Ihminen tarvitsee sekä fyysistä että psyykkistä palautumista
työhön liittyvästä kuormituksesta. Palautuminen on tärkeä osa ammattitaitoa,
nykyään puhutaankin muiden osaamisalueiden ohella palautumisosaamisesta.
Fyysinen palautuminen tarkoittaa kehon palautumista työn fyysisestä
rasituksesta. Sen kannalta tärkeää ovat riittävä lepo ja uni sekä kehon
energia- ja nestetasapainosta huolehtiminen.
Psyykkinen palautuminen on kuormittuneisuuden ja väsymyksen
vähenemistä ja mielen virkistymistä. Silloin henkilö kokee olevansa taas valmis
jatkamaan työtään sekä kohtaamaan siihen liittyviä uusia haasteita ja
vaatimuksia.
Mitä hyötyä on psyykkisestä
palautumisesta?
Työstä palautuminen on tärkeää työkyvyn, terveyden ja
yleisen hyvinvoinnin kannalta. Hyvin työstä palautuneena jaksaa osallistua,
olla virkeä, luova ja innostunut asioista. Virkeä työntekijä on tarkempi, tehokkaampi
ja tekee vähemmän virheitä.
Palautumisesta on tärkeää huolehtia päivittäin, sekä työssä
että vapaa-ajalla. Heikko tai riittämätön palautuminen johtaa stressin ja
kuormituksen kasautumiseen, mikä altistaa sairauksille ja lisää muun muassa
virheiden ja tapaturmien riskiä. Työstressi ja huono palautuminen näkyvät mm.
väsymyksenä, energian puutteena, jännittyneisyytenä, univaikeuksina,
unettomuusoireina ja muina psykosomaattisina oireina. Riittämättömästi
palautunut työntekijä joutuu ponnistelemaan entistä enemmän suoriutuakseen
työstään, koska voimavarat vastata työn vaatimuksiin ja kohdata uusia haasteita
ovat tavanomaista heikommat. Kun stressiä kertyy koko ajan lisää, on riski
ajautua työuupumukseen.
Työyhteisössä riittämätön palautuminen näkyy usein kireänä
ilmapiirinä, työmotivaation laskuna ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vähenemisenä.
Poissaolot ja työpaikan vaihdot lisääntyvät ja tuottavuus laskee. Psyykkinen
palautuminen on siis tärkeää sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön
kannalta.
Miten psyykkistä
palautumista voi edistää töissä?
Pidä työn tekemisen lomassa taukoja ja poistu työpisteeltä
taukojen aikana. On hyvä keskustella tauoilla muista kuin työhön liittyvistä
asioista, jotta psyykkistä palautumista pääsee tapahtumaan. Tee tauoilla sellaisia
asioita, jotka eroavat mahdollisimman paljon työstäsi.
Lounas- ja kahvitaukojen lisäksi kannattaa pitää pitkin
päivää mikrotaukoja eli lyhyitä hetken taukoja työnteosta, jolloin aivot saavat
levätä ja palautua. Mikrotauko voi olla esimerkiksi juttelutuokio työkaverin
kanssa, venyttelyhetki työpisteellä tai pieni jaloittelu tulosteiden hakemisen
yhteydessä. Mikrotauot auttavat rauhoittumaan ja palauttamaan keskittymisen
taas oikeisiin asioihin.
Rytmitä työpäivä niin, että vaativammat ja helpommat
työtehtävät vuorottelevat. Jos mahdollista, sisällytä työpäivään mahdollisimman
erilaisia työtehtäviä. Tällöin työvire säilyy hyvänä koko päivän, ja
palautumista tapahtuu myös työpäivän aikana. Muista kuitenkin keskittyä vain
yhteen asiaan kerrallaan. Multitaskaus kuormittaa ja kuluttaa turhaan
voimavaroja.
Psyykkistä palautumista edistää se, että työ on
monipuolista, mielekästä, sopivan haastavaa, hyvin organisoitua ja
kuormitukseltaan kohtuullista. Myös työhön liittyvät voimavarat (esim. onnistumisen
kokemukset, kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet työssä, työkavereiden ja
esimiehen tuki, hyvä työilmapiiri, hyvä esimies-alaissuhde, oppimiskokemukset
työssä) edistävät psyykkistä palautumista.
Palautumista haittaavat liialliset työn vaatimukset, kuten
aikapaineet ja kiire, vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työn
määrällinen ylikuormitus. Jos tunnistat omassa työssäsi näitä tekijöitä,
kannattaa ottaa asia puheeksi esimiehen kanssa.
Mikä auttaa
palautumaan vapaa-ajalla?
Palautuminen edellyttää psyykkistä irrottautumista työstä. Erota
siis työ ja vapaa-aika toisistaan ja jätä työt työpaikalle. Aloita palautuminen
heti työpäivän jälkeen: lopeta työasioiden miettiminen ja siirry tekemään
itsellesi mieleisiä, iloa tuottavia ja rentouttavia asioita.
Lepääminen ja rentoutuminen auttavat palautumaan ja
”lataamaan akkuja”. Rentoutumisen keinot ovat hyvin yksilöllisiä. Ne voivat
olla esim. musiikin kuuntelua, luonnossa liikkumista, kulttuurista nauttimista,
ystävien tapaamista tai perheen kanssa vietettyä aikaa. Palautumisen kannalta
on tärkeää huolehtia siitä, että saa riittävästi laadukasta unta.
Rentoutumisen lisäksi vapaa-ajalla kannattaa olla myös
aktiivinen. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus tehostavat sekä kehon että mielen
palautumista. Hyvä fyysinen kunto auttaa kestämään rasitusta ja edistää
palautumista töissä. Harrastukset, jotka tarjoavat haasteita, oppimiskokemuksia
ja mahdollisuuksia pystyvyyden ja pätevyyden kokemiseen, auttavat palautumaan
työn kuormituksesta ja lisäävät psyykkisiä voimavaroja. Palautumisen kannalta harrastusten
olisi hyvä olla erilaista kuin oma työ.
On tärkeää tunnistaa omat voimavarat työssä ja vapaa-ajalla
ja hyödyntää niitä. Eri elämänalueiden välinen tasapaino (esim. työ, perhe,
vapaa-aika) tukee palautumista, joten on hyvä pysähtyä miettimään omaa elämää
ja ajankäyttöä kokonaisuutena.
Psyykkisestä palautumisesta huolehtiminen koostuu monista
päivittäin tehdyistä pienistä päätöksistä, jotka yhdessä auttavat pitämään
huolta tärkeimmästä työvälineestäsi – sinusta itsestäsi.
Milla
Lisätietoa aiheesta:
Palaudu työstä onnistuneesti – 5 vinkkiä työpäivään https://psykologiaa.com/2018/05/22/palaudu-tyosta-onnistuneesti-5-vinkkia-tyopaivaan/
Miten palautua
työstä? Vapaa-ajalla on väliä https://psykologiaa.com/2018/05/29/miten-palautua-tyosta-vapaa-ajalla-on-valia/
Ehditkö palautua työstä vapaa-ajalla? https://yle.fi/uutiset/3-9489901
Työterveyslaitoksen vinkit työstä palautumiseen: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2018/11/Vinkkilista-Palautuminen_NETTI.pdf
Mikä mikrotauko? Minuutin tauko auttaa keskittymään
kiireisenä työpäivänä https://duunitori.fi/tyoelama/mikrotauko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti