Sisäisesti motivoivan koulutuksen valinta ja
valitsemaltasi ammatilliselta alalta aidosti innostaviin työtehtäviin
sitoutuminen edellyttää ajoittain itsensä tutkimista. Vahvuuksille perustuvien valintojen on
osoitettu lisäävän työhön sitoutumistamme, elämän iloa ja merkityksellisyyden
kokemuksia työelämässä. Mistä sitten tunnistan vahvuuksiani, sekä motivoivan opiskelu
alan tai ammatissani kyvyilleni soveltuvia työtehtäviä?
Omien persoonallisten ominaisuuksien tai kyvyn
tunnistamisen voi aloittaa tiedostamalla sellaisia tekemisiä ja toiminnan
hetkiä arjestasi, joihin syvennyt vapaaehtoisesti. Vahvuuksien käyttö haastaa
sinua sopivasti ja koet, että tehdessäsi sinulla on niin hallinnan tunnetta
kuin tahtoa jatkaa toimintaa, vaikka et koko ajan onnistu. Tunnusmerkkejä
havaitsemiseen! Käyttäessäsi ydinluonteen vahvuuttasi oppiminen tapahtuu
nopeasti, mielelläsi käytät luonteenominaisuuttasi eri tavoilla ja
vaihtelevissa tilanteissa oppien jatkuvasti lisää.
Esimerkkejä: haluat opiskella uutta ohjelmointikieltä,
koska olet luova loogisessa ongelmanratkaisussa. Saatat olla mukana
opiskelijatoiminnassa, koska haluat rohkeasti edistää nuorten asemaa ja
oikeudenmukaisuutta. Kenties nautit verkkopelien pelaamisesta, koska ryhmässä
työskentely on hauskaa, tai haluat kehittää strategisesti itseäsi pelaajana. Opettelet
lapsesi joukkueen johtamisen, koska omaat kykyä ymmärtää ja kannustaa toisia
ihmisiä tai olet taitava ryhmätyötaidoiltasi. Opit nopeasti kuvien muokkausta,
koska hahmotat kauneuden muodoissa ja väreissä jne. Olennaisinta on, että toimintasi
antaa sinulle energisen olon ja sisäistä tyytyväisyyttä. Teet omasta
tahdostasi, mistä palkintona on lisääntynyt itseluottamus. Et tee tekoja siksi,
että saisit toisilta ulkoista kiitosta tai rangaistuksen pelossa.
Saatat tunnistaa itsellesi merkittävän vahvuuden tai
valmiuden joskus pettymyksen tunteesta, jos et saisi käyttää sitä. Jos
nykyisessä elämänvaiheessa, et jostain syystä tunnista tällaisia tekemisen
lähteitä tai paikkoja, voit muistella menneestä tapahtumia tai elämäsi eri
rooleja. Läheisistä ihmissuhteistasi, työympäristöstä tai vapaa-ajan
toiminnasta merkityksellisen myönteisen ja opettavaisen hetken, jossa oivalsit
ja teit jotain hyvää ja itsellesi tärkeää. Yksi keino on kysyä hyvältä ystävältäsi tai
työkaveriltasi, mitä hän kertoisi missä olet taitava tai mitkä ovat
vahvuuksiasi? Lisäksi, oman luontaisen ominaisuuden voi joskus
havaita vastoinkäymisen hetkissä. Kun jostain ihmeestä sinulle kumpuaa ”voimat”
edetä tapahtumista huolimatta. Pysähdy tunnistamaan omista kokemuksistasi ja
eletystä tarinastasi sinulle luontaisia vahvuuksia! Kirjoita ne ylös.
Onko
suomalaisten osaajien vahvuuksille tilausta?
Yksilöinä rakennamme ammatillista identiteettiä
kokemamme työmme henkilökohtaisen merkityksellisyyden ja itse sisäistämiemme
arvostuksien avulla! Työelämän osaamisten ja sopivien tehtävänkuvien
mahdollisuuksien valinnoissa on keskeisellä sijalla työllistävyys ja riittävän
hyvän työllistymisen skenaariot. Yhteisömme vaikuttavat meihin suoraan
odotuksien kautta ulkoisista työtaito- ja osaamisvaatimuksista sekä antavat
toiminnan toteutukselle erilaisia aikatauluja. Näin ollen yhteiskunnallinen
kysyntä määrittelee osaajien ja osaamisten tarvetta ja vaikuttaa yksilöllisiin
valintoihimme. Taitojen kehittämiseen joka tapauksessa tarvitsemme toistemme
tietoja, mallia ja kannustusta sekä hyväksyntää ammatilliselle minäkuvallemme.
Jos tilanne työpaikoilla ja oppimisympäristöissä ei
tarjoa todellista aikaa ottaa puheeksi ja keskustella, miten käyttämättömiä
vahvuuksia valjastetaan työntekoon, lopputulos voi näkyä työn ilossa. Onko
vaarana, että yksilöiden inhimilliset vahvuudet verhoutuvat ketterän
joustavuuden taakse. Ihmisten hiljennetyissä uratarinoissa tunnistan
vahvaa arviointikykyä, sosiaalista älykkyyttä, oppimisen iloa, potentiaalisen
luovuuden sekä kauneuden ja erinomaisuuden arvostamista. Osa-alueet ovat työssä
innostumisen keskeisiä lähteitä, jotka ovat sanoitettavissa yksittäisten
työtehtävien sisältöihin. On eri asia, sallitaanko ihmisten ammatillinen
liikkuvuus työpaikkojemme työnkuvissa ja oppilaitoksien tutkinnoissa.
Venyminen työolosuhteissa, jotka eivät anna
mahdollisuutta vaikuttaa omaan työnkuvaan ja pistää itseämme likoon ts. käyttää
aidosti sisäisiä luonteen lahjoja, turhauttaa. Yhteisömme rakenteet ja
toimintamallit saattavat pahimmillaan johtaa työuupumukseen tai ihan sama
-strategiaan. Osaammeko tulla aidosti lähelle toista, kun puhumme osaamisista,
niiden kehittämisestä ja käytöstä. Tunnistan työpaikoilla tehokkuuden mantran,
joka suojaa mieltämme pysähtymästä arvioimaan, mihin kaikkeen työajalla todella
panostamme ja mitä oikeasti saadaan aikaan. Ymmärtääksemme toisia ja yhteisen
inhimillisen työn innostuksen rakentamiseksi, on treenattava seuraavia
vahvuuksia: näkökulmanottokykyä, johtajuutta, ryhmätyötaitoja, huumoria ja
itsesäätelyä. Mielestäni on tilausta vahvuuksille ja monipuolisuudelle
perustuviin tehtävänkuviin. Tällainen muutos tukisi suomalaisten työssä
jaksamista. Väitän, että yksilöt tarvitsevat nyt tueksi
yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteisen tahtotilan! Kantaa tulisi ottaa,
miten ylittää organisaatio rajoja, ammattialoja että toimia
poikkitieteellisesti ja toteuttaa työpaikoilla osaamisten käyttöä
vahvuuslähtöisesti työn tavoitteiden aikaansaamisessa.
Myönteisen psykologian tieteessä lähdetään
ajatuksesta, jossa omien ydinvahvuuksien tunnistaminen ja todellinen käyttö
työtehtävissä, tulee lopulta näyttäytymään yhteisön hyväksi. Vahvuuksien
käyttämisen on osoitettu parantavan ihmisten henkisen hyvinvoinnin kasvua, niin
sanotun psykologisen pääoman, johon liitetään itseluottamus, toivo, optimismi
ja vaikeuksien sietokyky. Yhtä lailla vilpittömästi
tunnistan suomalaisen työelämän nostattamia vahvuuksia ihmisten yksilöllisissä kamppailuissa;
sinnikkyys, vaatimattomuus, urheus ja reiluus. Suomalaiset ovat taipuvaa
kansaa! Vahvuus testi tarjoaa yhden välineen käyttöösi ja tehtävä
mittaa, miten arvioit itsessäsi olevia erilaisia inhimillisiä
luonteenominaisuuksia eli vahvuuksia. Edellyttää rekisteröitymistä
ja kielivaihtoehtona suomi.
Rakkaus-vihasuhde
ponnistellessamme
Vahvuuksiesi käytölle on etsittävä sekä osuvia arjen pieniä
tilanteita, että tavoitteellisempia osaamisten kehittämisen paikkoja. On
tsempattava jälleen ajatustyöhön ja vastattava mitä, missä, milloin ja miksi
sinulle tapahtuu? Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että todellisten
kiinnostuksien niin vapaa-ajan elämme kuin työelämme ollessa kyseessä, me
suomalaiset olemme joskus vaativia itseä kohtaan. Samanaikaisesti suhtaudumme sekä
innostuksella että pelolla haluamaamme muutosta, tekemistä, ja tavoittelemaamme
lopputulosta kohtaan. Helposti mittaamme itseä omanarvontunnon kautta, ja
arvioimme etukäteen, kuinka hyvin menestyisimme tai mitä odotamme itseltämme
saavuttaaksemme asetetut tavoitteet. Alkuun pääsemisessä voi auttaa, että tiedostat
taitojasi vastaavan haasteen, varaat riittävästi aikaa ja teet sinulle
merkityksellistä toiminnasta ensin säännöllisen rutiinin. Lisäksi on
uskallettava sanoittaa! Sanoa ääneen sekä arvojamme kuvastavien työtaitojen
kehittämisen muutostoimia, että ihmisten mittaisia, saavutettavissa olevia työn
ja opiskelun tavoitteita tekoina.
Urasuunnittelussa omien vahvuuksien käyttö tarkoittaa,
että haet tietoa ja tunnistat paikat (opiskelu- tai työympäristöt, vapaa-ajan
verkostot), joissa pääset kokeilemaan vahvuuksiasi ensin pienillä tavoitteilla!
Apua voi olla, kun käytännössä rohkeasti lähestyt ihmisiä, jotka ovat jo
koulutuksessa tai sinua kiinnostavassa työnkuvassa. Tarvitset luovan
ajattelusi, nähdäksesi vaihtoehtoiset tavat ja reitit kehittyä sekä kasvaa
kohti yksilöä, joka todella olet ja haluat olla. Haluat kokeilla uudestaan ja
eri tavoilla sekä hakea tarvittaessa oppia ja mallia hyviltä esimerkeiltä. Sen
sijaan epävarmuuden kokemuksien jatkuessa, saatat huomata, että kyseisessä
tekemisessä vahvuutesi ei pääse kunnolla esiin, ja sopeutat itsesi tehtävään.
Toiminnan suuntaa työelämässä on syytä tarkistaa. Paljon puhutaan
itsemyötätunnosta, joka on ystävällistä asennetta itseä kohtaan ja on sen
vuoksi urasuunnittelussa keskeinen taito.
Jos tavoittelemamme asiat eivät mene putkeen,
hetkellinen epätoivon sävy ja mielen kielteiset ajatukset yrittävät puhutella
meitä. Kovin itsekriittinen ääni voi joskus estää meitä todellisuudessa
käyttämästä lahjojamme ja emme enää etsi ja näe ympäristöstämme valmiina
olemassa olevia vaihtoehtoja. Murehtiva mieli lietsoo epäonnistumisen pelkoa ja
häpeää. Silloin on hyvä tunnistaa, kenen
suorituspaineesta on kysymys. Tässä kohtaa on oltava tarkkana, kun
kyseessä on arvostamiesi ammatillisten työtaitojen oppiminen tai kenties haluat
kehittyä jo valitsemallasi työpolulla. Kun kohtaat vaikean tuntuisen tilanteen
ja et yllä tavoitteisiisi, annatko sinä itsellesi luvan oppia?
Vahvuuksien äärellä olemme herkkiä! Myönteiset (esim.
innostus, kiinnostunut, päättäväinen, odottava) kuin kielteisetkin tunteet
(esim. tylsistyminen, viha, ahdistus, kateus) kertovat syvimmistä arvoistasi,
tarpeistasi ja mitä hyvää odotat tapahtuvaksi. Vahvuuksien yhteydessä
tunnistetut tunteet kertovat toimintamme motiiveista, joten kuuntele niitä
viisaasti! Parhaimmillaan omien tunteiden taustalla olevat ajatukset auttavat sinua
tekemään päätöksiä tärkeissä työelämän tienristeyksissä. Toinen
mielenkiintoinen työkalu selvittää työelämää koskettavan muutoksen tarvetta
vahvuuksien itsetutkiskelun lisänä on pysähtyä tunnistamaan Steven
Reissin motivaatioteoriaa apuna käyttäen muutoksen teon motiivisi. Urasuunnittelun
aloitus merkitsee vastaamista itselle kysymykseen minkä vuoksi minun on tehtävä
tämä? Tämän jälkeen tunnistat helpommin potentiaalisista koulutus aloista ja
työnteon paikosta sinua puoleesi vetävät tavoitteet ja osaat rajata pois ei
innostavat vaihtoehdot. Sisäisesti motivoivat luontaiset vahvuutesi, antavat
voimaa kehittää taitojasi eteenpäin pidemmällä aikaperspektiivillä! Uskon, että sitä kautta saavutetaan
riittävä tasapaino tekemisen meininkiin ja pysymme laadullisesti kestävän
kehityksen kyydissä työn murroksessa. Liputan suomalaisten työn sankareiden
puolesta ja toivon, että jokaisen ihmisen ääni tulee kuulluksi kiireisen
työelämän keskellä!
Johanna
Psykologi, ihmisten itsensä voittamisen ja osaamisen kehittämisen teemoista innostunut ja työhyvinvoinnin puolesta puhuja.
Lähde: Carr, A. (2004). Positive psychology. The science of happiness and human strengths. Brunner-Routledge. Taylor & Francis Group.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti