keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Ei ole virheitä, on vain tapahtumia ja elämää

Jos tulkitsee tapahtuman virheeksi, se vaikuttaa itsetuntoon heikentävästi. Virheen harmitteluun menee turhaan energiaa, jonka olisi voinut hyödyntää paremminkin. Virheen vastakohta eli onnistuminen tuntuu hyvältä, mutta nostaako se riman korkealle odotuksissa? Sitten on altis pettymyksille. Tulkinta on tärkein. Meille tapahtuu ihania ja kamalia asioita -  vai voisimmeko sanoa vain, että asioita tapahtuu?

Tätä voi soveltaa yleisemminkin. Ei tarvitse ajatella, että kaikkia työpaikkojaan, koulutuksiaan tai muita valintojaan täytyisi arvottaa: se kauhea kesätyö, ihan liian vaikea tentti joka meni aivan penkin alle, hullu ideani muuttaa kaupunkiin x… Kesätyö jäätelökioskilla, tilastomatematiikan tentti, muuttaminen kaupunkiin x – näin ne kuulostavat paremmalta, eikä silti tarvitse olla ylipositiiviinen. Ylipositiivinen ehkä kutsuisi muuttoaan rohkeaksi ratkaisuksi. Toki voi leikitellä liimaamalla asioihin positiivisia määreitäkin, ehkä sillä tavalla on helpompaa luopua negatiivisista leimoista. Huomaamme, että  on mahdollista muuttaa tulkintaansa.

Tätä voi soveltaa itseenkin. Olenko kauhea äiti, hössöttävä äiti, pullantuoksuinen äiti, kiireinen uraäiti… vai riittäisikö "olen äiti". Aina myöhässä oleva opiskelija – kurssin paras – kiusattu – suosittu - vai yksinkertaisesti opiskelija.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti