Olin etätöissä kotona ja eräänä iltapäivänä meillä kävi sovitusti nuohooja. Olin raivannut nuohoojalle tilaa, laittanut sanomalehtiä saataville ja avannut ainoan tulisijamme, takan, savupellin. Kun nuohooja pyysi sammuttamaan ilmastoinnin, en itse siinä hetkessä nähnytkään laitteen ohjauspaneelin pientä tekstiä ja nuohooja sammutti sen puolestani. Kun nuohooja lähti ulos kiipeämään katolle, kysäisin, että eihän taitaisi pärjätä nuohoojana, jos olisi korkeanpaikan kammo. Nuohooja tokaisi asian olevan näin ja kiipesi katolle.
Huomasin, että nuohoojan ammatti on erityinen. Käsityöläisyyttä
tarvitaan vielä. Lähestulkoonkaan kaikkia ammatteja ei voida roboteilla
korvata. Luonnonvara-ammateissa on paljon sellaisia. Miten esimerkiksi robotti
pystyisi korvaamaan metsurin, vaikka Moto on tullutkin avuksi. Pystyisikö
robotti päättämään, mikä puu otetaan ja mikä jätetään, sillä arviointi yleensä on
hyvin monimutkaista.
Arviointiin opitaan työn tekemisen ja kokemuksen kautta. Voisiko
karjanhoitajana toimia robotti? Vaikka lehmille on jo olemassa pihattoja,
joissa lehmät ruokitaan ja lypsetään automaateilla, ei lehmän poikimista voi
hoitaa robotti eikä eläimen terveydentilaa pysty arviomaan kuin kokemusta
omaava ihminen tai eläinlääkäri. Jos
robottikokki tekisi ruokaa, kuinka se erottaisi pilaantuneen ruoka-aineen kelvollisten
joukosta, osaisiko se maistaa ja haistaa?
Tekoälystä on jo suuri apu mm. lääketieteessä. Robottien
invaasion syitä ovat mm. tehokkuuden tavoittelu ja kustannusten säästö. Minulle on muodostunut kauhukuva siitä, että
joudun – jos saan elää vanhaksi – vanhainkodissa robotin hoivattavaksi. Minusta
se ei olisi yhtään hyvä asia. Vaikka ihmishoitaja ei osaisi puhua omaa
kieltäni, hän olisi kuitenkin inhimillisen kosketuksen suoja. Sitä eivät
robotit voi tarjota.
Kun tekoäly kehittyy ja valtaa alaa, esiin on noussut
kysymys etiikasta. Maarit Tastula haastatteli viime vuonna ohjelmassa Flinkkilä
&Tastula filosofi Maija-Riitta Ollilaa. Ollilalla oli ranteessaan
sykemittari, josta hän seurasi mm. unensa laatua ja liikuntasuoritteitaan ja
jota hän ei riisunut edes suihkussa pois. Silti Ollila ei pitänyt ihmisen ihon
alle asennettavaa sirua hyvänä ajatuksena, vaan jopa vaarallisena ja
epäeettisenä. Kerättyjä tietoja voitaisiin alkaa käyttää helposti ihmisen
manipulointiin tai muuten väärin. Ollila
totesi, että tekoälyn käyttöön tarvitaan globaalit säännöt, joissa sovitaan,
mikä on eettistä ja mikä ei.
Black Mirrow oli ensimmäisiä elokuvasarjoja, joita seurasin suoratoistokanavilta. Yksi elokuva on jäänyt hyvin mieleeni ( Be
Right Back). Siinä nuori leskinainen tilasi netistä itselleen omaa miestään
täysin muistuttavan miehen, joka tuli postissa isossa laatikossa ja joka kylvyssä
”valmistui”. Robottimies oli kopio kuolleesta aviomiehestä. Robotti puhui ja
liikkui, aivan kuin lesken mies oli puhunut ja liikkunut. Se oli ohjelmoitu
vastaamaan miehelle tyypillisellä tavalla. Dataa oli kerätty miehen
jälkeenjääneistä välineistä, sähköposteista ja tekstiviesteistä. Alkuhämmennyksen
jälkeen leski oli innostunut. Robottimies soi naiselle monia kokemuksia ja
herätti tunteita laidasta laitaan. Jonkin ajan jälkeen nainen heräsi
todellisuuteen. Leski kiukutteli ja raivosi robotille ja käski sen lähteä pois.
Robottimies sanoi, ettei voi poistua 25
metriä kauemmaksi omistajastaan. Nainen yritti saada robotin hyppäämään
kallionkielekkeeltä mereen. Robotti totesi, ettei hänen ihmishahmonsa ollut
itsetuhoinen. Nainen totesi, että vaikka robotti oli täysin kuin hänen kuollut
rakastettunsa, robotti ei voinut korvata hänen miestään. Robotilta puuttui
sielu. Nainen ei pystynyt hävittämään robottimiestä, vaan sulki sen olemaan
talonsa vintille.
Suomen Kuvalehdessä esiteltiin jo vuonna 2017 pisimmälle
ihmisenkaltaisia robotteja eli androideja kehittänyt Osakan yliopiston Älyllisen robotiikan
laboratorion johtaja professori Hiroshi Ishiguro. Hän on valmistuttanut mm. itseään
esittävän humanoidirobotin ja Erika-nimisen ihanneihmistä esittävän robotin.
Maailmaa kiersi viime vuonna Sofia-robotti, jonka kehittäjä on David Hanson,
Hanson Robotics Oy:stä. Robotti Sofia sai Saudi-Arabian kansalaisuuden viime
lokakuussa. Pepper on maailman
ensimmäinen robotti, joka on ohjelmoitu tunnistamaan ihmiset tunnetilat ja
muovaamaan käytöstään niiden mukaan. Robottien kehittäjistä ainakin Ishiguro on
sitä mieltä, että roboteilla on sielu.
Olen eri mieltä. Jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö.
Jokainen saa elää oman elämänsä ja kuolla pois. Meistä jää jäljelle muisto.
Minusta olisi kammottavaa, jos ihmisiä alettaisiin korvata roboteilla. Niiden
ei tarvitse syödä, ne eivät liho tai laihdu ja ne eivät sairastu. Korona ei
niitä voittaisi. Roboteille ei pidettäisi hautajaisia, ne jäisivät olemaan ja
toimisivat niin kauan, kun niiden energia riittäisi. Mihin ne laitettaisiin,
kun niitä ei enää tarvittaisi?
Palatakseni nuohoojaan – millainen olisi nuohoojarobotti? Se
varmaan tulisi ajallaan ja osaisi tyhjentää tuhkaluukut ja kiivetä katolle sekä
kirjoittaa laskun. Mutta osaisiko se vaihtaa muutaman sanan aina uuden
asiakkaan kanssa, ja osaisiko se tarkistaa sytyttimellä tulisijan vedon? Miten robotti
opiskelisi oppisopimuksella nuohoojaksi ihmisnuohoojan kanssa, miten se oppisi
kaikki eri asiat? Meillä käynyt aito ihmisnuohooja kertoi minulle, että hänen
ammattinsa parhaita puolia ovat itsenäisyys, oman aikataulun suunnittelu ja
ihmisten tapaaminen. Sekä kesällä hyvällä säällä hienot näköalat. Ammattiin tarvittaisiin
lisää tekijöitä ympäri Suomen.
Jos nuohoojarobotti putoaisi katolta rikki mennen, menetys
olisi rahassa mitattuna suuri. Robotin
särkymistä en uskoisi surevani. Mutta jos ihmisnuohoojalle kävisi samoin,
surisin, menetys olisi mittaamaton. Ihminen on ihmiselle korvaamaton.
Elise
Psykologi
Valtakunnallinen Uraohjaus
TE-puhelinpalvelut
Itse silti pidän siitä, että ihan oikea ihminen tulee nuohouksen tekemään. Voihan se olla, että tällekin robotti joskus keksitään. Toisaalta, itselle tuntuu pahalta se että joku työskentelee niin korkealla, kun ei ole omaa kokemusta. He kuitenkin ovat siihen tottuneet ja kouluttautuneetkin.
VastaaPoista