Urakaaos-teoria

Kaaosteoria urasuunnittelussa tuo esiin näkökulmia, joilla käsitellä työelämän valinnoissa yksilöinä kykyä kohdata ja käsitellä jatkuvaa muutosta ja siitä syntyviä mahdollisuuksia sekä epävarmuutta. Blogiaihe perustuu Bright ja Pryor (2012) artikkeliin ”The Chaos Theory of Careers in career education”. 

Työurien kaaosteoria urasuunnittelussa

Perinteisissä uraohjauksen teorioissa yksilön sopivuutta tiettyyn ammattiin lähestyttiin työympäristön ja ammatinkuvien muuttumattomuuden näkökulmasta. Elämme ajassa, jossa työuran nopeat muutokset ja tulevien urapolkujen epävarmuus ovat yksilöiden työelämän arkea. Työn murros mielletään jatkuvana muutoksena, jossa satunnaisten ennakoimattomien tapahtumien kanssa yksilöiltä edellytetään joustavaa valppautta reagoida itselle merkityksellisellä tavalla. Epävarmuutta aikaansaavat maailmanlaajuisten tapahtumien kytkeytyneisyys yhteisöömme ja niiden seurausvaikutukset. Yksilön kannalta työurien siirtymät ovat moninaistuneet ja voivat näyttäytyä vapaaehtoisina tai pakotettuina valintoina. Työurien kaaosteoria haastaa meitä yksilöitä tarkastelemaan urakehitystämme lyhyiden uravisioiden kautta. Olennaista on kyky keksiä itsemme uudestaan muutoksessa ja toimia luovasti eteen tulevia mahdollisuuksia hyödyntämällä. Edelleen meille ihmisille on tärkeää henkilökohtaisissa valinnoissamme mielekkyyden rakentaminen kokemuksiemme kautta työmme tarkoitukselliseen tekemiseen. Työurien kaaosteoria tarjoaa työvälineitä muutosketteryyden vahvistamiseen itsessämme yhtenä urasuunnittelun taitona.

Uudelleen itsensä keksimisen logiikka

Kaaosteoria muotoilee tarvetta toistuviin merkityksellisten pienten tavoitteiden ja valintojen tekoon, joka tapahtuu yksilöiden luovan ajattelun ja itseä eheyttävän näkökulman vaihtamisen avulla. Uramuutoksessa rohkaistaan keksimään uudelleen ammatillinen minäkuvamme vastaamaan muuttuviin työmarkkinoiden osaamisvaatimuksiin. Urahallintataitoina korostetaan mahdollisuuksien ja yllättävien sattumien tunnistamista, luovuuden ja sisäisen joustavuuden merkitystä selviytyä vastoinkäymisistä huolimatta.

Kaaosteorian korostaa vahvasti ajattelumallia, jossa liputetaan jatkuvan työuran suunnittelun ja useiden vaihtoehtoisten skenaarioiden mahdollisuuksien näkemistä. Tällainen ajattelumalli kehittää urasopeutumiskykyä. Tiedostamme yksilöinä siirtymiemme muuttuvan ja ympäristön olevan ennakoimaton, jolloin havaitsemme tarpeen luoda suunnitelmasta uutta suunnitelmaa jatkuvana kehityskulkuna. Toinen kulmakivi ajattelumallissa kannustaa meitä yksilöinä ottamaan ennakoivan mielenlaadun ja samanaikaisesti kehittämään luovaa ongelmanratkaisutapaamme. Esimerkkinä mainitaan kykyä tunnistaa omasta tehdystä työkokemuksestamme taitoja ja osaamisia, jotka ovat siirrettävissä uudenlaiseen ammatinkuvaan. Haluamaasi ammatilliseen suuntaan voi löytyä reitti kokeilemalla uusia asioita ja työtehtäviä. Pienillä tutustumisretkillä ja lyhyillä lisäkoulutuksilla voit havahtua vahvuuksiasi kehittävään mahdollisuuteen. Nykyisin löytyy moninaisia opiskelumuotoja eri koulutusasteista, jotka ovat toteutettavissa omannäköisesti yksilöllisiä tarpeita palvellen. Selkeästi avoimuus uuden oppimiseen nähdään työmarkkinoilla taitona vastata uusiin osaamisten yhdistelmiin: puhutaan hybridiammatinkuvista.

 

Resilientti yksilö työmarkkinoilla

Työelämän lainalaisuuteen kuuluu väistämättä epäonnistumisen mahdollisuus. Työuran kaaosteorialla parasta antia on inhimillinen näkemys, jossa ihmisten käyttäytymiseen liittyvää epäonnistumista ei tulkita tyhmyydeksi, huolimattomuudeksi tai arvottomuudeksi. Ensiarvoista on treenata kykyämme tunnistaa rehellisesti, milloin joku tapahtumakulku on menossa huonoon kehityssuuntaan, tai ei mennyt menestymistämme tukevan suunnitelman mukaisesti. Kaaosteoria rohkaisee ymmärtämään uusien asioiden ideoimisen ja kokeilemisen sekä omien voimavarojen uudelleensuuntaamisen selviytymistämme edistäen ennakoimattomien vaikutusten monimutkaisuudessa. Omaa oivallusta tukee keskusteluyhteyden säilyttäminen toisiin ihmisiin ja rohkeus lähestyä uusia mahdollisuuksia tarjoavia toimintaympäristöjä.

Pärjäämistä vaikeassa haasteessa tukee, jos hyväksymme, etteivät yllättävät ja joskus jopa nolot pulmatilanteet ole katastrofeja, vaan ihmisluonnolle kuuluvia elämän tapahtumia tai sattumuksia. Selviytymistä epämiellyttävässä tilanteessa auttaa, jos keskitämme ajattelumme huomion enemmän myönteisiin asioihin ja mitä voimme oppia vastoinkäymisestä. Keskeistä on mennä eteenpäin luottaen omaan toimintaan ja olla antamatta epätoivolle valtaa. Epäonnistumisen seurauksien rajoittaminen toimimalla proaktiivisesti siten, että pyrkii kohti toisenlaista merkityksellistä mahdollisuutta, on avainasemassa olevaa työelämän taitoa. Tehdessämme päätöksen tietyssä elämänhetkessä ei tarkoita sitä, etteikö maailma olisi jatkuvassa muutoksessa. Tämän lainalaisuuden sisäistäessämme opimme tiedostamaan omaa oppimistamme jatkuvana kehityksenä ja pienten syklisten mahdollisuuksien myötävaikutuksena työelämän muutoksessa. Resilienssi on ihmisten kyky nousta uudelleen jaloilleen ja toimia joustavasti työelämän katkoksien ja kriisien yhteydessä. Toiminta oppien arvioimalla kokonaisuutta ja uusia tavoitteita luoden on parhaimmillaan energiaa tuottava tapahtumaketju ainutkertaiselle työurallemme.  

Kasvava monimutkaisuus

Taustalla oleva ajatuslogiikka vapaasti muotoiltuna merkitsee, että maailmanlaajuisten verkkojen kautta on saatu aikaan monimutkaisia ​​dynaamisia järjestelmiä - jopa kaoottisia järjestelmiä. Pienikin muutos järjestelmän osassa voi johtaa suhteettoman suuriin muutoksiin muualla järjestelmän osassa (ja päinvastoin). Monimutkaiset dynaamiset avoimet järjestelmät koskettavat usein epälineaarisina muutoksina työelämäämme ja puhutaan ”perhosvaikutuksesta”. Pitkän tähtäimen ennusteet ammatillisesta suunnasta ja soveltuvuudesta voivat johtaa harhaan. Alkuperäiset olosuhteet työelämässä, työpaikoilla ja osaamisen markkinoilla voivat muuttua pienenkin muutoksen kautta tavalla, joka muuttaa kaiken alkutilanteessa havaitun. Urahallintataitoa on ennakoida avoimesti, ja yksilöiden tulisi pystyä käsittelemään kykyjensä mukaan äkillisiä epälineaarisia sattumia opiskelu- ja työelämänsä aikana.

 

Johanna

 

Lähde: Bright, J., & Pryor, R. (2012). The Chaos Theory of Careers in career education.  The National Institute for Career Education and Counselling (NICEC) (verkkolähde)

https://www.researchgate.net/profile/Jim_Bright2/publication/286544642_The_Chaos_Theory_of_Careers_in_career_education/links/566bc17c08ae1a797e3a6ed3/The-Chaos-Theory-of-Careers-in-career-education.pdf?origin=publication_detail