Valmistuin maisteriksi! – Mitä työtä voin tehdä?

Yliopisto-opinnot eivät aina johda yhteen selkeään, tarkasti rajattuun ammattiin. Vaihtoehtoisia ammattinimikkeitä on useita ja usein pelkkä nimike ei vielä edes kerro, mitä työhön lopulta kuuluu tai minkälaista osaamista siinä vaaditaan. Yliopistovuosien aikana tieto ja osaaminen ovat karttuneet ja syventyneet pikkuhiljaa, jolloin omaa osaamistaan voi olla hankala hahmottaa. Voi tuntua, ettei osaamista ole tai ettei edes hahmota, mitä pitäisi osata. Kuitenkin, jos keskustelisi asiasta alaa tuntemattoman kanssa, huomaisi, että jotain kuitenkin on omaksunut ja oppinut. Kyse voi olla ajattelutavasta tai tavasta hahmottaa asioita, huomion kohdentamisesta joihinkin erityisseikkoihin. Omaa osaamistaan hahmottaessaan voi vaikka palata vanhojen muistiinpanojen pariin tai kerrata mielessään, minkä nimisille kursseille on osallistunut. Mitkä kursseista olivat kiinnostavia ja miksi. Mikä oli minkäkin kurssin tärkein tai mieleenpainuvin asia. Nämä muistelut voivat toimia eteenpäin ohjaavana tahona ja saattavat helpottaa työnhakukentän rajaamista.

Selaamalla avoimia työpaikkailmoituksia huomaa, minkälaista koulutusta eri työtehtäviin vaaditaan. Rajaus voi olla niinkin ympäripyöreä kuin soveltuva korkeakoulu- tai soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tällaisissa tapauksissa myös harrastuneisuudella, lopputyön aiheella tai ylipäänsä sivuaineilla tai vapaa-valintaisilla kursseilla voi olla merkitystä. Liian tarkkaan pitkää vaatimuslistaa toivotusta osaamisesta tai ominaisuuksista ei kannata tuijottaa. Kukaan ei ole täydellinen. Omaa osaamistaan ja taitojaan ei myöskään kannata vähätellä.

Oppilaitokset keräävät tietoa valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Näitä tietoja voi etsiä oman ja muiden samaa pääainetta opettavien yliopistojen sivuilta. Korkeakouluopiskelijoiden sijoittumisesta työelämään löytyy kootusti tietoa myös töissä.fi-sivustolta. Työnhaussa voi lisäksi hyödyntää Aarresaaren ohjeita ja vinkkejä akateemiselle uralle.

Oma ammatti-identiteetti kehittyy pikkuhiljaa ja muutos opiskelijasta työssäkäyväksi on jokaiselle erilainen prosessi. Mieltä voi rauhoittaa, kun pitää mielessä, ettei kukaan osaa kaikkea ja vaikka olisi kuinka kokenut, ei silti menesty uudessa työympäristössä kysymättä ja saamatta perehdytystä. Uudessa työssä aloittaessaan onkin hyvä varmistaa, että työn aloittamiseen kuuluu riittävä määrä perehdytystä.

Jos työnhaun kohdentaminen tuottaa haasteita, voi lähteä sulkemaan pois vaihtoehtoja, joita ei ainakaan halua tai joihin ei ole vaadittavaa koulutusta. Jäljelle jääneiden ei tarvitse heti tuntua omilta. Työuran alussa on mahdollista kokeilla esimerkiksi useampia määräaikaisia työsuhteita ja tunnustella pikkuhiljaa, minkä oikeastaan kokee omaksi kentäkseen. Myöhemmin, kun suunta on tarkentunut, voi lähteä panostamaan nimenomaan tälle sektorille ja halutessaan kehittää itseään lisää esimerkiksi hakeutumalla entistä vaativampiin tehtäviin.

Hannele