keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Uraoppaasta vinkkejä työnhakuun

Luin Ritva Katteluksen ja Tom Jokisen kirjoittaman kirjan Uraopas – Työelämän lyhyt oppimäärä (Gaudeamus, 2017). Molemmat  kirjoittajat ovat yliopistokoulutuksen käyneitä henkilöitä, jotka ovat työskennelleet viestinnän, yrityselämän, yhdistysten ja rekrytoinnin piirissä asiantuntijatehtävissä Suomessa ja kansainvälisesti. He ovat tehneet asiantuntijauraa siten, että ovat olleet näköalapaikalla ja harkinneet työelämän ilmiöitä monelta tasolta ja syvällisesti. Kirjassa on paljon asiaa helppolukuisesti esitettynä ja varsin hyvin otsikoituna. Kirjan sisällysluetteloa on kolme aukeamallista ja sivuja yhteensä 250.  Kirja ei tunnu pitkältä, ja lukeminen onnistuu oikein hyvin silmäillenkin. Sisällysluettelosta voi valita tarpeiden mukaan luettavaa.

Kirjan tekstin sävy ja tarkkuuden taso ilahduttaa. Ei liian yksityiskohtaista, mutta sisällöiltään niin runsasta että väittäisin jokaiselle löytyvän jotakin. Perinteistä työhta ja ansioluetteloa käsitellään tässä vain seitsemän sivua, mikä on varsin tarpeeksi: se asia on asiantuntijatyötä hakevalla jo hallussa. Sen sijaan ns. uusia työmarkkinoita itsensä työllistämisineen ja hieman poikkeuksellisempia uratarinoitakin tässä sivutaan, esimerkiksi startup –yrittäjyyttä sekä poliitikon ja sijoittajan uria.

Kirjassa kannustetaan tarkkasilmäisesti arvioimaan omaa uraa kehittymisen näkökulmasta ja kiinnittämään huomiota myös viestintään työelämän eri tilanteissa. Voi arvioida millaisen yhtenäisen tyylin tuo rekrytointitilanteissa esiin pukeutumisineen, työhakemuksen ulkoasuineen ja vahvuuksineen. On varmasti omasta alasta kiinni, miten tarkkaa viestintää ja esimerkiksi sosiaalisen median taitoja hakijoilta toivotaan. Toisaalta tässä kirjassa ei jumituta yksityiskohtiin, ja on helppo hypätä yli sellaiset teemat mitkä eivät itseä kosketa.

Kirjan takakannessa suositellaan teosta erityisesti korkeakoulutetuille nuorille. Nuorena on tosiaankin se hetki, jolloin kannattaa miettiä, mihin asioihin haluaa urallaan keskittyä. Toisaalta en välttämättä tätä kirjaa hankkisi esimerkiksi rippi- tai valmistujaislahjaksi. Usein siinä vaiheessa monilla on ihan riittävä haaste saada se ensimmäinen työpaikka. Vaan mitä sen jälkeen? Jos ehtii etsiä töitä ja hieman tuskastuakin prosessiin, niin silloin ehdottomasti suosittelisin tarttumaan tähän kirjaan. Jospa löytyisikin jotain mitä ei ole ottanut huomioon tai miettinyt omassa työnhaussaan? Tästä saa oivia vinkkejä miten päästä alkuun sellaisissakin vaihtoehdoissa, mitä ei ole vielä harkinnut. Nettilinkit ovat hyviä ja ainakin vielä ovat toiminnassa.

Kirjan loppupuolella mielessäni särähti reilun sivun mittainen kappale ”Vaihda riittävän usein”. Itse en allekirjoita näitä paria sivua tässä kirjassa. Siinä suositellaan että työpaikkaa on vaihdettava vähintään 5 vuoden välein ja mielellään kannattaisi vaihtaa alaakin. Hieman maltillisemmalla muotoilulla voisinkin olla samaa mieltä.  Lievennyksenä sääntöön toki esitetään että tämä voisi olla esimerkiksi työtehtävien vaihtoväli saman organisaation palveluksessa. Mielestäni 5 vuotta ei ole kovin pitkä aika samassa työpaikassa. Siinä toki ehtii oppia työn ja sen sisällöt, sekä pääsee perille hyvin työpaikan toimintatavoista, näkymistä ja omista kehittämisen tavoitteista. Siinä ajassa ei kuitenkaan ehdi vielä päästä ekspertiksi omalla alallaan. On monenlaisia työpaikkoja ja organisaatioita, ja voi olla että pidemmästäkään sitoutumisesta ei ole haittaa uralle. Urat voivat edetä monella tavalla alasta ja työmarkkinatilanteesta riippuen, joten aikarajaa en nimeäisi valintojen kannattavuudelle. Allekirjoitan kyllä täysin kirjassa olevaa näkökulmaa ajatella avarasti ja osaamis- ja tavoitepohjaisesti omaa työuraa, ja että kannattaa miettiä millainen työtoveri ja alainen haluaa olla eri työelämän tilanteissa. Todellakin, tämän kirjan myötä havahtuu siihen, että omassa työurassa on paljon mietittävää. Ilman muuta vahvuuksien, osaamisten ja tavoitteiden mietintä tuo lisää mielekkyyttä työhön. Se tuo myös turvaa sillä hetkellä kun miettii oman uransa B-suunnitelmaa: mitä tekisin jos en tätä työtä. Monella oman työelämänsä murroskohdassa olevalle B-suunnitelma on tärkeä: kun osaaminen omalla ammattialalla on ajan tasalla tai alanvaihto valmiiksi harkittuna, on helpompi lähteä työsuhteen loppuessa etenemään kohti valmiiksi mietittyjä polkuja. Suosittelen lämpimästi kirjaa asiantuntijatyötä tekeville ja hakeville.

Heli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti