Ketä kiinnostaa?

Luin uutisen oppimistulosten arviointitutkimuksesta, jonka mukaan peruskoulun 9-luokkalaiset eivät osaa kirjoittaa kesätyöpaikkahakemusta. Vallankin pojille hakemuksen teko oli vaikeaa. Ei ihme. Mitä hakemukseen voi kirjoittaa, kun ei ole vielä paljon kerrottavaa osaamisesta, koulutuksesta ja kokemuksesta? Harrastuksista, kiinnostuksista, motivaatiosta, oppimistuloksista, saadusta palautteesta ja kehittymishalusta ainakin voi kirjoittaa. Talkootyöt ja työelämään tutustumiskokemukset ovat myös tärkeitä asioita hakemuksessa kerrottaviksi.

Hämmästyin, kun ilmeni, että hakemus piti kirjoittaa avustustyöhön vanhuspalveluihin. Miksi ei annettu useampia kesätyövaihtoehtoja, joista valita, mihin kirjoittaa hakemuksen? Vaihtoehtoina olisivat voineet olla esimerkiksi myös talonmiehen apulaisen ja jäätelömyyjän kesätyöt. Olisihan voitu tehdä niinkin, että hakemuksen olisi saanut kirjoittaa oikeasti haussa olevaan kesätyöpaikkaan. Tehtävä olisi motivoinut aivan eri tavalla. Niin tyttöjen kuin poikienkin olisi ollut helpompi kirjoittaa hakemus mieleiseen, itse valittuun ja itselle sopivaan paikkaan. Kaikki eivät halua eivätkä sovi avustajiksi vanhuspalveluihin.

Muistan, että kauan sitten jo todettiin, että tyttöjä ja monia poikiakin motivoisi esimerkiksi fysiikan opiskeluun ja helpottaisi oppimista, jos esimerkit ja tehtävät liittyisivät muuhunkin kuin tekniikkaan ja koneisiin. Esimerkkinä pumpun toiminnasta voitaisiin käyttää sydäntä. Niin tyttöjen kuin poikienkin on todettu tekevän mieluummin ja osaavan ratkaista paremmin yläkoulun matematiikan tehtäviä, kun ne yhtälöiden ja lausekkeiden sijasta esitetään tarinoina, sanallisina tehtävinä. Innostuminen harjoittelemaan on oppimisen edellytys. Siksi abstrakteihin käsitteisiin siirtymisen tulisi tapahtua yksilöllisessä rytmissä. Vaikka abstraktia ajattelua tarvitaan aiempaa enemmän ja useammissa nykyammateissa, joissakin käytännön tehtävissä riittää konkreettisempikin osaaminen.

Hakemusten arviointiuutisesta ei ilmennyt, millä hakemus kirjoitettiin: tietokoneella vai käsin. Silläkin on merkitystä tehtävään motivoitumisen ja tehtävästä suoriutumisen kannalta. Muistan koululaisen, jonka kaikki läksyjen teko oli pelkkää kaunokirjoituksen harjoittelua, kunnes sai käyttää tietokonetta niiden tekoon. Arviointi on koulussa jokapäiväistä ja oppilaita toisiinsa vertailevaa. Oma paikka löytyy oppimistulosten ja sopeutumisen perusteella alaluokilta alkaen. Miten säilytettäisiin lasten luontainen oppimisenhalu? Nykytyöelämä edellyttää elinikäistä oppimista.

Sari