keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Internet ja digitaalisten palvelujen käyttö uutena kansalaistaitona urasuunnittelussa




















Internetin valtaisan tietovarannon päivittäinen käyttö on tullut osaksi jokaisen arkea, ja se vie uudella tavalla aikaamme.  Käytössämme on myös erilaisia päätelaitteita. Käytämme pikaviestimiä (esim.  Whatsapp, Messenger) ja etsimme tietoa itselle mieluisista aiheista (erilaiset blogit, elämäntyyliimme sopivat sovellukset), lataamme ja katsomme erisisältöisiä multimediatuotoksia (YouTube -videot, musiikki, elokuvat), osallistumme sosiaalisen verkoston ylläpitämiseen tilapäivityksineen (esim. Facebook, Instagram). Virallisemmissa verkkoyhteyksissä hoidamme pankkiasiamme, ostamisen ja hyödynnämme digitaalisia välineitä tietoisemmin päivittäisessä työssämme (videoneuvottelut, yhteiset työskentelyalustat, pilvipalvelut, ammattikohtaiset työvälineet verkossa jne.).


Osaammeko navigoida luotettaville sivustoille, jotka tarjoavat rakennusaineita ammatillisen identiteetin ja työelämän rakentamiseen?  ”Kaikki on käden ulottuvilla”, mutta löydämmekö verkosta luotettavat sivustot, jotka avaavat tietonäkymän, joka vastaa yksilöllisiin tarpeisiimme? Lukuisat yksityiset henkilöstöpalveluyritykset, eri alojen ammattiliitot (esim. Akava, STTK ja SAK) ja kattava eri alojen ja koulutuksien opintopolku-portaali kukin tarjoavat lisäresursseja uran ja osaamisen kehittämiseen. Lisäksi uudet keskenään kommunikoivat teknologiat tekevät tulevaisuuden urasuunnittelusta entistä käyttäjäystävällisempää. Ne voivat tarjota yllättäviäkin opiskelu- ja työvaihtoehtoja, sekä kannustaa meitä itsemme tutkimiseen ja kehittämiseen luovalla tavalla.
Julkisten tahojen digitaaliset verkkopalvelut on suunniteltu helpottamaan yhteydenpitoa kansalaisen ja viranomaisen välillä. Verkkopalvelu on tärkeä palvelukanava kasvokkaisen ja puhelimitse tapahtuvan asioinnin ohella. TE-hallinnon verkkopalveluissa saa tietoa ja tukea, tarvittaessa myös neuvontaa ja ohjausta, jos etsii työtä tai työntekijää.  TE-puhelinpalveluissa kehitetään palveluja asiakkaille ajasta ja asuinpaikasta riippumatta. On hienoa, että voimme tutkia nopeasti tietoportaalien avulla työ- ja koulutusmahdollisuuksia laajalla maantieteellisellä alueella, ja suoraan hakea työtä tai koulutusta. Digitaalisuus helpottaa palvelujen saatavuutta ja sosiaalista verkostoitumista.















Älykäs alustateknologia muotoilee työnhaun
Kevään 2019 yhteishaku on jo käynnistynyt, ja moni selailee Opintopolkua hämmentyneenä.  Joudumme miettimään omaa tiedonhakustrategiaamme. Kysymyksiä herää, mistä ja millä hakusanalla löydän itselleni sopivan koulutusvaihtoehdon ja miten suodatan epäoleellista tietoa? Mistä kuvakkeesta pitäisi klikata, ymmärsinkö haku- ja valintakoeohjeet sekä osaanko luoda asiallisen digitaalisen hakemuksen tai ammatillisen ansioluetteloni. Työuran muutostilanteet, kuten ammatinvaihto tai työn päättyminen, haastavat kirjatumaan digitaalisiin verkkopalveluihin, jotta saisi yhteyden työllisyyspalveluihin ja oppilaitoksiin. On pysähdyttävä kuvaamaan osaamistaan, ja valittava mitkä palvelut auttavat parhaiten oppimista ja työllistymistä.

Digitaalisen lukemisen taidot urakehityksessä tarkoittavat internetistä löytyvien tietojen huolellista lukemista ja hyödyntämistä. Lisäksi tulee ymmärtää nykyajan tietoturvariskit ja oman yksityisyyden suojaaminen. Taitoihin kuuluu, että osaa käyttää laadukkaita ja reaaliajassa olevia opiskelu- ja työmarkkinatietoa koostavia tietoportaaleja, sekä käyttää itsearviointimenetelmiä omatoimisesti.  Edessä on hyvin usein osaajaprofiilin, e-portfolion tai online-ansioluettelon luominen, jotta sopivat avoimet työpaikat ja oma ammatillinen osaaminen löytävät toisensa verkkoalustoilla, jotka on kehitetty “matsaamaan” niitä toisiinsa tekoälyn algoritmien keinoin.  Oman osaamisen sanoittamisesta enemmän kiinnostuneet voivat saada vinkkejä Jyväskylän Yliopiston opiskelijoilla käytössä olevasta ePortfolion esittelymateriaalista. 
Digitaidot urasuunnittelussa
Verkkoympäristössä itsensä tutkiminen, ja koulutukseen ja työelämään liittyvän tiedon suuntaan navigointi vaativat siis syvällisen ymmärryksen omasta henkilökohtaisesta tavastamme etsiä, vastaanottaa, käsitellä, arvioida, muokata ja jakaa meille merkityksellistä tietoa. Sekä diginatiiville että ei-digiajalla syntyneelle ihmiselle pelkkä sovelluksen kautta asiointi ja tiedonvälittäminen voivat herättää epävarmuutta. Kirjautuessamme uuteen tietojärjestelmään saatamme kysyä itseltämme, opinko käyttämään sitä riittävän hyvin. Kannattaa tutkia yhtä sovellusta kerrallaan, aivan rauhassa vaikkapa ohjevideon avulla. Sähköiset palvelut, joita yritysten (esim. Linkedin, Oikotie, Monster) ja julkisen puolen työnhaun palveluissa tarjotaan (esim. Oma Yritys-Suomi, valtiolle.fi, Kuntarekry, Työmarkkinatori, Kela) tai oppilaitoksien digitaaliset ja multimediaa hyödyntävät oppimisalustat (esim. Adobe Connect, Moodle, kyvyt) ovat tukenamme, jotta voimme hallita digitaalista ammatillista oppimispolkuamme. Digiteknologia antaa mahdollisuuden tehdä asioita uudella tavalla.

Toivottavasti digitaalinen lukutaito ei jää pelkäksi sanahelinäksi tietoyhteiskunnan ja yksilön tasolla. Kuinka sitä voi oppia? Hooley (2017) on kuvannut digitaalisen uranhallinnan lukutaitona, mikä tarkoittaa kykyä käyttää verkkoympäristöä: etsiä, arvioida tietolähteet, tehdä yhteyksiä, saada vastauksia kysymyksiin ja luoda positiivinen verkkomaine. Voit testata omia vahvuuksiasi tulevaisuuden työelämään Sitran uuden työn kuntotestillä tai perusdigitaitojasi Ylen ylläpitämillä oppimisen Digitreeni -sivustolla. Itsearviointiin perustuvat testit toimivat eräänlaisina tietoisuuden laajentamisen välineinä itsellesi.  Voit huomata, mitä digitaitoja olisi hyödyllistä oppia.  Muista: luottamus digitaaliseen tekemiseen syntyy vain kokeilemalla!













Miten voit aloittaa uramatkasi digitalisoinnin?
Mitä tietoa tarvitset tehdäksesi tietoisia ja tärkeitä päätöksiä urapolkusi tienhaaroissa?  Voit syventää itsetuntemustasi verkkotesteillä (taidot, vahvuuksien arviointi, persoonallisuustestit: 16Personalities, AVO, Duunikone, Urakone). Voit myös kerätä tietoa alojen työllistävyydestä, ammateista, ja niissä vaadittavista taidoista (Ammattitieto ja ForeAmmatti). Tiedonhaku on valmis, kun olet kerännyt kattavasti tietoa itsestäsi ja oikeasti olemassa olevista vaihtoehdoista, sekä vertaillut, zoomaillut ja keskustellut merkityksellisten ihmisten kanssa. Lopuksi yhdistät kerätyt tiedot asettamalla tavoitteet opiskelullesi ja työnhaullesi. Älä unohda Plan B –vaihtoehtoja, jotka voivat osoittautua tarpeellisiksi. Muista, että et ole yksin uraasi rakentamassa, vaan verkkoyhteydet sekä toisten kanssa keskusteleminen esimerkiksi oman alasi työnhaun sparrausryhmissä tekevät tavoitteestasi todellista!

Ole utelias ja päättäväinen, kun etsit vastauksia. Millainen olet? Millaisten asioiden parissa viihdyt parhaiten? Mitä työtaitoja arvostat ja haluaisit oppia? Millaiseksi haluat ammatillisena osaajana kasvaa ja kehittyä? Antaako toiveammatin opiskelun tai uuden työnkuvan ajatteleminen sinulle energiaa - jos näin on, mitä luultavimmin olet menossa oikeaan suuntaan. Motivaatiosta saat voimaa matkasuunnitelmien ja –valmistelujen tekemiseen tulevaa uramatkaasi varten.
Urakehitys on ammatillisen identiteetin rakentamista ja uskallusta tehdä itselle tärkeitä ratkaisuja. Jos olet eksyksissä opinnoissasi, on kysyttävä apua rohkeasti oppilaitoksen opoilta tai työelämän siirtymissä  TE-palveluiden koulutusneuvonnasta ja uraohjauksesta. Ja muista, että aina voit palata lähtöselvitykseen. Palatessasi olet viisaampi itsesi ja työelämän suhteen. Muista hyödyntää digitaalisia palveluja ja tietoportaaleja, sillä niistä löydät ideoita pieniin tai suuriinkin muutoksiin urallasi. Ne myös auttavat sinua hoksaamaan itsesi ja työelämän erilaiset mahdollisuudet. Oman ajattelumme ja aikaisempien oppimiskokemusten kautta rakennamme ammatillista minäkuvamme, ja lopulta teemme omannäköisiä urapäätöksiä.

Johanna
  
Lähde: Hooley, T. (2017). Developing your career: harnessing the power of the internet for “digital
career management”. Development and Learning in Organizations. An International Journal, 31 (1), 9-11, https://doi.org/10.1108/DLO-07-2016-0066

 

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti