keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Mitä käteen jää?



Maassamme ei ole tavallista puhua avoimesti palkkojen suuruudesta. Harva tietää edes työtovereiden palkan, joten uuteen tehtävään haettaessa palkkatoiveen haarukoiminen on hankalaa. Käteen jäävän tulon arviointi on vielä vaikeampaa!

Palkka voi muodostua useammasta osuudesta: peruspalkasta, vaativuustasosta, henkilökohtaisesta tai kokemuslisästä, vuorotyölisistä ja bonuksista. Kun nämä lasketaan yhteen, saadaan bruttokuukausipalkka. Bruttopalkasta vähennetään verot ja veroluonteiset maksut, ja jäljelle jäävä nettopalkka maksetaan työntekijän tilille. Palkkalaskelmassa nämä kaikki löytyvät eriteltyinä.

Suomessa on käytössä progressiivinen verotus, eli yksinkertaistaen: mitä suurempi palkka, sitä isomman osan siitä joutuu maksamaan veroa. Alla esimerkkejä, jotka Taloussanomat on laskenut Veronmaksajien keskusliiton tuloverolaskurilla kotitalouksien velkaantumista koskevaa artikkeliaan varten (koko artikkelin löydät täältä ).

Bruttopalkka   Nettopalkka   Käteen jäävän tulon osuus (%)
(€/kk)                (€/kk)  
1 250                 1 114                 89 %
1 670                 1 388                 83 %
2 100                 1 653                 79 %
2 580                 1 938                 75 %
3 350                 2 352                 70 %
3 750                 2 561                 68 %
4 600                 2 990                 65 %
5 600                 3 483                 62 %
6 750                 4 050                 60 %
8 000                 4 560                 57 %

Palkalla on työntekijälle monenlaisia merkityksiä, kuten myös rahalla itsessäänkin. Kertooko palkan suuruus työn arvostuksesta, vai onko kyse vain kysynnän ja tarjonnan laista? Usein palkka nousee työuran kuluessa, mutta entä jos se välillä laskeekin - pienempipalkkaiseen työhön saattaa liittyä muita positiivisia piirteitä, kuten joustavammat työajat tai työpaikan parempi sijainti.
Ennen palkkatoiveen esittämistä tai palkankorotusneuvotteluita kannattaakin ehkä käydä vero.fi -verkkosivuilla ja laskea omien vähennysten mukaan mitä bruttopalkan muutos oikeasti vaikuttaisi käteen jääviin tuloihin. Esimerkiksi työmatkakulut tai asuntolainan korot huomioidaan verotuksessa.

Tässä jutussa ei huomioitu tulojen mukaan muuttuvien etuuksien (esim. asumistuki) vaikutusta nettotuloihin.  
Satu
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti