kohtaan. Helposti mittaamme itseä omanarvontunnon kautta, ja arvioimme etukäteen, kuinka hyvin menestyisimme tai mitä odotamme itseltämme saavuttaaksemme asetetut tavoitteet. Alkuun pääsemisessä voi auttaa, että tiedostat taitojasi vastaavan haasteen, varaat riittävästi aikaa ja teet sinulle merkityksellistä toiminnasta ensin säännöllisen rutiinin. Lisäksi on uskallettava sanoittaa! Sanoa ääneen sekä arvojamme kuvastavien työtaitojen kehittämisen muutostoimia, että ihmisten mittaisia, saavutettavissa olevia työn ja opiskelun tavoitteita tekoina.

Urasuunnittelussa omien vahvuuksien käyttö tarkoittaa, että haet tietoa ja tunnistat paikat (opiskelu- tai työympäristöt, vapaa-ajan verkostot), joissa pääset kokeilemaan vahvuuksiasi ensin pienillä tavoitteilla! Apua voi olla, kun käytännössä rohkeasti lähestyt ihmisiä, jotka ovat jo koulutuksessa tai sinua kiinnostavassa työnkuvassa. Tarvitset luovan ajattelusi, nähdäksesi vaihtoehtoiset tavat ja reitit kehittyä sekä kasvaa kohti yksilöä, joka todella olet ja haluat olla. Haluat kokeilla uudestaan ja eri tavoilla sekä hakea tarvittaessa oppia ja mallia hyviltä esimerkeiltä. Sen sijaan epävarmuuden kokemuksien jatkuessa, saatat huomata, että kyseisessä tekemisessä vahvuutesi ei pääse kunnolla esiin, ja sopeutat itsesi tehtävään. Toiminnan suuntaa työelämässä on syytä tarkistaa. Paljon puhutaan itsemyötätunnosta, joka on ystävällistä asennetta itseä kohtaan ja on sen vuoksi urasuunnittelussa keskeinen taito.
















Jos tavoittelemamme asiat eivät mene putkeen, hetkellinen epätoivon sävy ja mielen kielteiset ajatukset yrittävät puhutella meitä. Kovin itsekriittinen ääni voi joskus estää meitä todellisuudessa käyttämästä lahjojamme ja emme enää etsi ja näe ympäristöstämme valmiina olemassa olevia vaihtoehtoja. Murehtiva mieli lietsoo epäonnistumisen pelkoa ja häpeää. Silloin on hyvä tunnistaa, kenen suorituspaineesta on kysymys. Tässä kohtaa on oltava tarkkana, kun kyseessä on arvostamiesi ammatillisten työtaitojen oppiminen tai kenties haluat kehittyä jo valitsemallasi työpolulla. Kun kohtaat vaikean tuntuisen tilanteen ja et yllä tavoitteisiisi, annatko sinä itsellesi luvan oppia?

Vahvuuksien äärellä olemme herkkiä! Myönteiset (esim. innostus, kiinnostunut, päättäväinen, odottava) kuin kielteisetkin tunteet (esim. tylsistyminen, viha, ahdistus, kateus) kertovat syvimmistä arvoistasi, tarpeistasi ja mitä hyvää odotat tapahtuvaksi. Vahvuuksien yhteydessä tunnistetut tunteet kertovat toimintamme motiiveista, joten kuuntele niitä viisaasti! Parhaimmillaan omien tunteiden taustalla olevat ajatukset auttavat sinua tekemään päätöksiä tärkeissä työelämän tienristeyksissä. Toinen mielenkiintoinen työkalu selvittää työelämää koskettavan muutoksen tarvetta vahvuuksien itsetutkiskelun lisänä on pysähtyä tunnistamaan Steven Reissin motivaatioteoriaa apuna käyttäen muutoksen teon motiivisi. Urasuunnittelun aloitus merkitsee vastaamista itselle kysymykseen minkä vuoksi minun on tehtävä tämä? Tämän jälkeen tunnistat helpommin potentiaalisista koulutus aloista ja työnteon paikosta sinua puoleesi vetävät tavoitteet ja osaat rajata pois ei innostavat vaihtoehdot. Sisäisesti motivoivat luontaiset vahvuutesi, antavat voimaa kehittää taitojasi eteenpäin pidemmällä aikaperspektiivillä!  Uskon, että sitä kautta saavutetaan riittävä tasapaino tekemisen meininkiin ja pysymme laadullisesti kestävän kehityksen kyydissä työn murroksessa. Liputan suomalaisten työn sankareiden puolesta ja toivon, että jokaisen ihmisen ääni tulee kuulluksi kiireisen työelämän keskellä!

Johanna
Psykologi, ihmisten itsensä voittamisen ja osaamisen kehittämisen teemoista innostunut ja työhyvinvoinnin puolesta puhuja.

Lähde: Carr, A. (2004). Positive psychology. The science of happiness and human strengths. Brunner-Routledge. Taylor & Francis Group.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti