Monet luulevat, että työnhaku on hyvin yksinkertaista, mutta pelästyvätkin, kun karu todellisuus sen monimutkaisuudesta ilmenee heille. Tässä maailman tilanteessa paikkoja on vähän tarjolla ja hakijoita on taas pilvin pimein. Satojen lähetettyjen hakemusten jälkeen voi tuloksena olla nolla haastattelua. Miten tässä tilanteessa toimia? Moni voi luulla, että on täysin nolla, eikä hänestä ole mihinkään. Tämä ei todellakaan pidä paikkansa. Sillä, miten töitä hakee ja miten omaa osaamista markkinoi, on paljon merkitystä. Pelkästään työnhakuasiakirjojen lähettäminen ei riitä, vaan hakijoiden täytyy osata erottautua massasta. Kuinka se tehdään? Tämä on yksi iso asia, johon moni kaipaa hyviä vinkkejä.
Millaisia työnhakuasiakirjat voivat olla? Mitä ne voivat sisältää? Mitä niihin kannattaa pistää? Miten niiden avulla voi erottua sadan muun hakijan joukosta?
Kikkoja on monia, mutta tärkeintä on sisältö. Asiakirjojen tulisi myös näyttää hakijalta itseltään. Oma persoona pitäisi paistaa papereista työnantajalle. Samalla pitäisi pystyä vakuuttamaan työnantaja omista taidoista ja osaamisesta. Monilla on ongelmana se, että ei itsekään usko omiin kykyihin. Itseluottamus on tärkeää, sillä miten joku uskaltaa palkata, jos hakija itsekin epäröi omaa osaamistaan? Negatiiviset asenteet työnhaussa on käännettävä jollain ilveellä positiivisiksi. Aina se ei ole helppoa. Tukea kannattaa pyytää omasta lähipiiristä tai TE-toimistosta, jonka kautta voi olla mahdollista päästä työnhakuvalmennukseen tai työhönvalmennukseen. Osaamiseen ja itsetuntoasioihin liittyviä teemoja voidaan käsitellä myös Uraohjauksessa. Lisäksi Työmarkkinatori tulee kehittymään entistä taitavammaksi ehdottamaan henkilökohtaiseen työnhakuprofiiliisi sopivia hakusanoja - kehitystyöstä voit lukea lisää täältä.
Miten työnhaku sitten kannattaa aloittaa?
Monilla asia on melkoisen haussa, miten työtä pitäisi/kannattaisi hakea, erityisesti jos työtä ei ole tarvinnut etsiä pitkään aikaan. Osaamisen kartoittaminen on usein se ensimmäinen etappi, mistä kannattaa lähteä liikkeelle. Osaamisen ei tarvitse aina tulla koulutuksen tai työkokemuksen kautta. Esimerkiksi taitoja voi oppia harrastuksista, vapaaehtoistyöstä tai muista järjestötehtävistä. Valmentajan ohjauksessa voi hyvinkin tulla uusi oivallus: ”Hei, minullahan onkin paljon osaamista!”
Miten haastatteluun pukeutua? Mitä haastattelijat sitten voivat kysyä? Millainen tilanne se on ja mitä jos jännitän liikaa?
Haastattelukutsun saaminen on jo todella hieno saavutus. Siitä tulee jo olla ylpeä. Useimmilla on suuria pelkoja haastattelutilanteisiin liittyen. Miten näistä kaikista pelkotiloista voisi selvitä, onko jotain helpottavia keinoja? Tuki valmentajalta tai valmennuksen muilta osallistujilta on erittäin tärkeää. Palvelut ovat luottamuksellisia. Moni on saanut niistä itseluottamusta ja rohkeutta jatkaa eteenpäin.
Antti, Heli ja Jinna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti