Miten huolehdin psyykkisestä palautumisestani?

Ihminen tarvitsee sekä fyysistä että psyykkistä palautumista työhön liittyvästä kuormituksesta. Palautuminen on tärkeä osa ammattitaitoa, nykyään puhutaankin muiden osaamisalueiden ohella palautumisosaamisesta. Fyysinen palautuminen tarkoittaa kehon palautumista työn fyysisestä rasituksesta. Sen kannalta tärkeää ovat riittävä lepo ja uni sekä kehon energia- ja nestetasapainosta huolehtiminen.

Psyykkinen palautuminen on kuormittuneisuuden ja väsymyksen vähenemistä ja mielen virkistymistä. Silloin henkilö kokee olevansa taas valmis jatkamaan työtään sekä kohtaamaan siihen liittyviä uusia haasteita ja vaatimuksia.

Mitä hyötyä on psyykkisestä palautumisesta?

Työstä palautuminen on tärkeää työkyvyn, terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta. Hyvin työstä palautuneena jaksaa osallistua, olla virkeä, luova ja innostunut asioista. Virkeä työntekijä on tarkempi, tehokkaampi ja tekee vähemmän virheitä.

Palautumisesta on tärkeää huolehtia päivittäin, sekä työssä että vapaa-ajalla. Heikko tai riittämätön palautuminen johtaa stressin ja kuormituksen kasautumiseen, mikä altistaa sairauksille ja lisää muun muassa virheiden ja tapaturmien riskiä. Työstressi ja huono palautuminen näkyvät mm. väsymyksenä, energian puutteena, jännittyneisyytenä, univaikeuksina, unettomuusoireina ja muina psykosomaattisina oireina. Riittämättömästi palautunut työntekijä joutuu ponnistelemaan entistä enemmän suoriutuakseen työstään, koska voimavarat vastata työn vaatimuksiin ja kohdata uusia haasteita ovat tavanomaista heikommat. Kun stressiä kertyy koko ajan lisää, on riski ajautua työuupumukseen.

Työyhteisössä riittämätön palautuminen näkyy usein kireänä ilmapiirinä, työmotivaation laskuna ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vähenemisenä. Poissaolot ja työpaikan vaihdot lisääntyvät ja tuottavuus laskee. Psyykkinen palautuminen on siis tärkeää sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön kannalta.

Miten psyykkistä palautumista voi edistää töissä?

Pidä työn tekemisen lomassa taukoja ja poistu työpisteeltä taukojen aikana. On hyvä keskustella tauoilla muista kuin työhön liittyvistä asioista, jotta psyykkistä palautumista pääsee tapahtumaan. Tee tauoilla sellaisia asioita, jotka eroavat mahdollisimman paljon työstäsi.

Lounas- ja kahvitaukojen lisäksi kannattaa pitää pitkin päivää mikrotaukoja eli lyhyitä hetken taukoja työnteosta, jolloin aivot saavat levätä ja palautua. Mikrotauko voi olla esimerkiksi juttelutuokio työkaverin kanssa, venyttelyhetki työpisteellä tai pieni jaloittelu tulosteiden hakemisen yhteydessä. Mikrotauot auttavat rauhoittumaan ja palauttamaan keskittymisen taas oikeisiin asioihin.

Rytmitä työpäivä niin, että vaativammat ja helpommat työtehtävät vuorottelevat. Jos mahdollista, sisällytä työpäivään mahdollisimman erilaisia työtehtäviä. Tällöin työvire säilyy hyvänä koko päivän, ja palautumista tapahtuu myös työpäivän aikana. Muista kuitenkin keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Multitaskaus kuormittaa ja kuluttaa turhaan voimavaroja.

Psyykkistä palautumista edistää se, että työ on monipuolista, mielekästä, sopivan haastavaa, hyvin organisoitua ja kuormitukseltaan kohtuullista. Myös työhön liittyvät voimavarat (esim. onnistumisen kokemukset, kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet työssä, työkavereiden ja esimiehen tuki, hyvä työilmapiiri, hyvä esimies-alaissuhde, oppimiskokemukset työssä) edistävät psyykkistä palautumista.

Palautumista haittaavat liialliset työn vaatimukset, kuten aikapaineet ja kiire, vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työn määrällinen ylikuormitus. Jos tunnistat omassa työssäsi näitä tekijöitä, kannattaa ottaa asia puheeksi esimiehen kanssa.

Mikä auttaa palautumaan vapaa-ajalla?

Palautuminen edellyttää psyykkistä irrottautumista työstä. Erota siis työ ja vapaa-aika toisistaan ja jätä työt työpaikalle. Aloita palautuminen heti työpäivän jälkeen: lopeta työasioiden miettiminen ja siirry tekemään itsellesi mieleisiä, iloa tuottavia ja rentouttavia asioita.

Lepääminen ja rentoutuminen auttavat palautumaan ja ”lataamaan akkuja”. Rentoutumisen keinot ovat hyvin yksilöllisiä. Ne voivat olla esim. musiikin kuuntelua, luonnossa liikkumista, kulttuurista nauttimista, ystävien tapaamista tai perheen kanssa vietettyä aikaa. Palautumisen kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että saa riittävästi laadukasta unta.

Rentoutumisen lisäksi vapaa-ajalla kannattaa olla myös aktiivinen. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus tehostavat sekä kehon että mielen palautumista. Hyvä fyysinen kunto auttaa kestämään rasitusta ja edistää palautumista töissä. Harrastukset, jotka tarjoavat haasteita, oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia pystyvyyden ja pätevyyden kokemiseen, auttavat palautumaan työn kuormituksesta ja lisäävät psyykkisiä voimavaroja. Palautumisen kannalta harrastusten olisi hyvä olla erilaista kuin oma työ.

On tärkeää tunnistaa omat voimavarat työssä ja vapaa-ajalla ja hyödyntää niitä. Eri elämänalueiden välinen tasapaino (esim. työ, perhe, vapaa-aika) tukee palautumista, joten on hyvä pysähtyä miettimään omaa elämää ja ajankäyttöä kokonaisuutena.

Psyykkisestä palautumisesta huolehtiminen koostuu monista päivittäin tehdyistä pienistä päätöksistä, jotka yhdessä auttavat pitämään huolta tärkeimmästä työvälineestäsi – sinusta itsestäsi. 

Milla

Lisätietoa aiheesta:

Palaudu työstä onnistuneesti – 5 vinkkiä työpäivään https://psykologiaa.com/2018/05/22/palaudu-tyosta-onnistuneesti-5-vinkkia-tyopaivaan/

Miten palautua työstä? Vapaa-ajalla on väliä https://psykologiaa.com/2018/05/29/miten-palautua-tyosta-vapaa-ajalla-on-valia/

Ehditkö palautua työstä vapaa-ajalla? https://yle.fi/uutiset/3-9489901

Työterveyslaitoksen vinkit työstä palautumiseen: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2018/11/Vinkkilista-Palautuminen_NETTI.pdf

Mikä mikrotauko? Minuutin tauko auttaa keskittymään kiireisenä työpäivänä https://duunitori.fi/tyoelama/mikrotauko

Valitseminen on taitolaji

Päätöksentekohetket tuntuvat joskus hankalilta. Mitä tasaväkisempien asioiden välillä joutuu valitsemaan, sen vaikeamman tilanteen edessä on. Minua kiinnostaa, mitä asiantuntijat ja tutkijat ovat keksineet konsteiksi valinnanvaikeuteen. Siispä lähdin selvittelemään asiaa, ja haaviin tarttui Barry Schwartzin ja Sheena Iyengarin tekemät selvitykset näistä aiheista.

                     Psykologi Barry Schwartz esittelee TED-puheessaan omia ajatuksiaan valitsemisesta. Hänen mielestään nimenomaan hyvinvoinnin, kaupallisuuden ja länsimaisen individualismin myötä ihmiset ovat ahdistuneempia. Nykyään pääsee valitsemaan miltei täydellisiä tuotteita kaupassa – jos  et ole valinnut täydellisesti, se näyttäytyy omana huonoutenasi valintojen tekijänä.  Ajattelisin, että valintojen kautta rakennamme identiteettiämme, joka määrittää myös asemamme tai roolimme yhteisössä. Onnistuneet valinnat näyttävät olevan yksilön pääsylippu menestykseen. Onnistuneen valinnan voi todeta vasta, kun päätöksenteon hedelmät ovat kypsymässä. Käytännössä sattumalla ja epävarmuudella on päätöksentekohetkellä paljon suurempi osuus kuin jälkikäteen muistamme. Uskoisin, että toisten ihmisten menestys näyttäytyy mutkattomammalta kuin omalla polulla kulkeminen. Toteutamme päätöksen aina sen hetken osaamisella, taidolla, viisaudella, persoonalla ja temperamentilla. Toteuttamisvaiheessa on mahdollista tehdä valinnasta itselle oikean tuntuinen monella tavalla. Esimerkiksi opiskelemaan lähtiessä ns. oikea opintolinja ei ole viimeinen päätös, vaan vasta alku jossa lähdetään rakentamaan monien päätösten kautta omaa osaamista. Tässä mielessä on hyvä, että toisen asteen koulutuksessa on päädytty opintonimikkeiden karsimiseen, jolloin päätöksiä suuntautumisesta tehdään vasta myöhemmässä opintojen vaiheessa.

Barry Schwartzin mukaan toinen merkittävä tyytymättömyyttä aiheuttava seikka on odotukset – yhteiskunnissa, joissa on matala elintaso, ei myöskään valinnanvaraa juuri ole. Silloin odotukset eivät ole korkealla, ja on todennäköisempää että lopputulos on valinnoissa parempi kuin on osannut odottaa. Paljon valinnanvaraa tarjoavassa ympäristössä on tyypillisemmin suuria odotuksia eli vaativuutta. Nykyään aikaa menee entistä enemmän mahdollisuuksien paljoudessa oman identiteetin varusteluun elintavoilla, hyödykkeillä ja työelämätaidoilla.  Viisas huomaa, että kilpavarustelussa pärjää vähemmillä vaatimuksilla itseään kohtaan ja riittävän hyvät valinnat ovat niitä parhaita.

Toisena tietolähteenä mietinnässäni käytin Sheena Iyengarin kirjaa Valitsemisen taito.  Sheena Iyengar on sosiaalipsykologian tohtori, joka työskentelee liiketalouden professorina. Kirjassaan hän kertoo erilaisista ilmiöistä päätöksentekoon liittyen, ja siitä millaisia seurauksia valintavaihtoehtojen paljoudesta ja esitystavasta on. Myös kulttuurieroista kerrotaan, koska hän on tehnyt tutkimuksia eri mantereilla, sellaisissakin maissa, joissa ei perinteisesti ole ollut paljoa valinnanvapautta. Hän kertoo miksi Japanissa ei saanut vihreän teen kanssa tilattua sokeria ja miksi intialaiset järjestetyt avioliitot voivat tukea pariskunnan keskinäistä vuorovaikutusta. Sheena nostaa esiin myös tarinoiden kertomisen merkityksen – on tyypillistä kertoa sankaritarinoita elämässään onnistuneista ihmisistä. Tarinoita kannattaa hyödyntää (esim. sadut, myytit, elokuvat). Ne voivat innostaa unelmien tavoitteluun. Tarinoissa on epäselvyyksiä, vastoinkäymisiä, mutta myös niiden voittamista ja lopulta päämäärä saavutetaan. Kirjassa Sheena Iyengar esittelee paljon tutkimuksiaan, jotka tuovat hienosti esiin mielen toiminnan epärationaalisuuden. Mieliala, tulkinnat, perustelut ja tiedostamattomat ensivaikutelmat vaikuttavat yllättävän paljon ajatteluun, olemme todella tarinoivia mieleltämme. Päätöksenteko ei ole pelkkää matematiikkaa. Miten voisikaan punnita keskenään vaikkapa hintaa ja henkisiä arvoja. 

Sheena Iyengar on havainnut että jos vaihtoehtojen määrää lisätään, samalla aikaa ihmisen halu valita vähentyä. Hän on päätynyt tutkimustensa perusteella vaiheittaiseen päätöksenteon malliin, jolla karsitaan ja tutkitaan vaihtoehtoja. Hän kiteyttää kirjan lukijalle neljä pikavihjettä onnistuneisiin valintoihin:

1) karsi vaihtoehtojen määrä sellaiseksi, jonka voi hallita (käytännössä 5-8 valinnanmahdollisuutta)

2) luo luottamusta valintoihin hyödyntämällä asiantuntijoiden neuvoja

3) luokittele käytettävissä olevat vaihtoehdot erittelemällä plussia ja miinuksia

4) totuta itsesi valintaan tekemällä ensin pieniä valintoja pienemmästä määrästä vaihtoehtoja, minkä jälkeen voit siirtyä vertailemaan suurempaa määrää monimutkaisempia vaihtoehtoja.

Moni ammatinvalinnanohjauksen asiakas huokaa, että kun ammatteja ja vaihtoehtoja on niin paljon niin mistä voi tietää, mitä kannattaa valita. Ensimmäiset rajaukset vaihtoehtojen määrään voivat olla esimerkiksi opiskelupaikkakunta, opintojen pituus/vaativuus, alan työllistävyys. Ammateista etsitään tietoja ja tarvittaessa asiakas kysyy lisää tietoa oppilaitoksesta. Jotkut käyvät tutustumassa kouluun, tai haluavat työkokeiluun tai määräaikaiseen työhön alan avustaviin tehtäviin, jotta pääsevät työympäristön toimintatavoista perille. Kerättyjä tietoja ja kokemuksia sovitellaan omiin taitoihin, arvoihin ja kiinnostuksiin. Työskentelyn tuloksena lankavyyhdin pää saattaa ilmaantua yllättävästi eteen, ja tilanne alkaa selkiytyä. Tavoitteen kirkastuttua selvitellään viimeiset askelmat, eli miten ja millä aikatauluilla opintoihin haetaan, ja miten valmistaudutaan pääsykokeisiin. Usein epätietoisuus alan valinnan kynnyksellä on vain hetkellinen tilanne, eli yksi osa omaa uratarinaa.

                           Lisäsikö kirjan lukeminen ymmärtämystäni valintojen tekemisestä? Kyllä lisäsi: Sheena Iyengarin tutkimukset olivat havainnollisia ja lisäsivät ymmärrystä turhautumiseen, jota kaikki koemme valintojen äärellä. Mitä opin kirjasta? Ainakin hahmotin, mihin kaikkeen prosessointiin pääkoppa joutuu ihan ajallisestikin valintojen äärellä. Tarkastelen nyt omaa arkeani: missä kohti haluan vähentää valikointia helpottaakseni elämää. Myös kodin järjestely helpottaa valintaa sitä kautta, että esillä on vähemmän asioita, joiden suhteen tarvitsee tehdä valintoja ohi kulkiessaan. Löytyikö valintojen tekemiseen joku uusi konsti? No eipä oikeastaan, mutta mielen alitajuinen, perusteleva ja luova luonne tuli esiin hienosti. Se on elämää rikastuttava asia, millä voi keskinkertaisemmatkin valinnat kääntää voitokseen.  

Heli

Kirja: Sheena Iyengar  (2011) Valitsemisen taito. Suomentanut Margit Heinämäki. Art House, Helsinki. 

Haaveet kantaa!

Parin päivän päästä, 21.7.2019, on kulunut tasan 50 vuotta siitä, kun astronautti Neil Amstrong lausui kuolemattomat sanat astuessaan Kuun kamaralle:” Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta valtava askel ihmiskunnalle.”.  Kuuhun ei olisi koskaan kokeiltu lentää, ellemme me ihmiset haaveilisi.

Valitsin kirjoitukseni otsikoksi ”Haaveet kantaa”, vaikka näin Seinäjoen Tangomarkkinoiden aikaan ja kesän lämpöä vielä odotellessa mielen valtaa haikeus ja kaipuu. Suomalaisen tangon sävellaji on molli, sen sanotaan kuvastavan mielenlaatuamme. Myös laulujen lyriikat ovat usein pessimistisiä. ”Haaveet kaatuu”, joka ei siis ole tango, on jo niin tuttu biisi, että se melkein varmasti tuli otsikostani mieleen. Mutta miksi?

Elämässä voi saavuttaa paljon, mutta kaikkea ei voi saada yhtä aikaa. Olet ehkä nähnyt dokumenttielokuvan ”Over the Limit” venäläisestä Margarita Mamunista, joka voitti rytmisen voimistelun kultamitalin vuonna 2016 Rio de Janeiron Olympialaisissa?  Elokuvassa seurattiin nuoren naisen valmennusta ja tietä lajinsa ylimmälle huipulle. Huipulle pääsy vaati yli-inhimillistä taitoa, osaamista, harjoittelua, kieltäytymistä ja sietämistä. Nuoren naisen valmentajien tyyli oli raaka. He parjasivat, ivasivat ja letkauttelivat urheilijan henkilökohtaisista ominaisuuksista.  Mikään muu kuin paras sija ja suoritus ei riittänyt valmentajille. Mamun ei hymyillyt dokumentissa kuin soittaessaan poikaystävälleen tai kun sai suorituksensa loppuun. Mamunin isä kuoli syöpään kahden päivän päästä tyttärensä voitosta. Olympiavoiton jälkeen Mamun lopetti kilpauransa, ollessaan vasta 20-vuotias. Ohjaaja Marta Prusin dokumenttielokuva kiteyttää mielenkiintoisesti sen, että huipulle pääsy ei takaa ihmisen onnea.

Suomalainen kasvatusperinnekin on ollut torumiseen, kuritukseen ja moittimiseen perustuvaa. Tehdessäni opiskeluaikanani pientä tutkielmaa kasvatusasenteista törmäsin vanhaan sananlaskukirjaan. Minulle on jäänyt mieleen sananlasku, josta olen edelleen eri mieltä: ”Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta!”. Toinen, hyvin tuttu sanonta on ”Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee!”. Vakava, erittäin vakava on ollut kasvatusilmastomme.

Onneksi tuulet ovat käyneet ja vieneet mukanaan ummehtunutta ahdistuneisuutta ja synkkyyttä, meillä ja muualla. Psykologian tutkimukset ovat jo viime vuosituhannella osoittaneet, että jos kritiikki esimerkiksi työsuorituksessa kohdistuu henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, eli ominaisuuksiin, jotka ovat ja pysyvät, kritiikki johtaa toivon ja motivaation nujertumiseen sekä kritiikin kohteena olevan itsesyytöksiin. Paremman lähtökohdan onnistumisille, kaikessa inhimillisessä toiminnassa, kuten oppimisessa ja työnteossa, tarjoaa positiivinen kannustus. Optimistisesti asennoituva uskoo, että epäonnistuminen johtuu olosuhteista, joiden muuttaminen on mahdollista. Kun annetaan kritiikkiä taitavasti, keskitytään siihen, miten suoritusta voidaan parantaa.

Tunteet tarttuvat, myönteisyys lisää myönteisyyttä. On todettu, että hyväntuulisuus auttaa ajattelemaan monimutkaisia asioita joustavasti, joka taasen edistää ongelmien ratkaisua. Tietenkin asioita pitää tarkastella harkiten, analysoiden ja kriittisen realistisesti. Mutta on hyvä antaa tilaa myös vapaudelle, luovuudelle, ilolle ja mielikuvitukselle.

Meistä kaikista ei voi tulla maailman parhaita huippuja. Ihmisen osa ei ole helppo, tulemme aina kohtaamaan vaikeuksia ja lähtökohtamme ovat hyvin erilaisia. Mutta me kaikki voimme tehdä elämästä paremman kannustamalla tosiamme ja uskomalla unelmiimme.

 

Elise

 

Töihin Etelä-Savoon?

Jos omalla paikkakunnalla työ- ja elinympäristö ei tunnu enää mielekkäältä, yksi mahdollisuus on tähyillä muiden maakuntien tarjontaa. Paikkakunnan vaihdos voi parhaillaan tukea myös elämänlaatua ja avata uutta näkökulmaa elämään. TE-toimiston on mahdollista korvata työnhakuun ja työllistymiseen liittyviä korvauksia työttömille työnhakijoille (matka- ja yöpymiskustannuksen ja liikkuvuusavustus). Myös Kelan perustoimeentulotuessa on muuttoavustus.

Tässä blogikirjoituksessa Mikkelin seudun muuttajahanke Solmun Mira Myyryläinen vastailee kysymyksiini Etelä-Savon mahdollisuuksista. Etelä-Savossa on varsin matala työttömyys, työllisyyskatsauksessa 4/2019 todettiin, että työttömyys laski siellä huhtikuussa eniten koko maassa.

Blogissa on julkaistu kaksi aiempaa maakuntia käsittelevää kirjoitusta: Tervetuloa Kainuuseen, ja Tervetuloa Lounais-Suomeen.

1.Kerrotko hieman Mikkelin seudusta ja Etelä-Savosta, missä tämä alue sijaitsee, mitä kuntia siihen kuuluu ja paljonko on asukkaita?

Etelä-Savo on upeaa Järvi-Suomen aluetta, jossa asuu noin 145 000 ihmistä. Mikkelin seutu sijaitsee etelästä katsottuna lähimpänä pääkaupunkiseutua, Etelä-Savon eteläosissa. Mikkelin seudun muuttajahankkeessa Mikkelin seutuun lasketaan tietenkin Mikkelin kaupunki ja ympäröivistä kunnista Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Asukkaita Mikkelin seudulla on noin 77 000, joista Mikkelissä asustaa vajaat 54 000.

2.Kerro hankkeestanne ja mitä apua teiltä voisi saada muuttoaikeissa?

Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu on seudullinen hanke, jonka tarkoituksena on palvella halukkaita muuttajia heidän kysymyksissään. Lisäksi tavoitteena on Mikkelin seudun tunnettuuden lisääminen. Toiminta-ajatus on ”yhden luukun” -periaate, josta asiakas saa vastauksen mieltä askarruttaviin muuttamiseen liittyviin kysymyksiin maksutta ja sitoumuk­setta. Vinkkaamme muuttajille seudun mahdollisuuksista, työpaikoista, asuinalueista, kouluista, harrastuksista tai mistä tahansa asiakas tietoa ha­luaa. Jos emme jotakin tiedä, niin selvitämme ja ohjaamme oikeaan osoitteeseen! Olemme olleet mukana erilaisissa kampanjoissa ja tapahtumissa sekä järjestäneet RekryONLINE-verkkorekrytapahtumaa, jossa työnhakijat kautta maan pääsevät tutustumaan alueemme työnantajiin ja työpaikkoihin.

3. Minkä alan töitä Mikkelin seudulla on tarjolla?

Mikkelin seutu on yksi Suomen yrittäjävaltaisimmista seuduista väestön määrään suhteutettuna. Meillä on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta myös isoja, kansainvälisiä työllistäjiä.
Seudulla on vahva metalli- ja metsäteollisuusosaaminen. Biotalouteen kohdistuu suuria investointeja, joiden arvioidaan vaikuttavan positiivisesti mm. puun kysynnän kasvuun ja teknologiateollisuusyritysten myönteiseen kehitykseen. Potentiaalia nähdään myös bioenergiaosaamisessa. Työllistävimpiä toimialoja ovat sosiaali- ja terveysala, teollisuus, kauppa, alkutuotanto ja rakentaminen. Teollisuuden työpaikkoja on erityisesti puutuote- ja metalliteollisuudessa. Työntekijätarpeita on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, erityisopetuksessa, siivouksessa, ravintola-alalla, rakennusalan työnjohtajissa, puhelinmyynnissä ja kirjanpidon ammattilaisissa. Pulaa on myös koneistajista, hitsaajista ja erilaisten maansiirto- ja työkoneiden kuljettajista. Lisäksi erilaisten sovellusasiantuntijoiden tarve on kasvussa. Avoimia työpaikkoja seudulla on tälläkin hetkellä noin 300 (TE-palvelut) ja kausityö lisää työpaikkojen määrää etenkin kesäisin. Meidät tunnetaan vahvasta mökkikannasta, joten vapaa-ajan asukkaita kannustan pohtimaan myös, voisiko etätyö Mikkelin seudulla olla vaihtoehto?

4. Miksi kannattaa harkita Mikkelin seudulle muuttamista? Blogissanne on tyytyväisten ihmisten muuttokertomuksia, oletko huomannut että tänne muuttaneilla olisi joitakin tyypillisiä tyytyväisyyden aiheita?

Sivustomme nimi on www.eroakiireesta.fi ja kyllä ehdottomasti yleisin yhdistävä tekijä, minkä asiakkaamme ottavat esille, on halu päästä eroon kiireestä. Väki pakkaa etelään ja suurten kaupunkien houkutukset vetävät, mutta usein monella on kuitenkin halu päästä väljemmille vesille, tehdä elämänmuutos ja saada elämään lisää laatua kauniin luonnon, toimivan arjen ja turvallisen elinympäristön äärellä. Seudullamme on erinomaiset puitteet viettää laadukasta elämää palveluista, tapahtumista ja harrastusmahdollisuuksista tinkimättä. Meillä aika ei kulu ruuhkissa, vaan aikaa vietetään perheen, ystävien ja harrastusten parissa. Ympärillä on myös mukavan matkan päässä lisää kaupunkeja, jos mieli välillä halajaa maailmalle. Eikä pääkaupunkikaan ole kuin parin tunnin matkan päässä. Jos lukaiset sivultamme ”Mekin valitsimme Mikkelin seudun” – osiosta kuntalaisten tarinoita, niin huomaat, että täällä viihtyvät myös yritykset, eläimet, supersankarit sekä suurmiehet! Blogissamme taas kirjoittajat käsittelevät itselleen mieluisia ja tärkeitä asioita, ne ovatkin olleet monipuolisia ja eri aiheista kertovia. Suosittelen!

Tässä on pari poimittua tarinaa maistiaisiksi:

”…Meille Mikkelin seudulle kaivataan lisää työikäisiä asukkaita ja seudulla onkin tarjota vahvuuksia, joita esimerkiksi lapsiperheet arvostavat: Turvallisuus, puhtaus sekä elämisen helppous pienissä kaupungeissa houkuttavat muuttajia. Mikkelin seudulla on lisäksi jo paljon etätyötukikohdiksi soveltuvia vapaa-ajan asuntoja, joiden rakentaminen on jatkunut viime vuosinakin vilkkaimpana koko Suomessa. ….”
- Laura Jouhkimo, tutkimuskoordinaattori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT School of Business and Management
MUC – Mikkelin yliopistokeskus Kirjoittaja on innostunut pk-yritysten kasvusta ja kansainvälistymisestä sekä organisaatioiden yhteistyöstä ja oppimisesta. Tämäkin teksti syntyi etätöissä mikkeliläisen rintamamiestalon keittiön pöydän ääressä. Välillä kävin lenkillä kirkastamassa ajatuksiani.
http://eroakiireesta.fi/etana-kotona-joustotyon-uudet-tuulet/

”Mikkelin seutu - paratiisista maailmalle ja takaisin on lyhyt matka

….Kotoa Helsinki – Vantaalle menee henkilöautolla vähän yli kaksi tuntia ja mökiltänikin, järven rannalta kaksi ja puolituntia. Paratiisista maailmalle ja tänne ei siis ole minkäänlainen etäisyys. Kaikki on täällä lähellä, palvelua saa ja sitä on riittävästi.
Aikaa jää perheelle ja elämälle. Vaikea on kuvitella, että muuttaisin mihinkään muualle. Minun elämäni Mikkelin seudulla on todella laadukasta ja toivotan ilolla kaikki tervetulleeksi Suomen hienoimman järviluonnon keskelle.”
- Jari Ketomaa, ralliautoilija
http://eroakiireesta.fi/muuttaja/mikkelin-seutu-paratiisista-maailmalle-ja-takaisin-on-lyhyt-matka/

5. Miten olisi hyvä lähteä etsimään työpaikkaa Mikkelin seudulta? Nyt saa suositella myös linkkejä, mistä löytyy lisätietoa alueen asioista. 

Työllistyminen ja työnhaku käy kyllä työstä ja se vaatii tietenkin valtavasti aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Useimmat asiakkaamme seuraavatkin aktiivisesti TE-palvelujen ja muiden työnvälityskanavien sivustoja, joista olemme keränneet verkkosivuillemme listaa. Julkisen sektorin avoimia tehtäviä voi etsiä Kuntarekryn sivulta. Seudulla toimivia yrityksiä löytyy esimerkiksi Mikkelin seudun yritys- ja palveluhakemistosta ja useimpien kuntien verkkosivuilla on palvelu- tai yrityshakemisto, josta pääsee tutustumaan kunnan yrityksiin. Eri kuntien sivuille pääsee nopeasti eroakiireesta-sivustomme kautta, sillä olemme pyrkineet linkkaamaan sinne seutumme asioita. Yrityksiin kannattaa ilman muuta olla yhteydessä suoraan ja lähettää avoimia hakemuksia, joissa kertoo osaamisestaan ja tavoitteistaan. Ja kyllä sosiaalista mediaa kannattaa myös hyödyntää. Esimerkiksi Facebookista tai LinkedInistä voi bongata avoimia tehtäviä tai löytää mielenkiintoisia yrityksiä. Meitä kannattaa alkaa seuraamaan sivulla https://www.facebook.com/solmuprojekti/, missä vinkkaamme työpaikoista sekä muista alueella elämiseen liittyvistä asioista. Ja tietenkin minuun voi olla yhteydessä (mira.myyrylainen@mikkeli.fi).

Yksi vaihtoehto on yrittäjyys ja itsensä työllistäminen, johon saa apuja esimerkiksi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus DYNAMOsta. Lisäksi Mikkelissä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiantuntijat auttavat mielellään. Muissa kunnissa kannattaa kääntyä elinkeinoasiamiesten puoleen. Ostamalla yrityksen saa nopeamman startin yrittäjyydelle. Mikäli yrityksen ostaminen kiinnostaa, lisätietoja saa em. tahoilta sekä Etelä-Savon Yrityspörssistä, joka listaa alueemme myytäviä yrityksiä ja liiketoimintoja. Palvelussa voit myös etsiä yrittäjää tai tehdä ostoilmoituksen.


Heli

linkit päivitetty 21.9.2022

Virtauskokemus elämää rakentavana voimana

 

Kesäloma kausi on täydessä vauhdissa ja merkitsee monelle tärkeää työstä irtautumisen, rentoutumisen ja palautumisen aikaa. Osalla lomaodotukset liittyvät omaan tai läheistemme kanssa viettämäämme aikaan, joka voi merkitä niiden parhaiden juttujen tekemistä. Matkustamme mielenkiintoisissa paikoissa hakemassa uusia kokemuksia tai haastamme itseämme vapaa-ajan harrastuksien parissa. ”Go with the flow” on monelle tuttu iskulause, mutta mitä "mennä virran mukana" oikeastaan psykologiassa tarkoittaa?

Mihaly Csikszentmihalyi (1990) tutki ja määritteli flow tilaksi, jossa ihminen on syventynyt johonkin toimintaan niin, että ajan ja itsen merkitys näyttää katoavan. Kokemus tuottaa syvää iloa ja on jotakin minkä ihminen itse saa aikaan. Tekeminen itsessään on niin arvokasta, että ihminen haluaa omasta vapaasta tahdosta suorittaa toimintaa, vaikka se olisi vaikeaa. Virtauskokemuksessa meillä on tahto tehdä parhaamme ja käyttäessämme taitoamme luomme sisäistä järjestystä itseemme. Kesällä uintia, pyöräilyä, juoksua tai tanssia rakastava voi jatkaa ja jatkaa, vaikka lihakset jo väsyvät. Toinen saa iloa haastaessaan ajattelukykyään ja luovaa mielikuvitusta heittäytymällä lukuelämyksen maailmaan ahmien kirjan antia kannesta kanteen. Toiselle syvälliset keskustelut ihmisten kanssa tuovat uusia ajatuksia, joita ei tiennyt aikaisemmin mielessään liikkuvan. Parhaat hetket eivät yleensä ole passiivisia. Tutkimuksien mukaan toimiessa optimaalisessa kokemuksessa, ihminen on myös valmis venymään kykyjensä äärellä oppiakseen lisää uusia taitoja tai tietoja, jotka kasvattavat itsetuntoa ja henkilökohtaista monimutkaisuutta.

Flow, elämän virta, viittaa nähdäkseni siihen, kun ihmisinä tarkkaavaisuutemme kohdistuu itse valitsemiimme ja henkilökohtaisesti merkityksellisten selkeiden tavoitteiden suuntaisesti. Virtauskokemuksen laadulle on ominaista korkea tietoinen keskittymisen taso. Toimimme ilman huolta, tietoisuutemme psyykkinen energia on järjestyksessä ja olemme vahvasti motivoituneita tekemään sitä, mitä teemme saavuttaaksemme päämäärän. Optimaalista kokemusta kutsutaan virtaukseksi, kun sekä tietoisesti asettamamme haasteet, että omat kykymme ovat riittävän korkeat, jolloin kyvyt ja haasteet ovat sopusoinnussa ja tekeminen itsessään rakentuu nautinnolliseksi. Liian helpot tavoitteet voi johtaa tylsistymiseen tai jos taitomme eivät riitä tavoitteisiin, voimme ahdistua. Virtauksen teoriassa kokemus on myönteinen, ja ihminen tuntee haasteista selviytyessään itsensä pystyvämmäksi ja taitavammaksi.

Keskeinen sanoma flow-tutkimuksissa on, että voimme parantaa elämän laatuamme muokkaamalla omia käsityksiämme meille tärkeistä elämän sisällöistä. Tavalla, miten tulkitsemme eteen tulevat joskus stressiä nostattavat haasteet vaikuttavat sisäiseen harmoniaamme: näemmekö ne uhkina vai toimintamahdollisuuksina. Ulkoisten olosuhteiden kautta toivotut ratkaisut tai keskittyminen vain koettuihin vaikeuksiin, eivät välttämättä kanna kovin pitkään.

Määräaikaisen kesätyön päättyminen voi toiselle olla tilaisuus löytää uutta tekemistä tai uudelleen kouluttautua. Toiselle pelko tulevasta aiheuttaa turhautumisen, ja reagointi voi alussa olla tilannetta välttelevä ja saatamme purkaa pahanolomme lähellä oleviin. Syvät ilon hetket tutkimuksien mukaan stressaavissakin tapahtumissa perustuvat meidän ihmisten ainutkertaiseen selviytymistapaan ja siihen, mihin tarkkaavaisuutemme päätämme kohdistaa. Tärkeää on harjoitella mielen avointa siirtämistä ympäristöstä tulevaan informaation objektiiviseen havainnointiin, jolloin on mahdollisuus löytää uusia luovia tapoja toimia ja kokeilla sopeutumista edistäviä keinoja. Virtauskokemukset eivät synny omien tarpeiden itsekeskeisestä ajamisesta eteenpäin. Ilo rakentuu, kun annamme mahdollisuuden muiden ihmisten ilolle ja samalla pystymme täyttämään myös omat tavoitteet.  

 
Mistä tunnistaa Flow-tilaan vaikuttavia tekijöitä?

 
Lomalla, kun olemme palautuneet unen, hyvän ruuan, liikunnan ja virkistävien kulttuurielämysten avulla, alkaa tietoisuutemme hyvinvointi kaivata uutta järjestystä ja saavuttamisen tunnetta. Tämä voi tarkoittaa sisältä kumpuavia odotuksia kohdata samanaikaisesti iloa ja taitojemme venymistä herättäviä tapahtumia. Hakeudumme ympäristöön ja tehtäviin, jossa on mahdollisuus toimia siten, että meissä tapahtuu muutosta, oma itse kasvaa kompleksisemmaksi. Hyvä esimerkki on pienten lasten kyky luonnostaan olla tutkimusmatkailijoita ja päivittäin oppia uusia taitoja; uudet sanat, erilaiset leikit, liikkeet, sosiaalisten sääntöjen kokeilu jne. Aikuisilla työ tarjoaa tutkimusten mukaan enemmän mahdollisuuksia uppoutumisen kokemuksille ja parhaimmillaan ammatillisen taidon, taitojen oppimisesta on suurta hyötyä toisille.

 

Csikszentmihalyi löysi tutkimuksissaan kahdeksan tärkeää osatekijää, joilla kuka tahansa meistä voi kehittää virtauksen kokemusta jokapäiväisiin aktiviteetteihin ja saada ilon hetkiä niin työ kuin vapaa-ajan elämään. Lukiessasi seuraavat sisällöt toivon, että voit soveltaa tietoa työhön paluuseen tai ehkä uuden ammatillisen osaamisen opiskelun tai innostavan työnkuvan, tehtävän uudelleen muotoiluun. Jotta voi kokea flow:ta on ensimmäisenä tiedostettava haasteellinen toiminta, jossa haluat määrättyjä taitoja ja kykyäsi tarkkaavaisuutesi keskittämällä käyttää. Hoidatko esimerkiksi asiakaskontaktit vai syvennytkö suoraan projektisi suunnittelu töihin, on jo valinta. Toinen ominaisuus on osallistuminen koko tarkkaavaisuudellasi toimintaan, eli uppoudut spontaanista tekemiseen.

 

Kolmantena ihmisellä on tärkeää olla selkeät tavoitteet ja varmistaa tilanteeseen sopivan palautteen saaminen. Tämä merkitsee sellaisten valintojen tekemistä, jotka edistävät tietoista päämäärääsi ja siihen liittyvien haasteiden ja tekemisessä edellytettävien taitojen tunnistamista. Jos päätät vaihtaa työpaikkaa, voidaksesi toimia esim. luovassa markkinointisuunnittelun tehtävänkuvassa, voi digitaalisen sisällöntuotannon työväline ohjelmien ja data-analytiikan opiskelu olla edessä. Olet kenties saanut alustavaa palautetta nykyisessä työssäsi, että onnistuit hyvin luomaan yrityksen tuotteelle asiakaslähtöistä kysyntää ja kokemus on jäänyt iloa tuottavana toimintana mieleesi. Haluat lähteä oppimaan lisää uudenlaista tehtävää ja uppoutua uuteen osaamisalueeseen.

 

Neljäs ulottuvuus on täydellinen käsillä olevaan tehtävään keskittyminen. Ominaista on, että tiedät että tehtävä on mahdollista suorittaa loppuun ja käsittelet ajatuksissasi rajattua informaatiota. Syvä keskittyminen rajaa arkielämän huolet ja ikävät puolet unohtuvat tekemisessä. Saat asioita aikaiseksi, joka palkitsee sinänsä. Viides on kokemus omasta hallinnan tunteesta, ikään kuin valjastat itsekurisi ja kykysi toiminnasta seuraavan tavoitteen palvelukseen. Kuudes elementti tapahtuu, kun toiminta saa sinut valtaansa ja tietoisuus omasta itsestä katoaa, olet yhtä ympäristösi ja toimintasi kanssa. Pelkästään omaan itseen keskittyminen saattaisi kuluttaa kallisarvoista psyykkistä energiaasi. Virtauskokemuksen äärellä olemme silti aktiivisesti läsnä, meillä on mahdollisuus laajentaa käsitystämme itsestämme toimintamme jälkeen.

Esimerkiksi kitaran soittamisessa on oltava tietoinen sävelistä, äänestä, nuoteista, sormien liikkeestä ja välittyvästä tunnelmasta. Uppoutuessamme annamme kykymme kantaa, emmekä kritisoi toimintaa, vaikka tekeminen on haastavaa. Tämä kokemus voi syntyä rutiiniluontaisten työtehtävienkin äärellä.  Seitsemäs tekijä liittyy ajantajun muuttumiseen ja hyvin usein aika kuluu mielekkään tekemisen äärellä nopeasti ja tunnit tuntuvat minuuteilta. Kahdeksas toiminta on sisäisesti palkitsevaa ja olemme valmiita tekemään sitä, vaikka ei tarvitsisi ja ilman palkkiota tai suoraa hyötyä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammateissa auttamisen ilo voi olla palkitsevaa itsessään, tai koulussa vuorovaikutus opetustilanteissa eri ikäisten opiskelijoiden kanssa on tarkoituksellista toimintaa sinänsä. Välittömästä kokemuksesta nauttimista voi oppia. Csikszentmihalyi (1990) kiteyttää, miten yksilön ainutkertainen ja itsestä löydetty päämäärä sulautuu elämän tarkoitukseen ja yleismaailmalliseen virtaan. Kun suostumme yhteistyöhaluiseen rooliin yhteisöjemme isojen kysymysten hoitamiseksi ja samalla tunnistaen, ettemme vaadi luontoa toteuttamaan meidän unelmiamme ilman ottamatta näitä lakeja huomioon.

Johanna Viheräkoski

Psykologi, ihmisten itsensä voittamisen ja osaamisen kehittämisen teemoista innostunut ja työhyvinvoinnin puolesta puhuja

Aiheesta kiinnostunut voi lukea lisää Mihaly Csikszentmihalyi (1990). Flow, Elämän Virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Suomennettu painos. Kustantaja Rasalas Kustannus.