Monissa
terveydenhuollon ammateissa ja auttamisammateissa työrooli on erilainen kuin
vapaa-ajalla mikä on tärkeää, jotta ammattilainen pystyy auttamaan asiakkaita
neutraalisti ja omien kokemusten liikaa sekoittumatta autettavan kokemuksiin.
Esimerkiksi psykologin ammatissa on oltava neutraali, eikä esimerkiksi tuttuja
voi yleensä olla asiakkaina eikä asiakkaista voi yleensä myöhemminkään tulla
kavereita. Tämä on sekä asiakkaan että psykologin etu. Psykologien
ammattieettiset ohjeet ohjaavat ammatillista suhdetta.
Neutraaliudesta
huolimatta jokainen psykologi on omanlaisensa ja tekee työtään omalla
persoonallaan. Psykologitkin ovat keskenään hyvin erilaisia, vaikka monesti
psykologeihin saatetaan liittää joitakin ennakko-oletuksia. Erilaisuus on
tärkeää, koska myös autettavat ovat erilaisia ja auttamistyötä tekemäänkin tarvitaan
erilaisia ihmisiä. Ei ole mitään tiettyä ”psykologi-ihmistyyppiä”, mitä
saatetaan helposti ajatella. Psykologin on neutraaliudesta huolimatta
työssäänkin pystyttävä olemaan aito, tarpeeksi oma itsensä, muuten
kohtaamisesta asiakkaan kanssa tulee epäaitoa, jos yrittää toimia jollakin
”kaavalla” tai tietyn sapluunan mukaan.
Uudessa ja
vieraammassa seurassa psykologi saattaa törmätä monenlaisiin odotuksiin myös
vapaa-ajalla. Saatetaan ajatella että psykologit ovat jotenkin yli-ihmisiä,
ikään kuin vapaita normaalin ihmisen elämänmurheista ja suruista. Toki
psykologin on tärkeä olla tasapainossa itsensä kanssa jotta pystyy auttamaan muita
(kuten muissakin auttamisammateissa), mutta joskus myös psykologi tarvitsee
kuuntelevaa korvaa ja halausta – ihan yhtä lailla kuin kuka tahansa muukin.
Monesti
psykologeihin liitetään myös oletus, että psykologi haluaisi aina auttaa ja
kuunnella, myös vapaa-ajallaan. Psykologin ammatin kuullessaan moni alkaa
kertoa jonkun tutun masennuksesta tai omista ongelmistaan. Psykologi voi
tietenkin myös vapaa-ajalla kuunnella ja auttaa ystäviä – mutta siis ystävänä,
ei ammattilaisena – ja silloinkin kuuntelu on vastavuoroista eli molemmat
voivat puhua omia asioitaan, mitä psykologi ei taas työssään tee. Usein
psykologin ammatin kuultuaan vieraammassa seurassa keskusteluun liitetään myös
kommentteja ”mitä psykologi on tästä mieltä”. Vapaa-ajalla myös psykologi
toivoisi voivansa rentoutua ja olla vain tavallinen ihminen omine
mielipiteineen ja vajavaisuuksineen, ilman ammattiroolin luomia vaatimuksia.
Johanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti