Kesä tuli ja sen myötä alkoi kesäloma
koululaisille ja opiskelijoille. Kaikille kesäloma on hyvin odotettu, mutta
koulukiusatulle se on myös suuri helpotus. Samuli Edelmannin laulu ”Mun
sydämelläni on kypärä” kertoo jätetystä kumppanista. Laulun ”sydämen kypärä”
olisi hyvin tarpeellinen koulukiusatulle.
Jo silloin, kun aloitin työni psykologina kolme
vuosikymmentä sitten, koulukiusaaminen oli ajankohtainen aihe. Pidin
kiusaamisen ehkäisemiseen liittyen oppitunteja peruskoulun yläkoululaisille.
Keräsin oppilaiden mielipiteitä. Oppilaat tiesivät, että kiusatuksi voi joutua
mistä syystä tahansa. Työssäni olen saanut kuulla entisten koulukiusattujen
kertomuksia ja toden totta, syyt kiusaamiseen voivat olla mitä hyvänsä!
Kiusattu on jollain tavalla erilainen; laiha, pyöreä, lyhyt, pitkä,
kadehdittavan kaunis, punatukkainen, ihonväriltään erilainen, köyhästä tai
rikkaasta perheestä, omistaa jotain, jota muilla ei ole – mitään selvää yhtä
mallia ei ole. Jo tuolloin, kun olin nuori psykologi, oppilaat keksivät varsin
hyviä keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Tärkeimpiin keinoihin kuuluu se,
että aikuiset ohjaavat lapsia kohtaamaan erilaisuutta.
Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku
oppilas joutuu jatkuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai
useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja
pilkkaamista, seurasta pois sulkemista, ilkeitä puheita – mitä tahansa
sellaista, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Kiusaaminen
merkitsee usein uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän
sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä
rikokselle asetetut tunnusmerkit. (MLL-sivut www.mll.fi )
Uraohjauksessa monella asiakkaalla on
koulukiusatun taustaa. Koulukiusaaminen on uhrille vahingollista ja aiheuttaa
jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja. Pahat kokemukset vaikuttavat jopa
uravalintoihin, sillä kiusattu voi olla niin vakavasti traumatisoitunut, ettei
voi ajatellakaan kouluttautumista – edes aikuisena. Onneksi on myös
päinvastaisia esimerkkejä; moni ns. ”julkkis” on kertonut tulleensa kiusatuksi,
mutta on kuitenkin jaksanut uskoa itseensä ja onnistunut kääntämään huonot
kokemukset voimavaroiksi. Entiset koulukiusatut, mm. Saara Aalto, Dome
Karukoski ja Tarja Turunen ovat kannustavia roolimalleja.
KLR-lehdessä (Koulurauhaa, 1-2/2017)
käsitellään koulukiusaamista monesta näkökulmasta. Tässä lehdessä Helsingin
kaupungin opetusviraston oppilashuollon päällikkö, psykologi Vesa Nevalainen
toteaa, että kiusaaja ei ole mikään poloinen. Nevalainen haluaa lopettaa
kiusaajan ajattelemisen uhrina. Vesa Nevalaisen mukaan kiusaaja ei toimi
ajattelemattomuuttaan, vaan suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Kyse on
vallankäytöstä, josta saa hyötyä. Kiusaaja voi toimia yksin tai hänellä voi
olla tukijoukko. Kiusaajan hännystelijät pönkittävät kiusaajaa, jonka yksi
motiivi kiusaamiseen onkin juuri kavereiden suosion ja hyväksynnän haku. Jos
kiusaaja sattuu olemaan sosiaalisesti taitava, hän pystyy manipuloimaan kaikkia
ympärillään olevia.
Vesa Nevalainen ja Satu
Kaski ovat julkaisseet tänä vuonna kiusaamista käsittelevän kirjan ”Jo
riittää!”. Nevalaisen mukaan julkinen keskustelu kiusaamisesta on
hyödyllistä. Asioista tulisi puhua niiden oikeilla nimillä. Psykologisten
selitysten hakeminen ei riitä, asioille pitää tehdä jotain. Kiusaamisen
torjuminen ja ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä. Kiusaamiseen liittyen on
kehitetty monenlaisia ohjelmia – mm. KiVaKoulu-hanke, Motoristit
koulukiusaamista vastaan (MKKV), jopa presidentti Sauli Niinistö on yhdessä laulaja-idolien
Diandran ja Robinin kanssa tehnyt Kannustusryhmä-kampanjaa.
Parhaita koulukiusaamista vastustavista
ohjelmista ovat ne, joissa kehitetään sosiaalisia taitoja. Omaa empatiakykyä
voi esimerkiksi harjoittaa miettimällä, miten itse haluaisit tulla kohdelluksi.
Kiusaaminen pitää osata huomata ja siihen pitää tarttua. Kiusaamisen
ehkäiseminen vaatii yhteistyötä koulun, kouluterveydenhuollon ja kodin välillä.
Onnistuneimmin kiusaamisen saa loppumaan muiden oppilaiden puuttuminen asiaan.
Koulukiusaamisesta voi selviytyä. Omien
voimavarojen kokoaminen onnistuu kodin, läheisten ja ystävien tuella. Joskus
myös oma sinnikkyys ja usko itseen kantaa. Tulevaisuuteen voi uskoa ja
kokemuksista voi oppia. Omaa itsetuntoa voi kasvattaa esimerkiksi musiikin avulla,
kuuntelemalla vaikka alussa mainitsemani laulun kertosäettä:
” Oon yksin ja se tuntuu hyvältä.
Mä oon viisas.
Mun sydämel on kypärä.
Mä oon kaunis, vaikka itse sanonkin.
ja voin paljon paremmin.”
Elise
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti