Palkansaaja
sivutoimisena yrittäjänä
Sivutoiminen yrittäjyys on kasvussa. Palkansaajalle se on
turvallisempi vaihtoehto alkavana yrittäjänä: palkkatyöstä saa laskuihin ja
elämiseen tarvittavat tulot, ja yritystoimintaa voi rauhassa tunnustella ilman
paineita saada siitä heti elantoaan. Jos asiakkaita näyttää riittävän, toiminta
tuo yritykseen sisäänkin euroja ja yrittäjyys on sitä mitä on toivonutkin, voi
vähitellen lisätä yrityksen parissa viettämäänsä aikaa siirtymällä
palkkatyössään osa-aikaiseksi. Ehkä jossain vaiheessa on valmis ottamaan palkatonta
vapaata palkkatyöstä kokeillakseen kokoaikaista yrittäjänä toimimista? Lopulta
uusi yrittäjä ehkä luopuu palkkatyöstä kokonaan.
Tuula
Kalpa Yritys-Suomi –palvelusta, kuulostiko edellä kuvattu tyypilliseltä
aloittavalta mikroyrityksen perustajalta? –
Kyllä vain. Pääpaino Yritys-Suomi –palvelussa on päätoimista yrittäjyyttä
harkitsevissa asiakkaissa, mutta sivutoiminen yrittäjyys kiinnostaa yhä
useampia. Nämä kysymykset ovat lisääntyneet erityisesti viimeisen vuoden
aikana, jopa päivittäin tulee kysymyksiä. Usein yritysidea lähtee liikkeelle
harrastuksen kautta syntyneestä osaamisesta. Monet pysyvät useita vuosia sivutoimisina
yrittäjinä, ennen kuin lähtevät päätoimisiksi. Myös palkkatyön loppuminen voi
saada aikaan päätöksen päätoimiseksi siirtymisestä.
Tuula Kalpa neuvoo myös sivutoimisia yrittäjiä tekemään
liiketoimintasuunnitelman. Siinä kartoitetaan miten yritystoiminta lähtee
liikkeelle. Lomake löytyy Yritys-Suomi –verkkosivuilta. Yrittäjän täytyy
miettiä myös kirjanpidon järjestäminen (tekeekö itse vai käyttääkö
ammattilaista apuna). Sivutoimisen yrittäjän on syytä tehdä sivutoimi-ilmoitus tai
lupa palkkatyönsä työnantajalle, tai jos näitä ei edellytetä, otettava
huomioon, että kilpailukielto voi estää yritystoiminnan. Joka tapauksessa on
hyvä tapa kertoa asiasta työnantajalle.
Jos sivutoiminen yrittäjä jää työttömäksi palkkatyöstään, onko
silti oikeus työttömyysturvaan? Mahdollisessa
työttömyystilanteessa sivutoimisesta yrityksestä saatavat tulot otetaan
huomioon ansiosidonnaista päivärahaa laskettaessa, ja työtön voi saada
soviteltua päivärahaa. Jos sivutoiminen yrittäjä työttömäksi jäätyään lisää
yritystoiminnan osuuttaan, yrittäjyys saatetaan tulkita päätoimiseksi, jolloin
työttömyysetuutta ei makseta.
Päätoiminen yrittäjä voi myös varautua yritystoiminnan
päättymiseen kannattamattomana. Yrittäjäksi ryhtyvällä
palkansaajakassan jäsenellä on kaksi vaihtoehtoa: hän voi jäädä
palkansaajakassan jäseneksi korkeintaan 18 kuukauden ajaksi yritystoiminnan
aloittamisesta lukien, tai hän voi siirtyä suoraan yrittäjäkassaan. Näin
työttömäksi jäänyt yrittäjäkin voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. Päätoiminen
yrittäjä voi saada työttömyysetuutta vasta silloin, kun yritystoiminta on
lopetettu tai työskentely yrityksessä on päättynyt.
Yrittäjyydestä
kiinnostuneet työttömät
Onko työttömillä vastaavia mahdollisuuksia siirtyä pikku hiljaa
kohti yrittäjyyttä? Vuoden 2014 alusta tuli voimaan uudistus, jonka myötä
työtön voi ansaita enintään 300 euron edestä palkkaa kuukaudessa menettämättä
työttömyysetuuttaan (300 euron ylittyessä on mahdollisuus soviteltuun
päivärahaan). Yrittäjien kohdalla työttömyysturvasäädökset ovat
monimutkaisemmat, ja myös perheenjäsenen yrittäjyys voi vaikuttaa oikeuteen
saada työttömyysetuutta.
Työttömällä on oikeus harjoittaa sivutoimista yritystoimintaa. Olennaista
on työnhakijan mahdollisuus ottaa vastaan kokoaikatyötä. Oman alan osuuskunnan
kautta toimivia ei katsota yrittäjiksi, jos osuuskunnassa on vähintään 7
jäsentä. Osuuskunnan kautta työtön voi hankkia lisätuloja ja ”kokeilla”
yrittäjyyttä. Kaikenlainen yrittäjyys on syytä ilmoittaa TE-toimistoon
yrittäjyyden selvittämiseksi, jotta vältytään ikäviltä etuuksien
takaisinperimisiltä. Viime kädessä asian ratkaisee te-toimiston lausunnon
perusteella maksava taho (työttömyyskassa tai Kela).
Myös freelancerina toimivat työllistävät itse itsensä, ja saavat
toimeksiantajilta palkan sijaan palkkion tai työkorvauksen. Freelancer voi olla
joko yrittäjä, tai hänet voidaan katsoa työntekijäksi (eli hän solmii
työsopimuksen), tai hän voi saada työkorvauksia olematta yrittäjä tai
työsuhteessa. Työkorvaukset sopivat satunnaisiin toimeksiantoihin. Yrittäjä
huolehtii itse kaikista kuluistaan, myös eläkevakuuttamisesta, joten tämä sopii
päätoimisena itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimimiseen. Jos työtön on
valmis siirtymään suoraan päätoimiseen yrittäjyyteen, hänellä saattaa olla
mahdollisuus saada Starttirahaa yritystoiminnan aloittamiseen.
Työttömyysetuuden lisäksi yrittäjäksi ryhtyvän täytyy ottaa
huomioon mm. yrittäjäeläkeasiat, toimialasta riippuvat luvat, ilmoitukset ja
verotus. Näitä asioita ei tässä kirjoituksessa käsitelty.
Lisätietoja voit omasta työttömyyskassastasi, Kelasta, verottajalta, Yritys-Suomi -puhelinpalvelusta ja Työlinjan
työttömyysturvaneuvonnasta.
Haastattelun lisäksi lähteenä on käytetty seuraavia verkkosivustoja:
www.te-palvelut.fi
www.tyj.fi
www.IAET.fi
www.akavanerityisalat.fi
www.ayt.fi
www.yritys-suomi.fi
Mielenkiintoista asiaa! Minua tuo yritys kiinnostaa, mutta en kokopäiväisesti sitä varmastikaan pystyisi tehdä. Laskutuspalvelu on semmoinen, mitä olen harkinnut. Itse asiassa ehkäpä kevytyrittäjyys toisi sitä tietynlaista vapautta.
VastaaPoista